Kaasuläppäakselin välys

[motomatti]

Tässä hommassa ei minua paljon tarvittu koska Kerhokaveri on itse metallialan tekijä ja laittoi näppärästi kaasuläppäakselin välykset kuntoon. Tämä asia on ollut jo aiemmin esillä mutta nyt asiaan on paneuduttu.

Sovitusti lupasin kirjoittaa siitä jutun kunhan vain saan kuvat aiheesta toimenpiteen tekijältä. Nyt ne ovat blogissani julkaistuna pääosin.
http://www.motomatti.fi/2019/02/lapparungon-akselin-valys.html

[Henko]

Kirjasin tuohon tärkeimmät asiat ylös kun muistin yhtäkkiä että en ollutkaan vielä lähettänyt kuvia, mutta aikalailla tuossa tärkeimmät tulikin. Muitakin keinoja varmasti korjata tuollainen olisi mutta tuo oli suht yksinkertainen tapa. Esim. läppärungon kiinnittäminen sorviin olisi työläämpää. Kun laitoin läppäakselia vastaavan alumiinitangon pylväsporakoneeseen ja kiinnitin sen leukoihin siten että tanko liikkuu väljästi niin oletin että menee riittävän suoraan. En itseasiassa saanut rapsittua vanhaa laakeria kokonaan irti, vaan jouduin lopulta poraamaan kymmenen millin poralla. Porauksen jälkeen näin että se oli raapaissut aivan aavistuksen enemmän toiselta puolelta. Ensimmäisen holkin kun tein sellaiselle välykselle että se meni juuri sopivasti läppäakselin päälle niin se ei enää paikoillaan ollessaan pyörinyt. Jos ois ollut kahdeksanmillinen kalvain ni ois voinu olla hyvä kans. Lopputulokseen olin kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen läppärungon kasattuani, vaikka koekäyttöön ei olla ehdittykään. Tuo välyshän aiheutti aikaisemmin sen että kun käänsi aivan vähän kaasua niin huomasi että kun oikean puolen kaasuläppä alkaa aueta niin vasen puoli vasta nitkahtaa läppäakselista kun oli sitä välystä. Se luultavasti aiheutti aivan pintakaasulla ikävää nykimistä. Se tosin neutraloitui kun käänsin TPS:stä seosta vähän rikkaammalle mutta nyt voi kääntää oikeaan arvoon taas. Sen verran korjaisin blogia että o-renkaita ei ole toisin kuin yhdessä kuvatekstissä. Molemmissa päissä on se samanlainen huulitiiviste. En tiedä mistä sellaisia saisi jos haluaisi uusia mutta nuo vaikuttivat kyllä ihan ehjiltä ja kimmoisilta.

Kyllähän tuossa jonkun verran työtunteja meni mutta se johtui osittain siitä kun piti ottaa vähän varovaisesti ja tutkia asiaa ja miettiä joka vaiheessa.

[motomatti]

O-rengas poistettu tekstistä. Eräässä kuvassa tosin näytti että yläpäässä olisi nimenomaan ollut o-rengas mutta se lieneekin samanlainen pieni huulitiiviste kuin alapäässäkin.
Uskoisin että kyseisenlaisia huulitiivisteitä löytyy. Taannoin kun korjasin Cali III:sen iskunvaimentajia niin Top-Osasta löytyi vielä pienempiä huulitiivisteitä. Jopa teflonnauhaa joka sopi vaimentimen mäntään. Suurella todennäköisyydellä nämä läppärunkojenkin tiivisteet ovat standardiosia. Tosin o-rengaskin saattaa toimittaa saman tehtävän.

[TimoEv]

Huuli pyöreänä projektia luin & katsoin. Ootte Te aika velhoja noissa hommissa!
Itseltä jäis tekemättä...Tuokin...

[motomatti]

Viimeistä nuottia ei ole tässä laulussa vielä kirjoitettu. Mutta itse en lainkaan epäile että kun pyörä on jälleen niputettu kokonaisuudeksi etteikö kone lähde tulille nappia painamalla.

