V11 sport -00 säätöongelma/tai ominaisuus

[lade]

Pyörä siis otsikossa mainittu, ruiskua käskyttää weber-marellin rinnalla power commander. Olen ajellut seosmittari kiinni, ja todennut, että paksulla menee koko ajan paitsi siinä vaiheessa, kun kiihdytettäessä lisään kaasua. Näyttää siis siltä että sen kummemmin weberin kuin PC:n kään matolaatikkoon ei kuulu kiihdytyspumppuominaisuutta lainkaan, vaan seos täytyy pitää koko ajan "ylirikkaalla" sen takia, ettei kaasua lisättäessä mene laihalle? Vika vai ominaisuus?!? Onko asian korjaamiseksi muuta keinoa kuin vaihtaa koko moottorinohjaus älykkäämpään.

[lemppari]

Mulla on TPS:n arvot reilusti yli suosituksen ilman komentajaakin, kun vaihdoin hieman ontompiin putkiin ( tehdas oli unohtanut asentaa pyörään äänet). Jouduin tosin joka tapauksessa pienentämään Tepsin arvoja Horstin jäljiltä, oli meinaan orkkisputkillakin säädetty n. 400 mV:iin.

[JuhaV]

Morjens,

Olen aatellut niin omissa päissäni että kaasutinmoottoreissa on kiihdytyspumppu sen vuoksi että bensa imetään suuttimista kaasuttimen kurkussa kulkevan virtauksen mukaan. Eli äkillisessä kaasunavauksessa alipaine kurkussa putoaa nopeasti, poikkipinta-alan kasvaessa äkisti myös virtausnopeus alenee ennenkuin moottorin kierrosluku alkaa nousta ja sitä kautta enemmän ilmaa alkaa liikkumaan moottorin läpi. Tästä syystä tuossa tilanteessa (hetkellisesti) lisäbensaa ei imeydy luonnostaan virtauksen mukaan ja niiinpä se täytyy spruutata sinne kurkkuun kiihdytyspumpun avulla.

Ruiskukoneessa tuota ongelmaa ei lähtökohtaisesti ole. Eli ruiskutus tottelee yksinkertaistetusti vain kierroslukua ja kaasunasentoanturia. Kartassa pystysuunnassa on siis yhdellä ja samalla kierrosluvulla eri ruiskutusarvoja jotka vastaavat eri kaasunavauksia. Kun tinttaat tietyssä tilanteessa kaasun äkisti auki, niin samalla kierrosluvulla hypätään kartassa kaasunasennossa eri kohtaan ja ruiskutetaan bensaa sen mukaisesti. Tässä ei ole väliä mikä on virtaus kurkussa koska bensa aina ruiskutetaan paineella imusarjaan ja siten menee sinne "väkisin".

Eli toisin sanoen, oikein säädetty ruiskukone ei periaatteessa kaipaa kiihdytyspumppu ominaisuutta ollenkaan kaasutinmoottorin tapaan. Kartassa vaan täytyy olla asiat oikein.

Powercommanderin USB-versiossa on kyllä ohjelmallinen kiihdytyspumppuominaisuus, joka sieltä täytyy aktivoida lataamalla Dynojetin sivuilta siihen sopiva palikka. Riippuu vähän commanderin versiosta onnistuuko tämä. Kokeilin tätä joskus omassa pyörässäni (V2 muttei guzzi) ja  totesin että siitä ei ole mitään iloa eikä säätöjen ollessa kohdillaan sitä edes tarvita.

Ekaksi kannattaisi ehkä tarkistaa että TPS on varmasti oikein säädetty ja PC:ssä on todella moottoriin sopiva kartta. Sitten kannattaa myös varmistaa että seosmittarisi vasteaika varmasti riittää toteamaan oikein tuon tilanteen. Onko sinulla laajakaista vai kapeakaista-lambda ? Mistä se PC:n kartta on peräisin.

Onkos tuossa pyörässä muuten lambda-anturi itsessään ? Sekin saattaa aiheuttaa alapään kierrosalueilla jotain omia kuvioitaan nopeassa kaasunavauksessa.

