Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Helmikuu 27, 2024, 18:54:51 ip
-
Kevättä alkaa, toivoakseni, kohta pukkaamaan.
Verstaalla latailin akkuja paitsi en litiumakkua. Sen näyttö kertoi että täynnä on. Perinteisemmät akut ottivat virtaa vastaan mutta eivät kovasti. Ennen akkujen liittämistä virtapiireihin latailen akut vielä kerran. Lyijyakku tykkää olla ladattuna.
Jatkuvaa ylläpitolatausta en ole vielä sisäistänyt. Mikä sen idea on? Kauppiaan näkemyksen ymmärrän. Jokaista akkua kohti voi myydä laturin. Kerhollanikin pitää katsella jalkoihin ettei kompastu niiden johtoihin.
-
Nykyään säilytän täyteen ladatut mopojen akut ajokauden ulkopuolella kylmässa, joko pakastimessa (jonne ei tällä kertaa mahtunut), tai parvekkeella. Nyt olikin mukavan kylmä talvi. Viikko sitten tarkistin jännitteet, ja hyvältä näytti, tuskin tarvitsee ladata ennen kauden alkua. Alhainen lämpötila hidastaa kemiallisia reaktioita. Täyteen ladattu akku kestää kai jotain -40 Celsiusta.
-
Ostin muutama vuosi sitten uuden vene/kone-paketin.
Vene on 3,9 metriä pitkä ja tilaa ei ole hirveästi.
Sen verran oli kuitenkin tilaa, että ohjauspulpetin alle oli laitettu akkulaatikossa perinteinen 60Ah akku.
Muuten ihan kiva, mutta jalat ei mahtuneet sinne ohjauspulpetin alle.
Otin sen ison akkukotelon ja akun pois.
Ostin paikallisesta Rustasta muovisen eväs/leipärasian, johon mahtuu 12Ah moottoripyörän GEL-akku. Kiinnitin eväsrasian ohjauspulpetin etuseinään ja nyt sinne mahtuu jalat oikein hyvin.
Jos 999 kuutioinen prätkä lähtee käyntiin 12Ah akulla, niin täytyy 362 cm³ kaks'pyttynen perämoottori lähteä myös.
Vene ei käytä ajovaloja, vilkkuja, jarruvaloja yms. joten reservissä ei tarvitse olla kovin suurta määrää sähköä nopeasti saatavilla. Plotteri vie n. 2A.
Pitkä alustus kysymykseen akun latauksesta.
Ei ole veneessä olevaa moottoripyörän akkua ladattu, koska akku ja vene on mökkisaaren navetassa. Ovea peittää katolta pudonnut lumi josta takia ovi on jumissa.
Mutta sinne mennään viimeistään vappuna, Saa nähdä starttaako Yamaha vai joudutaanko akkuun kytkemään laturi.
Vahva veikkaus on, että ei tarvitse kytkeä laturia.
Taas meni 6-0 ohi aiheen, mutta on siellä moottoripyörän akku... Anteeksi.
-
Jojje on asialla. Kylmyys pitää akun kunnossa. Siitä vain on sellainen käsitys että kylmässä akussa ei ole tehoa. Mutta on siinä, kunhan lämpeää. Valmiiksi tehoton tai vajaaksi päästetty akku jäätyy ja halkeaa pakkasessa. Mutta senhän te tiesittekin.
Vuosikymmenien mittaan akkujen purkauskyky on parantunut. Pikkuakussakin on potkua. Myös latautuminen on nopeutunut. Tai laturit parantuneet.
Uudempia polttoainekäyttöisiä autojakin kun katselee pellin alle niin on niissäkin pienemmät akut mihin vanha on tottunut.
Tuo 1400:sen litium oli liki koko suven käytössä. Pysyi täynnä. Täynnä oli myös kun viimeksi katsoin. Litiumakussa ei liene niin selkeitä lämpötilarajoja kuin perinneakussa. Hinnatkin ovat tulleet lompsaystävällisemmiksi viime vuoteen nähden. Tosin ei ole tarvetta uuteen. Toivottavasti ei moneen vuoteen.
Olinpa unohtaa: litiumakku on myös kylmänarka kuten on tavallinen lyijyakkukin. Onneksi ei tarvitse, enää, ajella ajovietin ajamana ympäri vuoden.
-
Viime keväänä hankittu Biltemalainen akku on pitänyt virtansa koko talven, on pyörässä kiinni ja pyörä on tallessa kylmässä ulkovarastossa. Tosin tammikuun alussa laitoin sen lataukseen pikkulaturiin yön ajaksi. Vaatii johtokelan vetämistä pihan läpi, joten ei kannata harrastaa mikäli on vaara että jäätyy maahan kiinni. Tiedän sen nyt, kun se johto jäätyi kuitenkin ::)
Viime viikolla moottori käynnistetty jälleen omin voimin, käyttelin hetken ja vaihdoin öljyt niin moottoriin kuin voimansiirtoon. On sitten sekin tehty jo ennen kauden alkua. Kerrankin :) Etuiskunvaimentimet olisivat vielä huoltoa vailla. Katsotaan sitä vielä hieman keväämmällä kun ilmat lämpenevät.
Puolison sähkömopon litium-ajoakut ovat sisällä makuuhuoneessa säilössä, ladattu syksyllä ( kenties hyvien tapojen vastaisesti? ) täyteen. Myöskin viime viikolla laitoin ne lataukseen, mutta laturin mukaan olivat jo kaffitauon jälkeen täynnä. Ainakin takuuajan näyttävät toimivan mallikkaasti!
Itäbokserin akku toiminut riittävästi joten kuten koko talven, käynnistys tapahtuu polkimesta joten jos akussa on edes ripaus virtaa jäljellä niin kärjetön sytytys jaksaa antaa kipinää tulpille. Ennen saattoi kyllä käydestäkin sammua virran vähyyteen mikäli laittoi ajovalon päälle tyhjäkäynnillä... Vaihdoin halogeenipolttimon halpislediin, tämän jälkeen tasavirtalaturi on jaksanut jauhaa sekä tulpille että ajovalolle sähköä samaan aikaan. Vastaantulijat eivät silti välttämättä kiitä...
-
Olen pitkään ns. sivukorvalla kuunnellut akkujuttuja siitä, minkälainen akku käynnistää tai ei käynnistä. On aina muistettava, että akku on vain yksi osa käynnistystapahtumaa. Jos auto / pyörä ei käynnisty, monesti syy löytyy akusta. Ei itse akussa mitään vikaa tarvitse olla, mutta löysä tai hapettunut napa, huonot tulpat, ongelmia kaasareissa / ruiskussa jne.
Starttimoottorikaan ei ole ihan huoltovapaa. Sen lisäksi on syytä myös tarkistaa latausjännite.
Mulla on Calissa 12Ah ( vanha 18Ah ) akku, kun isompaa oikealla napajärjestyksellä ei ollut. Ja hyvin rykäisee tulille.
Skodan maahantuoja kertoi joskus, että talvisin oli paljon akkuongelmia - ei startannut. Lopulta syynä oli "liian lyhyt" ajomatka töihin. Ts. aamun ajossa sähköä kului enemmän, kuin matkan aikana latturi ehti tunkemaan akkuun; Valot, lämm.ratti, pukamalämmitys, takaikkuna, lämmityspuhallin, radio jne. He ratkaisivat asian niin, että lämmitysjohtoon kytkivät kiinteästi älylaturin.
Ja lopuksi: Ei mene enää pitkään, kun SE alkaa!
-
Ei tarvinnut TimoEV:n keväänodotusaloitusta kauaa varrota!
-
Joo – ei siihen kauan mene. Lunta satelee hiukan lähes joka päivä, mutta hanki ohenee silti koko ajan. Uusi lumi on vanhan surma – sanoo vanha kansa.