[TunturiTT]

Hienoa työtä Henkolta. Peukku.

[Henko]

Sellainen juttu tuli vielä mieleen että kun koetin etsiä netistä jotain aiheesta niin aika vähän löytyi, siis Guzzien osalta. Vaikuttaisi nettikeskustelujen mukaan olevan nimenomaan tämä vasen puoli ja yläpää mikä menee. Luulen että tuo vivusto rasittaa sitä enemmän. Kauempana vipu tuosta holkista niin tulee isompi vääntömomentti tai jotain. Sitten toisaalta tuli vastaan myös juttuja että joillain ei ole väljistynyt vaikka olisi kolme kertaa enemmän kilometrejä. Itselläni 80tkm.

[TunturiTT]

Jotenkin se käytön luonne siihen ilmeiseti vaikuttaa. Tietäisi vaan miten! Eli kuluttaako sitä jatkuva vaijeri kireällä ajelu -enemmän vääntörasitusta, vai pidempien siirtymien tasakaasuajo -enemmän "vatkausrasitusta", pienempi vääntö.
Kai parasta on monipuolinen käyttö. Kunhan ajaa.

[motomatti]

Spekulointia mutta kysynpä kuitenkin.
Oliko akselilla kuinka likaa laakeroinnissa?

Kokemukseni mukaan imukanavaan kertyy hiljalleen pölyn ja bensajäämien kerrostumia. Toiseksi laakeriin voi päästä pölyä yläpään tiivisteen ohi.
Sitten tämä paljon puhuttu imukanavan painevaihtelu. Se kun pyrkii sytkyttämään kaasuläppiä ja välivivustoa.
Isoilla kierroksilla painevaihtelu vaikuttaa vähemmän. Pienemmillä avauksilla enemmän.

[Henko]

Ei se kyllä erityisen likainen mielestäni ollut. Voi toki olla että siihen seikkaan en osannut kiinnittää purkaessa kovin paljon huomiota. Mutta jos siinä kovin paljon jotain muhjua olisi ollut niin luultavasti olisin pistänyt merkille. Kuvistahan näkee että akseli oli kiillottunut eli ohentunut vähän niiltä kohdin missä laakeri on. Mitä työntömitalla sain mittailtua niin akselilla ja holkilla oli peräti 0,15mm välystä. Akselin ei kuitenkaan ollut ohentunut kuin pari satkua. Tuolla läppäakselillahan on myös pieni pitkittäissuuntainen välys. Pohdin sitä kasatessani mutta en siihen viitsinyt puuttua kun kai siinä pitääkin pieni välys olla. asemoin kaasuläpän akseliinsa keskelle. Tuo vivustossa oleva pitkänmallinen holkki muistaakseni määrää sen (pitkittäisvälyksen) kun mutteri kiristyy sitä vasten.
Edit: laakeri oli kulunut myös vähän soikeaksi, välys oli pahimmillaan nimenomaan pintakaasulla. Voi olla tosiaan tärinällä tai läppien lepatuksella pienillä kierroksilla vaikutuksensa. Käytännössähän varmaan vasta valtatienopeuksissa tarvitaan kaasunavausta tällaisella koneella enemmän kuin tuo aivan pintakaasu, ainakin jos muun liikenteen tahtiin ajaa. Jos ajelee aina rauhallisesti ja jotain kahdeksaakymppiä vitosella niin ollaan aika pienillä asteilla kaasuläpällä. Toisaalta sitten mun pyörässä on mielestäni kardaani hyvässä kunnossa. Voi toki olla vaihdettukin.

[motomatti]

Akseli ei kuitenkaan ollut ohentunut kuin pari satkua. Tuolla läppäakselillahan on myös pieni pitkittäissuuntainen välys. Pohdin sitä kasatessani mutta en siihen viitsinyt puuttua kun kai siinä pitääkin pieni välys olla. asemoin kaasuläpän akseliinsa keskelle. Tuo vivustossa oleva pitkänmallinen holkki muistaakseni määrää sen (pitkittäisvälyksen) kun mutteri kiristyy sitä vasten.