Elikkäs pelkästään tuon takia ei kannattane ryhtyä uutta moottorinohjausta pohtimaan vaan homma paranee aika pitkälti löytämällä oikeat säädöt.

Toivottavasti tuosta oli jotain iloa.

Terv. JuhaV

[lade]

Kiitos vastauksista. Tuossahan tuli hyvä selostus, miksi kiihdytyspumppua yleensä tarvitaan. Minulla tuo ei kuitenkaan toimi ihan noin. Seosmittari (vaikkakin "laihakaista") näyttää regoivan ihan hyvin, koska kaasua käännettäessä se putoaa silmänräpäyksessä muuman ledin laihemmalle. Jos kaikki pelaisi niinkuin pitää, seossuhteen pitäisi ruiskukoneessakin pysyä samana tai jopa hiukan rikastua kiihdytystilanteessa. Nyt sporttini menee tasakaasulla seosmittarin mukaan tosi paksulla(mittari lediä vaille tapissa), ja vasta kiihdytysvaiheessa "laihtuu" lähelle optimiseosta. Jos laihdutan seosta PC:n nappuloista säätämällä siten, että menee tasakaasulla optimiseoksella, niin ei kestä kiihdytystä, menee laihalle että paukkuu. Siksi haikailin tuon kiihdytyspumppuominaisuuden perään.
Commanderi (Ei USB)on peräisin piikkiöstä kuten karttakin. Asennettu muös siellä. Vm.00 Sportissa ei ole lamdaa alunperin, olen sen asentanut  x-putkeen vain seosmittaria varten.
Täytynee alkaa tutkia TPS:ää tarkemmin. Bensaakin tuntuisi menevän aika reilusti, n. 6,5-7l/100km normiajossa.

t:Lade

[JuhaV]

Pienellä varauksella kannattaa suhtautua siihen että näyttääkö se kapeakaistalambda oikein. Ilmeisesti kyseessä on sellainen 1- tai 2-karvainen sondi jossa ei ole lämmitystä ? Periaatteessa siellä vaihdeaskin alla riittänee pakokaasussa lämpö ainakin kovemmassa ajossa pitämään sondin riittävän kuumana. Tuo bensankulutuskin kyllä viittaa vähän siihen että rikkaalla menee.

Se lambdahan mittaa pakokaasun jäännöshappea ja signaali riippuu sekä hapen määrästä että sondin lämpötilasta. Jos lämpötila on siinä hilkulla että sondi peilittää niin pienikin kaasun jäähtyminen pudottaa signaalia, jolloin näyttö menee "laihalle".

Mutta oletetaan että lambda näyttää oikein.

Niillä Commanderin omilla nappuloilla ei ole kyllä mitään virkaa eli kaikki muutokset karttaan kannattaa editoida tietokoneen avulla Commanderin karttaan jotta tietää mitä todella tapahtuu ja missä kohtaa. Ne Commanderin namiskuukkelit rikastavat tai laihentavat kierroslukualueittain koko karttaa (riippumatta kaasunasennosta) ja sillä ei saa korjattua ongelmaa jos se on nimenomaan eri kaasunavauksien suhteen.

Siellä kartassa on toisella akselilla kierroslukuarvoja ja toisella kaasunavauksia. Näiden suhteen kartta on sitten täynnänsä niitä korjausarvoja, lisää bensaa annetaan kun korjaus on plussaa ja vähemmän bensaa annetaan jos korjaus on miinusta. Nämä korjaukset tehdään siis pyörän oman keskusyksikön ruiskutuskartan "päälle". Kulloinkin korjaus haetaan kartasta käyttämällä kierroslukua ja kaasunavausta.

Jos tätä pohtii ilman karttaa edessään niin visualisoidaanpa nyt päähän sellainen kartta, jossa kaasu kiinni ja tyhjäkäynnillä vastaa kartan vasenta alakulmaa.
Kaasu täysin auki ja kierrosluku tapissa on taas kartan oikea yläkulma.

Piirrä nyt sitten mielessäsi linja tuosta vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan. Tuo mainittu linja (käytännössä joko alaspäin kaareva, suora, tai lievästi ylöspäin kaareva) vastaa suurinpiirtein (siis todella suurinpiirtein) sitä aluetta jolla liikutaan kun moottorin kierrosluku on tasaantunut vastaamaan kaasun asentoa esim. kiihdytyksen jälkeen. Eli eri kierrosluvuilla voit saavuttaa tilanteen jossa sen hetkisellä kierrosluvulla moottori ei haluaa ottaa lisää kierroksia tai vähentää niitä.