Tuanoinnii – passaako saivarrella akkujen latauksesta? Kylmäsäilytys hidastaa omapurkausta oleellisesti, ainakin lyijyakuilla. Litiumakuista ei itselläni ole kokemusta vielä niin paljoa, mutta kemiallinen reaktio siinäkin on, ja se luultavasti hidastuu ja omapurkaus vähenee, mutta ei sitä paljoa näytä olevan lämpimässäkään.
Kylmän akun sisävastus sensijaan suurenee ja napajännite pienenee ja siksi se sartti on pakkasella huonompaa. Energiasisältö ei oleellisesti muutu kylmässä.
Kun akkua varataan kylmässä se ei tule täyteen sillä normaaliasetuksella. Siis tavoitejännitteen asetuksella. Automattilaturilla tavoitejännite ei ole muutettavissa, eikä "vanhalla" peltilaatikolla myöskään, ainakaan kaikissa tapauksissa. Vanhan mallisilla tosin on tavoitejännite niin korkea ja epätarkasti asetettu, että kyseessä on paremminkin vakiovirtalaturi. Siis latausjännite ei paljoa alene akun täyttyessä. Latausta useimiten pidetäänkin päällä arviolta riittävästi vaivaamatta päätä enemmältä fysiikalta. Latausvirta myöskin lämmittää akkua ja se latautuu sitten paremmin.
Automaattilaturilla on aika tarkka tavoitejännitteen asettelu. En ole huomannut markkinoilla ulkolämpötilaa tunnustelevia latureita. Oikeastaan ulkolämpötila ei ole oikea avauskohde, vaan pitäisi tietää akun elektrolyytin lämpötila. Huoneenlämmössä tavoitejännite on lyijyakulle 14,4 V ja 20° pakkasella 14,8 V. Onko saivartelua nuo kymmennykset? Ei ole. Lyijyakun varaus/purkaus käyrän kummassakin päässä on jyrkkä hyppäys, jossa jännite äkisti nousee porrasmaisesti ja juuri siitä automaattilaturi tunnistaa akun täyttymisen. Pakkasella jää vajausta n. 10%, jos lataus lopetetaan 14,4 V:n kohdalla. Eipä se haittaa, jos ei usein jätetä. Vajaana koko talven säilytetty lyijyakku menettää käytattvissä olevaa kapasitettia. Elinikä lyhenee.
Automaattilaturilla on kuitenkin hyvä apu tähän vaivaan – ylläpitovaraus. Kun tavoitejännite on saavutettu laturi siirtyy ylläpitoon. Siinä ei ole tavoitejännitettä vaan vakiovirta. Mallista riippuen vakiovirta on melko pieni – tyypillisesti n. 40 mA. Sen tarkoitus on kompensoida omapurkausta. Useimmiten se on riittävä täyttämään akku hyvin hitaasti, vaikka se olisi ollut vajaa. Automaatti toimii useimmiten jaksotettuna siten, että se ajoittain pysäyttää latauksen ja antaa energian absorboitua, eli kemiallisen reaktion tasaantua ja mittaa samalla napajännitettä. Jos akku on ajopelissä kiinni ja laitteessa on elossapidettäviä sähkölaitteita, jotka hiukan ottavat sähköä, ja akun napajännite alenee ylläpidosta huolimatta, automaatti kytkee täyslatauksen tilanteen korjaamiseksi. Tosin monenlaisia malleja monenlaisine toimintoineen on. Käyttöohje kertoo: onko automaattilaturi tarkoitettu valvomattomaan ympärivuotiseen käyttöön. Jos ei ole, ei sillä sitten paljoa virkaakaan ole, ei kannata ostaa.
Kun pidän talvivarastoidun pyörän akkua irrotettuna kylmässä varatsossa nostan sen pari kertaa talvessa sisälle yöksi läpenemään ja lataan täyteen seuraavana päivänä huoneenlämmössä ja nostan sitten taas ulkoliiteriin. Yleensä siihen mahtuu pari Ah, eli n. 10 %.
Autoon asensin automaattilaturin kiinteästi. Tietenkään se ei lataa mitään, ellei sähköjohto ole pistorasiassa kun autoa esilämmitetään. Se tuntuisi kuitenkin riittävän kovillakin pakkasilla.
Kaupassa tuossa kylällä on tarjouksessa automaattilaturi, joka sopii myös LiFePO4 akuille. Hintaakaan ei ole kuin 25 €. Täytyy sitä kokeilla uisteluakun lataukseen kun laboratoriovirtalähteellä latailu on hiukan hankalaa. Kohtahan ne järvet sulaa...
-
Maalta merelle tai ainakin järveen, jopa suolle.
Olen roudaillut jyrkkää rantatöyrästä akkua veneeseen ja takaisin lataukseen. Hieman tympii. Painonsa vuoksi.
Siksi olen tuumaillut että käyttäisi litiumakkua. Sitä ei suositeltu ja itsekin olen niin ymmärtänyt että sillä ei pitkään uisteltaisi.
Useimmiten tunnin ajelu pienimällä nopeudella on ollut uisteluvauhti. Pitääko kokeilla kuinka pitkään litiumakku puskee jatkuvalla kulutuksella ja siirtyä sitten kaleeriorjaksi airoihin? Onko suuri vaara ajaa litiumakku kuivaksi?
Tämmöinen: https://www.puuilo.fi/tamforce-sahkoperamoottori-32lbs
Aika iso on mainoksessa akun tehovaatimus. Puolta pienemmällä olen pärjäillyt.
Pahus kun ei ole kuvaa siitä kun vein perämoottorin Tampereelta Guzzin perässä mökille Enonkoskelle tavaratelineeseen kiinnitettynä: Amfibio-Guzzia ei kuitenkaan siitä tullut. Leppävirtalaisen kahvion pihassa se oli hetken nähtävyys. Autoilijat tööttäilivät ajellessa.
-
Aika saman kalliberin perämoottori on meiiläkin. Järvi on kyllä pieni ja uisteluun ajomatka lyhyt. Itse uistimen veto käy pienimmällä nopeudella ja moottori kiskoo silloin pari amppeeria. Litiumakku on 12 Ah joten 6 tuntia se teoriassa riittäisi. En jaksa niin pitkään samoilla istuimilla järvellä olla. Tosin kalapaikoille siirtyminen isommalla teholla haukkaa aika reippaasti. Vastaavasti tulee oltua paikoillaan kaislikkojen reunoissa heittelmässä. Olen tehnyt mielenkiinnon vuoksi tutkimustyötä ja ladannut akun aina laboratoriovirtalähteellä ja kellottamalla vakiovirran ja tuntimäärän. Suurin kalaretken kulutus on ollut 10 Ah ja tyypillisesti 8 Ah.
Suositushan on paljon isommasta akusta. Kyllä minullekin sanottiin, että ei tule mitenkään riittämään. Tiesin kuitenkin tarpeeni ja akkujahan aina saa. Yksi kesä on pärjätty jo ja meinataan pärjätä seuraavatkin.
Ota ampperimittari ja laita sarjaan, vaikka sen lyijyakun ja moottorin kanssa. Aja sitten kaikkia tarvittavia nopeuksia ja merkkaa muistiin virrat. Fundeeraa sitten tarpeesi: kuinka suuria tehoja tarvitaan ja mitä käyttöaikoja? Sitten voit laskea akun kapasiteetin tarpeen. Suurimmalla teholla minun kone vetää 20 A. Ei sillä pitkälle pääsekään. Tosin käytämme inkkarikanoottia kahden hengen kuormalla ja kahta suurinta nopeutta ei tule käytettyä, ei tunnu turvalliselta.