On ehdottomasti parempi että laakeri kuluu kuin akseli. Tosin pelkkä akseli olisi helpompi vaihtaa...

Kaasuläppä on soikea muodoltaan sekä vino reunoiltaan ja sen molemmissa sivuissa täytyy olla hieman suorempi kohta akselin kohdalla. Muutamia kaasuläppiä olen sorvannut ja tehnyt läppärunkoja. Siksi tiedän rakenteen. Pieni päittäisvälys on vättämätön. Tekemäni läppärungot olen kuulalaakeroinut. Samalla syntyy tiivistys ilmavuotoja vastaan kun käyttää kestovoideltuja laakereita.

Läppärunko sinällään on hyvin yksinkertainen laite: suora putki jossa on ilmavirtaa säätävä luisti tai läppä. Se miksi läppärungossa usein on tyhjäkäyntiä varten erillinen ilmakanava johtuu siitä että jos läppä säätäisi tyhjäkäynti-ilmaa se painevaihtelun johdosta pyrkisi lepattamaan. Joutuisi olemaan pienellä raolla koko ajan sen sijaan että nojaisi tiiviisti ilmakanavansa seinämiin. Erityisesti isokokoisissa läpissä asia korostuu. Nykyään kun suositaan yhtä läppärunkoa kahta sylinteriä kohti.

Lepatus kuluttaa laakerointia ja vivuston niveliä mutta erityisesti kaasuläpän asentopotentiometriä. Niissä kulumakohta tulee varsin alhaiselle kierroslukuasetukselle.

Henko vaihtoi myös vivuston välitangot uusiin. Mahdollisuus lepatukseen väheni merkittävästi. Aiemmin on ollut juttua massavaimentimen asentamisesta välivivustoon.

[Henko]

Kyllä tää hyvin tuntuis toimivan. Joissain tilanteissa pintakaasulla matalilla kierroksilla saattaa joskus yskäistä, mutta saattaa selittyä sillä että on vielä aavistuksen laihalla, lambda-arvo 1,05 toisesta ja 1,1 toisesta putkesta mitattuna. Tosin en tiedä voiko tuosta mitään johtopäätöksiä tehdä kun on tasausputki mutta kuitenkin. Ehkä vois vielä tarkastella kaasuläppien synkronointia jos hifistellä haluaisi. Hyvin kulkee ja kulutus on normaali. Mittaustapani eli tankki melkein täyteen ja myöhemmin uudestaan ja siitä laksutoimitus ei oo kauheen tarkka kun en laita ihan piripintaan, ja kelikin on vielä viileä. Ei reagoi starttipilottiin kummallakaan kaasuläpällä, eli ei pitäisi vuotojakaan olla.
Edit: Kävin siis kaverin autokorjaamolla vähän mittaamassa mitä putkista tulee. Nyt ois hyvä tilaisuus katsoa minkä verran CO:n muuttaminen Guzzidiagilla muuttaisi seosta, tai TPS:n kääntö esim. 10mV isommalle.

[motomatti]

Jospa muistaisin ensi torstaina ottaa säätökaluston matkaan Kerholle.
Olisi hyvä jos pääsisi heti ajon jälkeen säätämään kuumaa konetta. Ei tarvitsisi poruuttaa konetta kuumaksi Co-arvon säätöä varten.

Uusi läppärunkojen välivivustokin on tainnut tulla sisäänajetuksi? Vielä voisi vilkaista painemittareilla näyttääkö edelleen samaa vai olisiko hienosäädön aika.

[Henko]

Torstaina vois ehkä nostaa co:ta vähän, mutta ei se välttämättä pakollista ole. On tuolla välitangolla nyt joku 400km ajettu, vois sitä tarkastaa. Jos säätää tarvii niin sehän vaikuttaa vähän TPS:ään myös.