Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: TimoEv - Syyskuu 22, 2021, 11:45:56 ap
-
Siinä se sitten tältä vuodelta oli.
Italiatar on keräämässä voimia tulevaan ajokauteen. Toivottavasti on sitten vähemmän harmia, kuin tällä kaudella. Pitänee talvi käyttää krapisteluun ja värkkäämiseen sekä tekniikan kummallisuuksien ihmettelyyn.
Kesä meni nopeasti - toivottavasti talvi menee vielä nopeammin.
-
Kesä meni nopeasti - toivottavasti talvi menee vielä nopeammin.
Ei vaan talvi on liki ikuisuus ja tulevat kesät ovat järjestään lyhyempiä. Ovat jo viimeisen kymmenen vuoden aikana lyhentyneet merkittävästi. Sellainen tuntuma on itsellä.
Toisaalta aika saattaa kulua niin että huomaa että ei taaskaan saanut aikaiseksi oikein mitään.
-
Oma kesä meni vähän huti töiden takia. Heinä-/elokuussa painoin 70 tunnin viikkoja ja pyörä oli vielä kesken. Ei paljoa tullut kilometrejä tälle kesää, mutta tuleehan noita. Kerkesin kuitenkin koeajaa muutaman lenkin verran paranneltua Californiaa.
Tämä viikko on ollut raskasta vääntöä töissä, kun kahden viikon kesäloma loppui tämän viikon alkuun.
No, sain kuitenkin siivottua tallin loppuviikosta, aion tehdä historiaa ja vaihtaa tänä syksynä talvirenkaat betonilattialla työskennellen! Ensimmäistä kertaa 18 vuoteen, samalla sain myös tilaa uudelle harrastelaitteelle, jonka noudan viikonloppuna.
-
Parina viime vuotena olen viimeiset savut ottanut lokakuun puolivälissä, ja niin tapahtunee nytkin. Lämpimään talliin jo laitoin, ja luopuminen on meneillään, mutta kyllä se vielä sieltä ainakin kerran ulos tulee, jos sattuu kaunis vapaapäivä. Kun aloitan huoltohommat, sitten pyörä ei enää ennen maalis-huhtikuuta suuremmin liiku.
Työlistaa on kertynyt, mutta ei mitään ihmeempiä. Kymppitonni kilometrejä tuli taas. Renkaat pitää vaihtaa. Etupyörän laakerit siinä samalla uusiksi. Sivuseisontatuen tappokatkaisija pitää saada pelaamaan. Oikea pytty vähän sirittelee. Venttiilit voisi kurkata siinä jossain vaiheessa. Putsailen varmaan releet ja liittimet ja katson kaikki kiinnitykset.
Ohjainlaakeri ei vielä pykäile, mutta yhtä vanha se on kuin mopokin, 20 vuotta. Juhlavuoden malli Mandellosta.
Kesällä vaihtuivat jarrupalat ja -nesteet sekä etujousiin stefat ja nesteet. Vasempaan pyttyyn piti tehdä uudet kierteet tulpalle. Onnistui hyvin, kun poika on varmakätinen ja -silmäinen asentaja.
Mittarissa on 126 500 (tai enemmän, koska pyörän on ensimmäinen omistaja tuonut käytettynä Saksasta), joista minä olen ajanut 53 000. Ei ole säästelty, mutta jonkinlaista huolta on pidetty. Vääjäämättä sitä tulee vanhuus silti tällekin. On muutamakin kerta mietitty pyörän eläkkeelle siirtämistä. Jo edellinen omistaja, guzzisti, sitä harkitsi.
-
silloin vanhaan aikaan kun siirreltiin bonuksia ja vielä niitä tartti kerätä ja mp oli talven seisonnassa niin oli ajokausi helppo vakio, vakuutuksiin lauantaina ennen 15.4 ja pois maanantaina 15.10 jälkeen niin tuli se bonuksiin vaadittava puoli vuotta täyteen ja pääsi sitten ajamaan ekan ja vikan lenkin päiväseltään kun arkisin on aamusin ja iltasin ja vähän kalsaa touhua huhtikuun ja lokakuun puolessa välissä
-
Toinen peli meni talliin, mutta Gutvonen on edelleen ajokunnossa. Voi nitä hyviä ajokelejä vielä tulla. Muistan kun armeijassa syksyllä mantteli otettiin käyttöön kalenterin mukaan, ei sään mukaan. Lokakuun 15. päivä oli lämpöä 15 astetta ja aurinko paistoi. Manttelissa tarkeni.
-
Nyt, muutaman vuoden, on olleet Cali 1400 ja tonninen trike ympärivuotisessa vakuutuksessa. Voi valita, tunnelman mukaan, kummalla lähteä. Hintaan se ei vaikuta. Muut, noin 5 omaa pyörää, ovat perinteisen vakuutuksen piirissä, joten viikoloppuvakuutus maksaa muutaman euron. Pääsee Veteraaniralliin tai vaikka Yyteriin elvisteleen. Riippuen siitä mihin haluaa.
Muistan oikein hyvin milloin vakuutusmaksut olivat sitä luokkaa että tuli, jopa, mietittyä onko tavallisen palkansaajan ulottuvissa lähteä viisi vuotta vanhalla, pakoputkivikaisella, 450cc Hondalla ylipäätään reissuun.
Eilen ajoin California Adamantin Kerholle talvisäilöön. Olin aiemmin vienyt Kerholle Venus Spesialin siksi että ajan sillä takaisin kotiin. Tosin matka on lyhyt, vain 24 kilometriä. Kerholla oli ajokauden päättäjäiset ja pötyä oli pöydässä riittävästi. Poikkesin kotimatkalla Kalkun pubiin parille vaalealle pilsnerille ja tapasin tuttuja. Siitä polkaisin Pyhäjärven yli Vanhaa Siltaa Venuksella Pirkkalaan Waltteriin jossa aika kului kuin siivillä hyvässä seurassa vaikka yksi pukumies haastoi vaan ei sitten ryhtynyt... Siitä vielä, varsin vauhdilla Tampereen puolelle Härmälän Härlemiin yhdelle jossa taas tapasin tuttavia. Valomerkki. Kotimatkaa ei ollut kuin reilut kaksi km ylämäkeä josta selvisin varsin hyvin koska tätä tässä kirjoittelen.
Juttu on jo perinne, omalta kohdalta: polkupyörällä hakemaan ajoneuvo Kerholta keväällä ja sama toisinpäin. Jää ikään kuin mieleen. Sitäpaitsi entiösöimäni Venus Spesial on hienoa yli satavuotiasta ruotsalaista teknologiaa ja polkijaa kuljettaa varsin reippaasti.
Päivemmällä tuli käytyä katsomassa Kaanaan kahinoita: varsin näyttävää ja hauskaa kyytiä. Tässä kuvaa joistakin suorituksista. terveydenhuollolakin on tarvetta pariin otteeseen. https://www.youtube.com/watch?v=Mr5TqOELWIk
-
Ei se kausi ihan tuossa edellä loppunutkaan.
