Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: TimoEv - Huhtikuu 15, 2024, 14:13:06 ip
-
Cali 2008 Brembon jarrut.
Minkä kokoinen on jarrusatulan ilmausruuvi? Molempiin päihin?
Kun tuntuu olevan n+1 kpl erikokoisia ja näköisiä puodeissa myytävinä. Varmuuden vuoksi ne hankin, kun yleensä
mikään ei työssä hajoa, jos on uusi osa vieressä. Vrt. öljypohjan tiiviste...
-
Teoria on usein oikein.
Ilmausruuvin kierrettä en ole koskaan tullut tutkineeksi. Huomenna illalla tietänen enemmän kunhan käyn Kerholla. Lienee jossain kuuden millin tienoilla mutta noususta ei hajuakaan. Mutta on niitä muunkin kokoisia.
Monet valittavat että menevät poikki. Siihen ei hetikään auta että on uusi samanlainen. Ei mene poikki avatessa kuin väkisin vääntämällä johon ei paljoakaan voimaa tarvita: ontto osa ja pieni halkaisija ja siinä avainpinnan alla vielä kavennus. Ennen lenkkiavaimen sovittamista avainpinnalle pitää kutsua kierteen henki paikalle herättämällä se: otetaan hylsysarjasta hylsy joka menee nipan yli mutta ei mahdu kuusioon. Siihen terävä, kohtisuora napautus vasaralla. Ehkä toinenkin napautus jos on syvässäkin unessa. Sitten koitetaan vääntää aukipäin mutta ei silloinkaan sellaisella voimalla että katkeaisi. Nuo napatukset voi uusia jos ei vielä kohtuuväännöllä auennut. Jos vastustaa edelleen niin ilmausruuvin reikään suhautetaan reiän täydeltä ruosteenirrotinta. Annetaan vaikuttaa muutaman vuorokauden ajan. Sitten uudestaan napauttamaan ja vääntämään. Kuumentamista en suosittele.
(Kovanäpeille tiedoksi: jos ilmausruuvi ei ole auennut vaan katkennut ja ilmaaminen jää kesken mutta baanalle on kova hinku niin asia voi hoitua seuraavasti: Otetaan jarrusatula irti, käännetään se puoli ylöspäin johon jarruletku kiinnittyy ja suoritetaan ilmaus liitoksesta. Ei aina onnistu mutta mukavan sotkun saa aikaiseksi syövyttävällä aineella. Bräkleenipullo voi tulla tarpeelliseksi. Ja vanhat lakananpalat.)
Olihan kumitulpat ilmausruuveissa paikoillaan, olihan? Niitä on alan marketin hyllyllä niin paljon tarjolla että myydä täytyy.
Kun homma on tehty niin olemattoman kokoinen nökäre vaseliinia nipan kanavaan ja kartio-osaan ja ilmausruuvi hattuineen takaisin.
Jos tilanne on se että ilmausruuvia ei voi poistaa koska nesteet voivat sillä välin valua pois niin laitetaan vain se hattu nipan päähän ja toivotaan parasta. Ilmausruuvit ovat helposti tavoitettavissa ja niitä voi silloin tällöin herkistellä etteivät jumiudu. Mutta vain ihan nykäyksen verran ettei neste turhaan karkaile.
Vanha jarruneste sisältää vettä. Aine on hygroskooppinen eli siihen vesi, höyrynkin muodossa, tarttuu. Siksi nesteet on hyvä vaihtaa säännöllisesti vaikka pyörällä ei ihmeemmin ajettaisikaan. Ei tule edes kalliiksi eikä ihmeellisiä välineitä tarvita. Kunhan katsoo että säiliössä pysyy neste toimenpiteen aikana. Eli uudella nesteellä pumpataan vanha pois. Lisäksi jarruneste on syövyttävää eritoten maalipinnoille.
Kun jarrunestesäiliön kannen alla oleva kumipalje tai -haitari on asennettu siten että sen alle ei jää ilmaa on asia kunnossa ja jarruneste pilaantuu hitaammin. Tyypillinen jarruneste on hyvin vaaleanruskeaa tai vaaleankeltaista. Jos se on ruskeaa on vaihdon aika.
Jarrunesteiden tyypeissä on eroja. Osan niistä voi sekottaa keskenään mutta osaa ei. Käyttäkää pyörän suosituksen mukaista nestettä. Se lukee jarrunestesäiliön kannessa. Ainetta on saatavilla autotarvikeliikkeissä. Kun sellaisen pullon on avannut alkaa sen vanheneminen. Mitään säästökokoista kannua ei siis kannata hankkia. Pikkupullo riittänee. Hyllyn kulmalla olevat jämäpullolliset voi viedä ongelmajätteeksi. Tai kaataa rouvan rhohodendronpuskan juureen omalla vastuulla. Saa vähän vaihtelua puutarhaan.
