95 E 10 ja Moto Guzzit?

[Camn]

eikös 98:a pitäisi noin teoriassa tarkalleenottaensuurinpiirtein kulua vähemmän

Loppuvuonna tulleessa radio-ohjelmassa (autoliiton ja valtiovallan edustajat + St1Shellin M.Anttonen) kertoivat 95E10 -laatua kuluvan n. 3% enemmän kun 98E5 -laatua (95E10:n vähäisempi energiasisältö syynä).  Muuten muistelisin, että mediassa on spekuloitu 3 - 5 % kulutuserolla.  Mutta tosiaan, sitähän ei koskaan tiedä, paljonko sitä etanolia sattuu kulloinkin seassa oikeasti olemaan...

[FOT]

"Ilmastonlämpenemisen" tärkeimpänä saavutuksena huonompi laatuisesta polttoaineesta tuli sijoituskohde, jonka hinnannousun valtiot ovat erilaisilla laeilla taanneet...

T,
Jukka

Ps. Taidokkaasti järjestetty rahastus - "Artisti maksaa"

[Summu]

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/03/bmw_e10bensiini_ohentaa_ja_vanhentaa_auton_oljyt_2413888.html

Näin se vaan on. Mitenhän Bemmin* moottoripyörissä? Ilmajäähdytysmoottorit käyvät kuumempana ja vesi haihtuu kun ajaa tarpeeksi pitkään öljyn kuumetessa, mutta olisiko syytä Guzzeissa vaihtaa öljyt esim 5000 km välein? Tai käyttää suosiolla 98:a.

Uutisissa oli viime viikolla, että sakujen varastot ovat täynnä kaupaksi menemätöntä 95e10:ä  ja nyt ihmetyttää, että miksi sen hinta ei laske kun tarjonta on suurempi kuin kysyntä.

*laittakaa youtubeen hauksi bemmi  kummid 

[Marko]

Täällä Lederhosenlandiassa on tosiaan asiasta noussut aikamoinen kalabaliikki; joka ilta televisiossa haastatellaan jos jonkinmoista viskaalia, ministeriä ja autojobbaria ja jokaisella on asiaan oma mielipiteensä. Pumpuilla tankkaajia haastatellessa yleisin mielipide taitaa olla (sama kuin härmänperällä) se, että bioetanolilla ryyditetty kama saa jäädä maan alle ja tankkiin lorahtaa Superia tai superPlus:saa.

[Reima]

...ja lisää tämän päivän Kauppalehdessä:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110363743

[motomatti]

En väitä olevani tietäjä tässä asiassa mutta muutaman faktan voinen tuoda esiin. Etanolilla on hyviäkin ominaisuuksia muutoinkin kuin että se tekee iloiseksi ja höveliksi sisäisesti nautittuna.

Kun etanoli palaa se tuottaa vähemmän lämpöä kuin bensiini. Tuo 5 - 10 prossaa bensan seassa ei liene vielä näkyvissä auton lämpömittarilukemissa. Kun etanolia poltetaan, vaikkakin bensan seassa, se palaa huonosti eikä edes tuota sitä tehoa kuin sen lämpöarvo edellyttäisi. Kokonaisuudessaan se seos mikä männän päällä on saattaa siis palaa kehnommin kuin mennävuosien oikea bensiini. Turbomoottorit ja muut ahdetut sekä jossain määrin oikein korkealla puristussuhteella varustetut moottorit ovat edullisemmassa asemassa ja kykenevät hyödyntämään paremmin etanolin ominaisuudet. Näin minulle on ainakin uskoteltu.

Tuosta öljyn lisääntymisestä. Se johtuu siitä että jokin ainesosa joka ei pala palotilassa pääsee männän ohi öljypuolelle. Mikä ainesosa se on, sitä en vielä tiedä. Etanoli ainakin haihtuisi lämpimän öljyn joukosta pois aika livakkaasti eli sitä se ei voi olla. Lienisikö vettä tai palamatonta bensiiniä? Nekin kyllä haihtuvat varsin helposti jos kone edes joskus saavuttaa kunnon käyntilämpötilan.