Muutamana aurinkoisena ja parina pilvisenä päivänä piti vielä lähteä kiertämään lähiseutujen mutkateitä. Mutta nyt sekin on ohi. Pyörät ovat pääosin Kerholla. Otin pyörien henget (akut) talteen taloyhtiön autotallin lattialle ovisuuhun jossa niitä latailen muutaman kertaan talven mittaan ylläpitolaturilla. Akut kun viihtyvät viileässä eikä niitä pakkanenkaan riko kunhan ovat ladatut.
Samoilla ajatuksilla olivat monet muutkin kerholaiset.
Polkupyöräilykausi sen sijaan jatkuu lumentuloon tai ainakin katkeaa silloin. Harvoinhan, nykyään, pysyvää lunta ennen vuodenvaihdetta esiintyy. Lumi- ja jääkeleillä säälin luustoani.
-
Yhdelle pyörälle viimeinen tankkaus ja startti samalla kertaa ;D Akku sippasi kerralla jostain syystä. Vaikka lepojännite oli yli 12.6 volttia niin kotona talliin yritettäessä pimeni näytöt ja tripit etc. nollantui. Jännite putosi 4:ään volttiin. Akku vaihtui Bilteman geeliakkuun perinteitä kunnioittaen...
Ps. jos skootterilla vielä lenkin heittäis.
mr
-
Ei vielä anneta periksi.Sivari ja xt jammu liikenteessä lumentuloon asti.
-
"Akut kun viihtyvät viileässä eikä niitä pakkanenkaan riko kunhan ovat ladatut."
Aikoinaan oli useampanakin talvena pyöräni säilössä kylmässä varastossa. Jäi jokunen kerta vahingossa akku paikoilleen koko talveksi pakkaseen. Keväällä yllätys: napista käyntiin. Niin jotta akut viihtyvät viileässä...
-
...ehjät akut viihtyvät...
-
Ei vielä anneta periksi.Sivari ja xt jammu liikenteessä lumentuloon asti.
Tuossa on asennetta. Jammu-miehet on eri miehiä. ::)
-
Itse ostin muutama viikko sitten välikelipyörän. Jos vaikka talven yli harrastaisi sillä.
-
Itse ostin muutama viikko sitten välikelipyörän. Jos vaikka talven yli harrastaisi sillä.
Minkälainen on välikelipyörä? Ilmeisesti ainakin enduro.
-
Enduro juu. Vuosia tehnyt sellaista mieli syksyisin. Nyt siivosin tallia ekaa kertaa syvälllisemmin 18 vuoteen. Laitoin aika kasan tavaraa kiertoon, niin kohta oli tilaa ja näppirahaa enduroa varten. Itse kun olen aika kookas, piti sekin ottaa pyörää valitessa huomioon. Speksit oli siten; 21/18 vanteet, vähintään 125cc, kilvellinen ja korkea. Löytyi sitten Derbi Senda 125 R. Aika raasussa kunnossa, mutta kaikki kohdat osuvat. Lisäksi keula on Paioli, moottori Honda, leveä takahaarukka ja aika kohtuu moderni geometria. Moottoria voi aina kuitenkin päivittää.
-
Miula on ollut jo vuosia talvienskana jamaha XT 350 raasu, joka on rakennettu oman mielen mukaan talvikäyttöön.
Siinä on ollut piikit alla varmaan jo neljä vuotta putkeen.
Talvienskailu jääteillä ja saariston hyvillä lumiteillä on oikein mukava laji.
Makkaran paisto onnistuu oikein hyvin retkisatamissa, jossa on polttopuut ja grillikatos valmiina.
-
Tänään meni Anni talviunille. Perusteellinen pesu, tankki täyteen, renkaisiin hiukan ylipainetta, akun miinusnapa irti ja sylintereihin hiukan öljyä tulpanreiästä vaikka ei sitä kaikki tarpeellisena pidäkään.
Kiinnitti huomiota kuinka puhtaita oli sytytystulpat ja pakoputkien suut. Se lienee seurausta E85 polttoaineesta, jolla olen tänämän kauden ajanut keväästä asti. Jostain luin, että paloviinassa on aina hiukan vettä seassa sen luonnollisen absorbtion takia ja se höysystyessään putsaa moottoria. Bonuksena saatu etu etanolikäytöstä. Muutenkin kokemukset siitä on olleet hyviä. Moottorin käynti ja veto on sitkeästi vääntävää ja pehmeää ja ainakin minulle mieluista. Ilmanpilaamisesta moittiville kanssaihmisillekin voi aina näpäyttää, että ei tässä polteta bensaa!
Tällä kaudella ei tullut ajoa kuin reilut 4 tkm. Se on vain puolet edellisten vuosien määrästä, ikä alkaa painaa.
-
tankki täyteen
Onko tankissa bensaa vai etanolia?
-
Tänään oli taas hyvät ajokelit, reipas 200 km. Lauantaiksi on luvattu aurinkoista ja 8-10 astetta Etelä-Suomeen ja Guzzit laitettu talviunille. :)
-
Moposelipaattia viikko takana. Eiköhän tämä tästä lutviuvu.
Enskuun jäläkeen alle kuukaus ja päivä alakaa piteneen ja sitten ootellaan jo MP22-häppeninkiä.
Käykää verenluovutuksessa, guzzistit!
-
tankki täyteen
Onko tankissa bensaa vai etanolia?
Etanolia. Kui?
-
Vaikka ajoinkin Cali 1400:lla merkittävän matkan mennäsuvella etanolilla niin tankki taisi jäädä yli puolilleen Shellin 98-oktaanista. Vaan onpa siinäkin hieman etanolia joukossa. Tosin alle 5%. Tankki on tiivis niin polttoaineen kevyimmät komponentit eivät yhden talven aikana ehdi merkittävästi haihtua. Huhtikuussa -22, jos silloin kokolailla terve olen ja saanut pitää ajokortin, niin täyteen ladatulla akulla ei pitäisi olla minkäänlaista ongelmaa koneen pyöräyttämisessä tulille.
Myös California Adamant on samalla hoidolla Kerhon lämpimässä pyörävarastossa talvehtimassa.
-
Vähissä alkaa olla prätkät tien päällä. Tänään heitin parin sadan kilsan lenkin Lahti-Jaala-Heinola-Marjoniemi-Kallkkinen-Lahti-suunnalla. Normaalisti joutuu moikkailemaan yhtenään, nyt ei ainuttakaan prätkää näkyillyt, sen sijaan hirvenmetsästäjiä oli sitäkin enemmän. Vaikka kannatankin hirven- ja muiden elukoiden kantojen radikaalia vähentämistä, niin onko pakko metsästää hyvien mutkateiden varrella ja pilata motoristien ajonautinto hätyyttelemällä hirvet pusikoista :( Kyllähän motoristien pitäisi olla etusijalla kaikessa tekemisessä.
-
Lunta ilmassa tänä iltana ja pakkasöitä.
Akut ovat mpyöristä poisotettuja.
Ajoin eilen kesän viimeinen pikku mpretki. Ja päivä ennen toisella mpyörällä väh. pitempi lenkki´- tie oli kuiva.
Saabin katsastusreissu tänään ja huomenna talvipyörät Fordin alle. Klassikkoengl. autokin oli liikenteessä tänään.
Näin päivät menee kun on syysloma".
