Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Marraskuu 05, 2023, 11:36:52 ap
-
Normihuolto on suht helppoa. Öljynvaihdot, venttiilisäädöt ja muut perustoimet ovat varsin yksinkertaisia paitsi peräöljyn vaihdon suhteen sillä siinä joutuu irrottamaan takapyörän. Sitä varten pitää oikean puolen äänevaimenninkin löysätä että akselin saa pois. Toisella puolella sama jos ei ole käytössä erikoisavainta. Keulan ja muiden kohteiden öljynvaihdot ovat helppoja kotiasentallekin.
Hankaluutta olen havainnut laturin hihnan vaihdon suhteen. (Kuuluu huolto-ohjelmaan 50000 km:n kohdalla) Yllättävän paljon joutuu purkamaan. Sinänsä yksinkertaista hommaa mutta työlästä ja vaatii runsaasti työkaluja. Paljon pitää purkaa edestä pois tavaraa. Kaikkiin ruuveihin ei pääse kovin helposti käsiksi. Homma on vielä vaiheessa.
http://www.motomatti.fi/2023/10/california-1400-talvihuoltoa.html
Piti tehdä tällainenkin vehje että homma etenee: http://www.motomatti.fi/2023/10/kevyt-ja-purettava-nosturipukki.html
Pyörän etuosan paino roikkuu nyt tämän telineen ja taljan varassa.
Teon alla on ensimmäinen iso huolto. Siinä käydään läpi niitä kohteita joilla on pitkä huoltoväli kuten kardaani, perävaihteen tarkistus, etu- ja takanapa ja takahaarukka laakerointeineen, ohjauslaakerit ja kaikki sellainen mikä heiluu ja vemppaa: sähköliittimissä ilmenevät hapettumat, satulan lukko, jarrusatuloiden puhtaus ja valojen toiminta eli monia asioita joiden häiriöt voivat haitata tai vaarantaa ajotapahtumaa.
-
Tänään otin irti laturin hihnan. Ei ihan pikkuhomma. Vaatii että alarunko pitää irrottaa. Runsaasti pulttien kanssa puuhailua. Samalla pitää varoa ettei mitään mene rikki tai naarmuunnu. Sähköjohtoja liittimineen ja sähköisiä komponetteja on paljon irroteltaviksi. Huomenissa tulee runsaasti kuvia aiheesta jos hyvin käy. Tämänpäiväisistä puuhista edelleen samassa osoitteessa kuin yllä. Jutun loppupäässä on uusimmat toimet.
-
Mikähän mahtaa olla hinta huollossa teetettynä ? Onkohan ollut ihan viisas idea palata 40 vuotta taaksepäin.
-
Hihnasta saattaa sanoa että ei juuri uutta häpeä. Olisi mennyt, todennäköisesti" toisenkin "kierroksen" mutta tuleepa nyt vaihdettua kun kerran ryhdyin. Vanhaa ei kannata pitää takalaukun pohjalla varoiksi sillä sitä ei tien laidassa vaihdeta ja verstaallakin menee varmasti siihen koko päivä.
Kuvia ei tulekaan tänään sillä kamera unohtui Verstaalle ja tänään pidin rokulia prätkäasioista. Mutta huomenehtoolla kyllä saatan kuvitella blogiani. Hommasta syntyy pitkä tarina. Toki jo aamusta päivitin edelliset puuhani. Bloggerissa, tosin oli jokin bugi kun se pyrki siihen että ei voisi enää jatkaa samaa juttua. Mutta samaa se on edelleen.
Toki oli syitäkin purkaa muutoinkin: yksi lievästi ruostunut pallolaakeri, muutama ruosteenalkuinen pultti, yksi kadonnut ruuvi ja sen mutteri, hiertymä öljyletkussa jonka voi vielä korjata, sähköliittimissä likaa ja hapettumia, johdinsarjojen suojateippaukset auenneet siellä missä on ollut märintä. Korjattavissa hyviksi kaikki. Poljinvivustojen purku, pesu ja voitelu palautti niiden alkuperäisen toimintaherkkyyden, jne pikku yksityiskohtia joiden laittaminen kuntoon ei ole työlästä vaan tuoreelle kansaneläkeläiselle viihdettä.
Se minkä lasken edukseni on että nyt tiedän mitä huoltokohteista seuraavalla kerralla "kyttään" tarkemmin. Jos edes tämän hetken viidenkymmenentuhannen km:n huollon tuplamatkaa kohdalleni enää osuu. Nykyinen ajokorttini on voimassa vielä vajaat viisi vuotta.
Seuraava toimi on puhdistaa nyt irrotetut osat, vahata ne pinnat joissa on maali ja laittaa ruosteenestoa ruostumisherkkiin kohteisiin sekä mainittu sähkölaitteiden liittimien puhdistus, suojaus ja toiminnan tarkistus. Liitin kerrallaan: avataan, laitetaan puhdistusaine, puhalletaan paineilmalla puhtaaksi, laitetaan suoja-aine ja liittokset kiinni. Liitoksia on kymmeniä. En ole laskenut mutta liitinpinnien määrä on sadoissa sillä rungon kätköissä on isoja ryhmäliittimiä. Nippusiteitä tulee kulumaan pussillinen katkottujen tilalle.
-
Minulla oli ajatuksena tehdä myös hihnanvaihto talvella.
Olisivat kyllä voineet ottaa mallia bmw:stä tässä hommassa kun pyörää suunnittelivat.
R1200GS:n hihnanvaihtoon menee 15-30min vauhdista riippuen aloittelijalta.
-
Lähipäivinä tulee kuvia blogiini mitä pitää purkaa että hihnan saa pois mitään rikkomatta. Valokuvat aiheesta on jo otettu. Sellainenkin asia on selvinnyt missä järjestyksessä tehtaalla pyörä kootaan niin että se käy ns, käden käänteessä. Vanhalla verstaallani oli puominosturi katossa. Sen avulla olisi ollut helpompaa tämä homma. Nyt on vain talja joka ei nosta korkealle.
Kokonaiskäsitys pyörästä rakenteineen on että lujaa tekoa materiaaliteknisesti. Mutta mutkikkaampi kuin mikää edellinen Californiamalli.
Pientä fiksausta pitää tehdä ja nyt kun osat ovat irtaallaan on niitä hyvä puhdistaa ja suojata vahalla.
Monta kohtaa on vielä katsomatta. Penkin alla olevien rakenteiden irrotus sallii pääsyn vaihteiston takaosan rakenteisiin. Taidan tehdä sen vasta seuraavan tasakymppiluvun kohdalla. Kytkinnesteet vaihdan tässä huollossa. Se ei edellytä purkamista.
-
Alarungon irrotus, näissä olosuhteissa, vaatii että pakokäyrät täytyi irrottaa. Väliputkessa on klemmari. Irrotin myös lambdat etteivät kolhiudu. Ne voi kiinnittää viimeiseksi. Siistissä kunnossa ovat. On hyvä tilaisuus puunata pakokoputket siisteiksi.
Laturin hihnaa vaihdettaessa ei riitä että hihnankiristin löysätään vaan pitää ottaa vasemmalta saranapultti irti. Sitten on helppoa. Uusi hihna paikoilleen, kunhan tilaukseni (Noin 50€) saapuu, pääsen kasailemaan pyörää ja siirtymään muihin huoltokohteisiin. Mainittakoon että muu perushuolto on jo tehty.
Hihnaa odotellessa puhdistan, vahaan ja kunnostan osia. Niistä kunnostin jo jäähdyttimen öljyletkut. Niissä oli pientä kulumaa. Otan huomioon kun asennan letkut niin että eivät pääse hankaamaan muihin rakenteisiin. Edellinen asentaja ei tätä ollut huomoinut ja siksi oli hankausta tapahtunut. Moottori kun heiluu rungossa sivusuunnassa.
Osa sähköjohtimista vaatii huomiota. Alkuperäiset suojaukset (teippaukset, suojasukat) ovat osittain pettäneet. Käyn myös sähköliittimet läpi eli puhdistus ja suojauskäsittelyt niille. Joitakin johtimia laitan eri reiteille turvaan hiertymisiltä. Pääosin on paikat kunnossa. Viidenkymmenentuhannen kilometrin jälkeen likaa päässyt melkein joka paikkaan. Siivoamista kyllä riittää...
Muoviset rakenteet ovat osittain ikävän näköisessä kunnossa. Kolhuja ja naarmuja sekä piintymiä. Niiden "entisöintiin" meni aikaa. Pelkkä pesu ei riittänyt. Jäähdyttimessä oli sanomista: lika tukkinut paikkoja ja tuulettimen siivikko oli saanut hiukan kolhuja em. syystä. Piki ja hiekka yhdessä tukkii paikkoja kivasti. Muoviosille tein suojakäsittelyn. Paljonkohan jäähdyttimessä olisi ollut likaa ja kolhuja jos en olisi sitä suojannut? Jäädyttimen suojalevy venttiileineen vaatii pakkelia ja maalia.
Osa eilisen päivityksistä jutun loppupuolella ja lomassa: http://www.motomatti.fi/2023/10/california-1400-talvihuoltoa.html
-
Oliko sinulla MM käytössä se guzzin työkalu laturin hihnan kiristykseen?
Ohjeen mukaan sellainen tarvitaan ja maksanee n.100€
-
Eipä ole työkalua tuohon. Eikä ole ollut Ducatin jakohihnoihinkaan eikä, ylipäätään, mihinkään hihnaan tai kettinkiin. Hyvin nuokin ovat kestäneet.
Kokemusta sentään on aika paljon hihnojen asennuksesta. Sillä opilla laitoin tämänkin hihnan.
Vanhasta hihnasta: oikein hyvässä kunnossa. Ei ollut löysällä ja ihan siisti. Reilu 50.000 km ei liene hihnalle kummoinenkaan ponnistus. Voi käyttää varahihnana.
Tyypillistä on että hihnat ovat liiankin kireällä. Se rasittaa laakerointeja. Hihna kyllä kestää väärinkäyttöäkin yllättävän hyvin.
Toki hihnoissa on eroja: perinteinen kiilahihna ei ei tykkää ylikiristyksestä. Moniurakiilahihnassa on enemmän kitkapintaa ja se on paljon ohuempi.
-
Noita Ducatin jakohihnoja on minunkin tullut vaihdettua jo melko monet. Helppoa ja nopeaa.
Pitää harkita tuota työkalua koska em. jakohihnoihin verrattuna työmäärä on todella suuri.
-
jakohihnoihin verrattuna työmäärä on todella suuri.
Kaksimukisia, tosin erimerkkisiä, Ducatimoottorisia on taloudessa ollut muutama. Jotkut ovat kammonneet jakohihnoja. Eräs piti oikein palopuheen aiheesta.
Omin kätösin niihinkin hihnat vaihdoin.
Kieltämättä Ducatin hihnat ovat varsin hyvin tavoitettavissa. Guzzien jakohihnavaihdot ovat olleet hieman työläämpiä. Mutta onnistuu kyllä ja kireys on sama kuin Ducateissa.
Karkeita, ns. alueelle sopivia, hihnankireysarvioita on olemassa. Siellä missä hihna on pisimmillään kahden hihnapyörän välissä vapaapituudellaan, voi vapaan alueen keskikohdalta peukalo-etusormi-kokeella havainnoida onko remmin kireys siellä päinkään mitä pitäisi. Otetaan hihan vapaan osuuden keskeltä hihnaan kiinni ja kierretään näillä kahdella sormella hihnaa. Kokolailla oikea kireys on saavutettu kun hihna kiertyy neljänneskierroksen maksimissaan ja minimissään kahdekasasosakierroksen. Tähän asiaan, toki, vaikuttaa hihnan pituus kovasti. Tämä siis hammashihnalle. Moniurahihnalle lienee em. kireys jopa liikaa.
1400:sen laturin hihnan suhteen on melko helppoa säätää kireyttä mutta hieman vaikeampaa on todeta kireys. Vasemmalla on laturin kiinnityspultti ja oikealla on kiristysruuvi. Ei tarvitse kuin nostaa tankki pois (No, joitain muitakin irrotettavia osia on.) ja oikealta, eturungosta kääntää sähköliittimiä täynnä oleva kotelo syrjään etureuna taaksepäin.
-
Tekemässäni, varsin laajassa, huollossa ja tarkastuksessa ei kummoisempia vaivoja yli 50.000 km matkalla ilmennyt.
Heikoin kohta, joka aiheutti todellisia toimenpiteitä, oli moottorin eturipustus. Siinä pallonivel oli ottanut pintaruostetta ja siitä irronnut ruostevesivana näkyi moottorilohkon vasemmalla sivulla punoituksena. Vesi haihtui, ruoste jäi. Homma sujui kätevästi kun oli laturin hihnan vaihto ohjelmassa.
Uutta moottorintuennan osaa ei tarvittu, vielä, irrotin, puhdistin ja voitelin osan sekä parantelin hieman pallonivelen o-rengastiivistystä eli suojasin sitä roiskevedeltä. Sateella etupyörä heittää vettä eteenpäin minkä lisäksi ajoviima, muun sateen ohella, kohdentuu juuri niille seuduille. Mietinpä, jopa, kumiläpän laittamista rakenteen sisään, runkoputkien taakse ohjaamaan vettä muille maille. Nippusidekiinnitys riittänee. Ei näy ulospäin.
