Minun ja Californian tiet osuivat kohdilleen yksitoista vuotta sitten. Ja hauska pyörä on ollut. Totta kai pyörä on kehittynyt omissa käsissä itselleni paremmin sopivaksi. Viime vuonna tuli sitten olo, että jotain uutta pitää olla. Olen aina pitänyt 1000S:ää yhtenä parhaiten onnistuneena pyöränä. Sellaisten hinnat kuitenkin ovat karanneet ja noussevat vielä jonkin aikaa. Aloin katsella Calia sillä silmällä. No, Ikkala teki niin hyvän tarjouksen Le Mansin bensalekkeristä ja jakkarasta, että hommiin oli ryhdyttävä.
Mitään 1:1 replikaa en halunnut, vaan lisätä oman maun mukaan mausteita. Koska hiilikuitu on lähellä sydäntä, päätin leipoa lokarit ja sivukatteet siitä. Takalokari on mukaelma Californian omasta ja etunen sitten pääosin V7:n uusimmasta mallista. Toki siitä on käytetty vain muoto, koko kiinnityskohta piti leipoa tyhjästä. Muotista irtosi kuitenkin kertavedolla halutun mallinen osa.
Tankki ei sitten yleisen luulon vastaisesti käy ollenkaan uudemman ruiskumallin rukoon. Kaikki kiinnitykset piti rakentaa itse. Rungosta piti myös trimmata palasia, että mahtui. Kaikki johdot piti reitittää uudelleen. Isot liittimet tankin alla eivät mahdu alkuperäisille sijoilleen mitenkään. Guzzin insinöörit ovat ovelasti käyttäneet sopivia kierteitä hanan lähdöissä, joten sähköisen hanan ja paineensäätimen sai ruuvata suoraan niiden nippoihin.
Myös istuimen kannakointi piti rakennella itse. No, nyt istuin toimii alkuperäisellä Californian lukituksella.
Vaihdepoljin on tietenkin omaa suunnittelua, jalkatapit olinkin jo sorvaillut Caliin aiemmin, sijainti vain vaihtui.
Pyörän piti olla korona-20 -projekti, mutta lomautusta ei tullutkaan, vaihdoin koko työpaikkaa. Siitä syystä valmistuminen siirtyi tälle vuodelle. Kesä meni aika tiukasti töissä, joten valmiilla pyörällä pääsin koeajolle elokuun puolivälissä. Mutta haittaako? Ei sitten pätkääkään!! Pyörä on aivan erinomainen ajettava ja osuu omaan silmään. Voisiko enempää pyytää?
ps. Sivukatteen teippaus on vielä tulossa, kunhan hion ja kiillotan sivukatteeen pinnan.