Täytyy nyt ehkä taas aloita moottoripyöräjahti: Ehkä joku hieno mp löytyis nettisivuilta, mutta mistä löytyis esim.
italialainen paitsi se tavallinen" nettimoto-sivulta
Uusi aihe :
-
Vielä on turhan aikaista lopetella ajokautta. Juuri äsken Lahden satamassa pienessä lumisateessa MotoUutisten koeajopyörän (https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/koeajot/10916/Motouutiset-koeajaa-Ducati-Multistrada-V4S-%E2%80%93-170-hevosvoimalla-ja-kahdella-tutkalla-varustettu-maapallonkiertov%C3%A4line-Ducati.htm?ref=newest) viimeisiä ajoja ennen kuin pyörä puretaan ja asetetaan näytteille kevään MP-näyttelyssä. Kilometrejä on 170 heppaiseen Multistradaan kertynyt keväästä n. 40 000.
-
Hienot ajokelit jatkuvat etelä-Suomessa mutta siitä huolimatta lajikumppaneita ei tien päällä taaskaan näkynyt. Mopoparkissa olisi ollut hyvin tilaa muillekin. Outo juttu, sillä tänäänkin lämpötila oli karvan verran alle hellerajan. Ei liian kylmä eikä kuuma. Vettäkään ei satanut kuin aamupäivällä ja sekin tihuuttamalla.
-
Joo, kurakausi aloitettu. Hauskaa oli! Omalla farmilla ja lähimaastoissa reilun tunnin rypeminen. Rakentelin ensin leikkuulaudasta pohjapanssarin. Takarengas on ihan loppu, keula vaatii läpikäynnin ja pienempi eturatas ei ehtinyt viikonlopun hurvitteluun. Mutta koko rahalla hupia!
Saattaa olla, että vaihdan jonkun muun pyörän alustan kokonaisuudessaan tuohon. Verkot on jo vesillä..
-
TTT:n hurvittelusta tulee mieleen omat Rautavaaranaikaiset riennot mieleen. Tosin eräät, harvat, isännät valittelivat että joku on käynyt siirtämässä hiekkaa metsäautotieltä "lepikkoon". Lohdutuksena heille että en ollut ainoa. Pikkupolkujen koluamisesta ei kukaan valittanut. Onnistuimme, jopa, perustamaan Rautavaalle, yhdessä silloisen vaimokokelaan kanssa, alan yhdistyksen. Se, valitettavasti, kaatui siihen että muutimme pari vuotta myöhemmin pois kaupallisista ja opiskelusyistä. Sukupuolikumppaniehdokas muutti Eestiin ja minä opiskelemaan silloiseen Mänttään lisää lentokonetekniikkaa. Koulutetuista mekaanikoista oli silloin huutava puute. Minulla oli hyvä pohja Ilmavoimista. Vuotta myöhemmin, asiaa jota emme olisi voinut edes "arvata", oli Elisabethin Hornet-kiima, joka sitten kulminoitui siihen että taas, uudelleen, olin lentokoneasentajan roolissa uudelleen mutta vaativimmissa hommissa. Kun se proggis oli hoidettu maaliin niin minut siirrettiin avaruusalusosastolle. Olin, hyvin ilmeisesti, varsin joutilas siihenkin hommaan. Muut teki Hornetteja sarjatyönä, minä ihan muuta. Palkkakin oli, pitkästä aikaa, kokolailla kohdallaan. Huomasivat, varmaan, etten ole ihan sarjatyöhenkilö sillä en ole koskaan tykännyt tehdä kahta kertaa samaa hommaa. Kuvittelin että avaruusaluksia ei tarvita kuin yksi. Kuitenkin tehtiin, aina, kaksi samanlaista. Se oli (Kaiketi vieläkin.) sääntö ESA:n hommissa. Yksi hyvä ja varakappale. XMM ja Rosetta olivat projektit. European Space Agency oli tilaaja.
Että on kiva olla eläkkeellä. Voi suunnitella päivien riennot hyvissä ajoin mutta parempi kun ei kauheasti suunnittele.
Mainittakoon että olen, edelleenkin, kokolailla hyvissä väleissä elävien exsien kanssa. (No. Yksi on Perniön kirkon kupeessa kuopattuna. Kieltämättä kaipaan. Teini-ihastus. Toinen rantaruotsalainen, elossa oleva, soittelee satunnaisesti kaljaspäissään.) Viimeisin ex on nykyisen yhtiökumppanini vihittynä vaimona. Se sitä edellinen ex, Rautavaaran aikainen, on Suomen Eestin suurlähetystössä duunissa. Ei mitään turhia mimmejä. Arvostan kaikkia suuresti.
Luin tuon uudestaan. Metsäpoluilta naimajuttuihin. joo o. No, nyksä piti monen kotimaisen mp-kerhon tilejä aikanaan. Vaan ei pidä enää kun pääsi päällikköhommiin. Tuntee ennestään nuo exsätkin... Siis jo ennen minua. Taisi tietää mitä... Kaikilla on omat ristinsä.
Jos nyt joku edellä mainittu ottaa nokkiinsa, tai heidän omaisensa, valitan avautumistani ja varsinkin tässä yhteydessä mutta tämä jotenkin helpottaa oloani siksi että en ole kaikille ollut, aikoinaan, kovin kiltti.
-
Kyseessä ei ihan ollut pelkkää soratie suristelua, vaan piti sisällään ihan kunnon rapaa, umpista metsää ja parempi- sekä huonompikuntoista tukkitietä.
-
Ihmeen hiljaista on palstalaisten ajoraportointi. Ovatko kaikki jo talviunilla :) Tänään taisi olla lokakuun lämpöennätys +13 ja auringonpaistetta. Jos jotain kiinnostaa niin kerrassaan upea ajokeli, muitakin pyöriä näkyi liikenteessä ihan mukavasti. On suorastaan rikollista kaivella nenää näin hienoilla ajokeleillä. Huomenna sama uudestaan ja RVS:t koneeseen ennen ajoa. Öljyt vaihdoin tänään. Ohjeiden mukaan on tiedossa 400 km:n sisäänajo. Pitääköhän tuo ajaa yhdeltä istumalta vaiko saakohan huilata välillä. Käy melkein työstä tämä ajaminen mutta ei voi valittaa.
-
Ovatko kaikki jo talviunilla
Ei toki. Tänään liikenteessä muutamaan otteeseen.
Oli vähän viileää - vain +22.
Ensi viikoksi onneksi lupailevat lämpöisempää 8)
T,
Jukka
-
Oli vähän viileää - vain +22.
Ensi viikoksi onneksi lupailevat lämpöisempää 8)
Siinä ja siinä voiko tuollaisilla keleillä edes ajella. Pyörä seisoi kesällä kuukauden kun oli liian kuuma.
-
Kyllä +22 on ihan siedettävää. Toki ilmankosteus on otettava huomioon.
Omasta kokemuksesta, vuosien takaa, -22 oli ihan sopiva ajokeli eikä ilmankosteus haitannut. Monet vuodet ajelin sekä huvi- että työmatkoja ympäri ajokauden. Selvisi kyllä miksi ilmajäähdytteinen kone ei ole kovin hyvä runsaasti alle +22 asteisessa ilmanalassa.