Vastaavanlaiset, mutta sirommat, kaksi heiluria, löytyvät moottorin takaa. Niihin ei nyt ollut helppoa pääsyä. Edellyttää suurehkoa purkamista. Kiinnitän asiaan huomiota vielä jossain vaiheessa. Teen sen homman omassa Verstaasani kunhan nosturipaikka vapautuu nykyisestä projektista.
Varsinaisia vikoja ei pyörässä ole ollut, paitsi uudehkona, kun silloisessa merkkihuollossa oli tehty virheitä: kaksi nippusidettä väärissä paikoissa joka aiheutti vikailmoituksia sarjanomaisesti. Meni aikaa tajuta tämä. Toki asia selvisi kun otin tankin irti. Sen jälkeen viatonta ajoa.
Nyt, kuitenkin, siirryn toisen aktiivikäyttöpyörän huoltoon. Takajarrut vaativat huomiotani. Toimivat mutta vaativat huolenpitoa. Yksi pyörä on nostimella ja siinä on sähkötyöt ja pienet asennukset keskeneräisiä. Niistä sitten blogissani. Nyt joulutauko anoppilassa.
Korjailin virheet tekstistä.
-
Vetoakselin ristikkonivelien uusiminen.
Tässä 1400 mallissa noi ristikot tulee huoltokirjan mukaan uusia kun 80 000 km täynnä. Tutkiskelin asiaa enkä löytänyt osaluottelosta ristikolle varaosanumeroa ja ohje on vissiin vaihtaa koko akseli joka maksaa noin 1000€ Lisäselvittelyssä tuli ilmo että ristikko on mallia F-200698.1. Palstaa selaamalla selvisi että joissain muissakin malleissa on samaa ristikkoa. Eli ristikon vaihto onnistuu kyllä ja näillä tiedoilla suhtaudun leppoisasti tulevaan huoltoon sillä sinänsä tuttua hommaa jostain 80-90 luvulta kun autoja tuli ropellettua.
Toki aika paljon joutuu purkamaan etä pääsee akseliin käsiksi, mutta lienee pääasiassa ihan perus työkaluilla suoritettavaa toimintaa.
-
Jarruletkun uusinta.
Jäänyt edelliseltä omistajalta letku sitomatta ja saanut palovamman kun osunut alkukäyrään. Vielä toi on ehjä, mutta varmaan on kovettumaa tms että kait toi pitää vaihtaa. Vähän lukasin noita ohjeita, mutta jos rehellisiä ollaan, niin ei huvittais yhtään alkaa ABS jarruja ilmaamaan. Oliskohan siellä Pietarsaaren seudulla tietotaitoa kuinka se tehdään, jos ton sais ite jotenkin vaihdettua. Tosin sitten pitäis jotenkin saada mopo helsingistä sinne. Ajo pelkällä takajarrulla, tai sitten kuljetus, tai saattaahan tuon saada jotenkin pelaamaankin. Noo pitää tuumailla.
-
Kai Karvinen Keravalla tahi Proitalia Piikkiössä varmaan lähempänä.
-
Kai Karvinen Keravalla tahi Proitalia Piikkiössä varmaan lähempänä.
Kiitti. Mulle uusia nämä. Kysyn ensin tuolta keravalta
-
Jarruletku on vainaa ja vaihdettava. Ei kahta sanaa.
Rakenne on seuraava: pinnassa muovi, sitten runkorakenteena terässukka ja sisällä on teflonputki. Teflonputki ei yksinään kestä, vaikka luulisi, jarrun käyttöpainetta joka sormilla jarrukahvaa puristaen tehokkaaan vipu- ja mäntämekanismin kautta muuttuu nestepaineeksi.
Tässä kuvassa teflon on antanut periksi kudoksen kuluman vuoksi.
https://1.bp.blogspot.com/-So5IrXt-sOU/V5Hs8ea-vmI/AAAAAAAAPaU/Yj1ir7kZEFARtbMS8L3BoKvutRwLYCJUACLcB/s640/California_Adamant_takajarruletku_rikki.jpg
Sitä ihmettelen että ko. letku on ylipäätään yltänyt pakokäyrään asti. Toissaviikolla itse puuhailin juuri noilla seuduilla ja letku oli nippusiteellä kiinni runkoputkessa ja tankin etuosan peitossa pitkän matkaa ja lisäksi etuosan suojalevyjen piilottamana. Alunperin pyöräni oli mallia 1400 Custom.
Letkua ei, välttämättä, tarvitse tilata merkkiosana jos ei tahdo. Alan liikkeet (Hydraulikaupat joita on melkein joka kylässä.) tekevät mallin mukaan samanlaisen ja usein värinkin saa valita. Tekevät monasti ihan odotellessa. Myös omatoimihenkilöitä ajatellen, on markkinoilla jarruletkujen rakennussarjoja mutta se vaatii osaamista eli ehdotonta tarkkuutta. Eikä silti kelpaa vakuutusyhtiölle. Liikkeen tekemä kelvannee.
-
Huoltohommat alettu. Irroitin vetoakselin ja tilasin uudet ristinivelet IKH, mutta alkoi kyllä vähän epäilyttää. Uusien ristinivelien materiaalivahvuus on huomattavasti eli noin 1,5mm ohuempi kuin orgis nivelessä. Eli kestävyys tuskin on samaa luokka kuin alkuperäisillä. Senverta työläs projekti, että ei nyt heti haluttais hommaa uusia. Onko palstalla joku joka olis laittanut tommoset hennommat nivelet akseliin ja jos on niin kuinka kävi? Tai onko muuta mielipidettä, että kannattaako hylätä nää hintelät ja yrittää etsiä alkuperäisiä vastaavat.
-
En näe suurtakaan eroa teknisesti. Riippuu tavattomasti ajotavasta. Myös neulojen määrä/halkaisija ratkaisee. Suuri määrä ohuita neuloja kantaa paremmin kuin paksut neulat. Ristikon holkit ja tapit voivat olla myös erilailla pintakäsitelty. Mutta kukapa noista tietää kokeilematta.
Omassa pyörässäni, nyt kun on yli 50000km takana niin vain vilkaisin takanivelen kunnon. Siinä on toimita-alueella kevyempi kohta. Ei löysyyttä mutta tuntuu pieni tahmeus kun niveltä kääntelee sen ääriasentoihin. Muista, aiemmista pyöristäni, on joistakin kardaani vaurioitunut. Sen huomaa selkeästi: voi meluta ja takapyörän liike on hieman nykivää. Voi tuntua ajossa tärinänä. Ehkä melunakin. Aikanaan Quota Mille rikkoi kardaanin nivelen Italiassa Triesten kaupungissa. Olin käynyt ajelemassa kuivia jokien pohjia. Varmaan hyppäämisestä oli ottanut nokkiinsa.
1400-sarja on erilainen kuin aiemmissa Guzzeissa: ennen oli vain yksi ristinivel, tässä kaksi samanlaista. Yksi molemmissa päätä akselia.
Sitä en tiedä, edes, että lähteekö kardaani pois tunnelistaan taapäin vetämällä kun takapyörä ja perä on irti? Kardaanitunnelissa oli ollut vettä jossakin vaiheessa mutta haihtunut sittemmin pois. Vain pintaruostetta ilmeni. Voi olla että lähivuosina laittelen uudet ristikot myös.
Saatan ristikkojen vaihdon tehdä myös kunhan saan pyörän omalle verstaalleni. Kerhon nostin ei jaksa nostaa tätä pyörää.
Oletan että vaihtohomma on rutiinijuttu.
Paljonko maksoivat nuo kuvan nivelet? Oletan että "hovihankkijallani", eli Top-Osa, on myös niveliä kaupan.
Voi olla että joudut nuo nipat korvaamaan liimattavilla pidätinruuveilla. Alkuperäisessäkin näkyy nipan paikka vaan ei ole koneistettu kierrettä siihen.
-
Moi ja kiitos vastauksesta.
Päätin että rohkenen laittaa noi IKH:n nivelet.
Ristinivelet maksoi IKH ssa 44€/kpl
Minäkään en tiedä tuleeko kardaani takahaarukasta ulos takakautta ns. purkamatta. Otin suosiolla koko paketin irti niin tulee noi takahaarukan kartiolaakeritkin tarkastettua ja voideltua. Silmämääräisesti tarkastettuna rasvanippa mahtuu hyvin paikoilleen joten meinaan jättää sen silleen. Tunkkasin pyörän noin 40 cm maasta joka helpotti purkutyötä merkittävästi. Purku oli sinänsä aika helppo, mutta kyllä siinä pitää irrottaa aika läjä osia, ennen kuin pääsee takaswingin kimppuun. Mitään erikoistyökaluja ei tarvita paitsi 32 tai 34mm kiintoavain jolla saa takaswingin akselin lukitusholkin löysälle ja kasatessa kireelle.
Oli hyvä että otin akselin ulos sillä siinä oli selkeästi takeltelua kun niveltä taivutteli, eli olis varmaan poikinut jossain lähitulevaisuudessa. Jatkan alkuviikosta hommaa ja tarkistan samalla saisko vetoakselin ulos ilman swingin purkua, olishan se kätevää.
Sitten pitääkin irrottaa tankki että saa etujarruletkun irti, sehän oli palanut pakoputkea vasten ja pitäää uusia. Myöskin laturin hihna olis sitten varmaan hyvä vaihtaa kun kerran hommiin alettiin, eikä ole tietoa onko sitä koskaan vaihdettu. Monta muutakin pikkujuttua pitää huoltaa, että kyllä siinä tunteja kuluu.
-
Monta kohtaa:
Kardaanin ja takahaarukkaputken suhde.
Rasvanipan suhteen ajattelin että paremman tasapainon vuoksi korvaisi pikku ruuvilla. Ei sitä kuitenkaan helposti pääsisi uudelleen voitelemaan.
Takasvingin akselin päiden edessa on toisiaan monta osaa ja ruuvia.
Nivelen takeltelu on pahasta. Se vain lisääntyy kun välys kasvaa. Välys kun vaikuttaa siten että laakerin neula pääsee vinoon ja siitä tulee lievästi kaareva ja sama neula on koko ajan samassa lovessa. Kiertävänä maatalouskoneasentajana asiaan törmäsi usein. Tässä mielessä pienempi kehä ei helposti tuota kyseistä ilmiötä.
Riippuu tietysti kilometreistä kuinka kulunut laturin hihna on. Toki muutkin seikat vaikuttavat sen kulumiseen kuten lika ja mahdollinen löystyminen. Itse otin reilun 50.000 km:n jälkeen hihnan irti eikä siinä voinut sanoa olevan mitään vikaa. Toki, aikakin syö, vaikkei ajaisikaan sillä kumista irtoaa pehmentimiä sitä enemmän mitä kuumenpana se pyörii ja silloinkin kun ei pyöri. Kun vaihdoin hihnan niin vaihdoin kun kerran ryhdyin mutta veikkaisin että olisi kestänyt huomattavasti pidempäänkin. Jopa tuplasti. Toisaalta, jos vaurioituu, on tien päällä turha koittaa vaihtaa. Tarvitsee hyvät välineet ja jonkinverran aikaa.
Kärsiikö kysyä kuinka paljon hihnalla on ajettu?
Blogissai on kuvia kuinka paljon pitää purkaa keulan osia että pääsee hihnan vaihtamaan. Mielenkiintoisin irrotettava on moottorin etuyläkannatin. Muitakin osia joituu riipimään irti kuten niitä kannatinosia lisää ja laskemaan alarunkoa että saa hihnakotelon pois alakautta. olisi helpompaa jos olisivat tehneet kaksiosaisen kotelonkannen. Se yläkannake vaatii, todennäköisesti, huoltotöitä ylänivelen osalta voitelun merkeissä. Laitan ko. osan eteen kumilätkän nippusiteillä kiinni niin ei ole sateessa vesisuihkussa. Toki laakereidenkin herkkä pyöriminen on tarpeellista vaikka liikerata on kannattimessa minimaalinen. Jos tökkii, jurisee tai kahisee niin ovat vaihtokunnossa. Niitä lienee myös IKH:n hyllyssä.
Kun kerran takapäätä on purettu noin paljon niin voisi olla hyvä vilkaista niitä kahta vaihteiston ja rungon välistä takakannatintakin. Itse en katsonut tarpeelliseksi. Vielä. Moottorin etu- ja takapään kumikannattimetkin olivat kunnossa. (Ne isot kumit.) Akkutelineen muoveja ja muita osia joutunee riipimään pois että pääsee näköetäisyydelle. ABS-laiteen päälle oli kertynyt kuraa.
Ilmanputsarista: otin irti ne kotelon sivuilla olevat ilmanottokumit. Melu ei lisääntynyt mutta ilmavirta rauhoittui eli katu- ja tiepöly ei imeydy ilmasuodattimeen yhtä paljon kuin kumien kanssa.
Oliko tarjota IKH-nivelien osanumeroa?
-
Moi. Tässä on menossa 80 000km huolto. Ostin pyörän viime keväänä liikkeestä kun mittarissa oli 74 000km. Huoltokirjan mukaan tehty 50 000km huolto RM Heinossa, mutta ei siinä lue mitä sisältää, eli onko esim hihna vaihdettu, vaikka kyllä se pitäisi vaihtaa siinä huollossa.
Ristinivelen Tuotenro: CR194
Laittelen infoa miten homma etenee.
-
Voihan se olla mahdollista että ovat vaihtaneet. Mutta on olemassa epäilys. Kuten kerroin niin hihna kyllä kestää pidempäänkin. Noiniinkuin kokolailla normiajossa. Eihän se voi osata tasalukemalla hajota.
