Akkukaupoille

[TunturiTT]

Noita Sisuja ällistelin Metkossa. Niissä on vielä tärkeämpää painonlisäyksen pienuus. Vastaavan energiasisällön akuilla olisi pitänyt leikata hyötykuormasta liikaa. Ei olisi kannattavaa. Konkilla painolisä oli siedettävä.

[Urpo ja Turpo]

En vaihtaisi vielä litiumakkua superkondensaattoriin. Ne on tarkoitettu energian nopeaan varastointiin
ja käyttöönottoon ja ovat omimmillaan juuri jarrutusenergian talletukseen ja sitten vaikka kiihdytyksen
apuna niinkuin noissa Sisuissa.
Tehotiheys on hyvä, mikä tarkoittaa, että muutaman sekunnin voi pyörittää suurella teholla startti- tai ajomoottoria.
Energiatiheys on huono, mikä tarkoittaa, että 10Ah litiumakun kanssa samanpainoinen kondensaattori on n. 1Ah.
Eli jos ensimmäinen starttiyritys epäonnistuu, käytetään mäkilähtöä.
Energiatiheyttä ollaan parantamassa. Jossain linkissä mainittiin, että laboratoriossa on päästy jo lähelle
NiMH-akun energiatiheyttä.

Tuossa linkissä kappaleessa 3.1.2 on kerrottu superkondensaattoreiden ominaisuuksista (nikkelimetallihydridi kirjoitettu väärin):
https://docplayer.fi/34796352-Sahko-ja-hybridiautojen-voimansiirtojar-jestelmien-jannitetasot.html

Tuolla on superkondensaattori-Wikipedia. Luvussa 2.5 on verrattu muihin tekniikoihin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Supercapacitor#Comparison_with_other_storage_technologiesl

[TunturiTT]

Minkälainen tuon kondensaattorin purkua ohjaava ohjain oikein on? Konkka kun antanee energiansa nopeasti, niin millä sitä jarrutetaan, että purku on pyöriville sähkölaitteille kelvollista?

[Urpo ja Turpo]

Voisi kuvitella, että sekä latausta että purkua varten tarvitaan elektroniikkaa.
Perusperiaate on, että sähköisillä kytkimillä katkotaan sähköä nopeasti (yli 20kHz, ettei ole niin paljon
kuuluvaa vinkunaa) ja pulssinleveydellä säädetään tehoa. Jos jännitettä pitää nostaa, tarvitaan
muuntaja tai vähintään kela ja kondensaattori.

Näitä taskukokoisia starttiapuja on tehty myös superkondensaattoreilla. Niiden elektroniikan hienous
on, että kondensaattorit voi ladata vaikka 8V melkein tyhjästä akusta 13V:iin ja saadaan muutamaksi
sekunniksi ärhäkkää käynnistysvirtaa.

[TunturiTT]

Ainakin tuossa aiemmin linkittämässni videossa vilahtaa ohjainkortti, joka sinällään näyttää aika heppoiselta, kun miettii starttausvirtoja esim auton tapauksessa.
Noita tosiaan on jo aika pieniä. Joissain kiinalaisissa supeakkuisissa kännyköissäkin on joku boosteri välissä apukäynnistystä varten! Ei siis kylläkään kait kondensaattoria pelkiltään.

[Hajakenttä]

Muutama huomio tähän keskusteluketjuun:

Akkulaturi ja varausmenetelmä on oltava tarkoin valittuja akun tyypin mukaan. Ainakin joillakin automaattilatureilla, esim. ctek msx 5.0, on automatiikkaan asetettu sulfatoituneen akun elvytys korkeilla virtapulsseilla. Sellaista laturia ei saa käyttää LiFePo, eikä minkään lithiumakun varaamisessa. Korkeat virtapulssit pilaavat lithiumakun nopeasti. Olen kerran katsonut oskilloskoopilla kestomagneettilaturin (Nevada) ja sen thyristorisäätäjän latausvirtaa (Oikeastaan jännitettä) ja todennut siinä olevan korkeita ylijännitepulsseja, joita thyristorisäätäjä väistämättä jättää toimintatapansa vuoksi.

Superkondensaattorin oikosulkuvirta saattaa olla 1200 A. Se on sitä luokkaa, että sietää olla todella varovainen niiden kanssa. Kuvitella saattaa: millainen on vaikkapa hitsausvalokaari tuolla virralla...