Harkitsin kyllä eilenillalla että ottaisiko tallista ulos kaksipyöräisen poljettavan baarireissulle mutta ilmoitus paikallislehdessä muutti suunnitelman: Mauri Konttisen levynjulkaisukeikka tuli, viime hetkessä, tiedoksi ja käytäväksi. Ei tarvinnut pettyä. Jätin Jaguarin talliin. Kaksi, ehkä parasta maamme saavutettavissa olevaa, kitaristia ja yksi basisti sekä rumpali veivasivat osastolla blues, jazz & rokkanroll sen verran rapiasti että lahjetta pohjoishämälaisellä sällillä vipatti. Valitettavasi ei ole tallennetta tarjota vaan taitaa netissä olla olla muiden tallenteita tältä päivältä.
Muuta julkaisua: http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/moog/uutiset.html
Kyse oli levynjulkaisukeikasta. Äkkiseltään vaikuttaa että tulee tuplalevy. CD:n olisi saanyt nyt mukaan mutta odotan pari kuukautta että saan vinyylinä. Ortoperspektani odottaa uutta aineistoa. Valitettavasti huippuhöylä pisara-Thorens on huollossa mutta onneksi täysautomaatinen lineaarisoitin Bang & Olufsen höylää varsin hyvin. Mutta ei pärjää Thorensille saundin syvyydessä. B&O on hyvä kännisoitin sillä se ei tee virheitä levyn suhteen. Levy sisään, kansi kiinni ja play.
http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/moog/uutiset.html
Kerrottakoon että tähänkin talouteen on tiliä tehty joillakin näistä biisellä sillä silloinen tyttöystäväni toimi Maurin kirjanpitäjänä. Sittemmin hänkin on tullut, jopa äärifanaattisemmaksi Moog-faniksi diplomi-insinööri Konttisen musiikin/sanoitusten suhteen. (Meni vielä naimisiin kanssani.) Joskus insinööri Konttinen joksikin Moogsi muuttuu... Enkä ihmettele.
Tässä kuitenkin miten, ei toki ihan ensiksi, miten homma alkoi: https://www.youtube.com/watch?v=y7weZz3RQjI&list=PLoRNXsrOuZ-UETANEX5dX1cQGVJa9jN8d&index=4
Omistan merkittävän osan tuotannon tallenteista. Taitaa myös Motojussilla olla jotain tallessa?
Mites muiden musiikkimaku näin syyskylmillä aamuyöstä?
-
Mites muiden musiikkimaku näin syyskylmillä aamuyöstä?
Kattelin viime yönä Helvetti soikoon - norjalaisen black metalin historia https://areena.yle.fi/1-50802130 (https://areena.yle.fi/1-50802130)
Jee, nostalgiamatka nuoruuteen, varsinkin se 80-luvun osio.
Musiikkimakua yhdistää Metallin eri tyylisuunnat.
Ihan sieltä Black Sabbathista 20-luvun depressive black metalliin.
Toki levyhyllystä löytyy myös Stevie Ray, janne henriksson ja kokemus, Aretha, Ella F, B.B, Pink Floyd ja niin edelleen.
Nämä muut on löytynyt sitten, kun on metallipolulta konttailtu syrjempään katselemaan, että mitäs täällä on.
Kun avoimin mielin musiikkimaailmassa könyää, niin kaikkea posiitivisesti yllättävää tulee vastaan.
Soittolistat ja kaupallinen radio hoitaa sitten sen kaiken *askan, joten siihen ei tarvitse erikseen tutustua, riittää, kun avaa autossa radiokanavan, joka soittaa musiikkia.
Onneksi on YLE Puhe...
Juuri nyt kuulokkeista tulvii Psychedelic-Space metallia, joka on näin heräämisen jälkeen sopivan rauhallista ;D
-
Jep, levystöstäni löytyy Humppaveikoista synkkään metalliin ja monenlaista siitä väliltä. Eilen jäi kirpparikierrokselta kouraan Reo Speedwagon nimisen bändin lähes korkkaamaton vinyyli. Tuolla hyllyn päässä se nyt pyörii gramofonissa.
-
Tiedä tuosta muiden musiikkimausta..Oma musiikki makuni alkoi kehittyä varmaan murrosiän alkupuolella, kun isoveljeni kuunteli illoin Radio Luxenburgia, ja kun samassa huoneessa nukuttiin. Isovelistä tuli suosittu rumpali ja siitä alkoi kiinnostus John Mayalin Blues Breakersiin(with Peter Green/Eric Clapton). Led Zeppelinkin rokkasi... Tuli moottoripyörä alle ja musiikki vaihtui progeen. Pink Floyd oli se ykkönen koulukavereinen kanssa. Kuusrokissa rokattiin Procol Harumin tahtiin..
Siinä se sitten...
-
Pink Floydia on jokunen "kansio" hyllyssä ja silloin tällöin joku niistä vierailee levyhöylässä. Lahden suurhallissa oli muinoin PF:n keikka. Olikohan kiertue nimeltään Learnig to fly tai jotain sitä suuntaa. Lentävä sika oli ainakin. Lopuksi sitten soittivat niitä vanhoja hittejä. Pitkä keikka.
Mieluiten käyn lähibaareissa keikkoja katsomassa kuten eilenkin ja kohta olen taas menossa. High Society on bändin nimi baarissa Kylä Tampereella. Ilmaiskeikka kuten useimmiten. Nyt on niin lähellä että menen polkupyörällä. Koko matka alamäkeä. Hiki tulee vasta palatessa. Nuorista, kotimaisista nousevista bändeistä, on kova sana Kormus. Heillä on sekä omaa tuotantoa että soittavat covereita. Kannattaa vilkaista jos sattuu seudulle.
-
Eilen mukavassa ilmassa reppuretki Torronsuolle. Pitkospuita pitkin kiertoreitti ~10km. Välillä kahveehetki tulipaikalla. Nuuksiossa repunkantoa useampikin kerta syksyn aikana. Keväällä nukkumisia kuusenjuurella. Kun en jaksa raahata telttaa ja useimmiten laavut ovat olleet naisitettu/miehitetty. Alkavalla viikolla luvattu hyvää yöpymiskeliä - pitkästä aikaa.
Ei tuo nyt ajelua korvaa, mutta melkein yhtä hienoa. Ja kumminkin kotiolot voittaa...
-
Kun en jaksa raahata telttaa ja useimmiten laavut ovat olleet naisitettu/miehitetty.
Miten menee laavulaki?
Kämppälaki sanoo, että viimeksi tullut syrjäyttää ekana tulleen.
-
Musiikkimausta; se on mitä on kelläkin. Itse en ole joutanut erikseen musiikin ääreen pitkiin aikoihin. Lähinnä työmatkoilla soi pari eri kanavaa radiossa. Ei ole puhetta, vanhaa eikä rokkia.
En ymmärrä aitä, miten nykyään monet kulkevat kaiken aikaa kuulokkeet tai napit korvissa joka paikkaan. Töissä kyllä pidän luureja, että olen omassa maailmassa. Mutta esim pyörälenkeillä en pidä musiikkia tms korvissa. Vaimo pitää maastojuoksussa kuulokkeita. Jokainen tavallaan.
