Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum

Kysyin sitten sieltä Trafilta kun niiden sivuilla on sellainen yhteydenotto mahdolisuus ja – olisihan se pitänyt itsekin ymmärtää...

Vastattiin seuraavana päivänä, että ole huoleti ja ajele vaan mutkaista tietä turvallisesti. Kyllä täältä sitten muistutetaan kirjeellä kun aika tulee, että käypäs lääkärillä niin katsotaan se näöntarkkuus. Se tulee siis 3 v kuluttua siitä kortin uusimisesta ihan viran puolesta. Tavallinen terveyskeskus- tai muu yleislääkäri riittä siihen. Siihen mennessä täytyy ikäiseni papan jo muutenkin tarkistuttaa silmien paineet ja tarkkuus vähintään optikolla. Yleensä se tarkoittaa uusia silmälasejakin, kuten nytkin. Lukulasit riittävät entisetkin, mutta kaukolasit, juuri ajamiseen täytyy uusia. Alkamassa oleva kaihi ei onneksi ole vielä siinä vaiheessa, että leikkaamaan ruvettaisiin, mutta 2½ v kuluttua saattaa jo olla toinen tilanne...

Aina harrastuksissa on ollut aaltoilua. Ensimmäinen moottoripyöräsukupolvi oli vaarini ikäisillä. Silloin oli britti- ja itäpyöriä. Niitä tarvittiin työasioihin mutta vähemmän vapaa-aikaan. Asiasta olisi muistelmia. Homma laajeni kun japanilaiset moottoripyörät tulivat markkinoille. Amerikkalaisia ei juuri näkynyt mutta joillakin vauraammilla oli eurooppalaisiakin pyöriä kuten brittejä, saksalaisia sekä italialaisia. Muut lienivät vähemmistössä.
Japanilaisien pyörien markkinoille tulo oli merkittävää sillä ne olivat kohtuuhintaisia ja melko kulkevaisia ja ikäraja niiden käytölle, koosta tai tehosta huolimatta oli 16 vuotta. Runsaiden onnettomuuksien vuoksi ikärajaa nostettiin ja ryhdyttiin vaatimaan koulutusta mp-ajokortin saamiseksi. Itse jäin niukasti jälkimmäiseen luokkaan ja se pänni. Nyt ne porukat, jotka silloin 60 - 70-luvulla aloittivat, ovat katoamassa ikääntymisen kautta. Kyse siis matkamotorismista.

Toki, tänäkin päivänä, on moottoripyöräilystä innostuneita henkilöitä. Toimintatapa on vain erilainen: ajetaan porukalla mutta ei pitkälle. Selvä yhtymäkohta 60 - 70 -lukujen taitteeseen. Silloin porukka vain kasaantui jonnekin mutta varsinaista matka-ajoa ei kauheasti harrastettu. Kylillä pyöritystä ja naapaurikaupungin jengiä vilkaisemassa. Jos vaikka tappelun saisi aikaan. Matkittu elokuvista ja pitkälti brittityyliin.

Moottoripyöräkerho oli vielä paha sana seitkytluvulla. Asiaa paransi, muunmuassa, silloin perustetut matkamotoristijärjestöt joita alkoi ilmestyä. Kotikylälläni ei sellaisellakaan ollut vanhempien siunausta. Ainakin itselleni annettiin kielto mennä mihinkään jengiin. Silloin Tampereella oli jo järjestäytynyt kerho jota kaupunki tuki, lähinnä siksi että nuorisotoimintaan sai valtion tukea jolla kunta tai kaupunki ylläpiti tiloja joita motoristit saattoivat käyttää liki ilmaiseksi. Ohessa sai työkaluja ja muita fasiliteettjän mutta bensiini piti ostaa itse. Itse olen aloittanut näin.

Itse arvioisin että yksi sukupolvi on jäänyt kokonaan väliin ja nyt nuoriso, tosin pienessä määrin, ovat lisäämässä motorismia. Ehkä ehdin näkemään millaista se on muutaman vuoden päästä vai onko sekin vain kuminpolttoa aamuyöstä valtatien asfalttiin. Tänään niitä rantuja ihailin kilmetritolkulla muun muassa 66:lla ajellessani. Myös muualla, kuten parkkiksilla ja tehdasrakennusten pihoilla näkyy että kumi on vielä halpaa. Eli toivoa on. Omat pöljyydet pitää tehdä itse.

Mistähän löytyisi tietoa vanhemmista Guzzeista Suomessa, etenkin uutena tänne tuoduista? Ainakin Nuovo Falcone, Galletto ja Super Alce ovat tulleet joskus itselle vastaan. Hiljattain tulin hankkineeksi -59 Zigolon ja -60 Stornellon, joista Zigolo on varmuudella ns. Suomipyörä. Tiedossa on myös, että Konetuote Oy:llä oli 50-luvun joillakin messuilla esillä Zigolo ja Cardellino.

Ko. Zigolo oli täsmälleen saman värinen ja mallinen kuin nyt hallussani oleva, ja olisi kiinnostavaa tietää tuotiinko ja myytiinkö niitä muitakin, kun Zigolo oli jonkin verran painavampi kuin verovapaan kevytmoottoripyörän määritelmä salli.

Koska tämän viikon torstaina tuntuu monella Gruppolaisella olevan muuta menoa vaihdetaan viikon ajelupäivä keskiviikkoon (13.8.)
Ja kun jäätelönsyöntikelitkin näyttävät jatkuvan, niin kokoontukaamme toiveuusintana viime kesältä Isontuvan jäätelökahvilan pihapiiriin osoitteeseen
Mäenpäänraitti 70, 21840 KARINAINEN. ( https://www.isontuvanjaatelo.fi/ )

Ja normaaliin tapaan kuuden kahta puolta.

Tuttua sohlausta noissa pätkissä. Noita mutkia ajaessa olen tuon paikallaankaatumisilmiön todistanut useamman kerran. Mistä se sitten johtuu on joskus aiheesta keskusteltu. Käsitys on olemassa: horisontti on hukassa niin tasamaantallaajalla aivot eivät tuota tarvittavia komentoja ja siten ajamisen kontrollia ei ole. Erästä naista jouduin moisella tiellä valmentamaan kun hänen pyöränsä tumppasi useamman kerran. Isompia vaurioita ei tullut. Hetken levikkeellä rentoutumassa ja keskittymällä kaarteenoton samanaikaisiin toimiin  sekä, erityisesti, katseen suuntaaminen pidemmälle korjasi asian ja kohta mentiinkin jo reippaasti. Myös alamäkeen.