En yhtään kyllä ihmettele yhtään jos remmiä ei ole vaihdettukaan. Työläyttä on se homma. Ottaa aikaa eikä kaksi kättä meinaa riittää. Remmi ei paljon maksa: muutaman kympin kappaleelta vaikka ostin maahantuojan edustuksesta Pohjanmaalta. Tuli lähikauppaan parissa päivässä. Puhelintilauksella.
Ei siinä mitään vaikeata ole mutta hieman työlästä. Toki purin ehkä tarpeettomasti enemmän kuin hihnavaihto pelkästään olisi vaatinut. Halusin tutkia.
Eli tankki pois päreineen. Oikealla ohjausakselin tietämissä käännetään sen paksun liitinläjän kotelo taapäin niin avautuu reitti hihnankiristimelle.
Vasemmalla samalla kohtaa on vähemmän puuhasteltavaa mutta koska hihnaa en saanut pelkästään kiristintä löysäämällä laturin hihnapyörälle piti avata laturin saranapulttikin. Pikku juttu.
Siinä oikean puolen isossa liitinläjässä oli kaksi pienehköä liitintä saanut "kuorrutuksen" eli olivat saaneet vettä ja hapettuneet. Toimivat kyllä mutta tulipa käytyä kaikki liittimet auki vuorollaan ja käytin liitinten puhdistus- ja suoja-aineita liitoksiin. Liitinnivaska kääntyy koteloineen takaviistoon pois tieltä kunhan avaa etummaisen nippusiteen. Saa hihnakiristimen ruuvin näkysälle. Sinänsä fiksusti ajateltu.
Jos on syylärinirrotustarve niin ne syyläriin liittyvät letkut on tiivistetty kahdella o-renkaalla per liitin. Voi avata varovasti niin että tiivisteet eivät vahingoitu. Saa syylärin pois. Veikkaan että sen etu ja takapuolella on runsaasti likaa. Jäähdyttimen siivet olivat myös likaiset. Käytin melkoisesti aikaa nyppimällä syyläristä pikkukiviä ja pikeä pois. Syyläriä ei saa pestä painepesurilla. Sen kennorakenne ei sitä kestä. Luotinta, koukkupäistä rautalankaa ja paineilmalla kevyesti irtosi pääosa ryönästä. Sitä kertyi vaikka olen lähes tukkinut jäähdyttimen ilmansaannin. Kone on pyrkinyt käymään kovin kylmänä. Polttoaineen kulutus putosi kun käyntilämpötila nousi.
Se tässä pyörässä on ilahduttanut että huoltotarvikkeet olen saanut halvalla ja yleensä ihan lähipalveluista. Halvaksi on tullut kun olen tehnyt omatoimisesti. (Toisaalta, Kerholleni maksan talvisäilytyksestä ja Verstaanikin vuokra on useita satasia kuussa. Vaan eipä tarvitse tanssia muiden pillien mukaan.) Eläkkeellä kun olen nyt virallisesti. Osan hommista teen Kerholla ja osan vuokraverstaassani joka taas on toisen kerhon yhteydessä. On yhteiset kahvittelut ja jaskanpauhannat.
Vikalogin luen tietokoneella hyödyntäen GuzziDiagia. Pikku muutoksiakin moottorinohjaukseen. Periaatteessa ei olisi tarvinnut mutta kun vain piti päteä. Toistaiseksi en ole ladannut tietokoneelle koko ohjauspoksin järkeä. Ehkä se vielä tapahtuu. On niinkuin varaohjelma jos sattuu jotain. Luottamus tähän pyörään on ollut korkein mitä tähän mennessä millään aiemmalla. Vaikka Centauro oli, ajomäärään nähden, erittäin vähävikainen sekin.
Tässä on omaa juttua jokun kuva kyseisestä huollosta. On myös osa kaksi. http://www.motomatti.fi/2023/10/california-1400-talvihuoltoa.html
Sitten sellainen pervojuttu: käytän auton rengasta takana. Pitää ja kestää hyvin eikä kulu kesässä sileäksi. Hintakin vain 50 - 100€ välillä. Olen sen testauttanut ja saanut rekisteröintitodistukseen asiasta hyväksymismerkinnän. Sopiva koko, mielestäni on 195 - 205 leveä. Kapeampi on ketterämpi kaarteessa mutta riippuu kovasti rengasmerkistä. Jotkin renkaat ovat vain taipuisampia. Paineella on suuri merkitys ajettavuuteen.
-
Moi. Motomatin blogia on luettu edestakas, kiitos siitä. Remppa jatkuu
Ristinivelien rasvanippa ei mahdu joten pitää tulpata. ilmeisesti joku unc kierre. Koitan huomenna hommata.
Jarruletkun irroitus osoittautui hyvin työlääksi. Kaikki perän alapuoliset muovit+ ilmanputsarin kotelo ym ym pitää poistaa että pääsees ABS yksikköön käsiksi. Akun kanteen tuleva ilmausletku on sekin ottanut lämpöä kun on läppärunkoon nojannut. Yllättävää, että se käy noin kuumana että ruskistaa letkun.
Nyt mahtuu kyllä letkut vaihtamaan. Orrottelen ja vien paikalliselle maakarille, niin saa tehtyä samanlaiset.
Läppärungossa oli aika likaista, suodattimen on K&N korkeavirtaus suodatin, eli voi olla että edellinen omistaja on tehnyt jotain ecu ohjelmointia, ainakin kulutus viittaa siihe, ei meinaa alle 6,5l/100km päästä vaikka kuinka siivosti ajaa ja lämpötilasta riippumatta.
-
Jarruletkujen reititykseen pitää vissiin panostaa, kun on noita vaurioita. Jenkki palstalla tuli vastaa parin omistajan juttu jossa molemmilla oli palanut ihan puhki asti takajarrun letku joka kulkee apurungon viertä siitä alkukäyrien yhdysputken päältä. Huollossa oli ilmeisesti letkun ripustus mennyt rikki ja letku osunut pakoputkeen ja palanut puhki. . Kuva paikasta liitteenä. Lisäksi kuva mun pikku pajasta, niin ja kuva siitä läppärunkoon nojanneesta letkusta.
-
Se nippa voi olla kartiokierteinen. Siinä sinällään mitään ongelmaa ole kunhan löytää sopivan ruuvin (Ei tarvitse olla kartio.) ja siihen tippa mietoa ruuvilukitetta tilkkeeksi. Pari - kolme kierrosta riittää. Mutta jos saat tulpparuuvin kätevästi kiinni ja irti niin huollettaessa ei tarvitse kuin nippa sen tilalle ja prässillä vaseliinia niin että tiivisteiden raoista tursuaa vanhat pois.
Hyppään suoraan kaasuläpän likaisuuteen ja mustuuteen. Mustuus johtuu siitä että imukanavassa on ollut aktiivinen takatuli eli liekki iskee imuventtiilin auki ollessa imukanavaan päin ja noki tulee siitä. Tyypillinen viritysvirhe. Likaisuuden jo tunnustitkin. Vapaavirtaussuodatin ei suodata kovin tehokkaasti pienhiukkasia vaan siinä on pyritty maksimaaliseen ilmansaantiin. Tehon vuoksi. Takatuli on kuumentanut ohessa ympäristöä. Myös tuo pakoputkien kuumuus johtuu samasta asiasta. Palotapahtuman pitää tapahtua palotilassa. Liekillä ei ole mitään funktiota olla paloputkessa. Se on välillinen syy palaneisiin jarruletkuihin ja runsaaseen kulutukseen. Myös ruiskutussuttimet, lambdat ja katalysaattorit ovat vaaravyöhykkeessä. Lian ilmeneminen suodattimen imupuolella aiheutuu myös niistä kumisista imukanavista kahta puolen ilmanottokoteloa. Ne pois.
Runsas polttoaineen kulutus on tämän pyörämallin rasite. Toki riippuu kovasti ulkoilman lämpötilasta. Mutta kyllä viiteen litraan pääsee matka-ajossa. Varsinkin helteellä.
Alkuperäinen ruiskutuskarttakokonaisuus on ilmeinen etelään tarkoitettu. Kulutus on kovasti riippuvainen ulkolämpötilasta. Ehkäpä säädettävää olisikin lämpötilarikastuskartoissa?
Itsellä on muutoin, paitsi ei noita imutötteröitä, kaikki vakiota.Toki lisävarusteita matkailuun on runsaasti. En ole innostunut jälkimarkkinointiosista kuten väljemmistä äänenvaimentimista. Ongelma on siinä että kun yhtä asiaa muuttaa niin muu systeemi ei aina ymmärrä.
Jarruletkut eivät ole ruskettuneet omassani. Mutta ei olisi hullumpaa kierrättää ne alempaa. Nippusiteillä kiinni. Pikkuisen lisää pituutta letkuihin. Toivottavasti uudet letkut ovat pinnoitetut vaalealla päällisellä. Ts. muovisukka punoksen päällä. Pelkkä metallipunos ei kavalla kuumuusrasitusta.
Seuraan asiaa mielenkiinnolla.
-
Josain on vuoto, ei tule tuommoista sotkua minkään filtterin läpi. Ei vapaavirtaus- eikä vakion. Tai sitten sekin on palanut back firellä. Omissa on ollut käytössä K&N:n paneleita ja Piper Crossin vaahtomuoveja. Kumpienkaan imupuolella ei ole tuollaista sotkua ollut.
Ellei kyseessä sitten ole jotkut kiinalaiset "filtterit", niin ei kuulu asiaan.
-
Erityisesti tuo mustuus viittaa takatulen ilmenemiseen.
Onkin mielenkiintoista selvittää että miksi on iskenyt nokivalkeaa imupuolelle. Joskushan sitä sattuu tahattomasti epäonnistuneen käynnistyksen yhteydessä mutta se ei juurikaan mustuta vaan ilmiö on ollut tääs tapauksessa yleisempi. Siksi kysynkin: onko pakoputkistoa muokattu?
Toinen todennäköinen syy takatuleen on moottorinohjauksen säädöissä. Mainittua ilmiötä en ole kokenut itse.
Lika imupuolella johtuu pitkälti siitä että tiepöly osaa etsiä, valitettavan hyvin, reitin akkutilaan ja sieltä ilmanputsariin ja jos se on huono tai vuotava niin lika senkuin jatkaa matkaansa vitaaleihin moottorin osiin.
Jos ruiskutusta ja sytytystä on muokattu niin sen pystynee toteamaan vertaamalla vakiopyörästä kopioituun moottorinohjaukseen. Mutta katsotaan nyt ensin nämä muut vaihtoehdot siitä onko jokin muu syy kuten jonkin anturin, esim. lämpöanturin vikatila syynä. Sellainen vika lisää ruiskutusta melkoisesti kun moottorinohjaus luulee että pakkasessa ajetaan. Omalta kohdalta epäilisin kuitenkin että on tehty muutoksia moottorinohjaukseen tehomielessä. Onko pyörän vikalogit luettu ja tallennettu? Vertaamalla kunnossa olevan vakiomallin vastaaviin taulukoihin voi havainnoida onko kyseessä vika vai tahallinen muutos.
-
Imupuolen nokisuudesta.
En ole vielä tutustunut Guzzi diagiin joten en osaa sanoa onko moottorinojausta muutettu. Mutta mutta Jo alkukesästä hieman epäilin että jotenkin käy kuumana, ja mittailin silloin lohkon lämpötilaa ulkopäin,mutta mitään hälyyttävää ei löytynyt (toisaalta ei se ulkopäin mittaaminen paljon mitään kerro). Mutta oli siinä semmonen oire, että musta se nakuttaa helposti, etenkin jos ajaa 95 bensalla. 95 bensalla ei siis lämpimänä oikein kestä alhaisemmilla kierroksilla kaasua, vaan pitää vaihtaa pienemmälle. Ajoin siis 98 ja Etanolilla, ja silloin tuntui toimivan ok. Vähän nihkeä oli vääntö alakierroksilla jotenkin. En kyllä suoranaista kaasarissa paukkumista kuullut, mutta toi noki ja mahdollinen liian lämpimänä käyminen viittais kuitenkin laihaan seokseen joka sattaa paukkkua kaasarissa. Mä teen nää mekaaniset huollot alta ja alan sitten tutkimaan tota guzzi diag asiaa.
Ristinivelet vaihdettu.
Vaihdoin nivelt tänään. Ostin UNF 5/16 " ruuveja ja tulppasin niillä sen rasvanipan, pistin keskilujaa lukitetta, että kyllä ne varmaan pysyy. Hieman ihmetytti kun pystyi käsin painamaan laakerikupit paikalleen. Tuleehan siihen se sokkalukitus, mutta kuitenkin. Jotenkin autohommista jöänyt muistikuva, että niitä sai aina painaa aika lujaa paikallee. Orginaalit oli kyllä kohtuu tiukassa. Nivelet on täältä https://www.dellaconcordia.com/cms/DellaConcordiaSearch.action. CR 194 kun laitta hakukenttään niin saa oikean nivelen esiin. En kyllä löytänyt siitä mitään sen kummempaa infoa asennuksesta.
Huomenna jarruletkun irroitus ja uuden tilaus.
-
Josain on vuoto, ei tule tuommoista sotkua minkään filtterin läpi. Ei vapaavirtaus- eikä vakion. Tai sitten sekin on palanut back firellä. Omissa on ollut käytössä K&N:n paneleita ja Piper Crossin vaahtomuoveja. Kumpienkaan imupuolella ei ole tuollaista sotkua ollut.
