Olen itse nähnyt sellaisen tapauksen, että perämurikasta irronnut kardaani on leikannut lattian liki koko leveydeltä auki, heti kuljettajan penkin takaa!! :huh:
Urpo ja Turpo wrote: .
Nykyään JP ajaa historic autokisoja. Mieleenpainuvinta on kuulemma ollut,
kun takavetoisen kardaani katkesi ja tuli sisään ohjaamoon. JP kertoi seikan,
jota ainakaan minä en ole tullut ajatelleeksi: Täydessä vauhdissa kardaani
ainakin tässä tapauksessa kiertää 9000 rpm ja se on aika paljon.
Ei sinällään ole lähellekään mitään, mitä tässä on jo kirjoiteltuna, mutta tuli vaan mieleen seuraava:
Olin jokunen vuosi sitten ajelemassa harrastemopollani, Tunturi TT:llä, Laukaasta Suonenjoelle. Moottori oli juuri edellisviikolla kasattu ja porauksen jäljiltä sisäänajossa. Pysähdyin tien pieleen valokuvaamaan kohta ohitse ajavaa kaveriani. Kaveri kurnutti Soliferilla verkkaisesti ohi ja minä räpsin "vauhdikkaita" tilannekuvia. Kun Solifer katosi horisonttiin, pakkasin kameran ynnä muut takaisin laukkuun ja lähdin kirimään edelle päässyttä.
Ensimmäisen mutkan jälkeen ajattelin avata hieman kaasua ekaa kertaa kunnolla ja todeta kiihtyvyyden. Kakkoselle noin kolmen kympin vauhdista ja vääntö kahvasta. Kiihtyvyys yllätti erittäin positiivisesti. Pääsin juuri kypärän sisällä myhäillessäni ajatukseen:" Nyt muuten pelitt.." KLIIIIRRPS!!!! Männänrengas poikki ja kone jumiin! Kytkintä pohjaan ja muutamaa kymppiä valutellen eteen päin. Solifer katoaa taas verkkaisesti putputtelemalla kaukaisuuteen 

, kaverin katsellessa maisemia. Taakseen ei sitten katsonut vahingossakaan. Itse potkin hieman vielä vauhtia, etten joudu pysähtymään paikallisn kyläkaupan pihaan töllisteltäväksi. 
Pysähdyn linja-autopysäkille nuolemaan haavojani. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, asfaltti hohkaa tahmeana, on tyyntä ja heinäkuu :vau:
Koneen hieman jäähdyttyä tajuaa jo matkakumppanikin, etten seuraa ja kääntyy takaisin tarkastamaan tilannetta. Kohta Speed kaartaakin linja-autopysäkille. Samalla siinä hidastellessaan irtoaa eturattaalta mutteri, joka saavuttaakin pysäkin ennen työnnettäväksi muuttunutta Soliferia. 

Tälle reissulle onkin naureskeltu jo vuosia. Oli ihan hauskaa jopa silloin. Kuumaan koneeseen vaihdoin ehjän männänrenkaan ja poistin toisen, kun ei mahtunut uusi enää uraansa. Tällä yksirenkaisella kelasin n.25 kilometriä turhia säästelemättä takaisin kotiin. Kaveri tuli perässä, ollen perillä varttia myöhemmin..