-
TTT:n kanssa samoilla linjoilla. Kun kuljen "luonnossa" eli Tampereella joko laitakaupungilla, kuten tänään polkupyöräilemässä, tahi keskustan, eli minulle, laajennetun keskustan, alueita ja paikkoja. (Pari km Keskustorin ympäristön säteellä.) On mukavia ns. seurusteluravintoloita joissa voi jutustella ties kenen satunnaisen henkilön kanssa. Useimpia niistä kutsutaan "kulttuuriravintoloiksi". Toki niitä on muuallakin kuin keskustassa. Kuitenkin keskustan useimmat baarit on suunniteltu niin että ei vahingossakaan törmää tuntemattomaan henkilöön. Pariskunnat ja ryhmät viihtyvät niissä. Mutta juttukaveria ei löydä.
Tuossa aiemmin mainitsin bändin nimeltä High Society. Nyt se on kuultu. Erityisesti heidän latinorytmiikkansa pisti jalan vipattamaan. Pianisti/urkuri/ taustalaulaja, kitaristi/stemmalaulaja, Toisi tarkka basisti ja jämpti rumpali jolla pönttöjä oli oli vähän. Peltejä kyllä sekä solisti/perkussionisti ja miksaaja. Asiakkaita oli neljä henkilöä. Kun bändi lopetti niin baariin tuli väkeä ihan kunnolla. Kaikki eivät tykkää elävästä musiikista, ilmeisesti. Kyseisessä paikassa melulupa katkeaa kello 22.00. Asuintalon alakerrassa kun on.
Sama bändi on myöhemmin Pub Armossa jonne itsekin menen mikäli mahdollista. Aika on 20.11. klo. 21 aikoihin.
-
Perjantaina rav. Aikalisässä, aika kaukana, oli Mauri Konttisen uuden tupla-lp:n julkistustilaisuus. Valitettavasti ei vinyyleitä saatu sillä kaikki toiminnassa olevat levyprässit ympäri Eurooppaa ovat, kuulemma, ylikuormitettuja. Odottelen että tuplavinyyli ilmestyy niin levyhyllyni saa täydennykseksi Maurin uudempaa tuotantoa että myös uusia sovituksia vanhoista hiteistä. (Cd:n olisi saanut heti.) Julkaisutilanteessa tupa oli niin täynnä että henkilökuntakaan ei päässyt liikkumaan kuin vaivoin. Fiilikset olivat, jos ei katossa, niin varsin kohdallaan kun uusia hittejä pukkasi ilmatilaan.
-
>> Miten menee laavulaki? <<
En tiedä. Vaan kun katsoo niitä laavulaisia, niin eipä niitä henno ajaa pois. Näyttää ja tuntuu siltä, että jo reppureissu laavulle - Nuuksiossa - on jo ultra-extremiä... Ihmettelevät silmät ympyrkäisinä a) minun vähiä varusteita b) tapaani nukkua taivasalla c) pelkäämätöntä kulkuani ns. umpimetsässä.
Onhan se kuitenkin hyvin posetiivista, että ovat sentäs lähteneet metsään. Eivätkä eksy niiltä merkityiltä poluilta.
Kokonaan toinen juttu on sitten pitkät vaellukset Lapissa tms.paikoissa.
-
Eilen tuli ajettua RVS-mönjien sisäänajo, rapiat 400 km. Melkoisen pimeää oli tienpäällä illalla. Täytyy sanoa että RVS on loistoaine. Sen hyödyllisyydestä moottorissa on paha sanoa mitään, sillä en ole huomannut mitään eroa entiseen. RVS:n sisäänajo 3000-3500 kierroksella sensijaan pelasti ajokorttini. Vanhalla Lahdentiellä pilkkopimeässä vastaantulija räppäsi yhtäkkiä siniset valot ja pitkät päälle. Peilistä näin että teki U-käännöksen. Harkitsin hetken mitä teen mutta sitten tajusin että en ole voinut ajaa kovin paljoa ylinopeutta ja pysähdyin odottamaan sakkolappua. Yllätys oli melkoinen kun selitykseni RVS:n sisäänajosta ja keskittymistäni haitanneesta sairaasta äitimuorista sekä hirvieläimistä tienlaidalla upposivat poliiseihin. Selvisin ylinopeudesta huomautuksella ensimmäistä kertaa elämässäni. Sakkoja on kertynyt kymmeniä. Nyt korttiani rasittaa parit sakot, joten ajokausi ei tyssänyt vielä tähän. ;D
-
musiikkimaku on aina hyvä kysymys varsinkin jos on soittanut/soittaa tanssi- bile- juuriblues - viihdeporukoissa eli kaikki mikä on tehty rakkaudesta soittamiseen on hyvää, tehtiin muutaman kaverin kanssa vuosi sitten oheinen hupailu, vinkki allekirjoittaneeseen = pitkä kaula, paljon lätinää jokunen soitto oma valinta 43 min kohalla noin
https://www.youtube.com/watch?v=XVMy4aSyS-4&t=2663s
-
Anni on kiltisti katoksen alla talvehtimassa. Paikka ei ole paras mahdollinen, ehkä huonoimman vierimmäinen, mutta on tarkoitus talven aikana uusia läppärunkojen läpänkääntövivut, jotta ne toimisivat symmetrisesti. Tarkoitus on myös rakentaa moottorin takimmaiselle öljypropulle ntc-vastuksesta lämpöanturi, joka käyttää pyörän omaa ulkolämpömittaria öljynlämpömittarina. Vaihtokytkimellä myös ulkolämpö on näytettävissä. En ole vielä tutkinut: suostuuko pyörän lämpömittari näyttämään yli 99°c. Siitä riippuu se projekti. Siksi Anni on nyt kotona katoksen alle peiteltynä. Jätin peitot alta avoimiksi, jotta kosteutta ei tulisi niin paljoa. Viime pesussa huomasinkin jo kromatuissa vanteissa ruostepilkkuja, vaikka useimmat talvet hän on ollut lämpimässä tallissa.
Kondensiosta puheen ollen. Kesällä ja varsinkin syksyllä laavusta herätessä on aina tosi kurjaa kun aamukaste on kastellut kaikki kamppeet. Eihän se tosiretkeilijää tietenkään haittaa, pois sellainen nössöily meistä! Pienillä pakkasilla kuusenperseestä noustessa on paljon miellyttävämpää kun kaikki vesi on jäänä, myös juomavesi...
Laavuilta (laavu - sana on saamen kieltä) tai louteesta ei kehtaa tosiaan hätistellä iloisia lapsiperheitä pois, eikä tällainen setä kehtaa edes liittyä joukkoon. Siksi olisi kerrassaan mukavaa, jos olisi pelkkiä luvallisia nuotiopaikkoja, ilman mitään laavuja tai edes penkkejä. Voisi laittaa oman louekankaansa ja pitää koko yön pientä tulta, ja kipinävuoroja tietenkin.
