Poikittain vai pitkittäin? Miksi se on niin vaikeaa?

[Kimmo Saarelainen]

Tervehdys!
Tämä asia on tietysti selvä kaikille Guzzisteille, mutta miksi se on niin vaikeaa muille?
Ostin kesällä Roland Brownin kirjoittaman "Moottoripyörät" kirjan. Ronald kirjoittelee raportteja mp-testeistä alan lehtiin (mm Moto1).
Kirja on sinänsä hyvää luettevaa kannesta kanteen. Guzzi ovat hyvin esillä   

Silti tämä alan "huippu" takkuilee Guzzin ja H-D moottorin "asennosto runkoon nähden" kysymyksessä!!
Hänen mielestään Guzziin V2 on poikittain ja H-D:n vastaava pitkittäin. Vaiko onko taitamatton suomentaja tehnyt "korjauksia"?
Pitäisi vissiin lähettä kirjan toimitukseen seuraava piiros   

A ja B pitkittäin, C ja D poikittain

T: Kimmo



[ylläpito on poistanut liitteen]

[I.H.]

Se on kyllä kumma kun yksinkertainen asia aina vaan saa erilaisia tulkintoja . Kerrankin eräs MOTO
1 : n toimittaja kertoi että KTM  koeajossa Adventure-mallin V-2:n onkin pitkittäin. Ja vaikka kommentoin tätä asiaa eivät vaivautuneet reagoimaan mitenkään . Tästä kertoilin jo vanhan palstan aikana , eikä tässä kuvat paljon auta .

[Leo]

Terve,

Tässä menee monet sekaisin koska käsite: Pitkittäin ja poikittain ei selitä vielä mistä on kysymys. Siis mikä ja mihin suhteutettuna.
Guzzissa moottori on pitkittäin rungossa. (kampiakseli rungon suuntaisesti)
H-D:ssä moottori on poikittain rungossa kuten yleisesti mp:ssä. (kampiakseli poikittain runkoon nähden)

Sylintereiden asento runkoon nähden sekoittaa käsitteen aika monella. Eivät nähtävästi vaivaudu miettimään mitenpäin moottori on rungossa.

Toisaalta nuo piirrokset eivät riitä vielä selittämään kumminpäin moottori on. Nuo kuvat kertovat vain sylinterien asennot. Kuvissa pitäisi olla havainne, mihin suuntaan akseli on.

 

[I.H.]

Tuntuu olevan ikuisuuskysymys , kysymys on kampiakselin suunnasta runkoon nähden .

[Urpo ja Turpo]

Moto:n tapauksessa voi olla kyse alkuperäistekstin virheestä tai
sitten virheestä käännöksessä. Noin vuosi sitten jossain jutussa
puhuttiin hammastusongelmasta. Arvasin heti, että alkuperäistekstissä
oli "teething problem" elikkä lastentauti. Huomautin P. Nesteelle asiasta.
Hän snoi, että olivat saaneet halvalla jonkun merkonomin kääntämään
tekstejä, eikä hänelle kuulemma oikein hennoisi huomauttaa asiasta.
Ehkä tästäkin kääntäjä voisi pahoittaa mielensä.

[Leo]

Terve taas,

Nuo kampiakseli vs. runko on ihan oikea määrittely moottorin asennosta. Mutta kun jätetään insinöörit rauhaan ja puhutaan "kansantajuisesti". Moottori onkin sylinteri.

Yleisessä keskustelussa tuo visualisuus on tärkeämpi koska sillä ymmärtää helpommin miten moottori on sijoitettu. Suurinta osaa ei kiinnosta kampurat ym. kilkuttimet ja heille moottori on sama kuin silinterit... vai mitä ne olikaan.

Nyt kaljalle.

Edit. (piti vähän korjata käsitteitä näin sunnuntaiaamusta)

[I.H.]

 Huomautin P. Nesteelle asiasta.
Hän snoi, että olivat saaneet halvalla jonkun merkonomin kääntämään
tekstejä, eikä hänelle kuulemma oikein hennoisi huomauttaa asiasta.
Ehkä tästäkin kääntäjä voisi pahoittaa mielensä.


Joo paapotaan me vaan halpoja kääntäjiä etteivät vaan pahoittaisi mieltänsä .
Ja eikun kaljalle   

[Olli]

Itse olen käyttänyt tällaista hienoa ASCII grafiikka kuvaa



<==> on rengas, --- tai | on kampiakseli pitkittäin tai poikittain, o tai 8 on sylinterinpää(t)

Olen lähtenyt ylhäältä helposta rivimoottorista. Lisännyt toisen rivin rinnalle saaden V8:n ja sitten alkanut tiputtaa pois sylinterejä. Joka välissä kysynyt "onko samoin päin kuin edellinen vai kääntyikö? Pitikö tehdä uudet kiinnikkeet, jos kääntyi?" Sitten sitä viimeistä yksipyttyistä verrannut ensimmäiseen rivimoottoriin ja kysynyt saman kysymyksen.