Aikanaan väljässä dieselmoottorissa öljy lisääntyi ja kävi ohueksi. Tämä kiihdytti kulumista ja öljyn lisääntymistä. Ammattikoulun autopuolen dieseltekniikan opettaja aikanaan kertoi jo pitkään olleensa omavarainen moottoriöljyn suhteen.

Mielenkiintoista olisi saada selville minkä tyyppisissä moottoreissa tuota öljyn lisääntymistä ilmenee. Kaikissa koneissa vai vain vapaastihengittävissä?

Miksi tästä asiasta ei noussut äläkkää silloin kun Neste jo useita vuosia sitten kokeili lähes vuoden ajan E10-polttoainetta? Epäilen että siksi kun siitä ei kerrottu kuluttajille. Mitään ongelmia ei, kuulemma, sinä aikana havaittu.

Brasilia, Meksiko ja osittain USA ovat olleet alkoholipitoisen polttoaineen käytön edelläkävijöitä. Brasiliassa ja Meksikossa on ajettu jo vuosikymmeniä, jopa puhtaalla etanolilla, enkä ole kuullut siitä mitään erityistä.

Omissa virityksissäni käyttämäni ahdintyypit ovat muuten peräisin juuri Brasilian Ford henkilöautoista. Arvelisin että lämmin ilmasto yhdessä korkean puristussuhteen kanssa, jonka etanoli tarvitsee palaakseen, tekee hommasta toimivaa. Mutta kyllä kylmässäkin ilmastossa saa koneen käymään kuumana jos niin halutaan.

Itse ajattelin kyllä koittaa Brevassa, jossa on vakiokone ja -ruutta, etanolibensaa. Tietenkin testaan Centaurossa josko ahtopainetta voisi nostaa oikein reilusti etanolin avustuksella ja tietenkin projektipyörässä jossa puristussuhde tulee säätymään sähköisellä ohjauksella sen mukaan kuinka paljon etanolia on bensan joukossa. Peruspuristussuhde perusbensalla on 8,3 ja maksimi RE85-moottoripolttoaineella noin 16. Aluksi. Elektroniikka on hieno ala...

mm

[Pekka]

Moi.
Öljy lisääntyy tai pilaantuu myös nykyisissä dieseleissä öljyn joukkoon joutuvan polttoaineen takia. Syynä on katalysaattorin/hiukkasloukun ajoittain vaatima regenerointi. Siinä ylimääräistä polttoainetta ruiskutetaan palotiloihin jotta saadaan loukun lämpotila nousemaan riittävästi. Osa tästä polttoaineesta ajautuu mäntien ohi öljyn joukkoon.
En oikein usko että tämä olisi ongelma E10 kanssa. Sitä asettaako alkoholi moottoriöljylle jotain erityisvaatimuksia ei ole ollut mainintaa.
Silloin kun lyijy poistui, oli öljynvaihtovöliä lyhennettävä ja/tai siirryttävä parempiin voiteluöljyihin. Muutoin moottori oli vaarassa rikkoutua. Sitä ei vain silloinkaan osattu tai haluttu etukäteen mainita.
Nykyiset öljyt ovat hyviä mutta moottoreiden valmistajien vaatimukset ovat kuitenkin öljyjen osalta jossain määrin tarkkoja.
Samoin aina mainitaan että jos käytetään jotain muuta kuin juuri standardin mukaista polttoainetta, öljynvaihtoväli pitää puolittaa.

Pekka

[motomatti]

Itse olen unohtanut ns long-life-öljyt kaupan hyllylle. Tavallisella perusöljyllä kun ajelee 5000-10000 km, hieman olosuhteista riippuen, ja vaihtaa uusiin ei pitäisi hankaluuksia öljyn kanssa tulla. Suodatintahan Guzzissa ei joka öljynvaihdon yhteydessä tarvitse välttämättä vaihtaa. Kokonaisuutena kustannuksetkaan eivät ole sen isommat jos omalle työlle ei kauheasti laske.