Musiikista puheen ollen. Jos tarvitsee korjata vinyylilevysoitinta, varsinkin jos on sellainen korkealaatuinen soitin, jota kannattaa korjata, voi olla pelkkä vetohihnan vaihto se korjaus. Hihnat kuivuvat koviksi ja murenevat. Uusia remmejä saa esimerkiksi täältä:
https://www.partco.fi/fi/1161-vetohihnat
Samasta putiikista saa muutakin elektroniikkasälää. Juuri ostin pari vahvistinmodulia, liittimiä ja muita komponentteja aktiivikaiuttimia varten. Kyllästyin TV:n kapeaan ääneen ja päätin rakentaa hyvät lisäkaiuttimet. Projekti on osahankintavaiheessa. Niistä tulee stoalaisoccamilaiset. Stoalisittain ei ole hyviä ja huonoja asioita. On vain asioita. Me itse päätämme niihin suhtautumisemme. Meidän tulee hyväksyä asiat, joita emme voi muuttaa ja keskittyä muotoilemaan niitä asioita, joihin voimme vaikuttaa. Occamilaisittain kannattaa aina valita useista samanarvoisista vaihtoehdoista se, joka on yksinkertaisin.
Vuosia sitten ostin kaupasta TV:n lisäkaiuttimiksi parhaat, mitä siitä kaupasta sai. Kalliitkin olivat, peijjakkaat. Kuitenkin niiden ääni on toteutuksensa takia hiukan muovipurkkimainen. Musiikkimakuni ei sitä siedä. En ole mikään kultakorva, mutta joku raja pitää olla.
Varsinaiset musiikkilaitteeni on myös parasta laatua, mitä Harman-Kardon mallistosta 80-luvulla kaupasta sai. Viritin on jo monta kertaa täytynyt korjata, mutta muuten on laatu kunnollista. Kaiúttimet piti silloinkin tehdä itse. Kaupassa olisivat olleet vääpelin palkalle liian kalliit. Hyvin soivat edelleenkin 40 litran kolmitie bassorefleksit.
Levyhyllyssä on enimmäkseen klassista, paljon vinyyleiilläkin, mutta enimmäkseen CD:nä. Kuuntelen kyllä ihan kaikkea musiikkia. En osaa sanoa mieleistä yhtyettä, koska arvotan musiikin sen mukaan miltä se kuulostaa., viis välitän trendeistä. Näyttäisi olevan progevoittoista se mikä mieleen, tai kiintolevylle jää. Hauskinta on poimia uusia tekijöitä ja heidän yllättäviä aikaansaannoksiaan. Musiikkipalvelu Jamendo on mainio uusien tekijöiden jakelija, ja ilmainen.
-
Levysoittimien remmiasiat ovat toistaiseksi kunnossa. Kiitos vinkistä kuitenkin. Laitan korvan taa. Tampereen kokoisessa kaupungissa on muutama vanhaankin hifiin perehtynyt liike. Mutta enemmän heiltä ostetaan ihan muuta eli ovat joutuneet, ilmeisen vastenmielisesti, hankkimaan myyntiin boomboxeja ja muita ei-hifilaitteita. Vilkkuvalojakin niissä on. Miten se liittyy musiikkiin?
Partcolta olen hankkinut moottorinohjauksen elementtejä kuten liitintarpeita, ym. pientä.
Nyt pyörii levarissa Kiti Neuvonen.
Kylmän tilan varastointi on siitä ongelmainen että lämpötila vaihtelee: suojasäällä, kun ilma on kosteaa, sitä joutuu myös, näennäisesti, suljetuihin tiloihin kuten moottorin ja vaihteiston kotelojen, ym. sisäpintoihin. Pakkasella se jäätyy sinne ja seuraavalla lämpimällä säällä huura sulaa ja valuu painavampana öljyn alle eikä sinällään tee silloin suurta haittaa. Vasta kun käynnistetään lähtee vesikin kierrokselle ja emulgoituu öljyyn. Sellainen soosi ei voitele. Lisäksi viileällä säällä ei saa Guzzin moottoria niin kuumaksi että vesi erottuisi kiehumisen kautta öljystä. Suosittelen hankkimaan tasalämpöisen säilytystilan tai ainakin sellaisen jossa lämpötila ei laske pakkaselle. Ihannetila lienisi perunakellari.
Lämpömittariasia on hyvä olla kunnossa. Laitoin myös 1400 Californiaan sellaisen antureineen. Pitää muistaa että oheen ostettava anturin skaala on pakkaselta, tai ainakin nollasta noin 120 asteeseen. Anturissa on M10 hienokierre eli millin nousulla. https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/mittarit-gps-ja-kamerat/koso-mittarit/mittarit/koso-digitaalinen-lampomittari-0-250-astetta/
https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/mittarit-gps-ja-kamerat/koso-mittarit/tarvikkeet/lampoanturi-varaosana-0-250-astetta-kos-bf030000/
Äkillinen asia on tässä välissä hoidettu. Monopoliliikkeen ja S-marketin ohella on ollut tapana tilata, silloin tällöin, jonkunmoinen laatikkoläjä, eräältä säännöllisesti saksanmatkoja tekevältä henkilöltä, juoma-asioita. Nyt ne ovat autotallissa viilenemässä.
Alkuperäinen tauluteeveen äänentoisto on vain siksi että jotain pitää kuulua. Lisäkaiutin parantaa jo varmasti. Monet laittavat tilaäänijärjestelmänkin koska elokuvat voi katsoa teräväpiirtoisena 3D-esityksenä niin äänikin pitää olla 3D.
Jälkimmäiseen en ole ryhtynyt. Tv:n ääni on johdettu kahteen B&O:n alumiinivaluiseen aktiivikaiuttimeen. Nuoriso vierailessaan katsoivat elokuvaa meillä ja etsivät aikansa missä on se matalille äänille tarkoitettu kaiutin on. Kerroin että ei sellaista ole. Olivat epäuskoisia koska elokuvan räjähdykset ja muut tehosteet tekivät heihin vaikutuksen. DVD-tallenteissa on huomattavasti laajempi äänimaailma sekä dynamiikkaa löytyy verrattuna tv-kanavien tarjontaan.
Pikkukamarissa on erittäin aktiivisessa käytössä 70-luvun alun Salora Ortoperspekta 3-kanavainen tilaäänijärjestelmä. Erinomainen toistinlaite kun on kyseessä saliäänitystallenne. Kunnostelin kaiutinelementit. Niitä on kaksi settiä, toinen varalla. Toisen setin tilakaiuttimille, tosin, tein pientä väkivaltaa ottamalla vanhat, ehyet "hevosenkenkä-elementit" talteen ja laitoin tilalle herkemmät JBL-elementit. Sopivat samoihin kiinnityksiin ja toistoalue on hieman laajempi. Keskikaiutin on hyvässä kunnossa. Siihenkin toinen hyväkuntoinen varalla. Kaikki elementit ovat neljän Ohmin kuormalla.
CD-tallenteitakin on joltinenkin läjä kuten myös konserttitaltiointeja DVD-muodossa mutta vinyylilajitelma ohittaa määrässä edellämainitut. Tallenteiden äänityspäivämäärät jakaantuvat kovasti seitsemänkymmenluvun loppupuolelle mutta 60-luvultakin on monia. Toki ihan tämän ajankin tuotteita on hankittuna mutta ei ole kovasti mieleisiä löytynyt.
Tietokoneeltakin olen kuunnellut kaikenlaista monista eri lähteistä, kuvalla ja ilman. Joillekin riittää pelkkä esityksestä välittyvä fiilis, ei välttämättä laatu. Minä tarvitsen molemmat asiat vahintäänkin hyvinä tai sitä parempina.
