Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: GinTurismo - Tammikuu 14, 2023, 16:08:19 ip
-
Taitavat tyhjentää varastoa uusien tieltä:
https://www.storm-motor.fi/tagit/RENGASTARJOUKSET/
Joku väitti heitä halvoiksi. Ei vaan löytynyt Mille GT:n takarenkaan kokoa.
-
Hyvä että huomasin. Alennus on ainakin kohdallaan tuossa Karoo 3:ssa. Vaikka ei kestäkään ajossani kuin korkeintaan 6K, niin kannattaa ostaa tuohon hintaan.
https://www.storm-motor.fi/mp-ja-atv-renkaat-ja-vanteet/moottoripyoran-renkaat-17/15070-17/15070-17-metzeler-mce-karoo-3-69t-tl/
-
Kannattaa vilkaista renkaan paistopäivämäärä ettei ole yli viittä vuotta varastoikää. Tosin vastuullinen myyjä, kuten Storm, on ne jonnekin muualle hävittänyt. Tai ainakin pitäisi.
-
Stormilta olen tavannut renkaani ostaa jo 80 -luvulla aina siitä lähtien kun ainoa Storm -liike oli Turussa Läntisellä pitkälläkadulla puutalossa.
Kunnes. Viime kesänä kävin kysymässä Vantaan liikkeestä Cali II takarengasta. Oli kuulemma toimitusvaikeuksia. Saattaisi mennä viikkokausia jos ei kuukausia. Sama vastaus viereisessä Bike Teamissa.
Menin nettiin ja löysin suomalaisten hemmojen mprenkaat.fi. Oli valinnan varaakin ja kumi tuli kotiovelle muutamassa päivässä Schenkerin kuljettamana. Kotiin toimitushan on harvinaista herkkua DHL:n "palveluun" tottuneelle. Ei ollut yli-ikäistä paistoa.
Nyt tänään tilasin sieltä Quotaan Michelin Anakee Adventuret eteen ja taakse yhteishintaan 328,50 euroa. Nyt kuljetusliike näkyy vaihtuneen GLS-Finlandiin (joka toimi Postin kanssa yhteistyössä).
-
Aika tyyriitä ovat renkaat nykyään. Ihan kuin markkahinnat aikanaan. Siksi olen ryhtynyt vaihtoehtoihin. Etu- ja takarengas Cali 1400:seen alle 150€. California Adamantiin, jossa on kolme rengasta, vielä edullisemmin. Vaatii, tosin, puuhastelua mutta, toisaalta, en vaadi renkailta mitään supersuorituskykyä. Kunhan ajelen.
-
Menin nettiin ja löysin suomalaisten hemmojen mprenkaat.fi.
Aika kauan elit epätietoisuudess. Mä olen tuolta ostanut renkaani jo vuosia. Tosin mulla kuluukin 1 etu- ja 2 takarengasta kaudessa, joten kolmen renkaan kertaostos tulee kotiovelle samaan hintaan kuin yhden.
Storm myi black friday -tarjouksena myös noita samoja Karoo3:a. Ostin silloin etu- ja takarenkaan kun halvalla sai. Tsekkasin juuri paistopäivän vuoden, joka on 2021.
Varmaankin noiden Karoo3 renkaiden valmistus on jo lopetettu ja korvaava tuote on Karoo4. Vähän harmittaa kun joutuu palaamaan Karoo3:n käyttöön, joista jo kertaalleen luovuin ja siirryin Heidenau Scouttiin. Hinta tuossa kuitenkin ratkaisi.
-
Karoo 3... Sitä ei voi saadakkaan niin halvalla että enää moisen ostaisin. Quota syö sen soralla alle 3000km, pikitiellä huutaa kun rälläkkä olis kypärässä, sivuttaispitoa ei ole soralla ollenkaan. Vetopito kyllä riittää tuommoseen vanhaa lussuun mutta muuten kyllä niin kamala rengas että ihmettelen miten laatumerkki voi tuommosen tehdä.
mprenkaat.fi saa myös täältä vahvan suosituksen.
-
Ei ole nuo minun tilaamani Misukat mitään Karoo 3:sta. Kuvio on erilainen. Mallimerkintä on Michelin 130/80 R 17 65H ANAKEE ADVENTURE M+S R. Kävin just vertaamassa kuvioita netissä. Pitäisi olla samat jotka näin alla ihan uudessa TT85:ssä.
-
Karoo 3... Sitä ei voi saadakkaan niin halvalla että enää moisen ostaisin.
Tuo oli kyllä hyvä arvio renkaasta. Tenere-merkkifoorumilla yksi tyyppi, joka harrasti sudittelua aina kun mahdollista kertoi saaneensa tuon sileäksi alle tuhannessa mailissa. Mulla oli viimeksi alla Karoo3:t vuonna 2018 ja ennen juhannusta meni jo takis vaihtoon. Eturengas oli kyllä niin äänekäs ettei asfaltilla uskaltanut ajella olleenkaan. Eipä ihme että moisen renkaan valmistuksen lopettivat.
