Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Tekniikkapalsta / Vs: Perän paistaminen
« Uusin viesti kirjoittanut @ Helmikuu 14, 2023, 19:39:26 ip »
En ole tutkinut, mitä happoa alumiinipohjamaalissa on, mutta se amerikkalaisittain "etsaa" pinnan ennen maalia. Alumiinillehan ei kovin kova tarvi hapon olla, että oksidoi pinnan.

Nimenomaan etsauksesta tässäkin primeroinnissa on kysymys:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etsaus_(valmistustekniikka)

Tänään sain myös uutta tietoa alumiinin maalauksesta tai pikemminkin pohjatöistä. Alumiinia ei kuulemma saa hioa rautaa sisältävällä hiomapaperilla, teräsharjalla tai karhunkäpälällä ennen maalausta. Tällöin alumiinin pintaan muodostuu raudan ja alumiinin välille sähköpari, joka voi aiheuttaa korroosiota primerin alla. Tämä tuskin on näin yksiselitteistä ja riippuu varmasti myös alumiinin koostumuksesta. Joka tapauksessa tämä tieto on peräisin automaalaarilta. Kävinkin tilaamassa karhunkieltä, joka ei sisällä rautaa.

Nyt tilanne palautui melkein lähtöruutuun sillä erotuksella että pulverimaalaus on poissuljettu vaihtoehto. Nyt näyttäisi että ainoa vaihtoehto on lasikuulapuhallus, silikonin poisto, raudattomalla karhunkäpälällä läpikäynti, silikonin poisto ja nopea etsaus.

En osaa sanoa kuinka pienestä kolosta lasikuulapölyä on mahdollista päästä kopan sisuksiin ja kuinka pieni määrä on tuhoisaa stefoille ja laakereille. Joka tapauksessa tästä minua on varoitettu enkä ole sen vuoksi hommaan ryhtynyt. Kokemusta on kyllä osien suojaamisesta ennen pulverimaalausta.
92
Tekniikkapalsta / Vs: Kaasarin seos-säädöistä
« Uusin viesti kirjoittanut Monti Helmikuu 14, 2023, 18:11:29 ip »
Aha ok. Noniin pyörä käy kyllä nyt hyvin paitsi kylmänä tyhjäkäynnillä tahtoo sammua. Joten en sitten kelaa tollasia kun ei tarvi. Kiitos taas. Helpottaa opiskelua kun voi skipata tarpeetonta.
93
Asiaa ja asian vierestä / Vs: Asian vierestä: ortoperspekta
« Uusin viesti kirjoittanut Monti Helmikuu 14, 2023, 17:59:02 ip »
Mulla oli monta vuotta Wattram joka on Köykän viimeisin malli ajalta jolloin se kehui tehneensä vihdoin trankusta yhtä hyvän kuin putkesta. Siinä oli OP ja Stereomode. Jossain Saloran ohjeissa olen nähnyt kuvia missä sivukaiuttimet on nätisti keskikaiuttimen molemmin puolin samalla tavoin kun 3D systeemeissä. En hiffaa miksi kun Köykkä itse omin pikku kätösin tekemässään ohjeessa korostaa suurin piirtein niin että olkoot missä hyvänsä kunhan eivät symmetrisesti. Tässä ohjeessa ei tule ilmi mutta jos ei ihan väärin muista niin sivukaiuttimet pitää kytkeä sarjaan ja vielä vastavaiheeseen keskenään.

Nyt ei ole enää Köykkää kun olen siirtynyt 100% monosysteemin kuuntelijaksi joka toimii pienessä huoneessa lähikuuntelussa oikein hyvin, ellei paremmin.
94
Asiaa ja asian vierestä / Vs: Asian vierestä: ortoperspekta
« Uusin viesti kirjoittanut Urpo ja Turpo Helmikuu 14, 2023, 17:51:45 ip »
Niistä kaiuttimista:
Ei haittaa mitään, jos 4 ohmin liitäntään kytkee 8 ohmin kaiuttimen.
Kuuluu vain hiukan hiljempää. Toisinpäin voisi olla ylikuormittumisen vaara.
95
Asiaa ja asian vierestä / Vs: Asian vierestä: ortoperspekta
« Uusin viesti kirjoittanut Urpo ja Turpo Helmikuu 14, 2023, 17:14:58 ip »
Laitoit niin houkuttelevan syötin, että on ihan pakko hiukan maistaa.
Ensin ajattelin, että tähän en puutu, mutta sormet ajautuivat väkisin näppäimistölle.