Musiikkitarjonnan, hyvässä ja pahassa, on internet muokannut uudelleen. Tosin tallenteiden laatu, monessa yhteydessä, ei kestä kriittistä kuuntelua. Fiilis kyllä välittyy usein. Saan kuitenkin muokattua aika huononkin tallenteen vanhalla ekvalisaattorilla niin että kumisevat äänet saa tyydyttäviksi, kohinoita pois ja yleensäkin äänen selkeämmäksi. Mutta harvoin tarvitsee, tai viitsii, käyttää. Mutta joissakin DVD-live-tallenteissa on jopa välttämätöntä. Vallankin niissä vanhimmissa jotka ovat siirretty kertaalleen, tai kahteen kertaan, tallennusmuodosta toiseen ja kolmanteen. Mutta hyvä kun eivät ole tehneet tuotannossa muutoksia vaan saan tehdä ne itse. Varsinaista hifiä ei näin toimin synny mutta kuuntelukelpoista kyllä. Jatkan korvien hyväilyä seuraavaksi levyhylly-randomilla eli rattoisasti sunnuntai-iltapäivällä.
Huomenna on arkea: uusien talvirenkaiden allepano rengasliikkeessä ja sitten Verstaalle pikku maalaushommia puuhaamaan. Projekti etenee, mutta hitaasti. Jossain vaiheessa tulee blogiini siitäkin lisätietoa kuvien kera. Toistaiseksi on vain perusjuttuja tehtävänä kuten moottorin, vaihteiston, ym. kunnostusta joka tuskin ketään kiinnostaa.
-
Yhden talven kokemus ajoneuvon säilyttämisestä telttatallissa: Lämpötilan noustessa kosteutta tiivistyy kaikille pinnoille, ja varsinkin metallipinnoille
runsaasti.
Mutta jo yksi koko ajan palava100W hehkulamppu muuttaa tilanteen paremmaksi. Tiivistynyttä kosteutta pyrkii esiintymään vain märimmissä olosuhteissa, silloin kun lämpötila nousee pakkaselta plussan puolelle sekä kastepiste on liki sama kuin ulkolämpötila.
-
Eikös tuohon huurtumisen estämiseen päde sama periaate kuin kesämökinkin kuivanapitolämmityksessä: säilytystilan lämpöä pyritään pitämään vaikka 5 astetta celsiusta lämpöisempänä kuin kulloinen ulkolämpötila, olkoompa ulkolämpötila vaikka kuinka pakkasen puolella?
mosa
-
Todennäköisesti auttaa.
Myös se että onko tila suljettu vaiko ainakin osittain avoin ratkaisee. Jos se on suljettu tuo lämmitysasia toimii, avoimemmassa tilassa tuskin, vaikka avoimessa tilassa ilma vaihtuu ja on ehkä hieman kuivempaa kun suljetussa lämmittämättömässä.
-
Mitenkään minun ei kannata musiikki asioihin puuttua, koska pääsykokeissa -80 todettiin täysin epämusikaaliseksi pistein 0/5 - no siitä huolimatta pääsin kyseiseen opinahjoon.
Aiheeseen "Se oli siinä" palatakseni. Ei ole ollut viimeiseen kolmeen vuoteen, eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa mitään, miksi ajokausi ei jatkuisi toistaiseksi 8)
T,
Jukka
Ps. On onni omistaa hyvä talli.
-
Tallin sijaintikin ratkaisee.
-
Joskus kävin tutustumassa Puolustusvoimien tapaan varastoida kalustoa ihan maanpäällisessä peltihallissa. Lämmitystä siellä ei varsinaisesti ollut,
kosteus pidettiin kurissa ilmanvaihdon avulla. Halliin ilmanvaihdon kautta sisääntulevaa ilmaa lämmitettiin aina kaksi astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi. Noin sisäilman kosteus pysyi alle 55%:ssa. Silloin ei kuulemma paljaskaan rauta enää ruostu.
-
Tämä lienee hyvä tieto sillä maamme köyhä on ja siksi jää...
-
Sitten kun on aikaa ajaa niin heti tulee pimeä ja siitä en piittaa. Oliskohan se pienen tauon paikka quotallekkin. Harrikat ja wingi on ollu talviunilla jo ainakin kuukauden.
-
Sitten kun on aikaa ajaa niin heti tulee pimeä ja siitä en piittaa.
Tänään oli tosiaan hyvä ajokeli pitkästä aikaa, harmitti kun tuli muita hommia enkä kerennyt ajelemaan vaikka tarkoitus oli. Nyt syksyisin on kyllä niin pirun pimeää ettei meikäläisen surkella hämäränäöllä ainakaan näe yhtikäs mitään. Ei se ennen haitannut mutta ikä tekee tehtävänsä; marraskuun pimeinä sateisina iltoina istuu mielummin kotisohvalla viskiä naukkaillen kuin prätkän selässä. :)
-
Tiedä sitten minkälaiset riennot on eteläpohjalaisilla, mutta, ainakin meidän huushollissa nautitaan pikku konjakit kun siltä tuntuu. Vaikka rouvakin on kotona. Ei mietitä metrejä tai pikkurahoja. Monasti käydään orkesterien rock, blues tai tangomusiikkikeikoilla näin viikollakin. Muukin kunnolla soitettu musiikki uppoaa. Keikat ovat usein ilmaisia ja satunnaisesti maksullisia. Nyt, tänään, oli brittibluesia. British standard-bändi.
Hermo lepää vieläkin. Tampere on, nykyisin, rock,n,rollin, bluesin, jatsin ja r&b:n ja, erityisesti, perinteisen rhytm and bluesin eli ränttätäntän mekka. British Standardista en tähän kohtaan löytänyt kuin tämän: https://www.facebook.com/105038172886208/photos/pb.105038172886208.-2207520000../711861012203918/?type=3&theater
Lähimmät tuttavat ovat tervetullleita kunhan olemme omassa osoitteessa. Erityisesti eteläpohojalaasia ootellahan. Seslonkin voi avata jos huomiseksi jää. Kunhan tautivaivat päättyy.
-
Toi British standard oli kiva bändi ja High performance hyvä levy. Harmi että Busk kuoli. Ilmeisesti siis jatkanut tai jatkaa uudella kokoonpanolla?
-
Pistin Brevan akun latautumaan,Sunnuntaina saattaa olla kohtuullinen keli,jos pihvinsyönnin jälkeen kävisi pikku lenkin?
-
Juu, isänpäivän ajelulenkistä on tulossa jo traditio. Muutamana vuonna olen käynyt Brevalla katselemassa maakuntaa isänpäivän ratoksi. Tänään oli täällä Oulun korkeudella asfaltit niin liukkaat ettei pysynyt pystyssä edes jalankulkijat. Mutta jos keli sallii, niin baanalle vaan sitten.
-
Viikonlopun sää näyttää siltä, että vesille vennosen mieli... ;D
-
Sää näyttää siltä keli vaatii huomenna ruopimaan mutaa ja hiekkaa.
-
Huurteessa on tiet täällä. Breva saa nyt jäädä talliin kevättä odottamaan.