Tuosta pakokaasujärjestelmän toiminnasta: bensakoneessa, jossa on ns takaisinkytkentä happianturoinnin muodossa ja katalysaattori, ruiskutetaan myös polttoainetta silloin kuin moottorista ei muutoin oteta tehoa että katalysaattori pysyisi kuumana. Näin tapahtuu erityisesti pitkissä moottorijarrutuksissa. Autokoulun ja taloudellisen ajon kursseilla kerrottu polttoaineen säästömenetelmä jolla kulutus olisi nolla kun kaasupoljin on ylhäällä on jaskapuhetta. Toki paras tapa silti säästää polttoainetta. Kulutus on tällöin pienimmillään. Tosiasiassa monessa moottorissa moottorijarrutuksen aikana katkotaankin sytytystä eikä ruiskutusta.

Uudemmissa Guzzeissa kuuluukin pakoputkesta mukava pauke moottorijarrutuksen aikana. Ei siellä paukkuisi jos ei olisi mitään mikä palaisi.

Etanolin palamisesta Guzzin moottorissa: pitkäaikaisen kokemuksen osalta voinen todeta että Guzzien ilmajäähdytteinen, pitkittäinen V- moottorityyppi käy suurimman osan aikaa, paikallisista ilmastollisista syistä johtuen, aivan liian kylmänä. Ruiskupyörissä rikastuspiirit makaavat päällä pitkään, venttiilikoppiin sekä huohotusjärjestelmään kertyy kylmälimaa (= veden ja öljyn emulsio) ja moottoriöljy ei pääse toiminta-alueelleen eikä moottorivälykset ole kylmänä asianmukaiset. Monella lienee viime kesän helteitten ajalta havainto ja muistikuva siitä kuinka vanha raksutin alkoikin käymään oikein nätisti. Saavutettiin käyntilämpötila.

Tuo veden ja öljyn sekaantuminen on johtunut tähän asti pitkälti kostean ja kylmän sään ja huohotusjärjestelmässä tapahtuneesta vesihöyryn sekä öljysumun sekoittumisesta että pyörän seisoessa sen sisään lämmönvaihteluiden myötä kondensoituneesta vedestä.
Nyt seurataan mitä E10 tekee ja mikä on otollinen öljy ajatellen mahdollista polttoaineesta johtuvaa öljyn väitettyä vetistymistä. Asia johon en ihan heti usko. Muita vaikuttavia seikkoja kun on vaikea sulkea pois.

Huomattavasti enemmän ole huolissani polttoainejärjestelmän kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Joistakin pyöristä on jo raportoitu muovitankkien muodonmuutoksia ja letkujen haprastumista. Myös muut kumi- ja muoviosat sekä erityisesti alumiini ja teräs ovat alttiita alkoholille. Nämä asiat on siis huomioitava vaikkakin niille ei ensin alkuun ole oikein mitään tehtävissä ja korvaavia viinankestäviä osia ei ole vielä saatavissa ja kaikissa liikenneajoneuvoihin myytävissä bensiinilaaduissa voi olla bio-osuutena etanolia. Tässä ollaan hetken aikaa puun ja kuoren välissä.

Itse suhtaudun luottavaisesti siihen että oma 2005-mallinen pyöräni toimii E10:llä. Vanhemmat pyöräni, Benelleitä lukuun ottamatta, aion modifioida kestämään nykybensiiniä.

mm

 

[TimoEv]

Ymmärtääkseni suurin ongelma tuossa on kumi- ja muoviosien kestävyys. Yleisesti tunnettua on, että kumi sietää alkoa huonosti.
EPDM kestää alkoholia erittäin hyvin, mutta, mutta...Bensaa ei lainkaan.
NBR kestää bensaa vaikka kuinka, mutta ei alkoholia lainkaan...