Ellei kyseessä sitten ole jotkut kiinalaiset "filtterit", niin ei kuulu asiaan.
Ei se tunnu maantiepölyltä, vaan ilmeisesti on tosiaan lyönyt kaasariin lieskaa. Tosi kuuman käynyt kun on se jarruletkukin tummunut siinä imukaulan kyljessä. Toivotaan että ei ole mitään vahinkoa syntynyt.
-
Läppärunko on melko yksinkertainen rakenteeltaan: läppä, sen akseli jonka päässä tps. Imukanavissa suuttimet. En ole niin paljon tutkinut että tietäisin onko imusarjassa paineanturille liitäntää. Useissa ruiskuissa on. Pitääpä tutkia kytkentäkaaviota. Yleensä ottaen eri antureita on pitkin pyörää joista suurin osa liittyy moottorinohjaukseen. Kytkentäkaaviota katsellessani nro. 49 imupaine anturi. Nrot. 40 ja 8 ovat lämpöantureita. Jälkimmäisten sijaintia en tarkasti tiedä mutta imuilman paineanturi on suurella todennäköisyydellä imukanavassa.
https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1400/California1400_2014_FromM200036_WiringDiagram.pdf
Kun lämpö tai paine määrittelee polttoaineseoksen oikeellisuuden niin niissä ilmenevä vika voi johtaa polttoaineen kulutuksen lisääntymiseen. Lämpöantureista on helppo ottaa selville niiden käyrä. Jos sellaista ei synny tai käyrä on omituinen voi olettaa siinä olevan vikaa. Paineanturin karkeaan mittaamiseen saattaa riittää hyvät keuhkot. Toki laite jolla voi tuottaa mitattavissa olevia lukemia alle yhden ilmakehän saadaan siisti käyrä aikaiseksi jos laite toimii. Mutta voi olla niinkin että kyseinen laite on ihan kuollut. Mutta siitä pitäisi jäädä tieto moottorinohjauksen vikalogiin. Sieltä tiedon voi kaivaa melko helposti.
GD:n hankkiminen ei ole kummoinenkaan juttu. Gruppon ao. sivuilla on ohjeita komponenttien hankintaan sekä selitetään melko tarkkaan miten suoritetaan vikahakuja ja miten tuloksiin on suhtauduttava. Tästä se lähtee: https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=5408.0
Mutta ensin on varmistauduttava siitä että moottorinohjausta ei ole muutettu. Jos on muutettu niin vakiokartat voi "imuroida" toisesta samanlaisesta pyörästä josta voi olla varma ettei siinä ole mitään muuta kuin valmistajan toimittama sisältö. Ehkä helpoin tapa olisi ottaa tämä nykyinen tiedosto yhdelle tietsikalle ja kopioitu toiselle. Vertailu käyn silloin suht helposti. Tiedot saa näkyviin kahdella tapaa: taulukkoina tai 3D-esityksinä.
"
-
Guzzi diag kamat mä jo hommasin heti viime keväänä, ja pikkusen niitä ohjeitakin kävin läpi, mutta sitten iski laiskuus itsevarmuuuden puute ja sitten kun tappelin käynnistysongelmien kanssa (oli kosketushäiriö siinä starttinapissa jonka uusin) niin jäi vaan tutustumatta. Mutta enköhän mä kohta pääse siihen tutustumaan.
-
Oletan että jostain on tullut motivaatio GD:n suhteen.
Tutkipa onko lähistölläsi GD-osaajia.
-
Joskus pääkaupunkiseudun tarjonta on raivostuttavaa. Jarruletkun teettäminen ei onnistu ihan helposti. On firmoja jotka tekee jarruputkia ja on firmoja jotka tekee letkuja. On tyyppiä "tilaa netistä" tai "palvelua paikanpäällä". Tarkoituksen oli siis saada uusi etujarruletku ja ei ollut kiirettä, mutta lukuisten soittojen ja nettisivujen ja hintojen vertailun jälkeen jäin luu vetävän käteen. Kyseisessä tapauksessahan jarruletku on edestä 2 haarainen ja menee molemmille etusatuloille, takana on loppupätkä pukea koska tila on aika ahdas ja putki mutkittelee runkoa myötäillen. Ei löytynyt firmaa joka osaisi/haluaisi tehdä vastaavan, tai jos löytyikin tuli hintaa putkiletkulle reilusti yli OG letkun hinnan. Jossain maakunnassa olisi paikallinen seppä tehnyt letkun ilman mukinoita kohtuu hinnalla ja toimitusajalla, mutta ei täällä enää sellaista ole. Luonteeseeni kuuluva pinnan katkeaminen johti siihen että "pitäkää tunkkinne" moodi meni päälle ja tilasin OG osan joka rahteineen on 200€. Tilasin sitten samalla vähän muutakin jota uskon lähiaikoina tarvitsevani joten rahdin hinta jakautuu vielä muiden osien kesken. Teen jotain muita pikku huoltoja jarruosia odotellessa.
-
Et osannut kysellä oikeasta paikasta. Tuolla tekivät mulle letkut odottaessa:
https://mittaletku.fi/hel-performance-teraspunosjarruletku/
-
Tässä myös jälkiviisastelua.
Omiin projekteihini olen hakenut letkut täältä: https://heavy-tek.fi/ Tekevät odottaessa. Ohessa automaattikahvia.
Toki vaatii sen vaivan että on malli mukana että tehdessä tiedetään millaiset liitokset ja missä asennossa. Jälkimmäinen tieto on erittäin tärkeä tulevan asennuksen suhteen. Jarruletku kun ei kierry eikä mutkaliitin taivu ja tulee haarat ja muut liitokset oikeille kohdille. Tällaisia raskaan konetekniikan konepajoja tai korjaamoja on maassamme runsaasti. Jopa sellaiselta pikkupaikkakunnalta kuin Rautavaaralta löytyi jarruletkuvalmistusta.
Yksi tapa on tehdä koko homma itse ja ostaa osista itse koottava "palapeli" eli letkua riittävästi sekä varsinaiset liitososat ja tiivisteet. Helmiliitokset voi tehdä myös itse mutta se vaatii tarkkuutta. Vaan onhan nuo onnistuneet ja vuosia käytössä. Varmuudeksi vielä katsastutin pyöräni ettei kellään tule olemaan mitään sanomista asiasta. Ei poliisilla eikä vakuutusyhtiöllä. Hankintapaikka oli Mr Moore Lempäälässä eli H-D Tampere.
-
Moto Guzzi 1400 California -14 väh ajettu on myyntihallissa Seinäjoen Ylistarossa ja ehkä ei vaatii paljon huollettavuutta,
huomasin kun kävin Bmwosa-ostoksissa.
-
Et osannut kysellä oikeasta paikasta. Tuolla tekivät mulle letkut odottaessa:
https://mittaletku.fi/hel-performance-teraspunosjarruletku/
Kyllä mä tonnekkin soittelin, mutta postimaksut ja osan hinnat meni samoihin kuin orgis. No homma on kuitenkin nyt hoidossa
-
Eiköhän nämä tonninelisataset saada pysymään tieliikenteessä ja muiden motoristien ihmeteltävänä. Tunnettuvuus on "rahvaalla" välillä varsin heikkoa. Monet nuoremmista japsipyörien omistajista ovat kertoneet etteivät edes ole kuulleetkaan ao merkistä. Aikanaan ajelin myös Benelleillä ja niitäkin kansa ihmetteli ja Moto Morini oli täysin ennenkuulumaton.
Nautin kotona totin (alkoholiton) ääressä myrskypäivästä. Puut heiluu, minä en.
Takapäässä on todellakin paljon purettavaa jos haluaa pyörän ihan nakuksi. Tässä yksi kuva josta näkee moottori-vaihteistopaketin takaheilurien yläpäät: https://1.bp.blogspot.com/-6WO_Yu2K-KI/WAJj4H5cj4I/AAAAAAAAPq4/L4erSiX551wTAgZMcyfz6F4Fkj6TOKbWACEw/s640/PA151012.JPG
Molemmat irtoavat telineistään vasemmalle. Olin asian jo unohtanut mutta onneksi on nuo muistiinpanot.
Ohjaustangon vaihto leveämpään ei myöskään ollut ihan pikkujuttu: http://www.motomatti.fi/2016/10/california-1400-ohjaustangon-vaihto.html
Asian sivusta: paha sää mutta Ilmavoimat harjoittelevat. Asun kiitotien jatkeella. Laskeutuminen tapahtuu tätä kautta. Nousut taas Tottijärven ja Vesilahden suuntaan. Välissä vesistö.
-
Pikkusen taukoa huollossa. Olisin halunnut laittaa sen jarruasian ihan ensimmäisenä, mutta vasta tänään huomasin, että osien oletettu toimitusaika on 23.2 GRRRRR :-[. No aloittelen ens viikolla perän kasaamista ym hommia.
-
Olen samaa mieltä eli hommat kannattaa tehdä vaiheittain eli yksi, tai kaksi asiaa kerrallaan siten että saa valmiiksi tietyn alueen ja vasta sen jälkeen siirtyy seuraavaan. Vaatii hieman tuumimista ettei tarvitse yhden asian takia purkaa toistamiseen samaa kohtaa. Kuten mainittu, tämän pyörän rakenne poikkeaa melkoisesti edeltäjistään. Jossain määrin työläämpi jos verrataan 1100-Californioihin mutta en enää pidä asiaa ongelmallisena. Olen aiheeseen jo perehtynyt.
Olen, toistaiseksi, löytänyt pyörästäni kaksi vian alkua. Ei edellyttänyt osavaihtoja vielä. Blogissani on juttua siitä. Kardaanin takanivel oli aloittanut kulumisensa eli siinä on hieman löysempi alue joka on se alue jossa nivel liikkuu jousituksen vuoksi. Ei aiheuta toimenpiteitä pitkään aikaan. Toinen, myös blogissani kuvaamani vaiva on että moottorin etukannattimen alanivel oli saanut vettä sisäänsä ja ruostunut aivan lievästi. Purin, pesin, voitelin ja kokoonpanin. Nyt se toimii. Ajan, nykyään, vain noin 10000km vuodessa 1400:lla. Muut kilometrit tulevat muilla pyörilläni. Vaan mistäpä sitä tulevaisuudesta tiedä...
-
Voi olla yleistäkin 1400:n suhteen että vain tietyt osat ovat herkempiä kulumiselle kuin toiset.
Kuten blogissani olen kirjannut havaintoja mahdollisista herkistä kohteista niin niitä, oman kokemukseni osalta seuraavia:
- Ohjauslaakerit: Alkuperäiset ovat kuulalaakereita jotka saattavat joko ruostua ja pidempään käytettynä muodostavat ohjauksen keskialueelle välyksen. Se saattaa aiheuttaa ohjauksen tahatonta heilumista.
- Ohjattavuus: Parkkipaikkapyörityksessä painavahko vekslata. Yli 130 km/h vauhdeissa ohjaus saattaa aiheuttaa vaappumista. Suunnittelen ohjausvaimentimen asennusta. On ollut hankittuna jo muutama vuosi sitten vaan on asennus jäänyt. (Epäilen ison pleksin olevan syyllinen heilumiseen.)
- Moottorin kannatinosat: Ylin ripustinosa on herkkä kosteudelle ja alanivel saattaa ruostua. (Laitan sen eteen kumiläpän.)
- Kardaanin nivelet: Alkavaa hyvin lievää välystä kardaanin nivelissä 50.000 km:n jälkeen.
- Vanteiden maalipinnat: Erityisesti takavanteen maalipinta kuluu niin että kulmakohdissa alkaa paistamaan alumiinipinta.
- Ajovalon korkeussäädön nivel: Alkuperäinen on muovia ja saattaa katketa. Ei aiheuta vaaraa. Laakerikaupasta saa metallisena.
- Takarenkaan kesto: ei kestä koko kesää ja on arvokas. Olen korvannut auton renkaalla. Maksaa murto-osan ja kestää kaksi - kolme suvea.
- Huollettavuus: Perushuollot sujuvat moitteitta. Keulaöljyjen perusteellinen vaihto edellyttää keulan purkamisen. Laturin hihnan vaihto työläähkö. Takapään erikseen nostaminen ei onnistu rungon alta. Etupään sen sijaan onnistuu hyvin. Moottoriöljyn vaihto ja suodattimen vaihto helppoa. Vaihteiston öljynvaihto myös. Peräöljyn vaihtoa varten takapyörä pitää irrottaa.
Hyvät jutut.
- Ajettavuus: Taittuu hienosti mutkiin. Kiihtyvyys erinomainen pyörän kokoon ja painoon nähden.
- Huippunopeus: Taatusti riittävä pohjoismaissa. Huiput yli 200 km/h.
- Taloudellisuus: Arvosana polttoaineen kulutukselle 7. Kuluttaa, ajotavasta riippuen, jopa 6 litraa sadalle. Herkkä ulkoilman lämpötilalle.
- Ajomoodit: Sademoodia en ole tarvinnut mutta muut moodit ovat käytössä ajoittain. Enimmäkseen Turismo.
- Jarrut: Tehokkaat eikä pyörän suuri massa tarvitse erityistoimia jarrutuksen suhteen.
- Valot: Ajovalot kohtuulliset. Omassani on lisäksi halogeenipitkät ja led sumuvalot, takana myös.
- Ulkonäkö: Monet ovat kiitelleet ja itse olen tyytyväinen. Tietämättömät epäilleet ensin amerikkaiseksi eivätkä kovin väärässä olekaan.
- Huoltaminen ja korjaus: Perushuolto onnistuu itseltäkin. Osia saa helposti tilaamalla. Perusjutut, kuten suodattimet, jarrupalat, ym. saa vaikka Motonetin tiskiltä. Isompi huolto noin 50.000km välein vaatiikin enemmän työtä, välineitä ja osaamista. Moottori kuluttaa keskimmäisiä sytytystulppia, reunatulpat, uudelleen säädettyinä, menee vielä seuraavankin tulpanvaihtovälin. Venttiilien säätö sinänsä helppoa kunhan saa puretuksi sinne asti ja on tiivistesarja valmiiksi hommattuna. Kumitiivisteet kyseessä. Venttiilikoneisto käy melko äänettömästi. Ei kilkattele.
- Ergonomia: Omani olen muokannut saatavilla olevista alkuperäis- ja tarvikeosista. Tuhat kilometriä vuorokaudessa menee selkävaivaiseltankin kevyesti jos on poutaa, valoisaa ja kuskilla virtaa.
- Herättää huomiota: Usein ihan oudotkin henkilöt kyselevät pyörästä ja jotkin motoristit kyselleet että mistä tämmöisen saisi. Toki epäilijöitäkin on ja merkin tuntemattomuus on edelleen rasite myynnille.
- Erikoista: Guzzin pitkän historian viimeiseksi jäänyt isolohkomalli. Näitä ei tule uusia. Uudet ovat pikkupyöriä kuten 850cc tai vesijäähdytteisiä hieman isompia.
-
Hyviä Pointteja Motomatti tossa sun pohdinnassa.
Oman huolto etenee verkkaisesti.
Tänään laitoin vetoakselin (unohdin katsoa sako pois ilma swingin purkua) ja swingin takaisin paikoilleen. Takaisinlaitto oli yllättävän helppoa, pientä jumppaa oli sen suojakumin asettelussa, kun meinasi aina jääädä väliin kun swingiä työnsi paikoilleen. Pieni jakkar on avuksi jolla saa swingin takapään tuettua, niin että että ei roiku ilmassa niin saapi paikalleen yhden miehen voimin.
Vaihdoin myös öljyt ja koneesta ja loodasta. Venttiilien säätö seuraavaksi, tilasin siihen jo osatkin, paitsi unohdin ne tulpan reikien ympärillä olevat renkaat. Pitänee ne vielä hommata.
Vaihdevivut pitää huoltaa ja sitä sun tätä. Voi olla että alan ensiviikolla tutustumaan siihen Guzzi Diagiin kun en pääse hommassa muuten juurikaan eteenpäin.
Nyt alkoi takrengas huolettaa, kun luin Motomatin juttuja. Mulla on noin 5000kom ajettu nakki alla, mutta aikomus olis suunnata Europpan suuntaan ja siellähän tulee helposti tuhansia kilsoja mittariin. Pitääköhän tässä alkaa harkita darksiden puolelle menoa vai ottaa riski ja hommata matkalta uus rengas jos alkaa kudos näkyä. Pitänee asiaa tuumailla.
-
Matka- ja rengastuumin vastaukseni: uusi kumi alle. Ei auton kumia Euroopan matkalle. Ei kelpaa ainakaan Saksassa. Pitää olla sama kuin papereissa. Itsekin laittaisin E-matkalle vakiokumin taakse vaikka olen Traficomin tiedostoihin saanut ujutettua myös autonrengasvaihtoehdon. Todennäköisesti saisit papereihin myös merkinnän kun vain teet Traficomille asiasta aloitteen. Tai sitten käyt vain katsastusasemalla esittelemässä alle laittamasi renkaan. Tuskin oikeusvaltio voi kiistää toiselta sitä mikä on yhdelle annettu. Tai sitten pitää mennä raastupaan asioille.
Auton renkaasta moottoripyörässä yleisesti.
Varsin paljon käytössä merkitsemättömästi mihinkään paperiin sillä kiinnijäämisriski on alhainen koska osassa rakenneltuja pyöriä on auton rengas takana mutta se ei juurikaan näytä auton renkaalle kapeutensa vuoksia. Vrt. 2CV:n rengasprofiili. Asiassa on siis runsaasti epäselvyyttä yleisesti sekä mp-omistajien suhteen että virkamiestasolla.
Itse olin jo hyvissä ajoin kuvioissa mukana kun perustettiin MMAF ja siihen hallitus. Olin silloin myös Smoton hallituksessa ja näillä meriiteillä ja arvovallalla sai poliitikkoja eduskunnassa ja liikennepuolen virkamiehiä puhutetuksi asioiden ymmärtämiseksi. Hannu Virta Smotosta oli myös innokas ajamaan motoristien asiaa pitkän kaavan mukaan. Oli niitä muitakin. Lakeja saatiin muutettua soveliaimmiksi.
-
TalviHuolto 23-24 etenee.
Venttiilit säädetty
Vetoakselin ristinivelet uusittu, Perä ja swingi kasattu.
öljyt + suodatin vaihdettu
sähköjohtotojen reititys/hiertymät tarkistettu
Ventttilien säätö olikin aikas helppo kun löysi ne lohkon kuminipat, eli etumaisesta 24 mm avaimella pyöritys ja oikealta sivulta ykk merkki esiin. Sanoisin että enämpi oli ahdasta kuin liian isot välit. Ducatissa sai järjestäen laittaa ohuempaa simmmiä, mutta Volvojen B 18-20 koneita aikanaan rassanneena oli niissä aina liikaa välystä.
Jarru ja tiivisteosat pitäisi DHL än mukaan tulla huomenna joten kohtpuoleen (pari viikkoa) pitäis päästä Guzzi Diag hommiin, kunhan noi jarrut on tehty.
Laturin hihna ja moottorin kannattimet saa jäädä ens talveen. Tankista meinasin katsoa että siellä on kaikki letkut kiinni miten pitää, sillä mulla oli sitä varatankilla nykimistä, ihan kuin ottais ilmaa systeemiin. Niin ja polttoainesuodattimen meinasin vaihtaa, kun onhan se jo 10V vanha.
-
Californiani ei ole ollut venttiilien säätötarpeessa sitten uutuuden jälkeen. Muutokset ovat olleet niin pieniä että mahtuvat toleranssin sisään.
Kun otat pa-suodattimen irti niin älä päästä siitä besiiniä pois vaan ravistat sitä ka katsot minkälainen sakkamäärä sen sisästä lähtee. Itse oli yllättynyt kun ei juuri mitään ollut.
Laturin hihna, oikein säädettynä, saattaa kestää tuplamatkan. Samalla kun sitä vaihtaa pääsee puhdistamaan moottorin yläkannakkeen koska se on irrotettava että pääsee hihnan vaihtamaan. Itse laitan kumista ko. kohtaan läpän nippusiteillä kiinni. Ei pääse vesi niveleen.
Letkuista yksi oli vaurioitunut: se oli hinkannut itseään moottorin etupään kumikannakkeen alumiinista kulmaa vasten. Suosittelen tarkistamaan asian. Alumiini oli kulunut lovelle, ei haittaa, vaan tein lovesta viilalla vielä isomman. Vastaisen varalle laitoin kangasteippiä ja paksuseinämäistä liimakutistesukkaa letkujen päälle. Nyt on hiertämisvaraa. Kulumakohtaan voisi laittaa myös klemmarin joka uhrautuisi letkun sijaan. Suosittelen tarkistamaan kyseisen kohdan. Hietyminen johtuu siitä että Y-letkun yläpäät ovat kiinni moottorisssa joka heiluu käydessään ja alapää on runkoon kiinteästi asennettu jäähdytinkenno.
https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9Q0OfHimRpv6yUXSHmKlSgh22cD6rxljIvHWn3VLtcU1_mCpTzrU8107E7CSSk6TBo-KEpaPO4wbphTl_kNmQ6Gln5HIoJ6a7YDueueu2QFdV_JYt4SqFDSgFgptLFIB5RYAuCRw0KnkqMzd5Qurs8C3YFMKhmlG4f9ZDBdp1dF8W_Q7-gMMb0x-0Cl2D/w640-h564/C1400_huolto_%C3%B6ljyletkut_v%C3%A4rin%C3%A4nvaimennin_hiertym%C3%A4.JPG
Jos em. öljyletkut tarvitsee irrottaa niin pitää hankkia uudet Usit-tiivisteet tai korvata ne kuparisilla tai alumiinisilla tiivisteillä. Usitin on tarkoitus kestää kuumiakin olosuhteita mutta havaitsin, letkut irrotettuani, että Usitien kumihuulet olivat kovettuneet. Roskiin menivät. Usiteja myyvät koneliikkeet. Kupari- ja alumiinitiivisteet ovat kertakäyttöisiä ja halpoja.
Letkujen alapäissä eli, syylärin liitokset, on kaksinkertaiset o-rengastiivistykset. Niissä en havainnut vikaa ja siksi laitoin takaisin sinällään. Ulkopuoliisesta puhtaudesta pitää pitää huoli ettei purettaessa pääse tapahtumaan kontaminaatiota eli likaisuuden siirtymistä kohteisiin haitallisella tavalla.
Sitten vielä tämä oss joka on ottanut lievästi nokkiinsa. Se kannattaa voidella muun huollon yhteydessä. Pelkkä o-rengastiivistys ei vaikuta kovin tehokkaalta. https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEjimwXfMQuo4I8DNxjKbNBMaS1CqIWTQRkzJNpWu2Hc-q_SYDmb2FVM8yO-XO9qXKinjBwM7Ezu37ABNVIIgUPZJcW_YhMzrwn7ksg1omhxTYujr-maWLO1RgyQ-esLN9M2EkWSAkm4_KhT7RJa1lJu7yQ9908goOU_rf68sxZQJUhb5HX2GHRIyCOPSO/s3333/C1400_moottorituenta_etutuki_heiluri_pallolaakeri_tiivisteet.JPG
Muualta en löytänyt sellaista vikaa tai vaivaa joka vaatisi lähiaikoina toimenpiteitä. Kardaania seuraan vuosittain tästä eteenpäin. Sen kun saa suht helposti näkyviin esim renkaanvaihdon yhteydessä.
-
koitin hakea, mutta en löytänyt. Eli tietääkö joku onko tämä kuvan liitin joku navi/puhelimen laturi ? Milläköhän Amp määrällä tosta tulee kisua? pähkäilen, että vedänkö suoraan akulta narut laturille.
-
Ilmasin jarrut etummaisen jarruletkun vaihdon jälkeen. Aloitin ihan perinteisellä jarruvipu ilmaruuvi vuorottelulla, mutta tein sitten vielä niin että nostin oikean jarrusatulan niin ylös kun letku antaa myöden ja ilmasin siinä asennossa vielä alipaineimurilla. Jos ei päästä jarrunestesäiliötä kokonaan tyhjäksi ei ABS yksikköön pitäisi päästä ilmaa, mutta saas nähdä kuinka homma onnistui.
-
Minusta tuntuu että tämä liitinkeskutelu on jo käyty aiemmin.
Tankin reunan takana, olikohan oikealla, on liitin. Vaan en enää muista mikä. Lienee myös vasemmalla.
Katso kytkentäkaaviosta: -12-versio: https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1400/California1400_2012_WiringDiagram.pdf
-14-versio: https://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1400/California1400_2014_FromM200036_WiringDiagram.pdf Liitin 12. Myös liitin 33 on samassa piirissä. Vaikuttaa ettei ole isojakaan eroja, näiltä osin, kytkentöjen suhteen. Lienee sijainti tärkein. Onpa siellä muitakin liittimiä kuten gps-liitinkin.
Jos päädyt vetämään akulta johtimet muista laittaa, vähintäänkin, sulake väliin. Toki releohjauksenkin voi tehdä mutta se ei poista sulakkeen tarvetta. Releohjaus voi tulla kyseseen silloin kun ei haluta akkuvirran olevan liittimessä päällä silloin kun pyörän avain on kuskin taskussa. Toki rele vaatii silloin oman virtapiirinsä.
Omistan itsekin alipaineilmaimen. Vaan ei ole juuri käyttöä ollut. 1400:ssa on modernit ilmausruuvit eli eivät vuoda kierteen juuresta silloin kun ovat avattuna. Työläin on ilmata abs-yksikkö. Itse tein, aikoinaan heti uutuuden, siihen toiminallisen muutoksen ja sain hetken taistella. Nyt, 50.000 km.n huollon jälkeen taitaa taas olla ilmaa kun abs-laite suhahtaa kun jarrukahvaa puristaa. Siis virta kun ei ole päällä. Tutkin asiaa keväämmällä. Joutuu purkamaan akkutelineen pois. Sadepäiväpuuhia.
-
Vuosieroja, tosin lieviä, on kytkentäkaavioissa.
Olen myös muuttanut rakenteita kuten jarrupolkimen asentotunnistimen joka sytyttää takavalon ja aktivoi abs:n.
http://www.motomatti.fi/2017/02/california-1400-takajarrun-valokytkimen.html
Käytännössä ei ole muita liikkuvia osia kuin jarrupoljin, jarrumäntä, painekytkimen kalvo ja minireleen kärkiparin toinen puolisko.
Alkuperäisessä rakenteessa heikkous oli juurikin tuo mikrokytkin hyvin likaisessa ympäristössä.
