Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: @ - Huhtikuu 19, 2024, 09:15:16 ap
-
Matkaendurot foorumilla on uuden Stelvion koeajo. Kirjoittajan mukaan soralla surkea täristin mutta assulla hyvä. Ei siis mikään kunnon adventurer-pyörä.
https://www.matkaendurot.net/forum/viewtopic.php?p=468940#p468940
-
Olen testaillut muutaman päivän ajan rakentamaani Calia, jota aikaisemmin hieman halveksien pidin "antiikkisena" pyöränä, joka ei kelpaa käyttöpyöräksi. Nyt kun testikilometrejä on takana vajaa 700 vaihtelevissa olosuhteissa, niin jotain voi jo sanoa varmuudella.
Eka päivä kului tallin lähiympäristössä koska oletettavissa oli että osia tippuu matkalle. Mitään ei kuitenkaan hävinnyt, vaikka toinen jalkatappi irtosi sadan metrin ajamatkan jälkeen, jarrupolkimen käyttövipu irtosi jarrusylinteristä, vaihteensiirtäjän 12mm pultti kiertyi irti ja vasemmasta kaasarin kurkusta ropisi kuusiokolopultti ja toinen mutteri matkalle. Tänään pyörässä ei enää ilmennyt lastentauteja ja tyhjäkäyntikin on kohdallaan. Venttiilinvälykset voi vielä tarkistaa, niin kaikki huoltotoimenpiteet on tehty.
Ajettavuudeltaan pyörä on paljon parempi kuin orggis-Cali. Ajoasento on rento ja toimii avopotta päässä vielä sadan kilsan nopeudessa, paitsi kovaan vastatuuleen kuten tänään. Motarilla tulee ikävä eikä sinne ole enää asiaa. Jousitusta on laskettu 25 mm ja eteen vaihdettu jäykemmät progressiiviset jouset. Takana on vanhat Konit. Assulla jousitus on jämäkkä eikä minkäänlaista heijausta eikä uraherkkyyttä ole havaittavissa. Kuoppaiselle soratielle jousitus on liian jäykkä sekä etupään joustomatka aivan liian lyhyt. Rengaskombo on edessä 130/80-17 ja takana 150/80-16. Toimii paremmin kuin orggisrengastus ja eliminoi viimeisenkin uraherkkyyden. Jarrut ovat puristajia lukuunottamatta uudet, integraalit purettuna mikä tekee ajamisesta "normaalin" eli huomattavasti orggista paremman. Kaikki kuluvat laakerit ym. osat on uusittu, joten pyörä on tukevan oloinen. Täytyy ihmetellä mihin orggis-Calin surkeaa "ohjausiskunvaimentinta" on ajateltu käytettävän, koska pyörä kulkee tukevasti kuin raiteilla vaikka asfaltti on kuinka rypyläinen. Mistralin short-putkien saundi on vaikuttava, kuitenkaan ei häiritsevän kova.
Jos jotain negatiivista hakee, niin vanha 1100 kaasarikone lienee kaikkein brutaalein Guzzin tekele. Moottorin tasapainoitus on huono jos sitä vertaa vaikkapa vanhempaan 850 LM III:n, jonka olen myös omistanut. Uudemmat ruisku-Guzzit ovat täysin eri planeetalta. Tärinät välittyvät auttamatta jalkatappeihin, stongaan ja satulaan. 5-vaihdetta ei viitsi juurikaan käyttää alle satasen vauhdissa tai vedättäessä, sillä nelosella tärinät on pienemmät. Guzzin vaihteisto on myös melkoinen shokki parempaan tottuneelle. Minulla vaihtamista vaikeuttaa vielä entisestään pitkä jarrutanko ja kulunut vaihteensiirtäjän laakeripinta.
Kaiken kaikkiaan plussan puolelle jäätiin vaikka joskus kävi mielessä koko höskän myyminen osina. Pyörä on äärimmäisen hauska ajaa ja hyvässä kunnossa myös tekniikaltaan; paljon uutta osaa koneessa, laatikossa ja perässä. Näillä näkymin edessä on vielä paljon kilometrejä. Ainoa haitta on että omistan myös pyörän joka on tehty sorateille, minkä johdosta Guzzi jää väkisinkin lapsipuolen asemaan tallissa.
-
Vaihteet alkaa pikkuhiljaa löytymään kun vaihdoin uudet pronssihylsyt vaihteensiirtäjään. Laitoin samalla rasvanipan että kestää kauemmin. Aika pienestä tuo on kiinni, kannattaa vaihtaa nuo hylsyt ajoissa jos on ongelmia vaihteiden kanssa.
Seuraavaksi olisi pakko tehdä jotain tuolle stongan tärinälle. Kun ajaa vähintään 50km, niin peukaloista menee tunto. Tämä on tosin vanha vaiva niiltä ajoilta kun ajelin tuolla täristimellä joka kesä keskimäärin 25 000 km.