Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: oulunguzzimies - Toukokuu 12, 2026, 21:39:01 ip
-
Ohjekirjan mukaan se on 3 desiä mutta ainahan sitä on sinne enemmän laitettu. Kysymys kuuluukin kuinka paljon enemmän että se vielä pysyy sisällä. 48 vuotta olen tuolla ajanut ja aika monesti öljyt vaihtanut mutta tuota ei nyt muista
-
GT:ssä perävaihteen kotelo ja kardaanitunneli ovat samaa tilaa. Siis ei huulitiivistettä siinä välissä. Jos perässä on paljon öljyä niin silloin sitä on kardaanitunnelissakin.
Itselläni oli GT850 yli vuosikymmenen, Sellaisen havainnon tein kun otin takapyörän ja perävaihteen irti niin kardaanitunnelissa oli paljon ruostetta eli sinne oli joskus päässyt vettä. Eikä ruoste ole voitellulle eduksi. Perävaihteen ja kardaanitunnelin välissä on paperitiiviste. Sellaisen voi tehdä itse tiivistepaperista. Jos kokonaisuutta ajattelee ja kardaanin käyttöikää niin kannattanee, jos kardaani ja kardaanitunneli ovat ruostuneet, ottaa takahaarukka irti ja puhdistaa sisäpuoleltaan, Samalla tulee tarkastettua ja voideltua nivelristikköjen neulalaakerit ja puhdistettua kardaanitunneli.
-
Minulla on ollut Suomen poliisien entinen GT850 (vm. 72) vuodesta 1981 lähtien. Oma pyöräni oli otettu käyttöön vasta 1975 ETYK tehtäviin. Poliiseilla oli siihen mennessä tullut jo suht paljon yleistä kokemusta GT850 tekniikasta ja lienee joitakin periä hajonnutkin. Ongelmaan oli haettu ratkaisua lisäämällä perän öljymäärää. Öljymäärän tarkistusproppuun on poliisien varikolla liitetty putken pätkä, jolla öljyn taso perässä (myös tarkisrkistustaso) nousee noin 3 cm. Tällöin kardaanitunneliin pääsee myös öljyä, mutta samalla kardaaninivel on saanut myös öljyä ympärilleen. En valitettavasti osaa sanoa kuinka paljon öljyä perään on mennyt tämän öljytason korotusputken kanssa. Olen vain täyttänyt sen verran, että "uudesta" tarkistuspropusta alkaa tulla öljyä. Tämä öljytason korotus/muutos lienee tehty monii silloisiin poliisiguzzeihin.
Nyt pyörälläni on edelleenkin ajettu vain hieman alle 200 tkm, mutta perä ja kardaaninivel ovat toimineet ilman ongelmia. Perän olen kerran avannut ja säätänyt, ihan vain nähdäkseni että kaikki on siellä OK. Pientä shimmeillä tehtävää säätövaraa perässä kyllä oli, mutta sen jälkeen perän välykset olivat ohjekirjan mukaiset.
-
Kiitoksia GeeTee:lle vastauksesta, tuo auttaa eteenpäin.
-
GeeTeen viestiin sanoisin että on hyvä.
Itselläni oli poliisi-GT, Eka Guzzini rupisessa kunnossa. Poliisin entinen.Aikanaan kuuluin erääseen kerhoon, jossa oli jäsenenä, pari ex.moottoripyöräpoliisia. Kertoivat tarinoita. Eivät tykänneet yhtään. Epäluotettava, varaosia piti odottaa, ruma, erikoinen ajaa, paskat jarrut ja huonot valot. Kysyin tältä konstalta oliko jotain hyvää nii sanoi että huippunopeus. Silloin kun toimi. Intin että oliko muuta hyvää, Väitti että ei. Sanoi tykänneesä bemarista enemmän.
Joitain syit senaikaisten Guzzien suhteen oli se maahantuoja oli iso firma jolla ei pikkujuttuihin ollut kiinnostusta, Hankkijan toimiala oli ihan muualla eikä heillä ollut kiinnostusta ei osaamista moottoripyöriin, Vain maahantuonti. Siviileille Hankkija ei kyennyt myymään kuin muutaman GT:n. Sittemmin myyn siirtyi Pyynikin autotarvike -yhtiöön. Ei heilläkään ollut aiheeseen mielenkiintoa. Kävin Californiaa istumassa ja katselin hintalappua. Sillä rahalla sioi puolitoista Tuuttia ja puolen vuoden bensat.
Itse entisöin yhden poliisi-GT:n. Sen jälkeen ajoi sillä 60000 km ilman ongelmia. Kävin alppien tuolla puolen syntymäkodissaan mutta silloin ilmeni että ajettavuus on hyvä mutta jarrut ei. Vaan ei olleet alkuperäiset jarrukengät. Jälkeenpäin alkuperäisten jarrukenkien alumiinipintaan oli liimattu liian kovaa jarruhihnaa. Korjasin asian ja pyörä on kunnossa mutta käytössä muualla,
Peräoljyn suhteen.
