1400:sen kulutus alilämpöisellä moottorilla

[TunturiTT]

Kai se on ajateltava niin, että jollain ne paikallisetkin ajavat. Olkoon sitten vaikka ruokosokeriviinaa seassa.

[Pekka]

Oltiin joskus Neuvostoliiton hajoamisen aikoihin Eestissä ja polttoainetta piti saada.
Huoltis löytyi sopivasti mutta ajotie sinne oli suljettu puomilla, mittarikentällä näkyi kuitenkin liikettä
joten koukkasimme puomin ohi. Huoltokaivosta kömpi ylös mustin ikinä näkemäni valkoinen mies.
Saatiin selitettyä, että bensaa ostettaisiin. Siihen mustavalkoinen mies totesi että, no problem ja
laski narun päässä olevan ämpärin samaan monttuun mistä oli itse hetki sitten kömpinyt esiin.
Ämpärin sisältö sitten kaadettiin tankkiin, maksu suoritettiin dollareilla ja matka jatkui.

[Pekka]

Kai se on ajateltava niin, että jollain ne paikallisetkin ajavat. Olkoon sitten vaikka ruokosokeriviinaa seassa.

Taidamme ajatella tässäkin kohtaa että "sivistystä" on vain Suomessa. Loppujenlopuksi
täällä kotimaassa on huoltoasemia aika harvassa.

[motomatti]

Joskus on pelottanut että menoliemi loppuu mutta se varatankin "varatankki" onkin osoittautunut yllättävän tilavaksi. Toisinaan on kyseisestä pelkotilasta voinut syyttää vain itseään kun on mukavuudenhalussaan päättänyt ohittaa sen viimeisen varman tankkauspaikan ja se vanha, tunnelmallinen pikkuhuoltis onkin purettu reitin varrelta. Monenlaisilla m-pyörillä olen ajanut mutta en muista että bensa olisi loppunut sitten mopoaikojen kesken matkan.

Ulkomaan moottoritiellä voi bensiksien väli olla merkittävä. Joutuu varoiksi tankkaamaan kun tien varressa ystävällisesti ilmoitetaan että seuraavalle jakelupisteelle on 70 km.

Vanhemmissa pyörissä oli varatankkiasento hanassa ja monissa Guzzimalleissa oli useampi "varatankki" koska oli kaksi hanaa ja kaasuttimet ristiinletkutettu. Varoitus tuli ajoissa kun vasta toisen tankkipuoliskon hana avataan normaaliasentoonsa auki. Sitten on toisen puoliskon varatankkiasento ja sen jälkeen vielä sen jälkimmäisen puolen varatankki. Ei päässyt vahingossa bensa loppumaan.

Bensiinikäyttöisellä pyörällä en ole kertaakaan suunnitellut matkaa sen mukaan mistä bensiiniä saa lukuun ottamatta napapiirin pohjoispuoleisia pikkuteitä. Todennäköisesti sieltäkin paikallisilta peltipailakan kuljettajilta olisi jotain tankin loppuja löytynyt.

Muutama vuosi sitten alkoholikäyttöisellä pyörällä piti suunnitella tai pitää muutamaa litraa varalla mukana. Nyt alkoholia myyviä jakelupisteitä on taajemmassa ainakin eteläisessä Suomessa.

Centaurossa kun syttyy bensavalo niin sillä pääsee vielä yli sata kilometriä. 1100 Brevassa valon sytyttyä palamaan jatkuvasti näyttää viisari vielä jotain mutta kun sekin on juminut ala-asentoonsa niin vielä pääsee yli 60 km. Nätisti ajaen.

Cali Kolmosen vilkkuvalo vilkuttelee jo hyvissä ajoin eikä siitäkään ole bensa ajamalla loppunut. Ajoissa tulee varoitus. T3 Californiassa on kaksi hanaa joissa varatankkiasennot.

Olen kuullut tapauksesta että moottoritiellä on mennyt varatankille ja matkaa on jatkettu vauhdilla niin mäntään on palanut reikä. Voi olla mahdollista mutta onpa tyhmästi ajettu. Kyllä asia pitäisi havaita eikä ajaa väkisin jos bensaa ei tule tarpeeksi.

[NorgeGTL]

Molempien Stelvioiden anturit on käsitelty piitahnalla ja kevään mittaan selviää oliko hyötyä. Kuluja tahnatuubin hinta 5€, jolla käsittelee vielä monta anturia.

[motomatti]

Mikäli olen asian tutkinut oikein (Paikka on paikallaan olevassa moottorissa ahtaahko.) on tarkoitus että sylinterikannessa (1100-moottorit ainakin.) olevan anturin kärki koskettaa mekaanisesti sisempää sokeaa tulppaa jonka kärki on sylinterikannessa lähellä palotilaa. Jälkimmäisen kosketuksesta kannen rakenteeseen en ole selvillä. (Ainakin kierre) Kaaviokuvasta ei ole selvinnyt enkä kyseistä osaa ole irrottanut. Sen sijaan itse anturin ja mainitun tulpan välillä on kiinnitysosana jotain kovaa lämmönkestävää muovia tai keraamia jonka lämmönjohtokyky on ilmeisen huono. Tarkoituksella. Johtunut lämpö karkaa siis huonosti holkin kautta ja johtuu siten enimmäkseen anturiin. Johtavaa liimaa, tms väliin laittamalla saadaan anturi äkkiempää kuumemmaksi sekä käyntilämpötilan saavutettuaan lisänä että lämmön johtumismäärä on hieman suurempi joten ilmavirralla on hieman enemmän työtä saada anturia viileämmäksi.

8V-koneita ei ole tutkinut muutoin kuin 1400-koneen kohdalta aivan vähän ja poikkeuksena edelliseen anturi onkin syinterin kyljessä eikä edes erityisen ylhäällä. Sylinteri on ilmajäähdytetty (Tosin sen läpi valuu jakopään kanavaa myöden voiteluöljyä.) joten sen lämpötila riippuu liki yksinomaan siitä lämmöstä mitä ylempää sylinterikannesta tulee. Siinäkin on kansipahvi välissä. Anturissa on myös väliosa jolla se kiinnittyy sylinterin sisäsyrjään. Tuuli sitäkin huuhtelee.

1200 8V-koneiden osalta saa joku muu selvittää tätä asiaa jos on tarve. Ei kaikkeen ehdi eikä aina ole kiinnostustakaan.