Jos on akussa itsessään tai moottorissa jännitemittari tai edes jokin indikaattori niin voi varoa purkamasta akkua aivan tyhjäksi. Sitähän litiumakulle ei pidä tehdä. Jos muutaman prosentin varauksesta onnistuu purkkiin jättämään niin ei ole kiire lataamaan, toisin kuin lyijyakulla, joka alkaa pilaantua jo heti. Jos olisi vastaavankokoinen lyijyakku sen olsi oltava 24 Ah koska sitä ei voisi vahingoittumatta purkaa alle puoleen varaukseen. Ei sekään kamalan painava olisi, mutta – 50 Ah lyijyakku on parin vuoden käytön jälkeen tuollainen 24 Ah akku ja painaa se...
PS. Amis-yleismittari mallia UT58B antaa mitata 20 A tasvirralla maksimissaan 10 sekuntia kerrallaan, eikä siinä ole sulaketta. Ihan järkevä moottorimiehen mittari silti.
-
Meillä on mökkisoutuveneessä Yamaha M12 sähköperämoottori.
Siihen on aikoinaan ostettu 75Ah vapaa-ajan akku.
Ihan kiva, mutta kun painaa melekein 20kg, niin sen raahaaminen veneeseen ja veneestä pois ei ole mitään mukavaa hommaa.
Samankokoinen Li-ion akku painaa 9kg, mutta hintaakin on sitten n. 550€.
Joskus oon sillä akulla reilu neljä tuntia puksutellut menemään 4. nopeudella (1-5) ja hyvin akussa riitti polttoainetta.
En toki yhteen soittoon, vehkeet sai ruokatauon ja lähimaastoon tutustumisen ajan viilentyä.
Joten ihan noin montaa Amppeerituntia ei tarvitsi raahata mukana ja tästä syystä on ollut jo monta vuotta mielessä ostaa veneeseen uusi akku.
-
Onkos kahden tai useamman litiumakun kytkemisestä rinnan mitään sääntöä? Entäs sarjaan jos tarvitaan jännitettä? jälkimmäinen lähinnä hypoteettinen kysymys kun ei ole tietoa mihin sitä tarvitsisi.
Tuota rinnankytkyä mietin juurikin kapasiteettiasiana pidemmän toimen suhteen. Lyijyakuilla olen noin toiminut kun tarvitaan virtaa kuten auton apustarttina.
Toistaiseksi käytän lyijyakkua ja vedän roikan rantapuun oksalle niin siitä on helppo laittaa laturilla lisäpotkua veneen paristoon. Ties vaikka toisenkin akun kantaisin veneeseen.
-
Onkos kahden tai useamman litiumakun kytkemisestä rinnan mitään sääntöä?
Olisin aika skeptinen, vaikka teoriassa noin voisikin tehdä tietyillä ehdoilla. Itse käyttäisin useampaa akkua vuorotellen pitemmän toiminta-ajan saavuttamiseksi. Suuremman virran saavuttamiseksi auton startissa kytkisin apuakun vain hetkeksi ja silloin, kun starttimoottori jo pyörii tai ainakin yrittää.
Hankaluus on siinä, että akut ovat aina yksilöitä. Kun kaksi erilaista akkua rinnankytketään, silloinkin kun niiden varaus on tarkalleen sama, toinen kuormittuu käytössä enemmän kuin toinen ja saattaa vahingoittua.
Jos rinnankytkettyjen akkujen varaukset ovat erilaiset syntyy oikosulkua vastaava tilanne kun ne alkavat tasoittaa varaustilojansa ilman mitään muuta virranrajoitusta kuin niiden sisävastukset. Tasausvirrat saattavat olla hyvinkin suuria ja vahingoittaa akkuja tai jopa räjäyttää ne.
Jos uhkarohkeasti kuitenkin rinnankytketään akkuja, mitä mallia tahansa, niiden on oltava mahdollisimman samanlaisia malliltaan ja kooltaan. Ensimmäinen rinnankytkentä on tehtävä kuormitusvastuksella, vaikka isonpuoleisella lampulla tai muulla vastuksella, Siis toiset navat, vaikka miinusnavat kaapelinpätkällä yhteen ja plusnapojen väliin tasausvastus. Kun tasausvirta on loppunut ovat akut tasanneet varaustilansa hallitusti ja tasausvastus voidaan poistaa ja kytkeä suoraa kaapelia tilalle. Purkauksen loppuvaiheessa on oltava tarkkana, että ei pureta aivan tyhjäksi.
Entäs sarjaan jos tarvitaan jännitettä?
Sarjaan kytkettäessä on hiukan helpompaa, mutta silloinkin, akkujen ollessa yksilöllisisä, kapasiteetiltaan pienempi kennosto purkautuu tyhjäksi ennen toista ja alkaa varautua takaperin ja tuhoutuu väistämättä. On siis otettava selvää kennostojen varaustilojen alenemisesta ja kapasiteetin riittävyydestä seuraamalla mittarilla. Kun se on selvitetty voidaan purkaus lopettaa riittävän ajoissa. Myös varauksessa toinen täyttyy enennen toista ja ylilatautuu ja tuhoutuu.
Kun akkukennostossa tehdastekoisenakin on useita kennoja sarjassa on nähty jonkinverran vaivaa juuri niiden varaustilojen tasoitukseen. Se on elektroniikkapiiri kennoston sisällä ja kennot muutenkin ovat yhteensopivaksi valittu. Jos käy mielssä purkaa kannosto ja vaihtaa siihen kiinalinen kenno vioittuneen tilalle, täytyy ensin tietää tuon tasuspiirin toimintatapa ja muiden kennojen tarkat ominaisuudet.
-
Usein ei riitää vaikka on yrittänyt ladata akun täyteen.
Nimittäin pari viikkoa sitten auto ei lähtenyt käyntiin, vm 2011, yöllä pakkasasteissa -25 cels. tanssipaikalla.
Akku oli aamupäivällä ladattu.
Ei auttanut vaikka käytimme puimuriakun,traktoriakun, kaapelit ja Powerboosterin seuraava aamu. Ei tapahtunut mitään. Akku oli täys kaputt.
Ford lähti kotiin hinausautolla ja sit lähti heti käyntiin uudella akulla.
Mistä voi ostaa mittarin joka näyttää akkujen starttitehon y.m ja on suht. sopivanhintainen kysyy " monen akun omistaja".?
(Uuden vara-akun mukaan tai useita vierailuja verstaalle testaamaan käyt. akkuja yrittäisin päästä irti".
-
Mistään mitään tietämättä teen näin. Nevadan akku talvehtii veskin lattialla joka on viilein paikka himassa. Siinä on kiinni CTEK INDICATOR EYELET jossa kolme led valoa. "Punainen alle 12,4 V. Keltainen 12,4–12,65 V. Vihreä yli 12,65 V." Kun valo vaihtuu vihreästä keltaiseen niin laitan lataukseen ja merkkaan päivämäärän ylös. Näin pystyn seuraamaan montako päivää on latausten väli joka ymmärtääkseni kertoo akun kunnosta edes jotain. Euroglobe akku on kolme kesää palvellut ja alussa latausten välin oli n.30pv. sitten se tippui 23pv ja 20pv. Nyt odottelen seuraavaa tulosta ja sitten päätän ostanko uuden joka on todennäköisesti Motobatt 21AH.
-
Mistä voi ostaa mittarin joka näyttää akkujen starttitehon y.m ja on suht. sopivanhintainen kysyy " monen akun omistaja".?
(Uuden vara-akun mukaan tai useita vierailuja verstaalle testaamaan käyt. akkuja yrittäisin päästä irti".