Jos mikrokytkimen toiminta lakkaa niin abs-jarru muuttuu tavalliseksi jarruksi. Tein ihan oman turvallisuuteni eteen. Kytkentään tarvittava vaihtorele sijaitsee satulan alla oikean runkoputken oikealla puolella kakden relekotelon välissä. Sopivan suojainen paikka. https://2.bp.blogspot.com/-ihl8L9EzVU8/WKNGd17Pr3I/AAAAAAAAQV0/xew51g_Whmka4mjb_CmMi4EnsyXyjQDpwCEw/s1600/California1400_relepaneeli_takajarrurele.JPG
Osan mikrokytkimistä olen jo joutunut vaihtamaan kuten kytkinkahvan asentokytkimen. (Tässä tapauksessa mikrokytkimen nastan suojakumi oli murentunut.) Muutaman euron osa ja hieman tinaamista. Toki alkuperäisosana saa myös johtoineen. En vain viitsinyt odotella.
Myös sivutuen asentokytkin renasi ja siihen tein pieniä muutoksia. On sittemmin toiminut. Kokeilen silloin tällöin kun sivutuki on alhaalla ja kytkinkahvasta vedetty laittaa vaihdetta päälle. Jos moottori ei välittömästi sammu näin toimien on sivutuen asentokytkin rikki tai sen johdotuksessa/liittimissä vikaa. Sellainen vika mahdollistaa ajamisen sivutuki ala-asennossa. Testailkaahan pelaako...
Kykinvivun yhteydessä on myös asentokytkin.
Tulee nyt tätä juttua kun tympii olla sairastamassa. Alilämpöä ja verensokerit korkealla. Nappeja pitää nieleskellä. Perjantaiaamuna laboratorioaika. Kunhan tässä malttaa odotella... Onneksi ulkona tuiskuttaa myrskyisästi ja saa olla viltin alla sisällä lämpimässä.
-
Kesällähän jäin tienposkeen ja syyksi paljastui palanut pääsulake. Korjaamo ei kuitenkaan vaihtanut rasiaa joka nyt tutkimuksissa osoittautui pahoin palaneeksi, ja rasian lattaliittimet oli puristettu pareman kosketuksen toivossa piloille. Pitkällisen googlailun päätteeksi löysin mielestäni sopivan rasian jolla korvata alkuperäinen. Ostosreissu oli lyhyt piipahdus Vantaalle. Kotiin saavuttuani ja uutta sekä vanhaa rasiaa tutkiessani totesin niiden olevan identtiset.
HUOM! Rasiaa myyvä liike ilmoittaa MAX virran kestoksi 20A. Pääsulake on 40A . Oliskohan tuo jo alunperin alimitoitettu???
Vaihto sujui helposti, mutta vaatii erikoispihdit liittimen puristamiseen.
-
Tarkoitit varmaankin tämänkaltaisia pihtejä: https://www.starelec.fi/product_info.php?products_id=10716
On varsin valitettavaa että kauppiailla on useinkin myynnissä vain nk. yleismallisia liitinpihtejä halvalla. Niillä ei kunnon liitoksia synny.
Alkoikin huolettaa tuo sulakkeen ja sulakerasian tehonkestoero.
Ei tarvita kummoista hapettumaa kun lämpötila voi nousta.
Käteviähän nuo sulakejalat muutoin ovat: voi liittää toisiinsa ja saa aikaiseksi "palkin" useammallekin sulakkeelle.
40A vaikuttaa melko suurelta teholta. Mutta sellainen siinä kumisessa pikkuisessa sulakerasiassa vaikuttaa lepäävän.
Jos oikein tulkitsin niin se on latauspiirin sulake.
https://www.guzzitek.org/gb/mu_us_uk/California1400_102012_Util(GB).pdf
Sivut 90 - 91.
Otanpa omasta pyörästäni auki tuon kohdan, irrotan sulakkeet, käytän hapettumien poistoon tarkoitettua suihketta, pikku sivellintä ja suoja-ainetta ja sitten sulakkeet takaisin ja onnea! Sulakkeet ovat, sentään, varsin suojatussa tilassa ja satulan irrottamisella heti tavoitettavissa.
Ylipäätään sulakerasioista ja sulakkeen "jaloista" voi päätellä paljonkin asioita: jos näyttää hyvältä niin hyvä. Aina sinne kuitenkin pääsee jostain likaa ja kosteuttakin. Erityisesti jälkimmäinen aiheuttaa hapettumaa ja sähkö joutuu "hyppäämään" huonon kohdan yli ja se pahentaa tilannetta kunnes, pahimmassa tapauksessa, nousee savu. Sulake ei aina palakaan vaikka vika onkin jo päällä. 40A on paljon virtaa eli amppeereja on paljon liikkeellä jos ollaan ihan siinä sulakkeen palamisvirran voimakkuuden rajoilla.
Sulakkeen palamisesta: Siihen on aina syynsä. Se pitää selvittää. Usein asia ohitetaan laittamalla uusi sulake. Toki sellaistakin kerrotaan että oli "huono" sulake eikä se kestänyt. Ehkä niinkin mutta olisin silti huolissani. Pahin virhe on laittaa tilalle isompitehoinen sulake.
-
Jos pelkkä sulake olisi palanut, niin uskoisin, että olisi syytä huoleen, mutta tulkitsen niin että rasiassa on ollut huono kosketus joka nostanut lämpöä ja sulattanut rasian ja polttaneet johtojen eristeet ja myös itse sulakkeen. Ongelmaa on sitten korjailtu työntämällä ruuvitalttaa rasian ja liittimen väliin ja vääntämällä liittimet solmuun, toimenpide ei ole kuitenkaan auttanut vaan johtanut uuteen ongelmaan. Tutkin nyt kaikki johdot ym mahdolliset ongelmat ja tarkkailen tilannetta, muuta en nyt keksi. Toukokuun alussa olis suuntana keskieurooppa joten toivoa saa että Guzzi on tikissä.
On kyllä löytynyt kaikkea pikku juttua jotka laitettu kuntoon,, mm. vaihdevivuston nivelnupit ja pääakseli löysällä mistä johtui huono tuntuma ja helinä, Startin solenoidin herättäjäjohto oli ihan löysällä. Muutakin kiristelyä ja johtojen nippusiteiden korjauksia tehty. On tässä kuitenkin vielä kaikkea isompaa ja pikkuhommaa jäljellä.
-
Mainitsit vaihdevivuston. Siinä on myös polkimessa pronssilaakeri joka pyörii teräksisen holkin ympärillä. Jarrupolkimessa identtinen.
Otin ne auki. Osoittautui että voiteita ei juuri ole ja keskiöholkeissa ruostetta. Pesin, poistin ruosteet, voitelin ja laitoin nippuun. Nyt molemmat polkimet ovat kunnossa. Välitankojen kuulanivelet avasin, pesin ja voitelin niitä vaihteiston takana olevia niveliä lukuun ottamatta koska sitä aluetta en purkanut. Purkamatta ovat saavuttamattomissa. Kenties seuraavassa huollossa...
Vastaavan homman tein jarru- ja kytkinkahvoille: nivelkohdista rasvan sekainen tiepöly pois, kevyt voitelu ja kevyesti toimivat jälleen. Hätäisempi hoitaa homman bräkleenillä ja paineilmalla. Sekin on parempi kuin ei huoltoa lainkaan. Veltosti roikkuvat kahvat ei ole hyvä juttu.
Tankin oikean puolen etureunan alla on läjä liittimiä. Niissä oli kahdessa lievää hapettumaa. Puhdistus, suojaus ja takaisin käyttöön.
Kiitos vinkeistä. Katson myös nuo mainitsemasi kohteet.
-
Vuosieroja, tosin lieviä, on kytkentäkaavioissa.
Olen myös muuttanut rakenteita kuten jarrupolkimen asentotunnistimen joka sytyttää takavalon ja aktivoi abs:n.
http://www.motomatti.fi/2017/02/california-1400-takajarrun-valokytkimen.html
Myös sivutuen asentokytkin renasi ja siihen tein pieniä muutoksia. On sittemmin toiminut. Kokeilen silloin tällöin kun sivutuki on alhaalla ja kytkinkahvasta vedetty laittaa vaihdetta päälle. Jos moottori ei välittömästi sammu näin toimien on sivutuen asentokytkin rikki tai sen johdotuksessa/liittimissä vikaa. Sellainen vika mahdollistaa ajamisen sivutuki ala-asennossa. Testailkaahan pelaako...
Kykinvivun yhteydessä on myös asentokytkin.
Tulee nyt tätä juttua kun tympii olla sairastamassa. Alilämpöä ja verensokerit korkealla. Nappeja pitää nieleskellä. Perjantaiaamuna laboratorioaika. Kunhan tässä malttaa odotella... Onneksi ulkona tuiskuttaa myrskyisästi ja saa olla viltin alla sisällä lämpimässä.
Mulla ei seisontatuen kytkin ole toiminut ollenkaan ja ostaessa luulin että ei pyörässä sitä edes ole, mutta se on kaiketi nykyään pakollinen. Taas tullaan lähtöpisteeseen, eli starttiongelmiin joita pyörässä oli ostaessa, ja jotka ratkesi sen kaasupuolen kytkinrasian uusimisella. Aloin tänään tutkia tota seisontatuen kykintä. Kytkin ei ottanut kiinni ollenkaan siihen jalan linkkuun jonka pitäis painaa kytkin sisään jalan ollessa ulkona. Irroitin jalan sekä kytkimen, jonka avasin putsasin ja mittasin yleismittarilla, että se toimii. Se kytkimeen osuva linkku oli väännetty niin että ei osu kytkimeen, ilmeisesti näin oltiin haluttu varmistaa että starttivika ei johdu siitä. Väänsin osan suoraan voitelin jalan ja kasasin koko setin ja vielä mittasin että kaikki toimii. Nyt moottorin pitäisi siis sammua jos jalka on alhaalla ja yrittää liikkeelle lähtöä. Mulla muuten jäi muutaman kerran jalka ulos kesällä ja se voi olla kohtalokasta, mutta tuurilla selvittiin. .
Ja juu juuri tollaiset pihdit mitä sun viestissä oli tarvitaan noiden liittimien puristamiseen. Ja kiitos sullekkin hyvistä neuvoista ja vinkeistä.
-
Itse ostin muistaakseni Tokmannista jotkut vihreäkahvaiset pihdit, joissa oli noille liittimille sopivat hionnat leuoissa. Vertasin puristettua liitintä laadukkailla räikkäpihdeillä tehtyyn, ja oli identtinen. Maksoi ehkä parikymppiä. Näyttää tavallisilta halpispihdeiltä, mutta onkin tehty paksummasta aineesta ja kaikki koloset on hiottu leukoihin sekä kahvoihin.
-
Tää liittyy vain sivutukeen ja erimerkkiseen pyörään vaikkakin saman konsernin tuote.
Italomeeting, jota oli yhtenä järjestäjänä tekemässä ja tuli se perjantai milloin tapahtuma alkaa, olin matkalla sinne. Pysähdyin Vääksyssä kahvilassa välipalalla. Tein lähtöä kun kyseisen ravitsemusliikkeen kokki tuli kysymään että mikäs pyörä se tämä. Annoin kuusisisylinterisen siinä käydä tyhjäkäyntiä liki äänettömästi ja keskustelimme pyörän ominaisuuksista. Sitten chefin puhelin soi ja hän häipyi sisälle ja minä laitoin ykkösen päälle ja lähdin kohti Heinolaa. Taajamassa meni ihan hyvin mutta kun 80-rajoitus alkoi ja tuli kaarre vasempaan niin sivutuki raappasi asfalttiin ja eturengas menetti pitonsa. Siitä sitten ojaan ja siellä sijaitsevaan kiveen. Komea lento alkoi siitä. Itse putosin pajupuskaan selälleni ja katselin kun pyörä putoaa viereeni mittaristo edellä. Ajovalon tienoo oli soosina mutta umpio ehyt. Mittariston mittarit selvisivät mutta kotelot eivät. Ohjaustangon oikea puoli oli taipunut tankkia vasten ja tehnyt siihen reiän. Kasailin pyörän osat matkaan teipillä ja naruilla ja väänsin ohjaustangon suunnilleen kohdilleen. Illemmalla kylkeni oli kuin pakanamaan kartta ja henkeä hieman ahdisti. Siihen kyllä löytyi lääkettä. Kokoontuminen meni erittäin hyvin kaikin puolin. Vieläkin saan siitä palautetta. Paljon oli porukkaa. Onnettomuudesta ei jäänyt itseeni vikoja ja pyörän viat ja puutteet korjasin myöhemmin. Tankki piti paikata ja maalauttaa uudelleen. Tein sivutuesta automaattisesti nousevan kun pyörän painon nostaa sen päältä, klonks. Siten oli Centaurossakin. Kuulun monen valittaneen että oli kaatanut pyöränsä kun oli luullut että sivutuki on edelleen alhaalla. Siksi tuli, myöhemmin, pakolliseksi käynnistymisenesto jos tuki on alhaalla ja myöhemmin ajonesto eli pyörä ei liiku jos tuki on alhaalla. Yleensä vain sammuu.
Hyvä kun sivutuen asentokytkimen vika löytyi näin vihjeen perusteella. Suurella todennäköisyydellä on monta muutakin pyöräyksilöä joissa sivutuen asentokytkin ei toimi oikein. Lisäksi osa on rapasuihkussa. Suosittelen huomioimaan rakenteen puhtaudesta pesun yhteydessä.
