Tuo käivänäröörinteko ja erityisesti tietylle kierrosluvulle ja vääntömomentille tehty joutokaasuputken värkkääminen on tietämyksen ohella taidetta. Paljon riippuu siitä mitä haluaa. Toki pitää moottoriinkin tehdä mukavia muutoksia että, ylipäätään, tarvitsee tehdä mitään että voi ns. ulosmitata moottoriin tehdyt muutokset. Venttiilien koko, ajoitukset ja puristussuhde ovat päämuuttujia. On erinomaisen paha mennä sanomaan onko jokin oikein hyvä vai jopa haitaksi. Jälkimmäisen sentään huomaa. Eikä se hyvin avara putkisto ole aina tuottanut parasta tulosta. Tämä laji, virtaustekniikka, on edelleenkin, vaikka on hyviä tietokonetutkimuksiakin, siellä vaaleanharmaalla alueella. Isoilla valmistajilla on tähän olleet parhaat mahdollisuudet resurssien suhteen. Vakiona ne ovat, kuitenkin, päästöluokkakohtaisia. Kilpapuolelta löytynee yleisempää tietoa. Mutta kuka viitsii siviilipyörällä ajaa kilpasäädöillä? Pa-kulutukseen en ota kantaa. Mutta aina voi yrittää maksimoida omaan ajoon tarkoitettua pyörää virtaustekniikkaa parantamalla. Nykypyörien suhteen pitää osata myös moottorinohjauksen ohjelmointia.
Ennen -96 -mallistoa voi tehdä ilman lainsäädännöllisiä harmeja muutoksia vaikka mitä. Sen jälkeen on hankalampaa jos haluaa lakia noudattaa. Lähinnä se on omastatunnosta kiinni. Jos ei pidä yletöntä mekkalaa niin kaikki kelpaa. Vaan en tiedä onko asiaan tullut muutoksia sittemmin. Ruiskupyöriä on helpoin muuttaa. Kaasutinvehkeissä tarvitaan kaikenlaista osaa että seos sekä virtaustekniikka on kunnossa. Eikä ruiskupyörissäkään palkästään bittejä muuttamalla merkittävää tulosta saa vaan pitää noita putkenkäivänöitä ja imupuolta väljistää. Pitkä imukanava on usein hyvä.
Kannatan kyllä ryhtymistä rohkeasti muutostöihin sillä muutoin ei tapahdu yhtään mitään paitsi ehkä imu- ja pakoäänet kovenevat. Omalta kohdalta olen todennut että ahtaminen on edullisin väylä mutta ei ole ihan nykylainsäädännön hengen mukaista. Toisaalta, lakia aika harvat tulkitsevat pätevästi ruohonjuuritasolla eli tavan konstat sillä heillä ei ole kovasti siihen resursseja. Nimim. seuraavaa ahdinpyörää duunaava. Mutta siitä tulee sellainen että ei juuri päälle näy. Autopuolella sanovat sleeperiksi. Digitekniikka ei paljon tilaa vie.