Kovassa moottorijarrutuksessa mennään kartassa selvästi aina tuon linjan alapuolelle koska moottorin kierrosluku on silloin suurempi kuin mitä hetkellinen kaasunasento vastaisi. Eli tästä seuraakin se että siellä kartassa lähellä sen alareunaa olevat arvot edustavat moottorijarrutusta ja se mitä korjauksia siellä on ei paljon käytännössä merkkaa mitään. Oikea alakulma on ääripää tilanne jossa kierrosluku on tapissa mutta kaasu on käännetty kiinni. Eli tosi kovan moottorijarrutuksen alkutilanne. Se vasen alakulmahan oli tyhjäkäynti.

Sen linjan yläpuolella olevat arvot ovat taas niitä jotka tulevat aina käyttöön kiihdytyksessä koska hetkellinen kaasunasento on suurempi kuin mitä sen hetkinen kierrosluku vastaa. Ylin rivi vasemmalta oikealle vastaa kiihdytystä täyskaasulla tyhjäkäynniltä aina punarajalle saakka.

Eli jos pyörä on tasakaasulla rikkaalla, niin korjauksia pitäisi pienentää sen vinolinjan lähialueella kulkien kartan yli vasemmalta oikealle vinottain. Jos taas kiihdytyksissä menee laihalle, niin sen vinolinjan yläpuolella lähempänä kartan yläreunaa arvoja pitäisi kasvattaa. Kun kiihdytät joltain kierrosluvulta avaamalla kaasua äkisti, niin silloin pomppaat siitä vinolinjalta äkisti ylöspäin kartalla ja kierrosluvun noustessa alat siirtyä kartassa oikealle ja kaasua pienennettäessä lähestyt taas sitä vinolinjaa ylhäältä käsin ja palaat vinolinjan alueelle uudelleen kun tasakaasulla olet saavuttanut sen korkeamman halutun kierrosluvun.

Tästä pitäisi piirtää kuva mutta nyt ei jaksa. Ehkä tosta saa jotain selvää noinkin. Elikkäs kartassa asutaan eri alueilla kun ajellaan tasaisesti, kiihdytetään tai moottorijarrutetaan.

Terv. JuhaV

PS. Se Powercommanderin ohjelma näyttää tuon kartan "eri päin" (vasen yläkulma on kaasu kiinni & tyhjäkäynti, oikea alakulma on kaasu auki ja täydet kiekat), mutta selostin sen tuossa noin päin kun se mielestäni helpompi mieltää tuollatavoin ilman kuvaa.

PS.PS. Etsis netistä joku valmiskartta joka olisi suurinpiirtein samoille palikoille kun sun pyörässä. Lue sitten se kartta ulos omasta pyörästäsi ja vertaile vähän että näyttävätkö yhtään samalta. Siitä se homma alkaa selkiimään.

[lade]

Suurkiitos taas Juha V:lle seikkaperäisestä vastauksesta!

 Lambdasondi on kolmijohtoinen, eli lämmitettävä. Mittari kyllä tuntuu ihan luotettavalta ja reagointikyvyltään nopealta. Se on ollut minulla kiinni muissakin laitteissa(kaasutinpelejä) ja säätäminen sen perustella on onnistunut.

Selostuksesi seoskartasta oli loistava. Löysin itseltäni cd:n jossa tod. näk. se kartta, joka pyörässäni on. Lukemat kartassa lienevät prosentuaalisia korjauslukuja, eli jos siellä on 10, niin siinä kohtaa bensaa lisätään 10% alkiperäiseen nähden? Onko näin?

Pc: kartassa on kierrosluvut 500 välein, mutta ilmeisesti kartta ei "hypi" kuitenkaan portaittain, vaan osaa laskea noihin väleihinkin "liukuvasti" kertoimia??