Karoo3:sta siirryin Mitaksen E-07+ Dakariin, joka ei kuitenkaan kestänyt juurikaan kauempaa. Saattaa olla että tuohon vaikutti se, että olin tullut jo sen verran sinuiksi uuden pyöräni kanssa että ajotyyli oli jo aggressiivisempi. Varmasti tuo Mitas on parempi ja kestävämpi rengas ja Mitas tuntuu muutenkin kehittävän renkaitaan aktiivisesti ja kuuntelevan kuluttajia. Em. foorumilta muistan että Mitas mm. otti uudelleen tuotantoon jonkin kilometrejä kestävän rengasmallin (E-09?) amerikkalaisten XT1200-harrastajien vaatimuksesta. Mitaksen edustaja on aktiivinen kyseisellä foorumilla ja saa suoraa palautetta kuluttajilta.
-
MM käyttää Calissa ( 1400 ) takana auton rengasta. Olen etsinyt, josko olis aatavana tohon mun Caliin kans. Vaan en oo löytänyt sopivaa.
Olenkohan etsinyt turhaan - tätäkin?
-
1100 Calissa lienee 140/17 kumi takana. Automitoissa merkiten, hypoteettisesti, kumin leveys olisi 135 tai 145 jos sellaisia olisi olemassa. Voi ollakin vaan minä en tiedä. 1400:ssa on takakumin koko 16 tuumaa eli tyypillinen autonrengaskoko ja käyttämieni renkaiden leveys on 205. Eli varsin normi henkilöaiton kumi. Myös 195-levyinen olisi sopiva teknisesti mutta näyttäisi kovin kapealta, mutta teknisesti kapeampi kuin pyörän alkuperäinen rengas vaikka kulutuspintaa onkin paljon runsaammin.
Pikaisella silmäyksellä rengassivustoille ei löytynyt näin äkisti kuin vararenkaita tuohon kokoon. Niissä on nopeusraja varsin alhainen. Johonkin paukkurautapyörään, jolla ei ajeta kovin kovaa, tuollainen sopisikin. https://www.autodoc.fi/renkaat/search?Season=kesa&Width=145&CrossSections=70&Size=17
Mutta voihan tuota kokoa löytyä korkeammassa nopeusluokassa kun lisää pöyhii luetteloita.
Lisäksi hankaluutta tuottaa se että nykyisissä auton renkaissa on sen sijoituspaikka ja pyörintäsuunta määritelty joka ilmenee epäsymmetrisenä kulutuspinnan muotoiluna. Sellainen lienee omituinen ajettavaksi jos pyörään laittaa. Omalla kohdalla on kuitenkin sattunut tulemaan vastaan renkaita jotka ovat täysin tai lähes täysin symmetrisiä. Kävin myös hakemassa katsastuskonttorilta muutoksen rekisteröintitodistukseen joka asiasta kertoo. Nykyinen takarengas maksoi noin viisikymppiä ja on jo alla odottamassa seuraavien kesien ajosuorituksia. Toistaiseksi, viimeiset 40 vuotta, tullut ajetuksi vähintään kymppitonni kesässä. Muut kilometrit muilla pyörillä.
Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen välikohtaus sattui paikallispoliisin ratsiassa Multisillassa Tampereella. Nuor. konst. oli jo noutamassa ruuvaria kilvenirrotukseen vaan hänelle kolealla äänellä mainitsin että eikös pitäisi pyörän rekisteritietoja vilkaista. Mielestään ei tarvitsisi. Pyörän paperit eivät olleet mukanani eikä niitä, lain mukaan, tarvitse matkassa olla. Poliisiautossa oli netti auki ja sieltä pyysin häntä ottamaan Traficomin sivut auki. Sieltä ilmeni että pyörääni käy monenkokoiset renkaat ristikudoksisista vyörenkaisiin ja saa olla jopa sekarengastus. Laki ei estä auton renkaan käyttöä eikä sekarengastusta kun kyse on L-luokan kulkimesta. Mutta sakot olisin tod. näk. saanut jos en olisi merkityttänyt rengasvalintaa rekisteritietoihin. Edessä käytän ristikudosrengasta ja takana vyörengasta. Saa myös käyttää sekakudoksella olevia renkaita. Harmi että 1400 Caliin ei saa asentaa sivuvaunua.
