Järjestelin asiat ihan kuntoon - vain nimeä vaille paperiin ja - uusi upea Norge 1200 olis ollu alla.
Vaan mitäpäs tapahtuikaan; Peräpenkin ihanuus sanoi "..sehän on NUORISOPYÖRÄ..." "...ei siinä ole mitään henkeä, ei tunnelmaa..." "...jaa...tuohon kyytiin, vai?"
No eipäs sitä Norgea sitten tullut hankituksi. Tosimotoristi olis vaihtanu - tiedän kyllä minkä, mutta kun ei juhannukseksi ehdi...Ja räntäsateita tulee kuiteski syksyllä...
Ei oo helppoo aina tää motoristin matka ja elämä. Kun jotain hianoo yrittää...Sitäkään edes...Edes omilla rahoilla...
Hei haloo, ei kait sitä pyörää sentäs sieltä takapenkiltä ajeta, vais kuis? :huh:
Jos kerran Norge tuntuu siltä oikealta ajokilta, niin ei muutakun vaihdat semmosen. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen kalivieteri-kuski, joka moisen vaihdon tekee. Onhan siinä Norgessa sentäs selvästi paremmat ajo-ominaisuudetikin, ja oikeat moottoripyörän jarrut. Jos kyseessä on jo pitempään ylläpidetty naaras, niin ehkä sitä ei kannata moisesta sentäs ihan vaihtoon vielä pistää, mutta joku kuri se pitää eukoillakin olla.
Eli annat akan äkistä pyörän ulkonäöstä, tai kehotat pistämään kälättimen kiinni, ja hommaat silti sen Norgen. Kyllä se sinne takapenkille kuitenkin kotiutuu hetken motkotuksen jälkeen. Eihän se Norgen takapenkki edes mitenkään pöllömpi olekaan.
Sitten kun olet sen Norgen pihaan hommannut, niin kysyt vaan iloisesti että lähteekös frouva mukaan ajelulle. Jos vastaukseksi tulee kätinää tai nalkutusta tai kommentteja nuorisopyörän kyytiin nousemisesta, niin sanot vaan tyynesti, että mielipiteesi on noteerattu, hymyilet leveästi ja vedät kypärän päähän. Sitten eikun menoksi, ja vilkutus vielä eukolle lähtiessä. Tuon kun toistaa muutaman kerran, niin eiköhän tuo rupea pikkuhiljaa nuorisopyöränkin kyydit kelpaamaan. :cool:
Mitäpäs tässä suotta aikuistumaan, kun sitä ollaan muutenkin vain kahdesti nuoria, Suomen suvet lyhyitä, eikä naisen logiikan ymmärtämiseen yksi ihmisen elinikä riitä. :wink:
