Kaudenaloitusaikeita

[Marko]

Eilen ajelin ~150km. 

Pyörälle ei ole tehty mitään sitten viime elokuun... akun kävin irroittamassa varmaan helmikuussa ja laitoin ctekin perään. Nyt laitoin kiinni ja laakista käyntiin. Akku on muuten 4 vuotta vanha, mutta siinä lukeekin yuasa.

Tarttis varmaan vähän putsailla ja kiillotella pyörää, on aika ruotoisen näköinen. Jotain bensaletkujakin piti vaihtaa. Ehkä sitten joskus.

[Jukka Laine]

Viikon verran olen työmatkapyöräilyä harrastanu. Hiukkasen vilakoita on aamut vielä, mutta patterihanskat ja Stelvion kahvasuojat auttavatten valkosormia  jonkin verran. Kahvalämppäritkin laitoin, vaan en saanu kitin mukana tuota virallista kytkintä. Kytkentäkaavion perusteella kyseessä on pelkkä oikarin tekevä palautuva kytkin. Onko jollakin tietoa tuon virallisen kytkimen sielunelämästä? Normityyppisellä painokytkimellä en onnistunu herättämään kahvoja henkiin.
Ilmanputsarin vaihdoin samalla. Tankin irrottaminen ei ollu tossa Brevassa pahakaan rojekti.

[motomatti]

Mielestäni akkujen maailma on jakautunut nykyisin kahteen leiriin: halpisakkuihin ja sitten kalliisiin premium-akkuihin. Molemmista kokemusta. Toisinaan kallis akku kestää kuten minulla amerikkalainen "Moto Guzzi"-merkkinen akku Centaurossa. (ostettu Piikkiöstä 90-luvulla) Kavereilta saa myös kuulla tarinoita pitkäkestosista akuista jotka ovat maksaneet maltaita. Toisaalta tavallinen Bilteman viiden kympin hyytelöakku saattaa kestää yli viisi vuotta kuten kaverin H-D:ssä. Saman perheen Suzukissa Exide menetti kykynsä latautua yhden talven aikana. Arvannette mihin ostosmatka suuntautui.

Tämä akun kestoasia ei ole kuitenkaan eksaktia tiedettä. Liian moni asia vaikuttaa. Pyörän sähköjärjestelmän kunto ja toimintatapa, säilytystapa, mahdollinen ylläpitolataus, akun latautuminen ajossa, käyttöolosuhteet, akun huolto, akun omat ominaisuudet kuten itsepurkautuminen, osittaisen latauksen sietokyky, jne.
Sikäli mielenkiintoinen keskustelunaihe että spekulaatiomahdollisuudet ovat laajat.

Itseltä hajosi alle vuodessa Brevaan hankkimani kalsiumakku. Samaan aikaan hankkimani samanlainen akku California T3:ssa on edelleen puhdikas. Halpisakuissa voi siis olla yksiöeroja tai sitten käyttötavassa: syksyllä Brevan akku oli pitkään kytketty pyörän virtapiiriin mutta ajokilometrejä tuli hyvin vähän. Kun taas Calilla tuli ajetuksi enemmän ja sen sähköjärjestelmä ei kuluta seisoessa akkua kuten Brevassa tekee.

[BMW]

Mulla on Bilteman 19Ah geeliakku Calissa. Neljäs ajokausi alkamassa ja ainakin eilen komeesti pyöritteli koneen käyntiin vaikka vähä joutu pitempään sahaileen. -Nyt rupesin miettiin ettei vaan olis jo neljä kautta ollu..... en tiä kun en kuittia löytäny.

[GinTurismo]

Kaikkihan varmaan tietävät, ettei akku kovasti pidä tärinästä. Eli pehmikettä alle ja sivuille sen mitä mahtuu.

Mulla on kaksi mp:n akkua + 1 "vapaa-ajan akku" talvisin kytkettyinä rinnan, ja lataan koko nippua kerran kuussa. Toistaiseksi on toiminut, toisen mp:n akulla taitaa alkaa nyt yhdeksäs kesä (Exide).

Edit. Pitää lisätä, että pyrin lataamaan kerran kuussa. Muistan vaihtelevasti.

[Jukka Laine]

Pari viikkoa sitten ostin Motonetistä Euroclobe-akun, 18 Ah. Kustansi n. 60 €. Ehkäpä ens talaveksi irrotan akun kengän niin ei pääse purkamaan peruskallioon asti.

[motomatti]

kytkettyinä rinnan, ja lataan koko nippua kerran kuussa

Tuossa tekniikassa on se ongelma että siinä mennään huonoimman akun mukaan.

Eurogloben ostin minäkin mutta pikkuliikkeestä Hata-Autosähköstä. Ohjehinta 80€ mutta myyntihinta 59€. Euroglobesta ei ole hyviä kokemuksia muuta kuin siltä osalta että kausi on mennyt aina moitteitta. Voisi mennä pidempäänkin jos tulisi huollettua....
Brevan akun JIS-koodi: YTX20CH-BS.

Eri mieltä olen pätkäajon suhteen suuresta akusta: se ei lyhyillä jaksoilla ehdi latautua täyteen. Pätkäajoon soveltuu paremmin pienempitehoinen akku.

[TunturiTT]

Mutta ei ota itseensä pätkäajossa kovin helposti. Välillä kun ajaa pidempää lenkkiä, niin asia on ok.