Testaus on helppo: antaa tuen olla alhaalla pyörän käydessä ja laittaa vaihteen päälle. Sammumisen pitää olla välitön. Jos ei sammu niin vika voi olla myös vapaavalon kytkennässä.
TTT:lle: Joskus tekee löydön mutta voi mennä monelta ohi hyvä hankinta jos ei tiedä mihin oikeasti pitää kiinnittää huomiota.
-
Tien päällä on tullut, tosin harvoin, ongelmia. Silloin kun 14000:nen oli uusi pidin läppäriä mukana pari suvea. Reissun päällä tein säätöjä tien laidassa ja autoin muita pyöriensä vianetsinnässä. Sieltä vikalogistahan ne luetaan ja ovat selvällä suomenkielellä. Sittemmin en ole tarvinnut läppäriä vuosiin kyseiseen tarkoitukseen. Se tarvitsisi uuden akunkin. Ohjelmisto ei sinällään ole vanhentunut. Ohjelmisto on valittava ECU-tyypin mukaan.
1400-sarjassa on erittäin helposti ymmärrettävä keskusyksikön ja tietokoneen välinen protokolla. Ja ihminenkin ymmärtää jos mittaristoon tulee ilmoitus SERVICE tai URGENT SERVICE joista jälkimmäinen rajoittaa ajotehon mopediluokkaan tai ei anna ajaa lainkaan. Silloin on hyvä vilkaista tietsikalla mikä rassaa. (Nykyisin taitaa olla kännykkäsovelluskin.)Toki voi poistaa vikailmoituksenkin, kuten useimmat tekevätkin, mutta se ei takaa että vika mihinkään olisi hävinnyt. Vaan se tieto mikä on jäänyt vikalogiin, se kannattaa lukea. Jos ei itse pysty asialle mitään mutta joku muu voi ja vikailmoituksen perusteella ratkaista ongelman. Tyypillinen, sitkas, vikailmoitus, joka tulee, katoaa ja tulee taas esiin on hitaasti tyhjentyvä rengas. Sille on sentään vikavalokin. Se jossa on nuoli mutkalla. Kaikille ilmoituksille ei ole muuta kuin punainen kolmiovalo ja em. juokseva teksti mittarissa.
-
Nonni. Nyt on kaikki ns huollot tehty. Nähtäväksi jää kestävätkö vetoakselin ristikkonivelet ja miten ABS jarrun ilmaus onnistui. Lopputulemana voisi sanoa että jos aivan kaikki 80 000 huollon tehtävät tekee kerralla, niin os sinä aika iso savotta, ainakin ensikertalaiselle. Monta asiaa piti selvitellä ja pähkäillä, mikä on monasti ihan kivaa, mutta todella aikaa viepää joten sitä pitää olla. Itse jätin laturin hihnan ens vuoteen. Hyvä tunkki pitää myös olla jos ei ole nosturia, mä nostan pyörän tunkilla ylös ja vedän liinoilla kattoon, niin saan sopivalle korkeudelle ja mahtuu alla pyörimään, eikä tarvitse pelätä pyörän kaatumista, lisäksi pyörien irrotus on helppoa.
Aloin juuri opetella Guzzi Diakkia mutta en vielä onnistunut saamaan sitä tulille, jatka siitä siellä Diag palstalla kunhan ensin vähän itsekseni tappelen. En voi käyttää moottoria ennen kun lumet vähän sulaa ja saan vajan oven auki, joten sitä ennen on kylmäharjoittelua.
-
Tänään olen tapellut sumuvalojen ja pitkien valojen kytkimen kanssa. Pitkät ei mene päälle, vain se vilautus toiminto toimii. Sumuvalot ei toimi ollenkaan.
Sumuvaloista testattu ja ehjiksi todettu.
-Rele
-kytkin
-sähkön syöttö valoille
-polttimot
-johdot ja liittimet
Sumuvaloissa testattu ja todettu vika.
-Releen ohjaukselle ei tule virtaa.
Mittailin noi liittimet jotka kaavion mukaan löysin ja eikä sinne ohjausakselin oikealle puolen olevaan liittiimeen tule virtaa, eikä näin ollen sitten releellekkään. Eli kaavion mukaan ohjaustangon vasemman puolen kytkinrasiasta (se jossa vilkku pitkät torvi jne) pitäisi lähteä virransyöttö sumuvalojen ohjausrelelle, mutta nyt ei virtaa tule. Kaikki muut valot ja ylensäkin kaikki muu toimii. Koitan jotenkin vielä paikallistaa vikaa, mutta onpa ärsyttävä.
-
Pelasko lyhdyt viime suvena moitteitta?
Joskus käy niin että liitinpeikko iskee ja hapettaa liittimet niin että sähkö ei kulje tai sitä kulkee vähän. Sulakkeet ja relejalat tekevät samaa.
Tässä itsekin vetkutellut parasta aikaa vaikka pitäisi mennä autotalliin katsomaan miksi triken takavalot, kun laittaa vilkun päälle, vilkkuvat parkkeja ja jarruvaloja myöden yhtäaikaa ja vielä molemmin puolin. Haisee maadoitusvialle. Näin äkkiä sohvatuolissa arvuutellen.
-
Juu kaikki pelas kun talliin työnsin. Olen nyt availlut ja kontakt kleanerilla putsannut, mutta toistaiseksi ilman onnea. kait se vika jostain ilmaantuu
-
Sain sentään triken perälyhdyt lyöntiin. Liittimet kunnossa mutta yksi johdin löysässä. Mitähän hiton kautta se osittainen maadoitus mahtoi kulkea? Ajovaloon pitää löytää parkkipolttimo. Huomisen hommia. Biltema on muutaman sadan metrin päässä ja Motonet näkyy ikkunasta. Onkohan noin vanhoja polttimomalleja edes tarjolla?
-
Huomatkaas, että kytkentäkaavio on ns. toiminnallinen kaavio. Se ei aina vastaa todellista johdotusta. Eli johtosarjaa tehtäessä ( se tehdään erillisessä penkissä ) haaroitukset ja kytkentäpisteet saattavat sijaita eri kohdissa, kuin kaaviossa. Näin saadaan huolto / omistaja pyörän viereen lausumaan kovia sanoja. Valitettavasti.
Liitoksiin pesiytyvä lika ja kosteus aiheuttaa aina ongelmia;
- Korroosio syövyttää liitinpintoja ja aiheuttaa ns. ylimenovastusta. Tämä puolestaan aiheuttaa jännitehäviötä ja lämpenemistä. Lopulta liitin voi sulaa tai johdin palaa poikki. Hyvällä tuurilla palokuntaa ei tarvita.
- Jännitehäviö liitoksissa aiheuttaa monesti kriittisessä kohteessa alijännitettä. Näin elektroniikka voi luulla, ettei akussa ole tarpeeksi tuhinaa, eikä pyörä käynnisty tai jokin toiminto ei toimi kunnolla. Vikavalo saattaa syttyä.
- Alijännite jossain kohteessa saattaa aiheuttaa virran kasvua ( Ohmin lain mukaisesti ), josta saattaa aiheutua sulakkeen ajoittainen palaminen. Ja sitten reipas mies vaihtaa isomman sulakkeen. Näin saadaan sähkösavu pois järjestelmästä. On jopa tarvittu palokuntaa avuksi lopputarkistuksessa.
Kaikki nuo olen elämäni aikana työmaalla nähnyt.
-
Ajankohtaisesti ottaisin esiin sen ilmiön joka kohtaa motoristia näin keväisin.
Syynä on akku. Jos se on ollut koko talven ylläpitolatauksessa ja kiinni pyörän sähköjärjestelmässä niin tulos voi olla kovin ikävä: sähkö puuttuu. Pitää lähteä akkukaupoille. Syynä se että nykylaitteissa on "muistitoimintoja", kuten kello, jotka syövät akkua koko ajan hyvin pienellä virralla. Pelkkä ylläpitolataus pelkästään ei siis auta. Toinen akun napa pitää olla irrotettuna virtapiiristä. Silloin saattaa menettää muistipuolella olevat ns. "omat asetukset". Vanhempia pyöriä, joissa on kaasuttimet ja katkojan kärjet ei asia koske. Mutta silti sielläkin voi olla kohde joka voi kuumentua omia aikojaan. Eli toinen akunnapa syksyllä tai muulla pidemmällä paastolla irti. Parasta olisi että vie täyteen ladatun akun talvisäilöön jonnekin viileään.
Kun akku ikääntyy käyttösyklien määrässä tai jatkuvasti vajaassa latauksessa olleena mikä jälkimmäinen tilanne Guzzien kohdalla, uusimpia lukuun ottamatta, on varsin tyypillistä. Varsinkin jos ajetaan lyhyitä rupeamia, sammutellaan ja käynnistellään taajaan tai ajetaan matalilla kierroksilla kuten kaupunkiajossa tai ruuhkassa, tulee vastaan tilanne että akku on kuormittunut liikaa. Virta on vähissä. No go.
Varsin tyypillistä, varsinkin nuorilla on, että haetaan tarvikeliikkeestä mahdollisimman suuritehoiset polttimot ajovaloon ja mahdollisiin lisävaloihin. Sellaisten käyttö syö akkua ja rasittaa latausjärjestelmää. Ledit ovat tähän asiaan tuoneet jonkilaista armoa.
Näitä sitten puuhaillaan, esimerkiksi, Kerhollani ja kiroillaan kun Storm/Motonet/Biltema/Puuilo/jne myi kovalla hinnalla akun joka sitten ei toiminutkaan.
(Kun menee, näin "Vanhemman Jäsenen roolissa" uudemmalle kerhokaverille opastamaan kevätkäynnistysongelmissa ei ns. toverisuhde parane. Saattaa saada kirouksia osakseen. Itsekin olin kaikkitietävä tuossa iässä mutta ikääntyessä saattaa olla nöyrempi ja vastaanottaa ohjeita itsen ulkopuolelta. Sitten soitetaan merkkihuoltoliikkeeseen ja huoltoliikkeen pakettiauto kurvaa pihaan ja viikon päästä pyörä on kunnossa.)
TimoEV mainitsi liittimet. Niitä voi ylläpitää. Tyypillisiä vikageneraattoreita ovat sulakerasiat. Sulakkeissa ei ole vikaa vaan niiden jaloissa ja sulakerasian kytkentäliuskoissa. Niiden liitinpintoihin syntyy helposti, varsinkin jos pyörää säilytetään ulkona, hapettumia. Siihen on, onneksi, helppo lääkitys: puhdistus ja suojaus. Avataan liitokset, vaikka yksi kerrallaan ettei mnen väärin, puhdistetaan ja suojataan liitinpinnat. Aina kemikaalit eivät riitä vaan tarvitaan kovempia otteita eli mekaanista puhdistusta.
Vanhemmissa pyörissä liittimet ovat avoimia eli ei vesieristeitä lainkaan. Hapettumaherkkiä nekin. Ei tarvita kuin meteorologin ilmoittus pilvisestä säästä niin jo on vihreää moskaa liittimissä. Nämä ovat helppoja tapauksia. (Tiesittekö muuten miksi, yleensä emäputken takana, on monia liittimiä? Se johtuu vain kokoonpanoteknisistä syistä. Muutoin kyseisillä liittimillä ei ole muuta funktiota kuin aiheuttaa haittaa.)
Nykyisin käytetään suljettuja liittimiä joissa on tiivisteitä. Eivät nekään aivan viattomia ole mutta parempaan suuntaan. Toki niitäkin voi huoltaa. Biltemakin on myyvinään nk. Superseal-liittimiä. Laatu alle kaiken arvostelun. Älkää sekaantuko. Eivätkä muutkaan kopiot saa minulta synninpäästöä. Harmi sinänsä.
Ihan uuteenkin pyörään voi tulla vaiva. Omakohtainen kokemus: kyyti varattu Rabben Pitsapaattiin Vaasa - Uumaja -reitille. Aikaa välille Tampere Vaasa olin varannut kolmisen tuntia. Parin kuukauden ikäinen 1100 Breva asuintalon sisäpihalla vartoili pakattuna ja matkustajilla kaikki ajokamppeet päällä. Virta-avaimen kääntö ei tuottanut haluttua tulosta. Tyrmistyttävää! Vaikka edellispäivänä pyörä siihen ajosta oli parkkeerattu. Asiaa piti tutkia ja ottaa akku esille. Siitä mitaten jännitemittarilla ihan hyvät lukemat mutta virta-avaimen kääntö ei vaikuttanut. Otin toisen akkukaapelin irti ja tarkastelin sen liitintä: ei mitään erikoista mutta painoin sitä kulmalleen akunnapaan ja käänsin virran päälle niin jo syttyi mittariston valot. Napakenkiin, molempiin oli syntynyt jonkilainen, varsin siisti, sähkökemiallinen pinnoite joka ei läpäissyt virtaa. Hetki raaputtelua niin että kupari, tms. paistoi ja suunta kohti Vaasaa. Kerrottakoon että laiva oli kolmisen tuntia myöhässä. Että sikäli hikoilin turhaan ajoasu päälläni. Kun kysyin niin oli ollut sähköhäiriö Uumajasta lähtiessä. Sitä vaivaa siis oli ollut liikkeellä laajemminkin.
-
Huomatkaas, että kytkentäkaavio on ns. toiminnallinen kaavio. Se ei aina vastaa todellista johdotusta. Eli johtosarjaa tehtäessä ( se tehdään erillisessä penkissä ) haaroitukset ja kytkentäpisteet saattavat sijaita eri kohdissa, kuin kaaviossa. Näin saadaan huolto / omistaja pyörän viereen lausumaan kovia sanoja. Valitettavasti.
