Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum

Tähän välikysymys: onko Dellortoissa sellaisia ahtaita tukkeutuvia kanavia, jotka eivät aukea normaalilla putsauksella vaan vaatisivat ultraäänipesun ?
Millen kaasarit kun ovat yli 30-vuotiaat, niin ovat ehtineet kaikkea niellä. Toimivat kyllä ok, mutta ihmetyttää, kun toisen kaasarin seosruuvia joutuu avaamaan muistaakseni 3-4 kierrosta, kun toinen on sen normaalin pari kierrosta auki.

Onko siinä PHBH:t? Niissä ei ole mitään ihmeellistä. Kanavat on mekaanisesti rassattavissa. Myös neulaputki on kierteellä, joten se on helppo ottaa pois. Ja pitääkin ottaa, sen ja rungon väliin kertyy sotkua.

Tarkkaan en nyt muista ko kaasuttimen kanavia mutta noin yleensä kanavat, varsinkin ne joissa on mutkia, ovat pieniläpimittaisia porauksia joiden ulospäin näkyvänä merkkinä on pieni pronssikuula tukkimassa kanavan "mutkakohdan" porausreikää. Usein vanhassa DellOrtossa on ulkoisia vuotokohtia eli vesi pääsee sisään. Ylleensä oikean puolen kaasuttimeen. Ne kumisuojat kaasu- ja ryyppyvaijerien alapäissä eivät ole koristuksia. Kohokammion huohotuskanavan liittimessä pitäisi olla letku joka johtaa pyörän alle. Kysein kanava kun tukkeutuu niin bensanpinnan säätö käy mahdottomaksi.

Japsikaasareista, niitä puhdistaessani, olen joutunut poraamaan kanavatulppauksia auki että pääsee "rassilla" avaamaan kanavan. Toki itse kanavaa en ole laajentanut. Viimeksi uusi tulppa reikään.

Itsellä vain kaksi ruiskutuspyörää, muut kaasuttimilla. Tarkoitus olisi, yhtä lukuunottamatta digitalisoida pari pyörää.
Kaasutinpyörien huoneenlämpötilassa talvisäilytyksen vuoksi on tankki täynnä, kaasuttimet täynnä ja talven aikana käyn avaamassa bensahanoja niin että kaasarit eivät kuiva eivätkä muodosta sakkaa tai hapetu. Myös konetta pyöritän mutta ihan vain käsipelillä. Yleensä ovat ensimmäisellä käynnistysyrityksellä toukokuussa olleet ajokunnossa. Vanhin kaasaripyörä on -70, seuraava -82 johon tulee ruisku ja -89 malliset Californa 3 joita on kaksi kaasareilla. Ruiskutus toiseen on ajatuksissa. On paljon helpompi säätö- huoltopuoli ruiskutusvehkeessä ja luotettavuus ylivoimainen. En tiedä, vielä, yhtään hajonnutta digitaalista moottorinohjausta vaikka kuuleekin tämän tästä että "ruisku on särkynyt". Ei ole, tai en ainakaan usko niin.
Käyttöpyöräni California 1400 on sitten jo eri sukupolvea hienouksineen.

Ostin tämmöset setit. Eikös ole suurinpiirtein kaikki tarvittava.

"BGM PRO carburettor revision sets contain high-quality spare parts to restore an existing carburettor to its factory condition.

The set contains besides the gaskets also the very important float needle.

TIP: For a perfect sealing surface, refurbish the float needle seat (usually made of brass) with a cotton swab (Q-tip) and some chrome polish. This is important to remove possible residues, which are often found on carburettors that have been standing longer.

The basic setting of the mixture screw is usually between 1½ and 2½ revolutions. To do this, turn the mixture screw gently to the stop and then turn it out again by the above-mentioned"

Itse vaihdoin kaikki sisuskalut uusiin. Oli pyörä seissyt vuosia, joten helpommalla pääsi kuin osti uudet suuttimet, putket. kohot, neulaventtiilit, tiivisteet ym. Mopo-sportista taisin saada 90% osista. Kohojen materiaalit/laatu on heikentyneet ilmeisesti vuosien saatossa, harkitse kannattaako uusia. Itse uusin ja toinen täyttyi bensalla syksyllä--> massiivinen ylivuoto. Vaihdoin varoiksi moottoriöljytkin.

A-mittarin käyttö on nykyään harmittavan vähäistä. Mp:ssä sen jälkiasennus on hieman työtäaiheuttavaa.
Mittari on oikeastaan V-mittari, jonka asteikko on A-mittari. Periaatteessa mittareita on kolmea sorttia: Pienillä virroilla virta johdetaan suoraan mittarin läpi. Tämän vaatii johdotuksen niin, että kaikki mitattava virta kiertää mittarin kautta. Saattaa olla hyvinkin vaikea toteuttaa, jos mittari on stongassa, koska johdotus pitää vetää sitä kautta.
Toinen vaihtoehto on  ns. virtamuuntaja, jota ei 12VDC -systeemissä käytetä.

Sitten vielä ns. shuntti. Siinä mitattava virta kulkee mittausvastuksen läpi ja mittari mittaa vastuksessa kuluvan jännitteen. Se on mp:ssä paras ratkaisu, eikä aiheuta ongelmia systeemissä. Saadakseen kaiken hyödyn ( huvin ), pitäisi mittari olla + / - -virralle. Siinä sekä kulutus-, että latausvirta johdetaan tuon shuntin läpi. Mittari näyttää virran suunnan: Akkuun tai pois akusta. Samalla näkee kulutuksen silloinkin, kun pyörä ei käy. Näin selviää mahd. "kylmät kulutukset" ja vuotovirrat.

Huomatkaas sitten, että starttimoottorin kaapeli akusta EI kulje shuntin kautta, vaan kuten ennenkin.
Sitä en sitten ole tutkinut miten uusimpien pyörien elektroniikka on kytketty ja onko järjestelmissä valmiina jo A-näyttö.
Enkä muutenkaan ota mitään vastuuta, jos joku yo. systeemin itselleen rakentaa...