Ratkaisuna voi käyttää FEP-tiivistettä; O-rengas, jossa Viton tai silikonimateriaali on päällystetty PTFE:llä ( "Teflon" ).  Tällainen O-rengas ei kestä kovin paljon mekaanista hankausta tai puristusta, koska PTFE on kovaa.
Ja jottei asia olisi liian helppo: FEPpiä saa Etolasta vain ja ainoastaan tilaamalla. Tekevät niitä kuulemma Englanmissa. Minimimitat: Ainevahvuus d=1,6mm, Viton reikä minimi d=10mm, silikonilla d=5mm.
En kysynyt mitä maksaa tai montako sataa olisi tilattava...

Toinen asia on sitten metalliosien syöpyminen. Siihen en osaa sanoa mitään. Tein aikoinaan tutkahommia ja huomasin, että esim. merivedenkestävää alumiinia ei käytännössä ollut lainkaan. Asiaan saattoi vaikuttaa myös al-seos, josta minulla ei ole tietoa. Mutta usein törmäsi antennirakenteeseen, joka oli pahoin syöpynyt. Ilmeisesti jokin seoksen osa ( sinkki? ) haihtui pois.

Paljon parempi olisi pitää viina kokonaan myynnissä ihan muualla. Ja erilaisena seoksena. Eikös?

[Camn]

Tarkoitus ei ole keikuttaa venettä, aiheuttaa häiriöta tai puuttua asioista paremmin tietävien pohdiskeluun.  Kun kuitenkin Guzzi -aiheiset tekstit ovat tavattoman mielenkiintoisia, en malta olla seuraamatta niitä.

Tässä yllättävä "takinkääntö" (jonka sanotaan olevan viisas liike jos on perustellut syyt):

http://www.guzzisti.de/index.php?action=blog

Nyt Piaggio –ryhmän taholta tiedotettiin kaikille jälleenmyyjille teemasta E10 –yhteensopivuus.  Tässä siis Info Piaggiolta Moto Guzzi E10 –yhteensopivuudesta:

”Koska tällä hetkellä kaikki näiden mallien kestotestit E10 –yhteensopivuudesta eivät ole vielä päätöksessään, suosittelee Piaggio edelleenkin perinteisen E5 -Ottopolttoaineen käyttöä, joka sisältää aina 5 prosenttiin asti bioetanolia, kaikissa moottoripyörissä joissa on 4 –tahtimoottori. Heti kun lopullisia tuloksia on käytettävissä, ilmoitamme tarkempia tietoja E10 –yhteensopivuudesta. Riippumatta etanolipitoisuudesta on edelleenkin huomioitava käyttöohjeen mukainen pienin sallittu oktaaniluku. Lisäksi E10 käyttöä rajoitetaan seuraavasti: valmistusvuotta 2001 vanhempiin ajoneuvoihin, ajoneuvoihin joiden käyttöohje nimenomaisesti edellyttää Super-Plus –polttoaineen käyttöä, kuten myös ajoneuvoihin joissa on suoraruiskutusmoottorit, ei saa tankata E10 polttoainetta.”

Neuvomme siis ehdottomasti tankkaamaanne Guzzinne Super Plus –polttoaineella.  Se on tosin kalliimpaa kuin yhä enemmän vähenevä perinteinen E5 superbensiini, takaa kuitenkin vauriottoman moottorin, tiivisteet ja tankin.

- - -

Mahtaako tässä olla jotain "Saksa -lisää", onhan teema vasta nyt noussut siellä isosti esiin? Paikallinen superbensiini on "95 ROZ" (ennen E5 nyt pyrkii E10 tilalle) ja tuo mainittu Super-Plus -polttoaine "98 ROZ" (E5). Suoraruiskutus (”Direkteinspritzermotoren”) -Guzzeja?  Luulin että kaikissa "ruiskuversioissa" polttoaine ruiskutetaan imukanavaan. Käännöksen 100% tarkkuudesta en mene takuuseen ja tekstin todenperäisyyttä voinee arvioida linkistä. Olkoon sitten vaikka ajanvietteeksi jos ei muuta.

