joopa joo
Tulipahan kokeiltua istuimen kunnostamista. Meni melkein "Päin Persettä" rojektiksi . Tosin jotenkin onnistuin lopulta kohtalaisesti....aika näyttää. Eli 850 GT:n metallipohjainen umpiruostunut ja hitsaamalla paikattu pohja sai uuden elämän. Vahvistaminen vaati totaalisen purkamisen. Vanhat ruostuneet niitit lähti osittain ja osa katkesi. Niitä sitten nypittiin pihdeillä reunaa kiertävästä vanerisuikaleista. Superlonin pohja oli ruosteplakissa ja peräosa pohjassa kuin pierunkuori ohut. Karhu- ja lamellilaikalla ruosteet pois ja vedin ei vahvistettavalle osalle pohjaksi sinkkimaalin. Alapuolella olevia isompia "knöölejä" ja saumoja hioin matalammiksi. Onnistuin vahvistamaan takakorvakkeet pehmusteen puolelta ohuella levyllä.
En tiedä teinkö oikein kun laminoin suoraan teräksen päälle vahvistuksen ? . Jostain syystä kuivuminen oli heikkoa....johtui varmaan noin 10 asteen lämmöstä tai vanhoista aineista. Ajatuskin v...ti että joutuisin kaapimaan mömmöt pois ja yrittämään uudelleen. Emäntä jo sisääntullessa näki naamasta ettei ole mennyt kuin Strömössä ja kysyi: mikä nyt oli mennyt pieleen
. Onneksi kuitenkin maltoin mieleni ja kuumailmalla lämmittämällä oli seuraavana päivänä jämähtänyt... onneksi.
Tasoitus lamellilaikalla suurinpiirtein ja maalit koko metalli-/ lasikuitu rungolle. Pierureiät porasin lasikuituun teräksen aukkojen mallilla. Tuli jämäkkä pohja !. Pehmusteeseen kiinnittyneet ruostepaakut poistin ja hioin lamellilaikalla varovaisesti siistiksi superlonin pinnan. Pikkasen laitoin perään lisää ( 10 mm ) täytettä kun vaikutti löysältä pintanahkaan. Vahvalla nitojalla verhoilu takaisin ja hyvä tuli.
Saas nähdä pysyykö lasikuitu metallin pinnassa kiinni ? Onneksi on uusi varasatula muovipohjalla
Että sillai Käläviällä
Mr