Kuvissa Urpon Voimaradio OP3, Köykän alkuperäinen vahvistinartikkeli ERT 1/1969
ja Saloran 3000 ortoperspektaesite vuodelta 1973.

96
Asiaa ja asian vierestä / Asian vierestä: ortoperspekta
« Uusin viesti kirjoittanut motomatti Helmikuu 14, 2023, 16:36:18 ip »
Onko Gruppossa tai Gruppon sivuilla käyvillä vierailijoilla kiinnostusta aiheeseen?
Itse näiden kanssa näin rospuuttoaikana touhuilen.
Onko kellekään jäänyt ortoperspektan keskikaiutinta jouten, mieluiten toimivaa. Tai sitten hyvä pari senaikaisia stereokaiuttimia.  Pikkuviallisestakin voin keskustella. Kyse on lähinnä että ulkonäkö ja neljä ohmin kaiutinkuorma täsmäisi. Tuolta blogistani saa hieman kuvaa ja mallia mistä on kysymys.

Tässä viime viikon puuhailujani kotinurkissa: http://www.motomatti.fi/2023/02/levysoitinremontti-ja-muuta-aiheesta.html
97
Tekniikkapalsta / Vs: Kaasarin seos-säädöistä
« Uusin viesti kirjoittanut motomatti Helmikuu 14, 2023, 15:49:33 ip »
Tuossa on 60- 70- ja 80-lukujen säätöarvoja.
Ettei asia olisi yksinkertainen niin nykyään nuo luvut tuskin pitävät paikkaansa koska ns. moottoribensiinin koko rakenne on muuttunut ja tarkoitettu pääasiassa digitaalisen moottorinohjauksen vaatimuksiin.

Lähimmäs tuosta taulukosta olisi V75:n arvot.
Tästa joidenkin mallien eri luvuista voisi tietysti käydä keskustelua. Guzzin kone ei ole tasakäyntinen, ts. palotapahtuma ei tarvitse olla sama eri sylintereissä. Pienellä poikkeamalla tavoitetaan tasainen tyhjäkäynti alkupää alakierroksista.

Suosittelen katsomaan kyseisen vuosimallisen pyörän korjaamokirjasta juuri mallisi mukaisen ohjeistuksen.

Säätö pyritään suorittamaan niin että kone käy tasaisesti ja käynnistyy asiallisesti. Ohjeluvusta saa poiketa em. syyn takia.
Syitä voi olla monia: tyypillinen on äänenvaimentimen vaurio eli sisäkalut siellä vuotavat. Samaan törmäävät hekin jotka vaihtavat tarvikevaimentimet pyöräänsä.

Tästä asiasta ei kannata päätään vaivata. Mutta jos ei millään tahdo onnistua tai säätöarvot poikkeavat merkittavästi eri puolilla toistaan niin voi epäillä imuvuotoa tai venttiilivikaa.
98
Tekniikkapalsta / Kaasarin seos-säädöistä
« Uusin viesti kirjoittanut Monti Helmikuu 14, 2023, 15:30:33 ip »
Miksi vasemman ja oikean kaasarin arvot on erilaiset?

Nevadaa ei ole mainittu. Onko joku noista vertailukelpoinen?
99
Tekniikkapalsta / Vs: Perän paistaminen
« Uusin viesti kirjoittanut TunturiTT Helmikuu 14, 2023, 12:19:31 ip »
En ole tutkinut, mitä happoa alumiinipohjamaalissa on, mutta se amerikkalaisittain "etsaa" pinnan ennen maalia. Alumiinillehan ei kovin kova tarvi hapon olla, että oksidoi pinnan.
Tosiaan kaikki rasva ja silikoni pitää saada pois. Muuten lopputulos ei kyllä hivele silmää.

Happopohjamaali pitää vetää sitten puhtaalle pinnalle. Ei varsin ole väliä, onko karhea vai kiiltävä, mutta puhdas pitää olla. Happo ei mene rasvaisistä sormenjäljistäkään läpi. Ei välttämättä tartu.

Tietenkin pitää tehdä huolellinen puhdistus silikoninpoistolla ennen maalausta. Toisaalta, mikä on tuo "happo"? Käsittääkseni kysymys on fosforihaposta, jonka tarkoitus on estää raudan korroosiota. Tässä tapauksessa päädyin em. primeriin hyvämaineisen automaalikaupan suosituksesta.