Outoa kartassa on, että jos mennään esim. 80% TPS-saraketta alaspäin, niin kolmesta peräkkäisestä korjauskertoimesta ensimmäinen ja viimeinen voivat olla positiivisia ja keskimmäinen negatiivinen?!? Että jollain kierrosluvulla ja tietyllä kaasunasosta olisi siis laihennettu alkuperäisestä, vai onko tuo ihan normaalia? Kartassa on muutama tällainen kohta.

No, okei, nyt osaan säätää PC:n bensakarttaa teoriassa läppärin ruudulla. Kuikas homma menee sit kaytännössä, vai meneekö paljon pieleen jos teen seuraavasti, kuten maallikkopähkäilyn tuloksena ajattelisin:

Läppäri mukaan talliin ja rs232 piuha kiinni pyörään ja tietsikkaan. Tietsikka päälle ja PC: karttaohjelma auki. Pyörään virta päälle. Nyt pitäisi ilmeisesti saada pc:n kartta näkymään ruudulle, ja pystyä muutoksia tekemään ja tallentamaan?

t: Lade

[JuhaV]

Ok, lämmitettävä sondi toimii varmasti tuossa ja mittaustulos pitänee siten kutinsa.

Ne PC-kartan korjausluvut eivät ilmeisesti ole ihan tarkasti %-lukuja mutta jotain sinnepäin kuitenkin. Tähän ei aikanaan Dynojet suostunut mulle vastaamaan kun sitä heiltä utelin.

Vaikka kartassa luvut ovat vain tietyin välein, esim. 500 rpm niin kun PC laskee korjausta niin se todellakin interpoloi eli tavallaan liukuvasti keskiarvottaa korjauksen siten että jos korjaus 5000 rpm:llä olisi +10 ja 5500 rpm:llä -10 (molemmat samalla TPS-arvolla), niin korjaus 5250 rpm:llä oli tasan nolla. Ja sama pätee TPS-arvojen sarakkeen suhteen.

Tästä onkin näppärä aasinsilta siihen, että jos kartassa vaakariveillä tai pystysarakkeissa vierekkäiset arvot "hyppivät" kovin, niin säädettäessä olisi ehkä pitänyt hieman tasailla noita arvoja ja kokeilla muutamaan otteeseen mitkä olisivat oikeat arvot. Eli jos säädöprojektin alussa kartta oli merkittävästi pielessä, niin joihinkin taulukion kohtiin tulee tarvetta isoille korjauksille koska jo säädön aikana se PC interpoloi sitä säätöä käyttäen tietoa niistä viereisistä taulukon kohdista. Silloin jos viereisessä taulukon solussa on joku isohko korjaus, niin jotta sen lähellä säätöä saa merkittävästi eri suuntaan niin siihen vieressä olevaan soluun joutuu laittamaan myös ison mutta erisuuntaisen luvun. Pieni tasailu voi tuossa olla paikoillaan.

Homma menee periaatteessa siten että johto kiinni läppärin ja PC:n välille. Pyörään virta päälle ja sytty "ON" asentoon. Läppärissä ohjelma käyntiin ja sieltä lukaistaan sitten se PC:n muistissa oleva kartta läppärille. Talleta se orkkiskartta talteen sellaisenaan niin voit palata siihen tarvittaessa. Sitten vaan korjailet karttaa siinä näytöllä ja ohjelmasta löytyvällä komennolla sylkäiset kartan takaisin PC:lle. Piuhat irti ja ajoon.

Noita karttoja voi tallennella ja modailla ohjelmalla aivan vapaasti. Ja netti on pullollaan karttoja joita voi tutkia ja vertailla.

Tärkeä pointti on se, että PC:lle pitää kertoa mikä on kaasu kiinni ja kaasu auki ääriasennot. Sieltä ohjelmasta löytyy tähän reset-toiminto. Eli se kannattaa tehdä jotta kartan nollapiste eli origo on oikealla kohdallaan.

Ja parasta tässä on se, että projektin jälkeen kädet eivät haise enempää bensalle kuin ennen projektiakaan 

Terv. JuhaV

[Ykä]

Ja parasta tässä on se, että projektin jälkeen kädet eivät haise enempää bensalle kuin ennen projektiakaan 

...niin jos joku sen positiivisena asiana haluaa nähdä