-
Tulipahan sitten akku ladattua. Sunnuntaina oli Savossakin turhan liukasta, tallille se on loppuviikosta vietävä, taitaa olla kausi tässä.
-
Tällaisen Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen FB-päivityksen bongasin:
"Vaikka siirtyminen auton rattiin tuntuu osin haikealta, suosittelemme samaa myös muille motoristeille. Kitkan väheneminen lämpötilan putoamisen myötä ja märät sekä jäiset tienpinnat yhdistettynä pimeyteen eivät ole hyvä yhdistelmä kaksipyöräisillä ajoon. Jos joku haluaa vielä ajella, muistutamme, että niin moottoripyörissä kuin mopoissa renkaiden tulee olla talvikäyttöön tarkoitetut ja urasyvyyden on oltava vähintään 3 millimetriä kelin niin edellyttäessä. Talvirenkaiden käyttöaika alkoi jo marraskuun alusta ja jatkuu maaliskuun loppuun."
Mitähän nämä talvikäyttöön tarkoitetut renkaat ovat? Onko pakko olla piikit? Miten mitataan urasyvyys nappularenkaissa? Itse ajelen 50/50 renkailla, joissa kulutuspintaa saa etsiä keskeltä suurennuslasilla näin loppukaudesta.
-
Talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita ei tarvitse moottoripyörässä käyttää, jos niitä ei ole myytävänä.
Mutta kulutuspinnan määrästä poliisin on uskominen, koska pikagooglauksella en vastausta löytänyt.
-
En tiedä varsinaisia säädöksiä mp-renkaiden suhteen. Mutta reilu parikymmentä vuotta sitten Mäntän poliisi pysäytti kun lumikelillä ajelin endurolla. Etsivät, mainintansa mukaan, M+S -merkintää renkaistani jotka olivat tavalliset nappularenkaat joissa kuviosyvyyttä oli runsaasti. Kehtasivat väittää että sellainen merkintä pitäisi olla. Vänkäsin vastaan ja sanoin etten monikymmenvuotisen motoristihistoriani aikana ole sellaisiin mp-renkaisiin törmännyt. Kysyin myös ovatko he. Tarkemmin mietittyään päättivät olla sakottamatta mutta suosittelivat renkaiden nastoittamista. Kerroin että ei onnistu jos joutuu välillä ajamaan paljaalla asfaltilla niin voi olla tosi liukasta. Ei pyörän ja kuskin paino saa nastaa painumaan niin syvään renkaaseen että kumi kunnolla kohtaisi asfaltin. Kuusi talvea ajoin endurolla enkä kovinkaan usein kaatunut. Kaksi talvea oli myös sivuvaunu. Pari kertaa sillä pöykyssä kävin kun liikaa yritin ja kerran henkilöautoilija ei minua huomannut ja silloin olin ojan puolella jälleen.
-
Quotassa olen käyttäny yleensä tkc80 Conteja, on M+S merkintä ja pitää jollain lailla vaikka vähän liukasta olisikin. Mutta ei niillä jäisille sivuteille ole menemistä. Sinne pitää olla kunnon nastat, esim satapiikki.fi löytyy moneen käyttöön.
Taitaa M+S löytyä nykyään kaikista vähänkin endurorenkaan näköisistä.
-
Tänään nyt sitten kausi loppui. Kuusastetta vielä lämmintä ja mukava tihkusade. En viitsinyt enää pitää sivuvaunupyörää ajovalmiina kun ei tulevista keleistä tiedä. Viikonloppuna olis vielä ollut Koski Tl:n alueella "varjopystymetsä " mutta mulla iskee lauantaina kastejuhla ja se voittaa kyllä 10-0.
-
Vuonna 2018 uudistetun tieliikennelain (792/2018) 105 §:n 1 momentissa on määräys, joka koskee moottoripyörässä talviaikaan käytettäviä renkaita:
"105 §
Talviaikana käytettävät renkaat
Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:
1) henkilöauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; (17.12.2020/1040)
2) pakettiauto;
3) erikoisauto, jonka luokittelumassa on enintään 3,5 tonnia; (17.12.2020/1040)
4) moottoripyörä, mopo, kolmipyörä, nelipyörä, raskas nelipyörä ja kevyt nelipyörä;
5) 1–4 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla vedettävä perävaunu, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia."
-
Se edellisen version pykälä siitä, että käytettävä talvirenkaita, jos niitä on saatavilla on poistunut.
Muistelen, että ei ollut 200/55-17 versiossa talvirenkaita, niin talvirengaspykälästä ei tarvinnut välittää.
Ei siinä, että joku haluaisi ajaa hyberkyykyllä talvella Pirelli Diablo Supercorsa SP V3 renkailla...
-
Hyvin on epäselvää moottoripyörien osalta tuo talvirengaspakko. Poliisi kehottaa toista minkä lakin sallii. En kyllä usko että poliisit viitsivät asiaan puuttua jos ja kun näkevät tien päällä motoristeja räntäsateessa. Ennemminkin säälivät. Itselläni on räntäsateessa ajamisesta karmea kokemus -80-luvulta. Asuin etelässä ja kävin hakemassa prätkän talvisäilytyksestä Kuopiosta maaliskuun puolivälissä kun pakkanen oli yllättäen laskenut nollan tienoille. Kouvolan tienoilla alkoi tulla kunnolla räntää ja pian tielle muodostui syvät urat, joita pitkin taiteilin 750-kuutioisella Hondalla Helsinkiin asti. En muista paljonko tuohon kului aikaa mutta paljon. Onneksi oli arkipäivä ja oli tullut jonkin verran ajettua jääradalla piikillä että pääsin yleensä perille. Nyt en edes uskaltaisi yrittää.
-
Noh, talvi on ajettu ja ei ajettu. Marraskuun ja joulukuun oli sitten selkä niin kipeä ja jumissa, että lähes kaikki liikunta on ollut katkolla. Nyt ollut hieman parempi, vieläkin vetää jumiin. No, on silti koitettu ajaa. Mutta kun itsensä tuntee, ei voinut vakiolla ajaa, niin äkkiäkös se homma eskaloituu!
Sattui tipahtamaan syliin Yamaha YZF450:n rullaava runko. Siitä sovitin keulan kaikkine hiluineen Derbiin. Jonkin verran teetti työtä.. Korotin satulasta montun pois ja päällystin sen uudelleen. Lisäksi karsin sähköjä rankalla kädellä. Valoiksi asensin pari lediä peilien kiinnityspisteisiin. Piikkipyörät asentelin kun metsä alkoi oikeasti jäätyä.
Kyllästyin myös teiniviritys-pakoputken räpätykseen ja hommasin CRF450:n vaimentimen, jonka sovitin vakioputkiston jatkoksi. Myös ilmanpuhdistin piti rakennella uusiksi.
Reilu viikko sitten olin aikeissa lähteä uraa tölskäämään metsään. Pyörän mitan uran alusta, löysin vaihdepolkimella kannon. Poljinakseli poikki boorin juuresta ja pohjapanssari kappaleiksi (ei tainnut sittenkään olla PE:tä). Töissä tiggasin boorin takaisin akselin päähän ja painoin akselia suoremmaksi prässillä.
Eilen sain taas kokonaisuuden kasaan, kun oli pari tallituntia aikaa. Kyllä taas maittaa!