Motonetistä
https://www.motonet.fi/tuote/ctek-elektroninen-akkutesteri?product=49-3114
Temusta
https://www.temu.com/fi/auton-moottoripy%C3%B6r%C3%A4n-akun-testeri-12v-24v-akkuj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-analysaattori-3ah-200ah-lataustestausty%C3%B6kalut-autolle-kuorma-autolle-moottoripy%C3%B6r%C3%A4n-maastoautolle-g-601099515747997.html?top_gallery_url=https%3A%2F%2Fimg.kwcdn.com%2Fproduct%2FFancyalgo%2FVirtualModelMatting%2Facd81ea12364a3899bff2885a51c5fbd.jpg&spec_gallery_id=20047866&_x_vst_scene=adg&_x_ads_sub_channel=shopping&_x_ns_prz_type=3&_x_ns_sku_id=17592210147891&_x_ads_channel=google&_x_gmc_account=770526858&_x_login_type=Google&_x_ads_account=5451565529&_x_ads_set=21010215726&_x_ads_id=159396297592&_x_ads_creative_id=690633538308&_x_ns_source=g&_x_ns_gclid=CjwKCAiA3JCvBhA8EiwA4kujZm-idTnBehARw_4QKyV6PGYa7SEmxsKOvqR2kwZ54WUQ3Zt84tLzVxoC4Z4QAvD_BwE&_x_ns_placement=&_x_ns_match_type=&_x_ns_ad_position=&_x_ns_product_id=770526858-fi-17592210147891&_x_ns_target=&_x_ns_devicemodel=&_x_ns_wbraid=Cj4KCAiAuYuvBhBHEi4A5BOT_Qo4wGxGpSisoOfcYlPQR-qSBBWEkW6sNoBpgo3pF1vrjwMtwfVygV6JGgKn0w&_x_ns_gbraid=0AAAAAo4mICGLgid5HAuH0hq2HdvIrUQNn&_x_ns_targetid=pla-2271608693645&refer_page_name=kuiper&refer_page_id=14004_1709482960175_9ixb33iwnf&refer_page_sn=14004&_x_sessn_id=arp7oppuyp (https://www.temu.com/fi/auton-moottoripy%C3%B6r%C3%A4n-akun-testeri-12v-24v-akkuj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-analysaattori-3ah-200ah-lataustestausty%C3%B6kalut-autolle-kuorma-autolle-moottoripy%C3%B6r%C3%A4n-maastoautolle-g-601099515747997.html?top_gallery_url=https%3A%2F%2Fimg.kwcdn.com%2Fproduct%2FFancyalgo%2FVirtualModelMatting%2Facd81ea12364a3899bff2885a51c5fbd.jpg&spec_gallery_id=20047866&_x_vst_scene=adg&_x_ads_sub_channel=shopping&_x_ns_prz_type=3&_x_ns_sku_id=17592210147891&_x_ads_channel=google&_x_gmc_account=770526858&_x_login_type=Google&_x_ads_account=5451565529&_x_ads_set=21010215726&_x_ads_id=159396297592&_x_ads_creative_id=690633538308&_x_ns_source=g&_x_ns_gclid=CjwKCAiA3JCvBhA8EiwA4kujZm-idTnBehARw_4QKyV6PGYa7SEmxsKOvqR2kwZ54WUQ3Zt84tLzVxoC4Z4QAvD_BwE&_x_ns_placement=&_x_ns_match_type=&_x_ns_ad_position=&_x_ns_product_id=770526858-fi-17592210147891&_x_ns_target=&_x_ns_devicemodel=&_x_ns_wbraid=Cj4KCAiAuYuvBhBHEi4A5BOT_Qo4wGxGpSisoOfcYlPQR-qSBBWEkW6sNoBpgo3pF1vrjwMtwfVygV6JGgKn0w&_x_ns_gbraid=0AAAAAo4mICGLgid5HAuH0hq2HdvIrUQNn&_x_ns_targetid=pla-2271608693645&refer_page_name=kuiper&refer_page_id=14004_1709482960175_9ixb33iwnf&refer_page_sn=14004&_x_sessn_id=arp7oppuyp)
-
Ensi vuonna aletaan saada uusia pattereita, jotka kestävät 50 vuotta. Tai siis ehkä aletaan saada sydämentahdistimiin...
https://www.batterytechonline.com/materials/betavolt-battery-50-year-charge-cellphone-powered-for-decades
Lupailevat kyllä suurempiakin, mm. ikuisesti lentäviä droneja...
-
Jaa että liki elinikäisiä pattereita...
Sitten ei kannata tuohon Breezen esittämään Motonetin akkutesteriin ryhtyä lainkaan.
Atomivoimalla käyvä pumpuntahdistin. Pitänee miettiä. Onko siinä kauko-ohjaus?
-
Akkuteknologia on sillai mukavaa, että aina on saatavilla vähintään seitsemän asiantuntijaa. On sitten Rauman torikahvilla ( siellä on myös paras tietämys jääkiekosta ) tai Motonetin pihalla. Nyt kaikki on perinjuurin digitaalista ja ympäristömukavaa, niin asiaan vähänkin liittyvät "potkurihatut" pääsevät otsikoihin jos milläkin uudella keksinnöllä.
Vaan harvassa on ihan oikeat tietäjät.
Minä olen telminyt sähkövehkeiden kanssa 1973 alkaen ja monin eri tavoin. Nykyään olen pudottautunut kärryiltä, enkä yritäkään tietää mitään eri akkutyypeistä. Semminkin kun tarvettakaan ei ole.
Akkuteollisuus Oy:ssä töissä olleena opin hieman akkujen tarkistuksista. Paras konsti oli kytkeä "täyteen ladattuun" akkuun ISO kuormitusvastus ja mitata akun kuormituskestävyys. Se kertoi kerralla ja luotettavasti akun kunnon. Kyse oli lyijyakusta. Ja samalla opin senkin, että akku on vain osa järjestelmää, jolla kone startataan. Ja muidenkin asioiden pitää olla kunnossa.
Tähän peilaten ihan vähän epäilen noiden pikkutestereiden toimintaa, kun en ole niiden testauselektroniikkaa nähnyt. Kävin joskus akkukaupassa testaamassa Calin akkua - tuolla vanhalla konstilla. Hyvin vähäinen vaiva...
Ja Matille sinne uuninpankolle; Ens´kuussa rävähtää... Jippiiii!
-
Helppo sieltä "palmurannikolta" on huudella.
Täällä on ollut usein huhtikuussa hanki maassa ja pilkkijöitä järvien selillä.
-
Autotallissa huomasin navigaattorilaatikon, joten laiton prätkän navigaattorin latautumaan.
-
Sama.
Starttiapulaite (litium) jäänyt lataamatta viimeisen käytön jälkeen. Pitää muistaa ladata.
Veneen lyijyakku jossain autotallin lattialla. "
Toinen mp-Yuasa jäänyt hieman sivuraiteelle. "
Kaksi navia: taitaa olla vanhuuttaan akut kypsyneet. Toimivat silti kun ovat pyörän usb-töpselissä.
Auton vara-akku on ladattu.
Ruuvinvääntimestä akku kosahtanut.
Kahdesta porakoneesta akut sököt, uudet maksavat porakoneen hinnan. Uudessa porakoneessa tupla-akut, pitää tarkistaa lataus.
Lukuisia taskuvalaisimia: osa ladattavia toiset pattereilla.
Kameroiden akut ladattu. Ovat jo iällä mutta pelaavat.
Puhelimen akku ookoo.
Läppärin akku: tilattu uusi, ei ole kuulunut eikä näkynyt.
Verenpainemittarin akku: siihen ei ole laturia kun on lainapeli.
Verensokerimittarin akku: ---------------------"------------------------
Useat kaukosäätimet, kuten asunnon valojen, toimivat kun ovat pattereilla. Samoin kellot.
Varmaan on muitakin mutta tuossa eniten käytetyt.