Jarrunestettä ei saa laskea jäteöljyn joukkoon jos aikoo kierrättää jäteöljyn.
-
Öljypohjan tiiviste on monikertakäyttöinen.
Kun laitetaan uusi tiiviste paikoilleen niin öljypohjan puhtaaseen ja kuivaan tiivistepintaan levitetään kerros tiivisteliimaa ohuelti joka kohtaan. Tiiviste laitetaan sen päälle. Kampikammion alapuolen tiivistepintaan levitetään vaseliiniä kauttaaltaan ja tiivisteen yläpintaan myös. Kiinnitetään öljypohja. Pyyhitään pursunut vaseliini pois. Sisäpuolelle pursunut ei tarvitse pyyhintää. Seuraavalla kerralla öljypohja irtoaa kiroamatta. Takaisin laittaessa vaseliinikäsittely uusitaan. Samalla pahvitiivisteellä menee monta öljynvaihtoa.
Muutaman hajonneen öljypohjan olen korjauttanut. On käytetty voimaan kun ei ole huomioitu avattavaksi niitä öljypohjan alapinnassa olevia pidempiä kuusiokantaisia ruuveja. Asia on kaikille em. toimen suorittaneille selvinnyt jälkikäteen.
Voi myös mitata voiko öljypohjaan laittaa, muutoin samanlaisen, mutta paljon isomman öljynsuodattimen. Pitää muistaa että suodattimessa on venttiili joka estää öljy paluukierron kun moottori on sammutettu. Se on otettava huomioon isompaa suodatinta hankkiessa.
Perussuodatin hoitelee noin 20000 kilometrin verran öljyasioita. Isommalla pääsee vaikka 30000 km eli säästyy öljypohjan irrotteluja ja tiivisteitä. Samaten niissä malleissa joissa on suodatin ulkopuolella voi usein laittaa huomattavasti isomman suodattimen. Näin olen itsekin huonojalkaisena & -selkäisenä säästänyt itseäni. Kunhan ei niin pitkää laita että maahan ottaa.
Öljypohjan tiivisteet olen ostanut Biltemasta rullatavarana tai arkkeina. Se keskiosa joka jää yli niin siitä voi tehdä pienempiä tiivisteitä muihin kohteisiin kuten venttiilikoppiin. Jakopäänkoppaan tarvitaan isompi pala.
-
Paljon olikin tarinaa niinkin pienestä ruuvista. Motonetin sivuilla on päälle 30 erilaista ruuvattavaa, joten en viittis ruveta arvailemaan. Päätin vain hankkia varalle uuden vaikken ehkä tarviikaan, onhan Paavilakin...kai...
-
Voin suositella tuota Matin neuvomaa konstia ilmausruuvien avaamiseen!
Sellaisissa osissa, mitä vielä on kauppojen hyllyt väärällään edulliseen hintaan, en ole aina edes viitsinyt nähdä vaivaa kovasti jumiutuneen ruuvin löysäämiseen. Jos on olevinaan kiire siis. Olen suosiolla pyörittänyt markkinakoneiston rattaita ja ostanut uuden satulan tai sylinterin. Nämä osahankinnat ovat yleensä nelipyöräisten puolelta tai jonkin kiinalaisen halpamopon jarruosia.
Mutta niitä osia, mitä löytyy enää merkintänä pölyisistä luetteloista tai uuden hinta ylittää selvästi kohtuullisen, niin konstit ovat toiset: Olen lyönyt myös suoraan nipan päähän niin että vasaran ja nipan välissä on jotain pehmeähköä metallia tai jokin välikappale, esimerkiksi toinen vasara. Tällöin nippa ei yleensä mene päästä niin lyttyyn että sitä pitäisi alkaa hiomaan että sopivan kuusikulmaisen hylsyn saisi paikoilleen. Toki siitä ruuvista saa otteen vaikka lukkopihdeilläkin, mutta tällöin tulee helposti käytettyä liikaa voimaa niin että ruuvi katkeaa sitä avatessa.
Sopivasti naputtelua, irroitusöljyä sekä aikaa. On oikeasti toimiva yhdistelmä. Näiden kanssahan on yleensä koko talvi ainakin sitä aikaa ;D
Kaasupilliä olen tosin surutta käyttänyt jos tilanne sen sallii tai tarkemmin sanottuna vaatii. Sitäkin tosin kohtuuden rajoissa.
