Aika hyvin välähdetty.

Voin kyllä vastata myöntävästi noihin kysymyksiin. Vähemmän olisi vaikeuksia jos runkomaa olisi aina sama. Se ei ole vakio silloin, kun kahta eri metallia liitetään.
Kyllä sähkön kanssa sopimukseen pääsee normaalijärjellä kun vähän vaivautuu ajattelemaan,
Onko tosiaan Moto Guzzeissa laitteita, jotka on tassuistaan maadoitettu? Se on kyllä aika vanhanaikaista. Nevadan regulaattorilla ainakin on kahdennettu miinusjohto ja samoin kahdennettu plusjohto. Kahdennettuja varmaan taipuisuuden ja vaaditun poikkipinnan saavuttamiseksi. Miinusjohtimet menevät kohtalaisen pitkän matkan yhteiseen runkomaapisteeseen, johon myös akun miinuskaapeli tulee. Plusjohtimet menevät kimpassa sulakkeelle ja siitä akun plusnapaan. En keksi mitään tarkoitusta ylimääräisille tassujen maadoituksille. Toisissa malleissa voi olla toisin.
Annissa ei ole lainkaan latauksen merkkivaloa. Asia on korvattu yleisellä vikakoodin merkkilampulla. Onneksi on GuzziDiag, jolla voi todeta sitten latauksen puuttuvan. Ei ole edes mitään sensoria tutkimassa latausvirtaa tai latauksen ja akun jännite-eroa. Latauksen puuttuminen varmaankin todetaan vain jännitteen pudotuksena. Volttimittarillahan me se itsekin todetaan.
Runkomaalle ei oikeastaan ole mitään tarvettakaan. Kai se juontaa juurensa siihen aikaan kun piti säästää johdinkuparia. Siitä perinteestä nyt kärsitään. Ja siitä kun sähkö pakotettiin kulkemaan takaperin ja miinus maadoitettiin. Yleisö kun ei millään voinut käsittää, kuinka voi olla miinus sähköä. Plus maadoitus tehtiin alkuaan siksi, että ei tulisi hapettumia. Sähkö kun ei oikeasti kulje plussasta miinukseen, kuten on sovittu, vaan miinuksesta plussaan.
Olisin aika huolellinen kaikissa sähköjärjestelmän modifikaatioissa. Pyrkisin tutkimaan suunnitteluinsinöörin tekemän, alkuperäisen rakenteen ja noudattaisin sitä. Kytkentäkaaviot on saatavissa. Jos johtimia kuluu ja niitä vaihdetaan uusiin, ja niiden liittimiä uusitaan ja puhdistellaan. Olisi hyvä noudattaa sitä johdinpaksuutta, mikä oli alkuperäinen. Jos mahdollista myös väri olisi hyvä säilyttää, tai ainakin merkitä kytkentäkaavion paperiversioon satulan alle olemassa olevat värit ja omat uudet kytkennät.
Täällä on aprikoitu: kuinka latauksen merkkivalo sytytetään. Eräs tapa on mitata laturin tai regulaattorin miinusjohtimen jännitehäviötä ja akun miinuskaapelin jännitehäviötä. Kun ne viedään komparaattorille voidaan havaita, kumpi on suurempi. Pelkkä latauksen miinusjohtimen jännitehäviön mittaus jo riittää. Jokaisessa johtimessa syntyy häviö, pieni mutta todellinen. Plusjohdin ei oikein käy kun siinä on muuttuvia resistansseja, kuten sulake. Olen joskus itsekin sellaisen järjestelmän rakentanut isoon matkaveneeseen. En tiedä onko Moto Guzzeissa näin tehty. Sen voi tunnistaa siitä, että jänniteregulaattorilta menee erillinen miinusjohdin ECU:lle, runkomaa siellä jo onkin. Tai toisin päin, runkomaa tulee ylimääräisellä ohuemmalla johtimella regulaattorin koteloon ja siellä on komparaattori. Siltä mene sitten oma johdin merkkilampulle. Kun sitten muutetaan sen miinusjohtimen poikkipintaa tai pituutta, ei se systeemi enää ole oikein. Ja jos uusitaan tai rapsutellaan kaapelikenkää, jolloin sen metalli muuttuu toiseksi, syntyy kahta erilaista paristoa. Kemiallinen, galvaaninen paristo ja lämpösähköparisto.
Kauaksi taas päästiin aiheesta, mutta hyötytarkoituksessa.