Eilisen positiivinen: laitoin California Adamantin virtapiiriin akun kiinni: Hana auki, ryyppyvipu pohjaan ja painallus starttinapista ja heti kävi! Vielä kuukausi niin...
1400:sta en ole käynnistellyt. Litiumakku on hyllyssä odottamassa toista työvuoroaan. Varalla se "sivuraiteen" Yuasa. Molemmat Yuasat ovat, papereiden mukaan, tehty Kiinassa. Aloittavat, jos ovat vielä suven tullessa kuoseissaan, neljättä kauttaan.
-
Moi. Mulla kellarin lattialla lienee noin 10C lämmintä pakkasilla ja kevättä kohti lämpenee. Siellä säilytän akkua jonka lataan syksyllä täyteen lämpimässä, mutta en kyllä ole yleensä viitsinyt talvella latailla, mutta nyt tein poikkeuksen ja joulukuussa latasin. Nythän sen vois vielä toistamiseen ladata enne ajokautta.
-
Kirjoitan kyllä , koska viimeinen akun lataus tapahtui - isoja akkuja.
Pieniä en ole välittänyt merkata papreille.
Olen huomannut ; yleensä akkukauppias suosittelee uuden akun osto. ???
Akkumittarin hankinta: Ei voi hävitä paljon jos ostaa :) Kiit. Bre.
-
Breeze huhuu. Ostin ton linkin mittarin Temulta. Siinä on "EBC" value. Pitääkö siihen laittaa ohjeen arvo vai se akussa ilmoitettu kylmäkäynnistysvirta?
-
Breeze huhuu. Ostin ton linkin mittarin Temulta. Siinä on "EBC" value. Pitääkö siihen laittaa ohjeen arvo vai se akussa ilmoitettu kylmäkäynnistysvirta?
Ei harmainta aavistusta ko. laitteen osalta.
-
Ja Matille sinne uuninpankolle; Ens´kuussa rävähtää... Jippiiii!
Pankkoa olen laajentanut. Siihen kuuluu muutama lähiöpub ja osa Treen keskustaa.
Asia selvä. Tulenko sinne seuraamaan rävähtämistä vai tännetulemista Manseen rävähtämään?
Sivustavedettävä seslonki löytyy pikkukamarista. 2. pers. max.
-
Miten tähän pitää suhtautua.
"AGM batteries are designed to require 14.6v – 14.8v when performing a full charge from a state of discharge, whereas standard lead acid batteries need 13.8v – 14.4v, hence this is what most onboard chargers are designed to deliver – not the 14.6v – 14.8v that AGM requires."
-
"AGM batteries are designed to require 14.6v – 14.8v when performing a full charge from a state of discharge, whereas standard lead acid batteries need 13.8v – 14.4v, hence this is what most onboard chargers are designed to deliver – not the 14.6v – 14.8v that AGM requires."
Pitää vain tietää ajoneuvon laturin tuottama jännite onko tyrkyllä oleva akku soveltuva kyseisen ajoneuvon akuksi. Selviää mittaamalla tai ajoneuvon teknisistä tiedoista.
Ajoneuvojen nykylatureista on sen verran havaintoja että tunnistavat, kun akku on kytkettynä, millaista jännitettä akkuun pitää tuupata. Siksi uskalsin ottaa käyttöön korkeampaa latausjännitettä tarvitsevan litiumakun. Mutta vain 1400:ssa. Muissa pyörissäni latausjännite olisi niin alhainen että AGM- tai litiumakku toimisi koko ajan vajaana ja kypsyisi käyttökelvottomaksi jopa alle yhden suven.
Akkukaupoille valintoja tekemään on silloin helppoa kun tietää mitä ostaa. Uusi juttu ei ainaa vanhaan sovi. Jos on oikein vanha Guzzimalli kuten 850GT on todella helppoa säätää latausjännitettä. Lataussäätimessä "-releessä" on ruuvi jolla latausjännitettä voi muuttaa. Myöhemmin lataussysteemit ovat olleet pääosin kiinteäasetuksisia.
-
Tänks motomatti. Tutkimatta tarkemmin voinee olettaa että 2001 Nevadassa ei sellaista laturia ole joten ilmeisesti kannattaa pitäytyä lyijyakuissa?
-
Itsekin nojautuisin samaan tietoon. Perusakku vain samaan lokeroon.
Jos on sähkömiehenkykyjä niin toki voi tehdä muutoksia latausjärjestelmään mutta se lienee työlästä ja vaatii valuuttaa.
Kiitos tänksistä.
-
Näyttävät netissä myyvän uusia lataussäätimiä vanhoihin pyöriin, jotka sopii litium-akuille. Voi tulla itselläkin ajankohtaiseksi sellaisen hankinta, kun projektissa on tilasyistä nyt litium-akku.
Sen verran kallis akku kuitenkin, että pitäisi saada useamman vuoden käyttöikä.
-
" Saiskos kysyä semmosta asiaa? " sanoi Laurilan Anttoo Pohjantähdessä ( Väinö Linna )
En tällä nyt tarkoita mollata tai ivata ketään.
Tehdas on aikanaan suunnitellut pyörän lyijyakulle ilmeisesti helppouden ja hinnan takia. Yhdistelmä toimii ihan hyvin. Ja akkuja saa vaivattomasti "mistä tahansa", puotien hyllyt notkollaan.
Niin miksi akku pitäisi korvata jollain sellaisella, joka vaatii erityistoimia ja / tai enämpi euroja?
Joskus tuli työmaalla sanomista, kun en halunnut ns. keikalla ryhtyä suunnittelemaan korjausta tehtaan tekosiin: " Meinaan tehdä loppukuukauden jotain muutakin". Minulle riitti, että vehjes tuli sellaiseksi, kuin kovapalkkaiset insinöörit olivat suunnitelleet.
No, asiakas ei kuitenkaan olisi maksanut...
-
Ylläpitolatauksesta:
Menneenä keväänä Kerholleni ilmestyi kaksi identtistä, uutta moottoripyörää. Pariskunnan pyörät.
Syksystä alkaen talvisäilössä. Pariskunnan herra laittoi molempiin pyöriin ylläpitolaturit töihin. Mainitsin hänelle että pitäisi ottaa akun kaapeli irti sillä kyseisen pyöränmallin järjestelmä kuluttaa virtaa koko ajan. Aivan yleinen käytäntö nykypyörissä. (Asetusten muistien ylläpito, kello, yms. hituvirtaa)
Sanoi ettei tarvitse koska on ylläpitolaturit. Satuin käymään nyt kevättalvella Kerholla omilla asioillani niin tämä nuori herra oli paikalla ja ihmetteli sitä että laturi oli lopettanut lataamisen eikä tarkistuksista huolimatta ryhtynyt ylläpitämään uudelleen kytkettäessä. (Toisessa pyörässä oli asia, ainakin näennäisesti, kunnossa.) Virta-avainta käännettäessä ei tapahtunut mitään. Ei lampun lamppua syttynyt saati edes mittaristossa näkynyt mitään.
Nuori herra ei kestänyt puhutteluani, vaikka aivan asiallisesti opastin häntä jo syksyllä ja nyt lisää, häipyi Kerholta vilkkaasti. Toisaalta: eihän se ole noin uuden pyörän osalta akun hinta kuin promilleja.
Mielenkiintoista nähdä kuka ja koska akun vaihtaa uuteen. Itselläni olisi aikaa vaikka kuinka vaihtohommiin enkä kerhokaveria ihmeemmin rokottaisi taloudellisesti mutta voisin vaikka lyödä vetoa että pyörä lähtee merkkiliikkeeseen autokyydillä ja siellä tehdään homma sopivaan hintaan kuntoon.
Vielä jäi viereen se toinen samanlainen pyörä latureineen ylläpitämään. Toki, voihan olla niin että sattunut maanantaipäiväinen akkumalli tuohon edellämainittuun kulkineeseen.