-
Ilmausruuvista, tai paremminkin ilmauksesta, ja otsikosta poiketen Nevadasta.
Takajarru vaan piti ilmansa itsepintaisesti vaikka kuinka ilmasi. Siinä kun on ilmausruuvi alimmaisena kaikista piirin osista. Piti ottaa satulan pultit pois ja koko satula varovasti, isolla ja pyöreällä jarruputken kiepillä, roikkumaan nurin päin. Narulla kiinni runkoputkeen. Kenkälusikka jarrupalojen väliin ja jarrumäntiä muutaman kerran sisään ja ulos lutkuttaen ilmat ylös. Omatekoinen ilmaustyökalu ilmaproppuun kiinni ja pikku liraus jarrunestettä työkaluun. Sitten vaan normaali ilmaus ja tulihan sieltä ne kaivatut kuplat.
Niin... Se ilmaustyökalu on yksinkertainen. Isosta injektioruiskun rungosta mäntä pois. Rätillä ja sopivalla pitkällä esineellä pruutta sisältä puhtaaksi. Kirkasta letkua pätkä pruutan suuttimesta ilmausruuviin. Narulla se pruutta tukevasti roikkumaan pystyyn, jotta neste pysyy varmasti sisällä. Ilmaruuvia avataan vasta sitten kun neste on valunut ja kaikki ilma varmasti tullut pois kirkkaasta letkusta, siksi se on kirkasta letkua. Siitä myös näkyy ilmatessa, milloin kuplat loppuu.
PS. En tullut mitanneeksi nipan kierrettä, mutta avainkuusio on 11 mm.
-
Ostin taannoin, vuosia sitten, niinsanotun ilmauslaitteen, jossa on säiliö vanhalle nesteelle ja paineilmaliittymä jonka avulla säiliön saa alipaineistetuksi. Innokkaasti kokeilin useammankin kerran mutta päädyin, kuitenkin perinteiseen kirkkaan muoviletkun käyttöön. Kapineesta en siis saanut merkittävää etua.
Älyä saa käyttää näissä hommissa kuten Hajakentän esityksestä voi päätellä. Ilma on nestettä kevyempää.
Ilmakuplat, sen lisäksi että hakeutuvat korkeimpaan kohtaan, voivat jäädä myös liitoksiin niiden banjoruuvien sisään. Vaikka kuinka nestettä uittaisi niin kupla vain pyörii lokosessaan. Osa irti ,kääntelee ja nostelee sitä niin että ilma hakeutuu ylimpään kohtaan. Siitä sitten ilmaus.
Itsellä on kohta kohteena Cali 1400:sen etujarrun ilmaaminen. Letkuja ja putkia on paljon koska neste menee kahvasäiliöstä kohti takapyörän edessä olevaan abs-yksikköön ja sieltä runkoa ja etuhaarukkaa myöden molemmille etujarrusatuloille. Ilmauskohteita siis riittää. Hajakentän esittelemä kikka jarrusatuloiden nostosta saattaa tulla käytettäväksi. Tuo ohjausakselin eli emäputken seutu on toinen ilman sijainnin arvuuttelun kohde koska se on ylin kohta etujarrupiirissä jos kahvasäiliötä ei lasketa. Toinen on abs-yksikkö. Sen tavoittamiseksi pitää ottaa pois satula, akku, akkuteline ja pari pikkujuttua että abs-yksikön edes näkee. Takajarrupiiri vaikuttaa toimivan hyvin. Pyörällä on ajettu nyt 50000 kilometriä. Nesteet on vaihdettu useamman kerran. Myös kytkinneste. Mutta nyt on kahvatuntuma pehmeä ja abs reagoi siihen omituisesti jumputtamalla ja jarrussa ei ole tehoa.
Se että pitääkö olla virta päällä kun abs-jarrua ilmaa on kahtiajakoinen. Abs-yksikkö kyllä huomaa kun virta on päällä sekä yrittää ilmata itse. Periaatteessa voi onnistua kerrasta. Mutta se voi tehdä ikävän tempun: pyörä menee vikasietotilaan, tai jopa vikatilaan eikä sillä silloin voi ajaa ennenkuin vika on poistettu vikamuistista. Siihen tarvitaan tietokone, ohjelmisto ja hieman osaamista.
Syystä siitä yritänkin ensin ilmata kytkemättä virtaa päälle. Jos ilmaus onnistuu niin hyvä. Muutoin tulee enemmän puuhattavaa. Vuosiin ei ole ollut tarvetta tietokoneen kytkemiseen tämän pyörän älyboksiin.