57
« Uusin viesti kirjoittanut motomatti Elokuu 03, 2026, 00:30:15 ap »
Ottaen kantaa näin pikku "pölyissä" niin loundiraider on hyvin selvillä miten jotkin aineet toimivat silloin kun eivät toimi: sakoavat ja ovat muuta öljyä painavampaa kamaa. Se ei tee niistäkään huonoja. Syy on vain käytön puutteesta Kuten talviseisonta. Vielä en ole tavannut ainetta joka muokkaisi tai kytkeytyisi vallitsevaan öljyyn niin että ei tule sakoamista kun ei ole liikettä. Olen, tähän ikään, purkanut monta perävaihdetta ja vaihdelaatikkoa. Erityisesti perävaihteissa käy niin että öljyä painavammat komponentit vajoavat alas. Se ei sinänsä ole ongelma. Vaan se miten se saadaan takaisin kiertoon. Toki on olemassa öljymäisiä lisäaineita jotka sekoavat öljyyn ja pysyvät öljyssä. Ainakin suht pitkään.
Toisaalta vaihteiston tai perävaihteen suhteen on merkityksellistä se että pysyykö haluttu lisäaine öljyn kierrossa vain sakoaako mikäli lisäaine on öljyä painavampaa.
Kääntäen: olen remontoinut sekä siviili- että kisakäyttöön vaihteistoja ja perävaihteita ja niillä on pärjätty varsin korkealla tasolla. Lähinnä classic-racingissä. Molykotea, helpon saatavuutensa vuoksi, on ollut matkassa. Toisaalta; vajaan tunnin kisa ei kerro mitään siitä että onko aine rakenteen kestävyyttä parantavaa vaan onko se kitkaa pienentävä. Itse jättäisin ne aineet kaupan hyllylle jotka myyvät ainetta joka "korjaa" rakenteita. Mielelläni ajattelisin että huoli on, ainakin matkamotoristin osalta, se että kuinka pitkään voitelukyky riittää.
Kun olin tekemisissä rakettien ja hävittäjälentokoneiden parissa niin siellä, ainakin NASA ja ESA suosivat molybdeenisulfidia. Sitä laitettiin joka ruuviin ja mutteriin siellä missä ohje niin määräsi. Pari avaruusalusta, molempia kaksi, toiset varalle, joita olen ollut tekemässä, kulkevat kaukana ilmakehästämme ja toinen ei ole, vielä, edes tavoittanut kohdettaan. Tämä on nyt mukava kertoa koska ei ole enää rajoitusta siinä että voin nyt kertoa mitä olen oikeasti työkseni tehnyt. Enää en ole näppäräkätinen. Valitettavasti. Vaiva vaivaa.
Vaan vaari ja isäni lähtivät kiertoradalle varsin nuorina. Yllättäen, nyt olen sukuni vanhin. Muille jätän perinnöksi motomatin, pientä vaille, kaksi tuhatta artikkelia. Toistaiseksi pukkaa lisää.
Nähtäillään!