Tämä onkin yllättävän visainen aihe. Kas kun harvempi noista pyöristä paalin asti laitetaan kun ikää alkaa olla 20-25 vuotta. Nelipyöräinen on jo selvästi klassikko ollessaan 30 vuotias. Mutta moottoripyörä ei samalla tavalla "fiilispohjalla" tunnu vanhalta tuossa kohtaa? Ajettavuudessa ja ominaisuuksissa ym. toki eron huomaa uuteen, mutta pää ei sano että onhan tämä nyt jo wanha...
Liekö sekin syynä että pyörissä oli kaasuttimia vielä piitkälle 2000-luvulle?
Sellainen ajettujen kilometrien ja pyörän iän vertaava taulukko olisi informatiivinen. Ajetaanko esimerkiksi ensimmäisten viiden vuoden aikana pyörällä 50tkm, sitten omistaja vaihtuu ja ajettujen kilometrien määrä kenties puolittuu? Tästä vielä viisi vuotta eteenpäin ja pyörän vuotuinen ajomäärä putoaakin sitten pariin tuhanteen vuodessa? Eli vaikka pyörät ovat vanhoja, ajetaanko niillä myös vähän. Ja uudemmilla vaikkakin ovat määrällisesti vähemmistössä niin tulisi enemmän yhteisiä ajomääriä?
Omistin viisi vuotta sitten Hondan seitsemänpuolikkaan VFR V4, 1987 tai sitä ikäluokkaa. Ensimmäisenä pyöränä. Oli halpa, ostosumma oli kolminumeroinen ja löytyi omalta kylältä. Nuo olivat ratkaisevat ostokriteerit

Tehon määrä oli aivan käsittämätön, kevarilla ja mopoilla olin ajanut mutta tuohan otti vajaan kaksi markkaa vauhtia aivan eleettömästi. Sitten loppui kuljettajalta usko. Onneksi loppuikin, etuiskarit kun olivat aivan loppu ym. "pientä". Pyörän kunto oli hintansa mukainen...
Verrattuna yli vuosikymmenen uudempaan silloiseen autooni, tuo Honda tuntui huomattavasti modernimmalta. Tuosta tehosta johtuen. Itselläni on siis tälläinen mielikuva, ja vanha pyörä on sitten jo selkeästi 70-luvulta. Kenties rumpujarrut edessä ja takana eikä esimerkiksi vilkkuja ollenkaan

80-luvun pyörällä, jos on hyvin pidetty niin mikäs sillä on ajaessa?
Vaikea aihe, totta tosiaan.