Koska kardaanitunneli on teräsputkea niin sen sisäpuoli pitää puhdistaa liasta ja suojata ruostumiselta. Kuten kardaaniakselikin. Vaatii hieman vaivaa mutta kun korrosiot on putsattu ja on voideltu niin homma kunnossa, Edellyttää ettää että kardaaninivelen haitarikumi on ehyt.
-
GT850 on erittäin luotettava pyörä, kun jotkut rakenteen puutteet ovat tiedossa ja niiden kanssa oppii elämään.
Tasavirtalaturi oli vanhahtavaa tekniikkaa ja peritty aikaisemmista V7 malleista. Laturin kiinnitys on myös heikko kohta, löystyy helposti ja vaati korjausta. Latauksen mekaaninen säädin (sama kuin kuplavolkkarissa) ja varsinkin poliisikäytössä laturin 300W teho eivät ehkä aina ole olleet hyvä yhdistelmä. Toisaalta akkutilaan mahtuu yli 50 Ah auton akku, joten reserviä riittää. Virranjakajan suojaus sateelta olisi saanut olla parempi. Ajovalopolttimoiden lyhyt ikä kertoi omassa pyörässäni (vm. 72) jännitteiden olevan epävakaita. Vaihtovirtalaturin asentaminen poisti nämä ongelmat.
Rumpujarrut edessä alkoivat myös olla 70-luvun alussa jo vanhahtavaa tekniikkaa. Totesin saman kuin Motomatti, että pehmeämmät jarruhihnat auttoivat asiassa paljon.
Kaikista edellä mainituista puutteista ei tarvinnut kärsiä, jos oli varaa hankkia samaan aikaan jo tuotannossa ollut 750 Sport malli ja korjaantuivat myös jarrujen osalta T mallien tullessa tuotantoon 1975.
850 GT:n suositeltu tiheä 3000 km öljynvaihtoväli muistutti myös siitä, että moottori oli suunniteltu jo 1960 luvulla. Vaihdettavaa öljynsuodatinta ei ole. Kromipinnoitus sylintereissä ei ollut yhtä kestävä kuin nykyinen ”nicasil”.
GT:ssä ei ole yhtään ketjua. Jakopää on toteutettu viistohampaisilla rattailla. Se on erinomainen ja kestävä rakenne. Muutoinkin GT 850 - V7 kone on vankkaa tekoa ja kone ei kierroksia pelkää. Tavanomaisissa teillämme sallituissa nopeuksissa ajettavuus on mukava, matkapyörälle sopiva, Kovissa nopeuksissa uudemmat Tonti runkoiset guzzit ovat toki vakaampia kulkijoita.
-
Vaan ei olleet alkuperäiset jarrukengät. Jälkeenpäin alkuperäisten jarrukenkien alumiinipintaan oli liimattu liian kovaa jarruhihnaa. Korjasin asian ja pyörä on kunnossa mutta käytössä muualla,
Voisitko MM tai joku muu kertoa tästä korjauksesta hieman lisää. Mikä materiaali on parasta hihnaksi?
-
Ostin 90 luvulla Motoitaliasta Piikkiöstä uudet jarrukengät ja niissä oleva materiaali oli selvästi parempaa (pehmeämpää) kuin mitä vanhassa poliisipyörässäni oli. Lieneekö poliisivarikko pinnoituttanut Guzzien käytettyjä jarrukenkiään pajalla joka käytti samaa (kovaa) hihnamateriaalia kuin autoihin. Myöhemmin tilasin vielä jarrukenkiä myös Stein Dinseltä ja ne olivat samnkaltaisia kuin Piikkiöstä tilatut.
Takajarrussa ei minulla ole ollut moittimista, teho on riittänyt vaikka lukitsemaan takapyörän. Etujarru on kyllä ollut "lukkiutumaton" eli siis hightechiä jo 70 luvulta lähtien, oli hihnat sitten mitä plaatua tahansa.
-
Olen nähnyt vanhoja Guzzeja joiden perävaihteen takapropun sijalle on laitettu kulmaputki jonka yläpää on on merkittävästi korkeammalla kuin olisi vakiona eli öljyn korkeustaso olisi, ainakin senttimetrin, korkeammalla kuin vakiona. Ehkä sille on ollut syynsä.. Omassa GeetTeessäni ei näin ollut mutta mikään ei estä laittamasta puoli desiä enemmän voidetta peräbanjoon. Kun öljyn pinnan taso on korkealla on perävaihteen ilmatila pienempi kuin on suunniteltu. Aiheuttaa tarpeetonta paineennousua perävaihteessa joka kostautuu tiivisteiden kulumisena.
Moni, kuten itsekin, laitoin perän yläproppuun liittimen ja letkun jolla sain painevaihtelun eliminoitua. Siinä on oma ongelmansa kun perävaihteen öljy on jatkuvassa kosketuksessa ulkoilmaan. Ulkoilman kosteus voi heikentää voiteluöljyn tehoa jos vettä ilmenee öljyn seassa. Ratkaisu on varsin yleinen ja kun sen tietää niin ei ole kuin pikku vaiva vaihtaa öljy hieman useammin. Toki pitkähköllä ajoreissulla perä lämpenee sen verran että vesi kyllä haihtuu. Vaan ei koskaan kokonaan... Voi syntyä emulsiota.