[NorgeGTL]

Sunnuntaina rakensin Titaniumiin normaalit lisäsähköviritykset eli kahvanlämppärit, navin piuhan, lisäpistokkeen, pienen Koso-mittarin, jossa on kello, ulkolämpömittari ja volttimittari (hyvä laite) ja lisäksi releistin ajovalot. Ja purin irti pyörässä olleen hälyttimen. Mutta ei lähtenytkään tulille heti. Kipinää tuli ja syttyikin kun ruuttasi penssaa tulpan reiästä ja starttasi. Pensapula. Nostin tankin ylös ja tarkistin pensaletkun kiinnityksen, kiinni oli. Tässä asennossa pyörä käynnistyi ja "vika" oli sitten ilmeisesti mutkalle jäänyt pensaletku.

Oma Cali käynnistyi kuin pitikin. Lisäksi laskin vaihdelaatikon tarkistusropun kautta ylimääräiset 0,75 litraa öljyä pois... Tuosta oli aiemmin juttu kun kytkin luisti...

Ajoimma sitten heti tuollaisen 400 km siirtymän ja piti ihan vertailla taas pyörien kulutusta, jotta näkee vehkeiden olevan ok. Oma Classic vei 4,6 ja Titanium vain 3,9. Viime syksynä ero ihan samaa luokkaa. Titaniumissa on PC asennettuna jonkun ed. omistajan toimesta ja alkuperäistä avarammat putket. On myös terävämpi kuin Classic eli viritys lienee onnistunut vai onko se jotenkin tuolle moottorityypille ominaista.

[Sami]

Viikon verran olen työmatkapyöräilyä harrastanu. Hiukkasen vilakoita on aamut vielä, mutta patterihanskat ja Stelvion kahvasuojat auttavatten valkosormia  jonkin verran. Kahvalämppäritkin laitoin, vaan en saanu kitin mukana tuota virallista kytkintä. Kytkentäkaavion perusteella kyseessä on pelkkä oikarin tekevä palautuva kytkin. Onko jollakin tietoa tuon virallisen kytkimen sielunelämästä? Normityyppisellä painokytkimellä en onnistunu herättämään kahvoja henkiin.
Ilmanputsarin vaihdoin samalla. Tankin irrottaminen ei ollu tossa Brevassa pahakaan rojekti.

Tilasin Saksasta Brevan omat kahvalämppärit ja juuri tuollaisen virallisen painonappikytkimen. Siis sellaisen pyöreän napin, mikä tulee hätävilkkunapin viereen mittariston alle. Niitä nappeja myydään myös erikseen, maksoi 20€ suurinpiirtein. Kahvat tuli väärää mallia, eli 2007 ja uudempiin. Kuulemma 2006 mallien lämpökahvat ( ainakin kaasukahva) on pikkaisen erilaiset. Nyt on sähköpostirumba edessä, että jos saksalaiset lähettäisi oikean setin jos on saatavilla. Jos ei saa, niin tarkoitus laittaa yleismallin lämppärit toimimaan tuolla Guzzin omalla napilla. Kuulemma saa toimimaan samalla lailla ja mittaristosta näkyy säätö kuten Guzzin omia kahvoja käyttäessä.

[motomatti]

Välillä kun ajaa pidempää lenkkiä, niin asia on ok.

Olen oppinut Cali III:lla (Saprisa) ajellessa että Tammelantorilta siirtyessä Laukontorille pitää ajaa kehätien kautta....

[TunturiTT]

Eräs tuttu kertoili joskus mittailleensa Taunuksen latausta. 15 kilometrin työmatka-ajo riitti lataamaan starttaamisen aiheuttaman sähkönkuluman.

[motomatti]

Amppeerimittari olisi kova sana nykypyörissäkin. Volttimittaristakin on apua mutta se ei kerro kulutustilannetta niin tarkasti.

[Hajakenttä]

Amppeerimittari olisi kova sana nykypyörissäkin. Volttimittaristakin on apua mutta se ei kerro kulutustilannetta niin tarkasti.

Tein takavuosina lankomiehen veneeseen amppeerimittarin, hän kun ei niistä volteista perusta, mutta ymmärtää hyvin, että amppeereita pitää olla ja mieluummin + etumerkkisiä. Piti kyllä hetki opettaa: miksi amppeerimittari näyttää aluksi paljon, mutta sitten näyttämä hiljalleen pienenee.

Käytin sellaista Bebekin, silloisen elektroniikan halpakaupan, millivolttimittarin piirikorttimodulia. Nykyisinhän saa jo fiksumpiakin, mutta jos oikein muistan, puukotin piirilevyltä desimaalipilkun ja mittayksikön pois, jota umpimoduulilta ei ehkä pääse tekemään. Käytin akun +navan ja sulakerasian päävirtakiskon välistä johdinta shunttina. Mittari siis oikeastaan mittasi sitä johtimen jännitehäviötä. Siirsin laturilta tulevan (B)johtimen akunnavan liittimestä myös siihen sulakerasian kiskoon, jotta laturin (lataus)virta olisi siinä summassa + merkkisenä ja (akun)purkausvirta - merkkisenä. Vähän piti johtimen pituutta lisätä, n. 20 cm lisää yhteesä n. 60 cm aika paksua johdinta, jotta sain mittarin näyttämät millivolttinumerot ja kymmenesosat täsmäämään todellisten amppeerien kanssa. Johtimen paksuuden muuttaminen olisi ajanut saman asian. Startille menevä johdin on erikseen ja hyvin paksu, eikä se ole amppeerimittauksessa mukana. Kun katselin noita Nevadan johtimia, muistui se rakentelu mieleen juuri siksi, että nykyiset johtimet ovat kovin (säästeliään) ohuita ja juolahti mieleen, että sopivan vesitiiviin millivolttimittarimodulin avulla voisi hyvinkin saada mielenrauhaa helpottavan rakennelman tehdyksi.