Syy siihen miksen puhalla koottua perää, vaan hion sen käsin on se että lasimurskaa tai hiekkaa voi kulkeutua jostain kolosta muutama nokare perän sisälle. Vaarattomat puhallustavat kuten sooda- ja kuivajää puolestaan eivät sellaisenaan tee riittäväa tartuntaa maalauksen pohjaksi. Tämän tiedon sain Heinolasta paikalliselta alan firmalta. Toki niillä voi poistaa entisen maalin, jota ei tässä tapauksessa ole.
100
Tekniikkapalsta / Vs: Perän paistaminen
« Uusin viesti kirjoittanut motomatti Helmikuu 14, 2023, 11:37:02 ap »
Helppoja mutta toisinaan työläitä hommia ovat alumiinien kiillotusjutut. Esimerkiksi, joihinkin japaninpyörien alumiiniin verrattuna, on Guzzien ja muidenkin e-pyörien alumiinit varsin perinteisiä seoksia. Toki erojakin on. Esimerkisi Guzzin moottorilohko on pehmeää mutta sitkasta alumiinia kun taas vaihteiston kuori on erinomaisen kovaa alua.

Monelle guzzistille on tullut halu kiillottaa tummuneet venttiilikopat. Niissä on jo kova oksidikerros jota pelkällä kiillotuskonehommalla ei saa tasalaatuiseksi. Pinta pitää joko hioa auki ja kiillottaa sen jälkeen välittömästi tai hiekkapuhaltaa "auki" ja välittömästi, kun pinta on vielä pehmeä, lasikuulalla puhaltaen pinta kiinni. Lasikuulapuhallus on syytä tehdä ainakin kolmesta suunnasta. Siten saa ajettua tukkoon mahdoolisia syvempiä naarmuja. Monelle riittää jo tämä kiiltotaso. Voisi mainita samettiseksi. Tai sitten jatketaan kiillottamalla edelleen jolloin saadaan liki peilimäinen kiilto. Tähän hyvälaatuinen vaha pintaan. Se ei ole kuitenkaan ikuinen vaan saattaa vaatia uudelleenkiilloituksia jatkossakin. Lisäksi kiveniskemät ja muut kolhut pitäisi saada pikapikaa huollettua ennen kun hapettumista tapahtuu ja tulee tummahko tai, pahimmassa tatauksessa harmaa karhea kohta jossa on jo tapahtunut syöpymää. Talviaikana näitä on hyvää aikaa fiksailla.

Mitä perävaihteen koteloon tulee niin se lienee lähelle samaa seosta kuin vaihdelaatikko. Siis paljon kovempaa kun em. venttiilikoppa. Sen saa kyllä kiiltämään kunhan on saanut ensin pitkään kertyneen hapettumakerroksen pois. Se on vahva siksi että pinta on karheaa valua. Varsin työläs kiillottaa mutta ihan peilikiiltäviä periä olen nähnyt.

Oma pinnankäsittelysuosikkini, helppouden suhteen, on ensin hiekkapuhallettu ja heti perään lasikuulapuhallettu pinta joka pintakäsitellään kastamalla osa tavalliseen etanoliin. Sitten se nostetaan ylähyllylle pariksi - kolmeksi kuukaudeksi tekeentymään. Tässä hommassa ei sallita sormenjälkiä tai muita poikkeamia pintakäsittelyn yhteydessä. Pinta ei tarvitse välttämättä vahausta mutta ei siitä haittaakaan ole. Kunhan pesee kokolailla neutraalilla pesuaineella silloin tällöin. Eikä pidä pyörää sateella ulkona. Sadevesi voi tehdä pinnan läikikkääksi.

Omissa pyörissäni on näkösällä tällaisia kohteita joissa kiillotustyö on tehty jo vuosia sitten. Kuten keulan alaputket, venttiilikopat ja muutamat muut alumiiniosat. Keula on ollut helppohoitoisin materiaaliltaan.

Jotkut aluosat ovat kromattuja joissain malleissa. Näyttää hyvältä aluksia ja pysyykin hyvänä jos ei tapahdu pientä onnettomuutta. Tyypillinen vika on kolhu tai kiveniskemä. Myös ruuvin kannan alla murtuva kromaus on hankalahko juttu. Krominpoisto metallipinnasta on paljon kovempi homma kuin kun paljaan alumiinin kiillotus.

Aiheesta kuva jossa näkee mitkä osat ovat kiillotettua ja pintakäsiteltyä alumiinia: http://4.bp.blogspot.com/-Cc4PXi-V_04/VhEAXeWumjI/AAAAAAAANZA/aXN5RIRIHT0/s1600/California_Adamant_etuyl%25C3%25A4viistosta.jpg
Esimerkiksi pleksin tuet ovat etanolikäsiteltyjä eivät ole väriään vaihtaneet.
Kiillotettua ovat venakopat ja keulan alaputket.
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]