Käynnistysvirran rajoitus superkondensaattorilla käynnistettäessä ei silti ole mitenkään tarpeellista erikseen järjestää. Superkondensaattorin sisävastus, sen suuresta oikosulkuvirrasta huolimatta, on speksiensä mukaan luokkaa 50 milliohmia. Se on riittävä määrä, kun huomioidaan lyijyakun vastaava arvo, joka on todistetusti luokkaa 10 milliohmia. Lyijyakku antaa siis paljon kovemman potkun startille.

Lithiumakun pakkasenkestävyys on huononpuoleinen. Se pahus ei anna mitään -20°C tai kylmemmässä. Mutta kaikki akut lämpenevät käytettäessä. Katselin sähköautoja ostoaikeissa. (Ja sitten katsoin lompsaan ja huusin: "ostanko punkkua vai sähköauton." ja kaiku vastasi nauraen että: "vai sähköauton." ja niin sitten korjattiin taas vanha kulkine.) Kyseinen sähköauto on varustettu bensiinilämpövoimakoneella, joka tekee vain sähköä ja auto kulkee aina vain sähköllä, jota siihen voi ja täytyy ladata tavalliseta 10 A pistorasiasta. Jos pakkasta on -10° tai enemmän käynnistyy bensiinikone pakolla ja akku tulee mukaan peliin vasta lämmettyään. Ajokanatama on lämpimällä kelillä akulla 50 km ja lyhenee 1 km/1° kun lämpö alenee. Lähes koko vuoden voisin ajaa tarveajot sähköllä.

Lyijyakun pakkasenkestävyys ei ole sen parempi, tavallaan. Lyijyakku jäätyy ja lakkaa lopullisesti antamasta sähköa -20°C lämpötilassa, jos sen varaustila on 50% tai vähemmän. Napajännite on tuolloin tyypillisesti 12,2 V.

Superkondensaattorin elinikä on suhteellinen juttu. Se riippuu kovasti käytetystä jännitteestä ja lämpötilasta. Speksit ilmoittavat eliniäksi jopa 500 000 tuntia. Kuitenkin elinikä lyhenee alle 20 000 tuntiin, jos jännite on 2,7 V ja käyttölämpötila 30°C. Ja käyttötunnithan sillä juoksevat aina, vaikka ei ajeta, siis 24/7 koska jännite on tarkoitettu olemaan siinä aina.

Superkondensaattorin oheiselektroniikka liittyy siihen tosiasiaan, että yksittäisten kennojen kapasitanssi on speksin mukaan ilmoitetussa arvossa 20% tarkkuudella. Se on paljon. Se tarkoittaa sarjaankytketyllä patterilla (videossa edellä oli 6 kennoa) erilaisia jännitteitä eri kennoilla. Yhdelläkään kennolla ei saa jännite mennä yli suurimman sallitun 2,7 V tai muuten kenno tuhoutuu (n. 14,70 € kpl.) ja saattaa tuhota muutakin mukanaan. Jos ajoneuvon laturi antaa vakiojännitteen 14,4 V (kuten videossa edellä) tulee kennoa kohti 2,4 V. Se on aika kriittinen ja siksi mukaan on liitetty jostain zenereistä ja thyristoreista tehty tasauspiiri tasaamaan jännite tasan kaikkien kennojen kesken. Jos laitettaisiin useampi kenno, 8 tai 10, olisi kennoa kohti matalampi jännite ja elinikä pitenisi. (Tarjouskin oli 10 kennoa 140 €.) Patterin sisävastus ja niinollen myös jännitehäviö olisi silloin n. 50 mohm * 10 = 0,5 ohm.

Lähde lyijyakuille: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89704/Vesterinen_Matias.pdf

[GuzGuz]

Jännä sinänsä kun äiteeni pyysi tutkimaan mikä lyijyakku ruohonleikkurille tuli kun tyssäsi.
Akku osoittautui täysin kuivaksi.
Ihmeellistä että tislivettä lisättyään pelasi pyörittämään ihan ok!
Jää nyt nähtävästi voiko akku olla kunnossa tuon jälkeen, todennäköisesti menee keväällä uusiksi vai?

[Hajakenttä]

Jännä sinänsä kun äiteeni pyysi tutkimaan mikä lyijyakku ruohonleikkurille tuli kun tyssäsi.
Akku osoittautui täysin kuivaksi.
Ihmeellistä että tislivettä lisättyään pelasi pyörittämään ihan ok!
Jää nyt nähtävästi voiko akku olla kunnossa tuon jälkeen, todennäköisesti menee keväällä uusiksi vai?