Liitoksiin pesiytyvä lika ja kosteus aiheuttaa aina ongelmia;
- Korroosio syövyttää liitinpintoja ja aiheuttaa ns. ylimenovastusta. Tämä puolestaan aiheuttaa jännitehäviötä ja lämpenemistä. Lopulta liitin voi sulaa tai johdin palaa poikki. Hyvällä tuurilla palokuntaa ei tarvita.
- Jännitehäviö liitoksissa aiheuttaa monesti kriittisessä kohteessa alijännitettä. Näin elektroniikka voi luulla, ettei akussa ole tarpeeksi tuhinaa, eikä pyörä käynnisty tai jokin toiminto ei toimi kunnolla. Vikavalo saattaa syttyä.
- Alijännite jossain kohteessa saattaa aiheuttaa virran kasvua ( Ohmin lain mukaisesti ), josta saattaa aiheutua sulakkeen ajoittainen palaminen. Ja sitten reipas mies vaihtaa isomman sulakkeen. Näin saadaan sähkösavu pois järjestelmästä. On jopa tarvittu palokuntaa avuksi lopputarkistuksessa.
Kaikki nuo olen elämäni aikana työmaalla nähnyt.
Hyviä pointteja. Tämän hetkinen olettamus on että vika on tai ainakin vikaa on kytkimessä josta vaihdetaan pitkät päälle. Sieltä pitäisi mennä syöttö tolle sumuvalojen releelle. Harmittaa että en tutkinut noita asioita kun pyörä oli tallissa, sillä se ei mahdu ovesta jos laukut on kiinni enkä millään viitsisi alkaa niitä uudelleen poistamaan, eli ulkotöitä on tiedossa. Selvyydeksi tein uuden kuvan tosta kaaviosta josta näkee kuinka punainen on virransyöttö valoille ja lihavoitu musta on releen ohjaukselle tuleva virran syöttö. Mittailen seuraavaksi liittimestä liittimeen ja uskon että siten löydän kohdan missä yhteys katkeaa. Kahvassa olevalle kytkimelle tulee virtaa mutta se takeltelee eikä se asento jossa pitkät ovat jatkuvatsi päällä toimi. Koska samalta kytkimeltä missä on pitkien ohjaus lähtee syöttö sumareille, niin pelkään pahoin että vika on kytkimessä. Katsellaan ja ihmetellään.
-
Epäilet kytkintä. Ei siitä voi syyttää.
Kytkimien mekanismit saattavat kulua, likaantua, hapettua ja vaikka kaikkia kerralla.
En ole puuhannut erikseen muiden kytkinten kanssa kuin sivutuen ja siinäkin vain sen jousen koukussa kääntyvän metallilipareen suhteen.
Apropoo: laitetaan sekin listalle jos ilmenee häiriöitä sillä se kytkin jota tuo kääntyilevä lipare ohjaa saatta likaantua, kulua tai hapettua. Sähkö ei kulje. Asento tappi ulkona tarkoittaa 1 ja asento tappi sisällä on 0.
Taistelin aiheen kanssa aseina kuusiokoloavain, vasara, viilapenkki, alasin, pihdit ja epämääräisiä muita tarpeita. Kun pyörä oli uusi. Sain kapineen pelaamaan ja on pelannut vuosia. Mutta on yksi niistä paikoista johon voi tulla vaivaa reissun päällä.
Terveyssyistä: kokeilkaa moottori käydessä ja sivutuki alhaalla salliiko lähteä liikkeelle. Ei saisi.
Kytkimellä ja peltilipareella on niinkin yksinkertainen tehtävä kuin estää ajoon lähtö sivutuki alhaalla.
Sinänsä, jos tulee tilanne että pyörä sammuu ykköstä tarjottaessa paikallaan ja sivutuki on ylhäällä, niin siitä tietää että sivutuen kytkin renaa. Jos ei bräkleeni ja voitelu auta niin aina voi kytkimen johtimen liittimeen tehdä oikosulun. Kunhan muistaa asian jatkossa.
Itse kytkin on melko jämäkkää mallia. Mutta puhdistusta sekin tarvitsee. Mutta ei painepesuria. Sellaista käytän vain sumuttimena kun huuhtelen pyörääni pesun jälkeen. Mitään kankeita voiteluaineita tai öljyjä ei pidä käyttää sillä ne vain houkuttelevat lisää likaa kohteeseen. Mutta normaali puhdistus ulkoapäin ja toiminnan tarkistus. Ei liene kellekään iso juttu katsastaa kohde ja sen likaisuus sekä toiminta. Ettei matka katkea pikkujutun vuoksi. http://www.motomatti.fi/2018/10/california-1400-gts-sivutuen.html
Myös kytkinlipareen akseli huvittaa: hitsattu tappi jossa on ura. Noissa olosuhteissa sekä lipareen avaimenreikäläpi sekä tappi kuluvat vääjäämättä ja kunnes vivun ulottuvuus kytkimeen huononee. Voi, aikaan, sallia sivutuki alhaalla liikkeellelähdön. Asia on toki helppo korjata.
Kirjoitanpa saman alueen toisesta tulevasta ongelmasta.
Lähistöllä on toinen sähkökikkare: jarrupolkimen asentokytkin. Sillä on tavattoman tärkeä tehtävä: se hallinnoi jarruvaloa rinnan etujarruvivun kahvakytkimen ohella ja ABS-jarrua. Kohtuullisen tärkeä osa. Tosin ei estä normijarruttamista.
Itse katsoin hilavitkuttimen olevan epäilyttävän. Voisi toimia oikein hyvin sisätiloissa, matalassa lämpötilassa ja pimeässä. Sen vesitiiveys kun on varsin arveluttava. Poistin sen.
Tilalle laitoin tavallisen painekytkimen jossa ei ole ulkopuolisia liikkuvia osia niinkuin oli edeltäjässään: pieni painike kumitutin sisällä joka antaa signaalina lepoasennossa 0 ja poljin painettuna 1.
Kuvauksesta voi jo päätellä että laitoin paineanturin. Kävin ostamassa kauppiaalta paineanturin jonka kierre on sama eli 10x1 eli ensin halkaisja ja sitten kierteen nousu. Tavallinen tarvikeosa. Ulospäin passivoitua terästä ja johtimien lähtöpäässä muovinen läpivienti ja kuminen "piippu" josta johdinpari lähtee signaalia johtamaan. http://www.motomatti.fi/2017/02/california-1400-takajarrun-valokytkimen.html
Tässä ei vielä kaikki: tuli havaituksi että näiden kahden kytkimen asentoarvot ovat vastakkaiset. Raavitutti päätä kovasti. Tätä hommaa tein Kerholla la. iltapäivällä. Siinä sitten manailin ja baarin puolella oleva, eilistä parantelemassa oleva kerhokaveri, kuuli ja ymmärsi manailuni. Hiljaisella äänellään sanoi että laita vaihtorele signaalilinjaan. Just. Polkaisin polkupyörälläni Verstaalleni ja lokerikosta sellaisen nappasin mukaani, laitoin asianmukaiset liittimet johtoihin ja liitinjalan asensin sopivan suojaiseen paikkaan. Homma tuli valmiiksi. Tällä on menty. Myös kahvakytkimet ovat yhtä huonoa materiaalia. Tai ainakin minun pyörässäni oli.
Mainttakoon että liitoksissa käytin oikeita SuperSeal-liittimiä, en Bilteman huijausliittimiä. Ovat samannäköisiä mutta älkää seotko. Liian kovaa muovia, tiivisteet väljiä eivät pinnit puristu johtimiin koska on metallia säästetty. Silti kansa niitä ostaa ja alunperin hyvä tuote saa huonon maineen. Samalla lailla kävi Böllhof-Otalun kierteenkorjassarjalle. Myydään saman näköistä halvalla ja asennustyökalut aneemisia.
Tämän jutun kirjoittamiseen meni enemmän aikaa kuin jarrupaineanturin homman tekoon.
-
Morjens. Pitkällisen vittumaisen palelun ja ähellyksen jälkeen kaikki toimii. Purin kytkinrasian osiin ja putsasin kaikki pinnat, sekä voitelin hennosti kaikki liikkuvat osat. Onnistuin pompauttamaan kykimestä kuvassa näkyvän kuulan hämärän kellarin pimeimpään nurkaan, mutta käsittämättömällä tuurilla silmä ehti havaita suunnan minne kuula pomppasi ja löysin sen. Putsasin myös kaikki liittimet jotka kohtuu vaivalla aukesi. En vieläkään osannut poistaa sitä huoltokiintoavaimen kuvaa, mutta olkoon, eihän se mitään haittaa. Eli kaikki pelaa nyt ja matka Eurooppaan lähenee, noin 3 viikkoa ja olen laivassa kohti Travemyndeä. Toivottavasti ei muuta ilmene ennen matkaa, mutta yleensähän aina jotain ilmaantuu. Kiitoksia taas kaikille lukijoille ja tukijoille.
-
Aatelkaas: kuinka paljon yhteisyydellämme olemme säästäneet kirjautuneiden valuuttaa kokonaisuudessaan?
Viat havaitaan, kunnostetaan ja neuvot annetaan.
-
Palataan tähän huoltoaiheeseen ja 80k huoltoon. Tässä isossa huollossa ohjelman mukaan vaihdetaan vetoakseli ja se on aika hintava kampe. Ihmetyttää miksi ei ohjeisteta vaihtamaan vain ristiniveliä ? No päätin tehdä vastoin huolto-ohjetta ja vaihdoin nimenomaan vain nivelet akselista, jotka ostin IKH on tiskiltä. Nyt on takana noin 6000 Km ja ilman ongelmiä, toki edessä on 74000 km jotka tämän vaihtoehto menetelmän pitäisi kestää, jotta voisi sanoa että näin voi huoletta menetellä. En tätä kenellekkään varsinaisesti suosittele, mutta totean että näyttää siltä että näin voi tehdä. Jos paketti laukeaa vauhdissa niin jälki on varmaan rumaa.
Toinen lähes yhtä edullinen tapa lienee sellainen että tekee itse muut työt mutta vie itse gardaanin johonkin vetoakseleita huoltavaan liikkeeseen ja pyytää niitä uusimaan nivelet. Tämä on mielestäni hyvä vaihtoehto jos arveluttaa itse niitä vaihtaa.
Itse huoltotyö on aika aikaa viepää ja paljon pitää purkaa että saa akselin ulos. Manuaalin mukaan kun etenee niin ihan kivasti menee. Ei tarvitse mitään erikoistyökaluja, mutta aika ison valikoiman normi kaluja. Lisäksi pyörä on tuettava kekeltä siten että peräpään pystyy purkamaan.
-
Pyöränosturi on kätevä laite em. kaltaisissa huolloissa ja osavaihdoissa: etupyörästä kiinni nostimeen ja suuntaisnostin rungon alle niin saa sopivan työkorkeuden eikä tarvitse kyykkiä. Toki onnistuu lattiallakin mutta ei minulta jolla selkä on huono.
-
1400:sen polttoaineen kulutuksesta.
Uutena se kulutti siinä kuuden litran tietämin ja kylmällä säällä enemmänkin. Nyt sekalaisen ajon kulutus on 5,4 - 5,6 litraa. Toki reippaalla ajolla menee enemmänkin mutta silloin saattaa tulla muita, ulkoisia kuluja.
Kulutusta vähensin seuraavilla tavoilla: moottorin käyntilämpötilan valvonta ja pitäminen riittävän korkeana. Siihen auttaa lämpömittari ja säädettävä kaihdin jäähdyttimen edessä. Lisäksi on öljynlämpömittari ja lambdanäyttö. Ne antavat viitettä kuljettajalle miten pitää ajaa että moottori olisi tyytyväinen. Öljynlämpö sata astetta tai yli synteettisellä öljyllä vähentää kulutusta. Yhtenä merkittävän seikkana on pienempiläpimittainen takarengas. Sen avulla voi ajaa isommilla vaihteilla.
Taloutta huonontavia seikkoja ovat ilmanvastus kuten iso pleksi ja muita ulkonemia pyörässä kuten sivulaukut ja takalaukku, leveä ohjaustanko sekä eteen sijoitetut lisävalot ja kaatumaraudat. Kylmänä käynti lisää kulutusta merkittävästi (lisärikastus päästötason ylläpitämiseksi) ja voitelu on silloin heikompaa.
-
Ilmaisin huonosti itseäni tuossa ylempänä. Päästötason ylläpitämiseksi alhaisena lisätään polttoaineen kulutusta. Vaikuttaa omituiselta. Vaan kun poltetaan sylinterissä se mitä siellä tarvitsee polttaa niin rikastuksen osuus poltetaan vasta vähän ennen katalysaattoria niin katalysaattori toimii tarpeeksi kuumana tehdäkseen hiilivetyjäämistä puhdasta. Lambdat ohjaavat tätä toimintoa. Kun käyttää etanolia, vaikka se käy kylmenpänä, niin siitä ei tule samaa ilmiötä. Lambdat ovat suhteellisen neutraaleja pakokaasun lämmön suhteen sillä ne lämpenevät sähköllä. Sekin pitää tehdä polttoaineen avulla. Eräänlainen kehäajattelun tulos. Mutta pakoputkista tulee sitä mitä sallitaan. Siis sallittiin silloin kun näitä dinosauruksia vielä tehtiin.