[motomatti]

Matkan varrella on insinööritason miehiltä saati Tekniikan Maailma -viihdelehden toimittajilta kuten useimmilta prätkälehtien jutunkirjoittajilta mennä ruiskutukset, suihkutukset, suorat ja epäsuorat lahjakkaasti sekaisin.
Itse olen saanut vain asentajatasoisen auto- ja lentokoneasentajan koulutuksen mutta niissä painotettiin näiden järjestelmien eroja ja oikean terminologian käyttöä. Eihän matemaatikkokaan puhu keskiverrosta kun tarkoittaa keskiarvoa.

Piaggion tuotanto-ohjelmassa tällä hetkellä, tietääkseni, ei ole suihkutusmoottoreita. Ei suoria eikä epä-.

Ruiskutusmoottoreita heillä on tuotannossaan sekä epäsuoralla ruiskutuksella varustetut nelitahtiset moottoripyörät. Suoraruiskutteisista tällä sektorilla en ole kuullut.
Kaksitahtimoottoreissa sen sijaan on ollut pitkään, ainakin 5v, suoraruiskutteisia malleja. Skoottereissa ainakin.

Jos konetekniikan opeissa ei ole tapahtunut terminologiassa hiljakkoin muutosta nimikkeistössä niin moottoriteknisesti voidaan luokitella polttoainesyöttöjärjestelmät neljään pääluokkaan. Tässäkin on koulukuntaeroja ja eri moottorityyppien aiheuttamia eroja. Tässä käsittelen tuttuja otto- ja dieselmoottoreita. Moottorityyppejähän on näiden lisäksi toista kymmentä muutakin. Guzzissa on toimintaperiaatteeltaan ottomoottori.

1. Kaasutinmoottorit (Tai ruiskun ja kaasuttimen yhdistelmät. esim. petro-Saab tms. Joissa ruisku käsittelee vain toista käytetyistä polttoaineista.) Käytetään ottomoottoreissa. Moottorinohjaukset analogisia.

2. Ruiskutusmoottorit: a) Mekaanisella ruiskulla varustetut analogiset järjestelmät jotka ovat olleet käytössä useita vuosikymmeniä autoissa ja lentokoneissa. Nämä ruiskutuslaitteet saattavat muistuttaa hyvin läheisesti dieselmoottorin suihkutusjärjestelmää. b) Sähköiset analogiset ruiskut joissa ruiskutuspaine tuotetaan mekaanisella tai sähköisellä pumpulla ja anturitiedot käsitellään osittain keskitetysti jonkinlaisessa rele- tai elektronisessa yksikössä. Suuttimet voivat olla paine- tai sähkökäyttöisiä. Käytetty runsaasti -70 -luvulta alkaen autoissa ja jonkin verran moottoripyörissä. Edelleenkin ollaan ottomoottoriosastolla.
 
3. Digitaaliset ruiskutusmoottorit: Polttoaineen paine tuotetaan sähköpumpulla. Paine voi vaihdella tarpeen mukaan. Moottorin toimintatiedot määrittyvät useiden eri parametrien avulla. Anturointi suoritetaan digitaalisin tai analogisin menetelmin ja kaikki tiedot käsitellään keskitetysti mikroprosessorin avulla joka määrittelee kuljettajan pyyntöjen mukaan kuinka paljon polttoainetta tarvitaan. Tähän järjestelmään on usein integroitu myös sytytysjärjestelmä ja muitakin toimintoja kuten ilmaläppien ohjaus, venttiilien/nokka-akselin ajoitus, pakoputken venttiili sekä katalysaattorien toiminta. Tämä järjestelmä on osittain tai kokonaan käytössä nykyisissä moottoripyörissä ja autoissa. Autoissa ajonvakautus- ja muitakin järjestelmiä on kytketty tai integroitu tähän järjestelmään.
Voidaan käyttää ottomoottorissa sekä epäsuoran (mm Guzzi) että suoraruiskutuksen yhteydessä. Tämä teknologia on voimakkaasti muutoksen kynsissä. (Koska nähdään eka suoraruiskutusGuzzi?)