-
Kuten tiedät, noita " MINÄ en tarvitse neuvoja!!! " -tyyppejä on joka lähtöön - lumenluonnista alkaen.
En kuulemma voi tietää paateista mitään, kun ei mulla ole paattia...
Ihmetteli sitten myöhemmin, miksi pohjassa kasvaa levää ja näkinkenkiä, vaikka oli myrkkymaalia. En viitsinyt kertoa, että yritin keväällä vähän antaa osviittaa, kun ryhtyi väärää maalia ja väärin käsiteltynä...
Mitäs se mulle osaamattomalle, kun ei ole edes paattia...
Viime yönä täällä etelässä -8! Taidan itsekin vetäytyä uuninpakolle...
-
Pulteripyörän uutta akkua (Yuasa) on talven aikana säännöllisen epäsäännöllisesti Boschin ylläpitolaturilla latailtu.
Olin jo toivorikas, että olisin saanut pyörän ulos snickerbossa tulille raittiiseen ilmaan, mutta toisin kävi kun talvi palasi.
Timon mainitsemia tyyppejä on monenlaisia, yhdenkin T-paidassa luki "en ole gynegologi, mutta voin silti vilkaista" ;D
Akut ovat mielestäni kulutustavaraa ja tuore akku, parempi mieli. Pulterin vanha akku oli täysin hengetön eikä ottanut mitään latausta vuosi sitten, kun pyörä kotiutui Tammisaareen. Syynä lienee se, että oli seisonut piiiitkään myynnissä RE Motorsilla.
Aikaisemmassa Evoluzionessa oli aikanaan myös vanha akku, se sai ainakin Power Commanderin sekoamaan ja pyörä kävi kuin betonimylly. Uusi akku peliin niin rokkasi taas kunnolla.
Ollaan kärsivällisiä, kyllä se kevät ihan kohta koittaa, muistetaan kuitenkin mitä Tomas Ledin lauloi "Sommaren är kort" ;)
-
Omia pyöriä kerholla tänään fiksasin. Tällaista jopia: http://www.motomatti.fi/2024/03/california-1400-gts-moottorin.html
Huomasin että nyt oli revitty pistokkeet töpseleistä pois molempien pyörien osalta. Siinä ne olivat mytyssä lattialla. Kiirettä pitää nuorisolla...
-
Asiaa sivuten. Päätin sitten ostaa uuden ja lähetin akkukyselyn kahteen isoon ja tunnettuun alan erikoisliikkeeseen:. Pyöräni on Moto Guzzi Nevada 750. 2001.
Etsin korvaavaa Euroglobe 45170 24Ah 210A. Koko on P185 X L125 X K175 ja mahtuu just ja just.
Ensimmäinen tarjosi puutarha-akkua Yuasa U1R 30Ah 330A. P194 X L126 X K183.
Toinen tarjosi Exide 12N24-3A 24Ah220A. 185x125x175.
Ei tarvinnu paljon miettiä. On erikoisliikkeitä ja erikoisliikkeitä.
-
Olen samaa huomoinut että akun koolla ei ole merkitystä kauppiaaan mielestä vaan että saisi kaupaksi.
Kun menee palauttamaan akkua syystä että se ei mahdu menee kauppiaan naama ruttuun ja mainitaan että asiakkaanhan se pitäisi tietää mitä akkukokoa ostaa. Todennäköisesti tähän vielä Kerhollanikin ensi kuussa törmätään. On törmätty ennenkin.
Yleinen käsitys on että isompi on parempi.
Se ei, välttämättä, pidä nykyään paikkaansa. Ei akussa tarvitse olla reservitehoa niin kuin aiemmin syystä että akkutekniikka on parantunut muunmuassa purkauskyvyn muodossa. Toki vakiokokoinen akku vakiokokoisessa telineessään on hyvä.
Isompi akku käynnistää tehokkaasti täyteen ladattuna ja sietää nk. pätkä- tai taajama-ajoa pidempään kuin pieni akku mutta ei, ehkä, lataannukaan koskaan aivan täyteen hitaassa tai pätkittäisessä ajossa kuten pitäisi ja vanhenee nopeasti. Toisaalta: pieni akku lataantuu nopeasti takaisin täyteen tehoonsa ja antaa seuraavaankin starttaukseen hyvän potkun ja kestää varsin hyvin tämänkaltaista vaihtelua.
Toki akuissa on eroja joita tässä ketjussa on jo ruodittu. Pääasia taisi jo tuolla aiemmin tulla esiin eli akku ja laturi ovat pari joiden tulee pelata yhteen. Laturin (Latausjärjestelmän) tulee kyetä lataamaan akku täyteen sen pitkäaikaisen kestävyyden takaamiseksi mutta jos näin ei ole niin akku ei koskaan lataannu täyteen jos akku vaati korkeaa latausjännitettä mutta laturi ei sitä tuota. Voi olla kiinni ihan kymmenesosavolteista.
Olen testannut omissa pyörissäni sekä halpisakkuja ja merkkiakkuja niin olen todennut merkittävän eron. Parikin vuotta kestoiässä voi olla eroa.
Halpisakuista ole todennut seuraavaa: ei löydy ulkomitoiltaan sopivaa eli ei ole standardissa se. Rakenteesta riippuen on vaadittava latausjännite hieman korkeampi kuin mitä pyörän järjestelmä tuottaa tuloksena lyhyt kestoikä. Latautumisen hitaus eli akun latautumiskyky ajallisesti ei riitä pätkäajoon vaan akku toimii alijännitteisenä ja siksi vanhenee ennenaikaisesti vaikka latausjärjestelmä sitä yrittää passata.
Köröttely pikkukierroksilla, niiden hieman jo ikääntyneiden Guzzien osalta, joissa on laturi kampiakselin päässä, ei tuota riittävästi tehoa vaan akku jää "nälkäiseksi". Tämä ilmiö tulee varsin hyvin esille porukalla ajellessa. Karkeasti esittäen: sen mitä bensassa säästää niin akussa häviää. Eikä nämä asiat pelkästään koske Guzzeja vaan monia muitakin merkkejä. Amerikanelokuvista on tullut tapa apinoida kirkonkylän läpi liukuva, harvaan poksutteleva customkuski- ja pyörä jotka coolisti kurvaa kapakan pihaan...
-
Mites on motomatti. Olisko sun mielestä tolkkua käyttää volttimittaria akun seurantaan. Sit vois latailla jos tuntuu että on tarvis. Mä en kyl ajele pätkäajoja kun sitä varten on Vespa mutta ajopäiviäkään ei tule paljoa enkä kyl hurjastelekaan.
-
Pulteripyörän ohjaustankoon ruuvasin tämmöisen:
https://www.xlmoto.fi/product/lisavirtalahde-booster-power-supply-usb--voltage-info_pid-PIA-296572
Näytöllä jännite- ja ulkolämpötilainfo ja USB-liitäntä vaikka kapulan tai GPS lataukseen.
-
Paras ja varmasti visuaalinen mittari olisi amppeerimittari. Se kertoo ehdottoman ajantasaisesti muunkin kuin latauksen, nimenomaan myös purkauksen. Siihen liitettynä aikamääre, vaikka pyörän kellosta tai kännykästä tai muuusta ajantiedosta yhdessä voi tulkita laturin tehoa kuinka nopeasti A-mittarin neula näyttää plussaa sen jälkeen kun se on startatessa tai muussa kulutuksessa käynyt miinuksella.
