Belleville-jousen katko

[motomatti]

Mitä nyt perä pikkuisen väljä, minkälaista klappia pidetään yleisesti siedettävänä esim takapyörän ulkopinalta mitaten?
Omassani on nyt pyörät irti, mutta muistaisin kokeilleeni että n 3-4cm lenksuu, kardaanin ristikot on timmit ja laatikko.

Perän tai muunkaan voimansiirron välystä ei voi määritellä siitä paljonko takapyörä pääsee ykkösvaihde päällä kiertymään poikkeuksena vaihteistossa oleva sysäyksenvaimentimen jousen katkeaminen. Silloin takapyörän kehältä mitaten tulee reilusti yli 10 cm klappi. Muuta kiertovälystä synnyttää eri voimansiirron spoorit (3 kpl), löysä kumivaimennin ja kytkimen keskiö ja hivenen myös perävaihteen rataspari. Perusvälys johtuu vaihteiston hammaspyörien ja orjarenkaiden tappien muodostamasta toimintavälyksestä.

Takuuvarmasti on liikenteessä useampiakin Guzzeja joissa kuljettaja ei ole huomannut kasvanutta kiertovälystä. Syynä juurikin belleville-jousen katkeaminen vaihteistossa. Jousen vaihto edellyttää vaihteiston purkamista ja vaatii pari erikoistyökalua.

Vaihteiston sysäyksenvaimenninjuttu:
http://www.motomatti.fi/2015/12/varavaihteiston-erikoisuuksia.html

Takapyörän sysäyksenvaimenninjuttu:
http://www.motomatti.fi/2012/02/californian-takanapa.html

Toisenmallisen takanavan juttu:
http://www.motomatti.fi/2013/06/california-kolmosen-takapyoran-navan.html

Perävaihteesta:
http://www.motomatti.fi/2015/01/guzzin-ison-peran-kokoonpano.html

Ilmoituksena niille jotka etsivät blogistani jotain erityistietoa niin vasemmassa yläkulmassa on hakutoiminto.
Valitettavasti on joskus niin että kun muokkaan ja yhdistelen samanlaisia artikkeleita saattaa jotkin laittamistani linkeistä olla mihinkään johtamattomia. Pyrin toki saamaan linkit toimimaan tai poistan ne mutta koko blogini on melko raskaasti ristiinlinkitetty että aina en löydä tai muista mistä minnekin on linkkejä. Blogi kattaa yli tuhannen artikkelia joista 85% käsittelee Guzzeja tavalla tai toisella. Kaikki artikkelit eivät ole yhtäaikaa näkyvissa ulkopuolisille. Osa odottaa lisätietoja tai uudelleen muokkausta.

[Pekka]

Kunnossa olevassa vaihteistossa välys parantaa käytettävyyttä. Kun vaihteiden kytkentä-
hampaissa on riittävästi klappia vaihde menee helpommin päälle, ja vaihtaminen onnistuu
ilman kytkintäkin sujuvasti.
Omassa amerikanraudassa on kumma laatikko ja voimansiirto, siinä ei ole lainkaan klappia.
Seurauksena kytkintä joutuu käyttämään aina. Kyllä vaihde menee päälle ilman kytkintäkin,
mutta nykäisy on sellainen ettei kokeile mielellään enää toiste.

[TimoEv]

Minkäslainen Belleville-joutuin on Guzzissa ja missä?
Kun raskaassa rannikkotykissä - 152mm Canet / Tampella - on Belleville-joustinpakat kehdoss putken yläpuolella. Ne kiristetään ampumakuntoonlaitossa. Tai siis - kiristettiin. Kun noita pyssyjä ei enää ole sotavarusteluettelossa.

[Pekka]

Siellä se on kytkinakselilla, tasaamassa voimansiirron vaihteluita. Voi olla sen paikalla myös
tavallinen kierrejousi.
Toimintaperiaate ja tarkoitus on siis sama kuin Tampellassakin, puristusvoima vain Guzzin laatikossa
syntyy, kun kiertoliike puristaa jousta viistojen liukupintojen avulla kasaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Belleville_washer

Noita pinotaan tarpeen mukaan päällekkäin, "kupit vastakkain" että saadaan riittävä joustomatka.

[motomatti]

Itse ei ole Guzzitapauksissa tarvinnyt laitella kuin noita neliölankaisia tai pyöreälankaisia perinteisen tyyppisiä jousia mutta kuvissa olen nähnyt myös noita lautasjousipaketteja. Joissain työstökoneiden laakeroinnin välyskompensaattorina on noita myös tullut vastaan. Mutta kun varaosaluettelossa lukee että belleville mutta sitten saakin tavallisen kierrejousen kouraansa niin olen toimintoa kutsunut yksinkertaisesti sysäyksenvaimentimeksi. Viimeksi laitoin pyöreäpoikkileikkauksisella jousilangalla.

Periaate on että pyörivän liikkeen suunta muutetaan akselin sunntaiseksi vinoilla liukupinnoilla ja välitetään jouseen ja muutos tallentuu kierteen kuormituksena. Kuormitus palaa takaisin pyöriväksi liikkeeksi samoilla vinoilla pinnoilla. Ottaa siis hetkellisen voimapulssin talteen ja pauttaa sen vaimennettuna takaisin käyttöön. Yksinkertainen ratkaisu ja käytössä useissa eri valmistajien moottoreissa tai vaihteistoissa. Useasti heti kampiakselin päässä. Guzzissa vasta kytkimen jälkeen juuri ennen ensiövetohammastusta.

Ainakin Guzzeissa noita katkeilee mutta asia on helppo todeta mutta hieman hankalammin korjattavissa. Ilman jousta (katkenneella jousella) en suosittele ajamaan sillä siitä syntyy klappia eikä iskukuormituksia vaimenna mikään.

Pikkulohkoisissa malleissa homma hoidetaan kytkinlevyn keskiössä olevien jousien avulla.

Oikea bellevillejousen mekaniikka toimii erilailla kuin kuin kierrejousen. Itse asiassa päinvastoin: lautasjousinippu on jäykimmillään puristuksen alussa kun taas kierrejousi on silloin löysimmillään.

[TunturiTT]

Kansannimeltään lautasjousi. Sillä nimellä suomalaiset jousikatalogitkin sen tuntevat.

[TK]

Toisenmallisen takanavan juttu:
http://www.motomatti.fi/2013/06/california-kolmosen-takapyoran-navan.html

Ei liity mitenkään aiheeseen mutta onko kellekkään jäänyt nurkkiin käyttökelpoista Matin linkissä esiintyvää perän kitkalevyä?
Onnistuin pudottamaan ja samalla katkaisemaan omani ja stein dinseltä kestää 2-8 viikkoa. 

[motomatti]

Ennenvanhaan oli olemassa kitkalevyä ihan levynä jota liimattiin tai niitattiin asianomaisiin paikkoihin. Lieneekö vieläkin? Traktorivaraosana tai autoentisöijillä.
Levystä leikattiin sopivia paloja kuhunkin tarpeeseen. Kitkalevy-googlehaulla voi jotain löytää mittojen mukaan.

Laita kitkalevy tilaukseen niin saat sen vielä kesäksi.
Sillä aikaa ajelet vaikka muovikiekko tms. täyttämässä välystä niin ei laippa klotaa sivuttain.

[TK]

Just tilasin ja nyt olikin 1-3 päivää toimitusaikana! Eilen oli vielä 2-8 viikkoa, sattu aika sopivasti.

[TunturiTT]

Tullut just uusi satsi.