4. Suihkutusmoottorit: Kutsutaan yleisesti dieselmoottoreiksi. a) Mekaaninen suihkutus. Väistymässä nykyään vanhentuneena ja joustamattomana järjestelmänä. Vaatii toimiakseen "öljyistä" voitelevaa polttoainetta. Muistuttaa mekaanista ruiskutusta rakenteellisesti. Suurin ero polttoaineen paineessa. Dieselmoottorissa suihkutuspaineen ero ottomoottoriin sata- tai tuhatkertainen. b) Digitaalinen suihkutus: Muistuttaa toiminnoiltaan digitaalista ruiskutusta mutta suihkutuspaine yli tuhatkertainen.

Suihkutuksen ja ruiskutuksen ero on pääosin tuo käytetty polttoaineen paine. Johtuu moottorityyppien toimintaperiaatteiden erosta. Dieselissä imetään sylinteriin puhdasta ilmaa joka puristetaan suureen paineeseen jolloin ilma kuumenee. Polttoaine suihkutetaan sekaan jolloin syttyminen tapahtuu lämmön vaikutuksesta.

Ottomoottorissa epäsuorassa polttoaineen syötössä imetään sylinteriin valmis seos joka sytytetään kipinällä. Tämä pätee niin kaasutinmoottoreihin kuin epäsuoriin ruiskuihin toimintaperiaatteesta riippumatta.

Suoraruiskutus tapahtuu suoraan sylinterin palotilaan ja sytytyksen hoitaa kipinä. Ei vaikuta suurelta erolta epäsuoraan mutta antaa mahdollisuuksia moottorin käynnin optimoimiseen ja polttoainetyyppien valintaan. Käytössä useissa kaksitahtimoottoreissa ja urheilullisissa  nelitahtisissa autonmoottoreissa. On yleistymässä laajemmin aivan kaikkien ulottuvissa olevaksi tekniikaksi.

Dieseleillä käytetään myös nimityksiä epäsuora- ja suorasuihkutus. Tarkoittaa eroa etukammiodieselin ja kammiottoman välillä. Tulisi pituutta juttuun.

Toteamme että asiaan perehtymättömällä on vaikeuksia pysyä terminologiassa mukana. Markkinoinnissa nämä termit ovat menneet jo ajat sitten iloisesti sekaisin. Erehtyminen on ymmärrettävää varsinkin kun järjestelmien rakenteelliset muodot ovat erityisesti sähkötekniseltä osiltaan lähestyneet toisiaan. 

Diesel = suihkutus
Otto = kaasutin tai ruiskutus   
Molemmissa termit epäsuora ja suora jotka kuitenkin tarkoittavat eri asiaa eri yhteydessä.

mm





 

[motomatti]

Vielä pieni jatko edelliseen:
Kielenkääntäjiltä menee usein tekniikan sanasto sekaisin. Varsinkin nykyään kun käytetään kääntöohjelmia ja ei ole kääntäjällä teknistä koulutusta että tietäisi edes mistä asiasta on kyse.
Amerikkalaisilla on myös ihme termejä: bensakoneen suutin on "atomizer" kun taas dieselissä on "jet". Luulisi sisällön puolesta olevan toisin päin.