Miinuspuoli on kulutusta ja mittarista näkee jatkuvasti kulutustehontarpeen ja myös kuinka nopeasti viisari kiipeää plussapuolelle. Tämä mittari kertoo vankkumattomasti mikä on minkäkinhetkinen tilanne. Siihen viereen volttimittari niin on sellainen varustus että varmasti tietää pyörän akun hetkellisen tilanteen sekä latauksen tarkan määrän ja voi päätellä koska akku on, kulutuspiikin jälkeen, täynnä ja terveellisessä tilassaan. Amppeerimittarin asennus ei ole yhtä helppoa kuin volttimittarin sillä A-mittarin kaapeleissa kulkee koko järjestelmän virtamäärä.
Toki pelkästä jännite- eli volttimittaristakin voi päätellä akun tilaa. Akku on silloin vajaa kun v-mittari näyttää akun jännitteen olevan alle sen tarvitseman kynnysjänniteen. Arvo on akkumallikohtainen. Eri akkutyypeillä on eri jännitetasoja. Jos latautumiskynnystä ei laturin jännitteentuotto tavoita niin ei siihen akkuun virtaakaan mene. Vanhemmissa Guzzeissa, jos en väärin muista, Bosch hiiliharjageneraattori tuottaa hyvin mutta parit muut hiiliharjattomat magneetot saattavat olla laiskempia puskemaan kunnon virtamäärää akkuun kohtuullisessa ajassa.
Ei ole erityisen kallis sijoitus: https://www.ikh.fi/fi/amppeerimittari-52mm-v361
Toki digitaalisiakin mittareita on tarjolla. Ne eivät ole yhtä yksiselitteisiä kuin vanha kunnon analoginen A-viisarimittari.
A-mittarin ei ole välttämätöntä sijaita mittaristossa vaan se voi olla myös jossain muualla.
A-mittari on hyvä kytkeä niin että kun pyörästä katkaistaan virta niin myös A-mittarille virta katkeaa. Tarvitsee paksuhkot kaapelit.
-
Huoleton on hevoseton mies. Tieto lisää tuskaa. Mitä pää ei tiedä, sitä sydän ei sure.
Sananlaskuja piisaa, osa on oikeassakin. Mittareita käyttäessä pitää tietää hiukan sähköopin perusteita. Akkusähköoppi ei ole aivan helppoa, sen todistaa tämän ikuisuusaiheen suosiokin.
Olen samaa mieltä, että amppeerimittari auttaa parhaiten seuraamaan sähkötalouden tilaa. Se tarvitsee myös vähiten pähkäilyä. Muutaman periaatteen tietäminen riittää, ne Matti jo selittikin.
Koska amppeerimittari on virtamittari se asennetaan virtapiiriin sarjaan. Järjestelmän virta siis menee mittauspiirin läpi, eikä se ole pieni virta. Kannattaa valita mittari, jossa on shunttivastus. Se on isotehoinen ja pienivastuksinen vastuspalikka. Yksinkertaisen miehen mittarissa se shuntti on mittarin rasiassa sisällä. Se ei ole hyvä. Parempi on erillinen shuntti. Silloin ei tarvita paksujen johtojen pitkiä vetoja. Shuntti on akun navassa lähellä, ikään kuin akunnavan jatke. Muu johdotus on hituvirtalankaa ja niiden päässä mittaripaneelissa on mittainstrumentti, joka oikeasti mittaakin millivoltteja. Oheinen mallikuva on Bilteman PDF ohjeesta heidän myymästä tuotteesta, joka ei ole edes hinnan kiroissa.
Volttimittari on helpoin asentaa – väärin. Jos se asennetaan oikein se johdotetaan saamaan mittaussuureensa mahdollisimman läheltä akkua. Muuten sen näyttö vaihtelee sen mukaan paljonko on kulutuskuormaa samassa virtapiirissä jossa se itse on. Se ei ole akun jännite koska siinä on mukana johdotuksen jännitehäviö. Sähköopin mukaan näillä pienillä jännitteillä, 12 voltin nimellisjännitteillä, jännitehäviöt johdotuksessa ovat nimellisjännitteeseen verrattuna merkittäviä. Seurauksena on tulkitsijan hämmennys ja virhepäätelmät ja turha huoli.
Kun volttimittari kytketään omalla langoituksella suoraan akkuun siltä jää puuttumaan ainakin kaksi tärkeää asiaa: suojaava sulake ja virran katkaisu pysäytettäessä. Muuten se kyllä olisi paras. On siis etsittävä kytkentäpisteeksi sellainen sulake, pienin mitä rasiassa on, jossa virta ja siis kulutuskuorma ovat pienimmät. Sen olisi myös oltava sammutuksessa katkeava virtapiiri. Tulee siinäkin pieniä heittoja, mutta kaikkea ei voi saada. Langoitus itse ei ole ongelma, koska sen voi tehdä hituvirtajohdoilla, eikä sen pituudellakaan ole oleellista merkitystä, koska mittarin omakulutus on mitätön.
Ylläpitolatauksesta:
Virheitä voi siinä tehdä ainakin kahdessa asiassa. Voi valita ylläpitoon laturin, joka ei sitä ole. Laturin, joka ainoastaan katkaisee latauksen automaattisesti tavoitejännitteen tultua saavutetuksi. Itsekin sellaiseen haksahdin ja uteliaana sitten sen tutkin. Se katkaisi kyllä virran, eikä yliladannut akkua, mutta ei jättänyt pientä ylläpitovirtaa vaan 12 mA purkausvirtaa. Akku tuhoutui. Toinen virhemahdollisuus on kytkentä akkuun, joka on ajopelissä kiinni. On suuri kiusaus kytkeä käyttäen valmista apuliitintä, tupakansytyttimen plukia tai vastaavaa. Se ei ehkä olekaan tarpeeksi suoraan akun navossa vaan välissä on releitä tai muuta rompetta, joiden toimintalogiikka on tuntematon.
Ylläpitoon on tehtävä suora yhteys akkuun ja virta, tavallisesti n. 40 mA, varmistettava mittaamalla. Tarkka tarvittava virta on määriteltävä mittaamalla ajopelin omakulutusvirta irrottamalla akun napakenkä, hyvästi asetukset, ja mittamalla sarjassa virtamittarilla. Ylläpitovirta pitää olla vain aivan vähän suurempi kuin omakulutus. Pitää muistaa, että omakulutusvirtakin saattaa vaihdella kun ne ajopelit ovat niin viisaita ja omapäisiä nykyisin.
-
Mitä sanoo Hajakenttä suunnitelmastani? "Kun volttimittari kytketään omalla langoituksella suoraan akkuun siltä jää puuttumaan ainakin kaksi tärkeää asiaa: suojaava sulake ja virran katkaisu pysäytettäessä" Tilasin järkevämmän volttimittari/usb palikan jossa on katkaisija. Jos sen kytken suoraan akkuun Ctek välipiuhalla jossa on sulakerasia. Silloin mulla on myös valmiiksi kytkentä jos tarvii latailla Ctek laturilla. Mun omat sähköopit jos niitä käytännön työssä opittuja pikkuasioita voi opeiksi sanoa on 80' luvulta enkä juuri muista edes koko huuruista aikaa. Elämä on kertakaikkiaan liian lyhyt ihan kaiken omaksumiseen ja kysyn siksi viisaammilta. Tykkään kyllä suunnitella ja tehdä asioita niin hyvin kuin taidan.
-
Pulteripyörän ohjaustankoon ruuvasin tämmöisen:
https://www.xlmoto.fi/product/lisavirtalahde-booster-power-supply-usb--voltage-info_pid-PIA-296572
Näytöllä jännite- ja ulkolämpötilainfo ja USB-liitäntä vaikka kapulan tai GPS lataukseen.
Miten olet sen kytkenyt?
-
Ampeerimittarin kytkennässä on mainittu shunttivastus paras - ellei ainoa oikea - tapa. Siinä on sitten huomattava, että siihen EI kytketä startille lähtevää paksua johdinta. Saattaa nousta sähkösavu... Siis ne muut punaiset johdot sen läpi.