Jos se oli täysin kuiva ja pelkkää puhdasta vettä lisäämällä alkoi toimia siinä on pakosti oltava happo tallella. Kyllähän lyijyakkuja on maailman sivu varastoitu kuivana. Silloin se on varattu täyteen ja kipattu neste pois. Silloin se säilyy varastossa pitkiä aikoja hyvässä kunnossa. Käyttöönotossa siihen palautetaan vesi rikkihappo seos, jonka ominaispaino vastaa täyteen varatun akun nesteen ominaispainoa. Koska nyt lisättiin pelkkää vettä ei ilmeisesti ole kaadettu akkunestettä pois vaan kiehutettu rikkinäisellä laturilla, tai muulla ylijännitteellä pelkkä vesi pois. Koska kyseessä on geeliakku sen rikkihappo on sitoutuneena geeliin, joka on silicagel. Se muuttuu kiinteäksi aineeksi kun vesi poistuu ja takaisin geeliksi kun vesi taas lisätään. Se on lasikuitumattomaisessa eristeessä tukevasti kiinni. Akun kuntoa voi tutkia näillä linkin neuvoilla jos käytettävissä on tarkka volttimittari. Napajännitteiden desimaalit ovat sen verran pikkumaisia, että lämpötilan vaikutus on otettava huomioon kun mittaa.

http://www.miljoonalaatikko.com/dokumentit/lyijyakku.pdf

PS. On se voinut olla myös täysin tyhjäksi purettu akku. Silloin sen elektrolyytti on pelkkää tislattua vettä. Tosin, ei kuivaa akkua saa puretuksi. Onhan voinut käydä niin, että akku on ollut kunnossa ja ruohoa leikattu kunnes akku on kokonaan tyhentynyt. Sitten on käännetty leikkuri nurin ja poistettu ruohosilppua, kuten huolellinen käyttäjä tekee, ja vesi on lorissut maahan. Hapon vaikutusta ja käryä ei näy kun se on pelkkää vettä ja rikkihappo on sitoutuneena lyijyyn. Tässä tapauksessa akku olisi pitänyt ladata tyhjästä täyteen, pelkkä vesi ei olisi sitä saanut heräämään.

[TunturiTT]

Onko leikkuri siis akkuleikkuri? Vai sähköstartillinen polttomoottorilaite?

[GuzGuz]

Akku Partner leikkuri.
Ei geeliakku, ainakin nyt perinteinen lyijyakku, pelannut kyllä muistaakseni jotain 4v tällä kertaa.
Aikanaan lakkasi toimivasta joidenkin herätevirta tms syistä.
Ohitin koko hässäkän vetämällä suoraan piuhat akusta moottorille ja katkaisin väliin.
Pelannut ainakin 6v nykypiuhoilla, mutta nähtävästi kiehauttaa nesteitä akusta, olisko sitten laturipuoli?
No, jos ollut ilman nestetarkistuksia vaikka abaut 3v, niin haihtuvaahan se on, mopossanikin huomannut vastaavaa.
Kevät/ syksy rutiineja pyörässä, mutta helposti unohtuu että vastaavia on muissakin vempaimissa, varsinkin kun ei omassa käytössä..
Ruohonleikkurit lienee kaikkiaan heikoiten huollettuja kaikista koneista, eihän polttomoottorisissakaan kukaan oikein jaksa edes öljyjä vaihtaa, terien teroittaminenkin näkyy olevan yleisiä tekemättä jätettyjä.
Eli ymmärsinkö oikein että kannattaisi hapottaa uudelleen, vai mites tää nyt meni?

[motomatti]

Vieläkös sellaisia akkuja on joissa saa kannen/korkit auki? En ole vuosiin nähnyt.
Itsellä sellainen oli aikanaan Seat 650 henkilöautossa mutta ei sen jälkeen.

[TunturiTT]

Aika monessa saa yhä. Se on vaan isompi paneeli siinä päällä, jossa on kaikkien kennojen korkit kiinteänä.

[motomatti]

Sitten mulla on sellainen makuullaan kun kuulemma korkittoman akun voi niin laittaa.

[TunturiTT]

Esim Motonetin kuivavaratut on korkillisia.

[Urpo ja Turpo]

En nyt jaksa ruveta tarkistamaan, mutta muistaakseni esim. Yuasan itsehapotettavista varoitetaan,
että ei saa käyttää kyljellään. Kuitenkin niin tehdään yleisesti, mm. meidän huushollissa. Yleensä ne
pitävät, mutta ei aina. Meille on sattunut yksi vuotava.
Yuasan itsehapotettavia vastaavia on saatavana myös tehdashapotettuina, mutta harvemmin näkee
kaupoissa.