"Saksa-lisä" voi olla kyseessä ainakin osittain tuohon varovaisuuteen. Hyvä että tulevat esille. Mutta mitä tämä vaikuttaa takuisiin? Pitääkö bensakuitit säilyttää että voi osoittaa että ei ole tullut käytetyksi "väärää" polttoainetta?

mm 

[TimoEv]

Taannoin myin, n. 8 v, dieselgeneraattoreita. Isoissa, eli > 500kW:n moottoreissa, oli perinteisestä poikkevia pa-järjestelmiä.
Lyhyt kuvaus: Tankista pumppu imi polttoainetta ja työnsi sitä kahden suodattimen läpi sylinterinkanteen. Pumpun paine oli n 4bar. Tarkoituksena oli pitää kansi aina "täynnä". Jokaiselle sylinterille oli elektronisesti ohjattu ejektorisuutin. Tämä ejektori sitten ohjauksensa mukaisesti tuuppasi löpöä sylinteriin. Suihkutusaika on esim. 8mS ja paine 1500 bar´ia. Varsin hätäinen ja kova tömäys. Pumpun pumpatessa jatkuvasti uutta löpöä kanteen, sen toisesta päästä löpö meni lauhduttimen kautta tankin toiseen päähän.
Näin löpö osaltaa hoiti kannen jäähdytystä.

Suuren paineen takia on vesi suodatettava kokonaan pois löpöstä. Pienikin, hyttysen kilkutinta pienempi, vesimäärä aiheuttaa, sen jäädessä ruiskusuuttimeen koneen pysähtyessä esim. yön aikana, sen verran korroosiota, että suutin on vaihdettava.

Kävin Pietarissa kouluttamassa venäläisiä asiakkaita dieselin ihmeelliseen maailmaan. Oli kova homma saada yllä kuvattu asia ns. jakeluun. Kun tietämys oli ihan muuta. Ja ongelmana oli / on paikallisen polttoaineen laatu. Tynnyrissä on luultavasti jotain palavaa ainetta, siispä se kaadetaan tankkiin...

Nyt lasketaan jo päiviä...

[motomatti]

Ajokeli? Musta raita asfaltissa!

Kuten totesin on moottoreissa diversiteettiä toimintaperiaatteen sisällä eikä vain rakenteellisesti. Onko kukaan käynyt Pietarsaaressa tutustumassa Pellen salonkiin? Siellä on tosi erikoisia moottoreita epätahtimoottorista alkaen. Vai mitä mieltä olette kehämäntämoottorista? Ei kiertokankea ensinkään. Tosin siitäkin on kiertokangellinen versio.
Entä Sampower? Iso moottorinvalmistaja osti lisenssin ja tuotannon. Eipä ole kuulunut aiheesta sittemmin mitään. Itseäni hämmästytän aina mäntämoottorilla jossa on vakiona kolme kampiakselia, kolme nokka-akselia, kuusi sylinteriä kolmessa rivissä ja 36 mäntää.

Menee kauas alkuperäisestä aiheesta. Olkoon tämä selvityksenä sille että touhuamme kapean sektorin tekniikan parissa. Tekniikan johon on tyytyminen poliittisista ja taloudellisista syistä. Parempiakin varmasti olisi jos niitä olisi haluttu kehittää. Viihde-elektroniikan puolelta tulee mieleen sanonta: Kyllä Beta on parempi! Kiistämättä, mutta kilpailijoita oli enemmän.

Oma ehdotukseni: Koitetaan käyttää etanoli sisäisesti kevään tullen terassilla ja ajetaan bensiinillä jos kyetään! Väittäisin että Italomiitingissä on porukkaa ihan hyvin riippumatta siitä mitä lientä tankista tai terassilta löytyy! Ilmastonmuutos on iloinen asia!

mm

[Guzzr]

Minä taas ehdotan että käytämme etanoolia tänä kesänä niin vähän kun tarve vaatii ja säästämme että riittää bensarahoille - luulen että se on aika kallis taas kesällä. Tai ajaa semmosella ajoneuvolla joka kuluttaa  vähän
menovettä ja juoda ainoastaan vettä.

Tiedättekö muuten tästä  Mp- moottori Megola  , muistaakseni se oli harvinainen kone. oliko saksasta?