Tuo Veli-Reiman Pulteriin hankkima vaikuttaa ihan hyvältä. Jos kytkee akkuun sulakkeen kautta, niin se vie sähköä koko ajan. Siis tallissakin... Joten se olisi hyvä kytkeä releen kautta niin, että rele vetää vain kun on avaimesta virta päällä - SULAKE! Vaatii vähän enemmän tietämystä ja aikaa.
Yleensäkin on hyvä kysyä neuvoa, jos ei ole varma osaamisesta.
Yleisesti ottaen on tietenkin selvää, että mikään mittari / näyttö ei tee onnelliseksi, jos sitä ei osata tulkita. Tärkeää näiden digi-juttujen kanssa; Näyttö on 0,1VDC tarkkuudella. Vaihtoporras 0,1 => 0,2 voi vaihdella 0,04 - 0,07 välillä. Ei siis kovin hätäisesti kannata reagoida...
-
Timo toteaa asiaa... :)
Unohdin tuohon jakamaani kuvaan kirjoittaa, että tässä kiinalaisessa vempeleessä on oma erillinen kytkin virrankatkaisuun ja johtosarjassa on oma sulake. Liittimet piti napsaista veks, vaihtaa abikoiksi ja jännite tulee vasta virran kytkettyä (ajovalosta).
Matin kirjoittamat suuremman poikkipinnan johdot ja kytkeminen suoraan akulle antaisi tietysti tarkemman V-arvon.
Lähtökohdin halusin stongaan lämpömittarin ja USB-virranoton, suuntaa antava digivolttimittaus tuli kaupan päälle.
-
Havainto: Vältä virheitä, katso Gruppon tekniikkakeskustelut!
-
Tilasin järkevämmän volttimittari/usb palikan jossa on katkaisija. Jos sen kytken suoraan akkuun Ctek välipiuhalla jossa on sulakerasia. Silloin mulla on myös valmiiksi kytkentä jos tarvii latailla Ctek laturilla.
Hyvä konsepti. Ainakin kolme hyvää puolta voi havaita. Latauspluki on tallessa ja käytössä, eikä huitele akkulaatikossa tyhjänpanttina likaantumassa. Erillinen on/off kytkin mahdollistaa toosan käytön ja mittauksen vain kun asia on tarpeellinen. Varsinkin se mahdollistaa jännitemittauksen silloin kun pyörään ei ole vielä kytketty virtoja päälle. Silloin, ja vain silloin, nähdään todellinen akun lepojännite, jonka on terveellä täyteen ladatulla akulla oltava n. 12,6 – 12,9 V. Silloin tiedetään se tärkeäksi osoittautunut asia, että onko laturi pyörinyt tarpeeksi ja ladannut akun, vai onko kioskiajelut olleet liian lyhyitä. Kun pyörän virrat sitten käännetään päälle nähdään heti kuinka jännite lysähtää muutaman kymmennyksen valojen ja pa-pumpun kuormituksen takia. Kokemus tulee osoittamaan paljonko se alenema on ja siitä voi sitten päätellä käynnistyykö pa-pumppu jne... Myös, jos koko pyörä jää pimeäksi voi nähdä akun jännitteen ilman että mikään relelogiikka juksaa asiassa, jos epäilyttää onko akku tyhjä vai mistä moinen johtuu.
Jännitevirhe tulee tässäkin heti kun USB lataus kytketään johonkin paljon virtaa ottavaan. Kytkentäjohtojen jännitehäviö jää sitten puuttumaan mittarilta ja näyttämä on joitakin kymmenyksiä alamittainen. Mutta senhän voi kokeilla ja ottaa huomioon ja koska sen tietää voidaan mitata jännite vain kun USB-pluki on irti. Sulakkeen on oltava riittävä syöttämään ne USB-laittetkin, jotka voivat ryystää useamman amppeerin. USB-laitteen unohtaminen kiinni ja latauksen päälle ruokapaussin ajaksi voi akku jopa tyhjentyä, jos on niin iso akku USB-laitteessa. Sellainen voisi olla vaikka isonpuoleinen kannettava sähköpankki.
-
"Sulakkeen on oltava riittävä syöttämään ne USB-laittetkin"
Ctek "liikennevalo" piuhassa on 15A sulake ja "tupakansytytin" piuhassa 5A. Luulis että jälkimmäinen riittää kun siihen on tavallista laittaa myös USB palikka. Mä tarvin sitä latausta oikeastaan vain puhelimeen jota käytän karttana.
-
Sain edellisistä vastauksista ketjuun käsityksen paljon kuluttavista kohteista ja sitten niistä hituvirtalaitteista. Sekin lienee vain erona että isokokoinen virtatallennin voi olla ladattu täyteen mutta ei sisällä eli ei juuri sillä hetkellä kovasti tarjoa virtaa. Valitettavasti ei volttimittari ole oikea laite, vaikkakin suuntaa antava, kaikissa yhteyksissä. (Minun kielessäni virta on vain energiaa ja kulutusta ja jännitteen alenema vain seuraus, myöhemmin havahdutaan, kun ollaan jo jännän äärellä.) Jännitteen merkittävä alenema paljastuu vasta silloin kun virtaa, tässä tapauksessa energiaa, ei ole merkittävällä määrällä tai nopeudella saatavissa. Siksi tehon mittaus, toisinaan johtaa harhaan. Se kun on sen hetken tulos. Jännitettä mitattaessa hyvyyden tai huonouden ero voi olla vain muutamien kymmenesosavolttien haarukassa.
Jotta hommasta tulee vielä hankalampaa voi ihan pienenpieni akku olla hyvä kuormitusmittauksessa. Silloin mittaus kertoo että kunnossa on mutta ei siinä enää energiaa ole. Asia voi olla myös päivastoin: Iso ja jo kulunut akku voi antaa tehomittauksessa eli virran suhteen huonon tuloksen mutta voi sietää kulutusta vielä pitkään. Nämä kaksi, tietyllä tapaa ristiriitaista tulosta, voi aiheuttaa vääriä hankintoja: hankitaan liian iso akku "varoiksi" mutta sitten ihmetellään kun se kypsyy varsin nopeaan kun ei ehdi koskaan latautua ihan täyteen.
Näin vanhoilla päivillä pitää tutustua myös uuteen teknologiaan. Matemaattisesti ei ihmeempää mutta käytännössä kyllä: pikkuakku, litium. kuluttaa energiansa sekunneissa suurella teholla ja myös latautuu nopeaan. Mikä sen parempaa. Mutta vanha asia on siinäkin voimassa: jos ei latausta tapahdu hetikohta voi akku tappaa itsensä lyhyessä ajassa. Nykyään kun tuota valinnanvaraa on.
Akkuja on keksitty eri tyyppejä lukuisasti mutta ajoneuvokäytössä ovat vakinntuneet perinteisen lyijuakun eri versiot sekä, uutena, litiumakut. Jälkimmäistä testailen mp-käytössä kohta jo toista kautta. Jos homma toimii.
Kokeeksi hankin, kohta vuosi sitten, pyörääni varsin pienitehoisen nykyakun: http://www.motomatti.fi/2023/04/california-1400-gts-litium.html
Kesä meni harmeitta. Toinen kerta tai ehkä kolmas, tai, peräti viides kerta, toden näyttää. Jälkimmäisen toteutuessa tämä akku on jo hinnaltaan kilpailukelpoinen. Asiaan liittyen: Kerholta lähtiessäni akku lataantuu noin kilometrin matkalla täyteen. Huono puoli on että jos jättää pyörän yli kahdeksi viikoksi seisomaan pitää toinen akkukaapeli irroittaa. Toki asia ei rajaa kaikkia pyöriä. Ohjekirjassa on ohjeet.