Iskarien säätö - termistö hukassa..

[Pulmu]

Vähän tässä ajankuluksi ihmetellyt Grison iskarien säätöjä kun näytti noissa etuiskareissa olevan jotenkin eri säädöt vasen vs oikea. Osa säädöistä on helppoja kun on 1-2 turns cw tai anti-cw mutta mitä noi click eli napsut lie ovat? Ainakaan etuiskareiden säätöruuveista ei mitään ääntä kuulu, pitäisikö?

[motomatti]

Taitaan ne "clickit" olla juuri niitä asentoja jotka tuntuvat nupikoita käännettäessä. Itsellä ei Grisosta tällä tasolla ole kokemusta mutta on olemassa useita keulatyyppejä joissa eri puolet hoitavat eri asioita. Ainakin itselle on sattunut sellaisia keulatyyppejä. Lukuun ottamatta M1R-keulaa jossa kaikki säädöt ovat oikean puolen "putkessa".

[Camn]

Esim. V11 malleissa juuri pääsääntöisesti "eripari" -iskarit: http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4899.0.  Tuo se on iskareiden säätö sellaista että helposti sattuu ajatusvirheitä - ainakin minulle. Mutta kerrassaan palkitsevaa se myös on.  Itse ajan aina pieni kuusiokolo sopivasti saatavilla että voi säätää niitä naksuja ("clicks") edessä. Ne naksut tuntuvat kyllä selkeästi säädettäessä. Tärkeää on myös selvittää kummasta päästä aletaan laskemaan. Täysin kiinni (myötäpäivään) vai täysin auki (vastapäivään) asennosta. Edessä jousen esijännitys aletaan esim. omassa laskemaan asennosta "täysin auki". Mutta nuo sisään/ulos -joustot asennosta "täysin kiinni".  Eikös löydy googlaamalla iskarin valmistajalta tarkempia ohjeita?  Tässä esimerkki: https://www.ohlins.com/document/11876/

[Pulmu]

Tämmöset ohjeet on mutta minkäänlaista ääntä ei kuulu tai muutakaan vastetta ole, ihan sileästi pyörivät..

[Pekka]

Eikös siinä Grisossa ole ihan normaali Showan keula?
Ei ole mitään kliksejä sen vaimennuksen säätöruuveissa, eikä jousen esijännityksen säädössäkään.
Putken alapäässä on puristusvaimennuksen säätö ja yläpäässä keskellä on paluuvaimennuksen säätö.
Säätö aloitetaan molemmissa päissä kiinni asennosta. Yläpäässä olevasta (22mm?) avainvälistä säädetään
jousen jäykkyys eli jousituksen painuma. Jousen säädön indikaattorina toimivat säätöruuvissa olevat viivat.
Tulkitsen ohjeen näin:
Paluuvaimennuksen säätöruuvit 1,5 kierrosta kiinni asennosta auki.
Puristusvaimennuksen säätöruuvit 1 kierros kiinni asennosta auki.
Jousen esijännitys 4-5 viivaa näkyvissä.
Lisäksi on mahdollisuus säätää etuteleskooppien kiinnityskohtaa ohjauskolmioissa. Tähän ei ehken kannata koskea jos ei ole varma siitä mitä on tekemässä.
Lisäksi on esitetty race-säädöt ja lopuksi kielletään niiden käyttäminen normaalissa liikenteessä
Nuo säädöt sitten ovat vahvasti riippuvaiset mm. kuljettajan painosta. Noista tehtaan ehdotuksista voi
kuitenkin lähteä liikkeelle. Jousitusta on joskus säädetty isostikin tuolla Moottorirata keskustelussa.

[motomatti]

Jousitustuntuma ja sen muutoksen vaikutukset ovat usein hyvin henkilökohtaisia. Itse pidän varsin napakasta alustasta eli sallin hieman epämukavuutta itselleni mutta samalla saan hyvän palautteen tien pinnasta sekä, uskoakseni, turvallisen alustan käytöksen kun tulee se paha paikka.

Ylläoleva tarkoittaa että se mikä on ajolleen mukavaa ei välttämättä ole ajolleen tehokasta. Jarrujen ohella iskunvaimennus on asia jossa on todella paljon laiminlyöntejä huollon suhteen. Niitä iskunvaimentimien nesteitä pitäisi joskus vaihtaa ja pyörän pääasiallisella kuljettajalla pitäisi olla käsitys miten kutakin jousituskomponenttia pitää säätää. Varsinkin silloin kun pyörää lastataan tai kyytiläinen asettuu matkaan tai molemmat. Silloin ei välttämättä riitä että vain jousta kiristetään.

Lisäksi varottaisin liian suuresta paluuvaimennuksen tehosta. Töyssyn jälkeen pitäisi renkaan tarttua takaisin tien pintaan välittömästi. Paikallaan painellessa kun iso paluuvaimennuksen teho tuntuu mukavalle mutta ei ole sitä enää ajossa. Kallistuksen aikana pienikin töyssy "kasvaa kokoa" koska sen yli mennään vinosti eli alusta reagoi sellaiseen varsin voimakkaasti

Partasen Jani on laittanut joitakin asioita ylös: http://www.janipartanen.com/Vanhat/alusta_lei.htm