Ei ole tarvinnut kiistellä. Varsinkin nuo V4:t ja yksimukiset aiheuttavat (sopivasti ahdisteltuna) ahaa elämyksen.

  .

[Vierailija]

Totta.
Yksinkertaisemmallekin selviää asia, kun ajattelee, miten päin moottorit on autoissa.
V-moottoreita on pitkittäin ja poikittain, mutta kampiakselin mukaan se menee.
Erään MP-Maailman mukaan muuten Harrikassakin on pitkittäinen 90 asteen v-moottori.

[Leo B]

Terve,

Nykyään taitaa kaikissa pitkittäismoottoreissa olla kardaaniveto ja poikittaissa ketju/hihna. Löydättekö ristikkäistä vaihtoehtoa nykypyöristä?

Toisin oli ennen. Pitkittäismoottoreita joissa oli ketju tai hihna löytyy historiasta. Indian, Hendersson jne.
Muistan vain yhden pyörän jossa oli poikittaismoottori ja kardaani laatikosta takapyörälle, MV Agusta jostain seiskytluvulla. Oisko ollut MV 900S ?
Kulmavaihteisto on kallis ratkaisu ja tuskin sellaisia enään tehdään.

[lemppari]

Oikopäätä voin lisätä ainakin Jammun XS 750,850 ja 1100, samoin Suzukilla oli kardaaninelikkoja 80-luvun alussa. Itselläni oli tuo 850 Jammun tripla.

[TunturiTT]

Muistan vain yhden pyörän jossa oli poikittaismoottori ja kardaani laatikosta takapyörälle, MV Agusta jostain seiskytluvulla. Oisko ollut MV 900S ?
Kulmavaihteisto on kallis ratkaisu ja tuskin sellaisia enään tehdään.

Mv Agustan 750/900 kardaaneista sitten suurimmasta osasta muuttivat kuitenkin ketjulle, jotta saivat enemmän välitysvaihtoehtoja. Taitaa niistä vanhoista Agustoista suurin osa olla nykyään ketjulle muutettuja.

Olihan kahdeksankymmentä luvulla paljonkin japseja poikittaismoottorilla ja silti kepillä. Hondalla Vt 500, Ntv650, XLV 750 jne. Yammulla XJ750(?) vai olikos se XS..?, Venture, Viragot jne. Suzukilla erilaisia kustomeita ja GS1100 ainakin. Kawallakin oli Zetoja (jo seitkytluvulla) ja joku iso matkalehmä.

Onhan nytkin myynnissä keppivetoisia poikkimoottoripyöriä; akkiä tulee ainakin mieleen Bemarin K1200 (se mikä Ekullakin on), Yamahan FJR, Kawan ZZR1400 matkamalli, Viragot, Wildstarit, Intruderit, Hondan NT, jne jne. Onhan niitä.

[TunturiTT]

Kirjoiteltiin Lempparin kanssa samaan aikaan vastausta
Tätini miehellä on muuten joku Yammun 750 keppipyörä. Siis poikittaisella nelosella. En sitä vielä ehtinyt nähdäkään, hommasi sen kesällä.

[heikkil]

Muistan vain yhden pyörän jossa oli poikittaismoottori ja kardaani laatikosta takapyörälle, MV Agusta jostain seiskytluvulla. Oisko ollut MV 900S ?
Kulmavaihteisto on kallis ratkaisu ja tuskin sellaisia enään tehdään.

Kaikki MV Agustan (sen alkuperäisen tehtaan) nelipyttyiset katupyörät olivat keppivetoisia. Magni niihin kyllä askarteli ketjuvetoja, mutta tehtaalta siis kepillä.

Ja onhan niitä poikittaisella koneella ja kepillä olevia paljonkin: nelipyttyisiä ainakin Kawalla Z750, 1000, 1100 ja 1300-mallistossa + 1000GTR, Yamahalla XJ 750/900 ja FJR sekä V4 matkamallit ja customit, Hondalla V4:n eri matka- ja custommalleja, Suzukillakin GS- ja GSX-malleja kepillä ja rivinelosella jne. jne.

V2-customeja poikittaisella kampuralla on sitten paljonkin keppivetoisina.

[Leo B]

Heh,

Huomaan, etten tunne näitä nykypyörien tekniikoita juuri paljoankaan. Vanhoissakin on jo oppimista.