Noin yleensä ottaen autonrenkaita käyttävät muutkin custom-motoristit kun itse. Kokoontumisissa ja kahvittelupaikoissa tulee silloin tällöin puheeksi auton renkaan käyttö. Auton renkaan kantavuus- ja nopeusluokka on yleensä merkittävästi suurempi kuin mp-renkaan. Myös kulutuspinnan paksuudessa on etunsa. Silti kuluu, ainakin minulla, keskeltä ensin. En ole ajanut renkaita edes kulutusmerkkiin asti koska rengasvaihtohomma ei paljon lompakkoa rasita. Eikä tarvitse ihan taajaan kummitushommia tehdä.
-
2CV:ssä (rättisitikassa) käytetään muistaakseni leveydeltään 135:sta. Liekö kumminkaan "korkeudeltaan" passeli 1100:n takarenkaaksi?
-
Aivan, väärä profiilikorkeus muuttaa maavaraa ja ohjauskulmaa. (Jättöä)
Asia selviää mittaamalla mutta uskoisin, jos ei matalaprofiilisiin kumeihin tähtää, että asia ei ole merkittävä sillä rengas ei nouse kaarteessa "kulmalleen" vaan kulutuspinta on suurimmaksi osaksi tien pintaa vasten, ainakin asfaltilla. Oma kokemukseni on että ei tarvinnut renkaanvaihdon jälkeen ihmeemmin ajamista uudelleenopetella. Heti ensimmäisellä koeajolla Tyrväälle jouduin kanttaamaan ns. raudat maassa kun autoilija ajoi melkein päälle oikaistessaan kiertoliittymässä. Olin heille täysin näkymätön. Mutta pyörä käyttäytyi hienosti eikä tullut kolhuja tai mukkua. Mutta lähellä oli.
Kerrottakoon vielä että eri rengasmerkeissä on eroja kulutuspinnan joustavuudessa ja rengaspaineissa. Vahvistettu pakettiauton rengas ei ole minua varten vaan ihan tavallinen symmetrisellä kuviolla oleva rengas toimii suht sopivasti. Bonuksena parempi pito koska autonrenkaan kumiseos on pehmeämpää laatua mutta kulutuspinta paksu. Nyt on menossa neljäs rengas koska yksi puhkeutui jo alkumatkastaan. Tulevalla kaudella kokeilen ennen tuntematonta halpiskumia. Se on jo alle laitettuna. Alle 50€ hintaan ei kannata rengasta loppuunajaa.
Niin, jos 2CV:n kumi on vain muutoin sopiva vanteelle. Pinnavanne, ainakin joissain malleissa, aiheuttaa lisävarustelua sisäkumin puitteissa.
-
2 CV käyttää korkeudeltaan 15" renkaita joten vannehommia tiedossa. Mistäkö tiedän? Toistakymmentä vuotta ajelin "rättärin"renkailla, sivarilla. Etuja kohtuullinen hinta,lisäksi välitys muuttui paremmin sivarin sopivaksi ilman perävaihteen ratasmuutoksia.
-
Mulla tuli aikanaan Cali 3 mukana pyörät joissa rättärin renkaat. Ei ole ollut itsellä käytössä. Lienevät mökin varastossa edelleen.
-
Mulla tuli aikanaan Cali 3 mukana pyörät joissa rättärin renkaat. Ei ole ollut itsellä käytössä. Lienevät mökin varastossa edelleen.
Sittenhän niissä lienee passelit vanteet jos löytyvät. Lienevät pinnavanteet? Renkaat ovat todnäk entiset.
Nyt vain mittailemaan rengaskehää mittanauhalla ja katsomaan paljonko kehämitta eroaa normirenkaasta. Kokemuksesta tiedän että alle 10% eroa ei ihmeemmin huomaa. Toisaalta asiasta voi olla hyötyä kuten omassa 1400 Calissa sillä ison vaihteen saa päälle jo alhaisemmassa nopeudessa. Säästyy polttoainetta. 2CV:n rengas lienee korkeampiprofiilinen kuin normi mp-kumi.
Entinen työkaverini laittoi GT850-malliseen Guzziinsa sivuvaunun ja pinnasi 2CV:n vanteet sekä eteen että taakse. Haki minulta vielä lyhyemmän perävälityksen. Oli oikein tyytyväinen juurikin tuon ison vaihteen käyttökelpoisuudesta eritoten 80-rajoituksilla. Sivuvaunu hänellä on neuvostovalmisteinen ja melkoisen järeää tekoa eli painava. Samalla pyörä madaltui eli oli helpommin hallittavissa sillä sivuvaunupyörää ei kovasti kallistella.
-
Juuri luin tämmöisen viestin tuolla keskustelupalstalla. Mulle ihan uus asia. Tiedättekö te jotain siitä? Niinku vaik et mistä sen tietää missä renkaissa on silicaa?
"Renkaat on keskenään erilaisia. Itse ajan kyllä vanhoillakin, elleivät ne sitten oikeasti tunnu huonoilta. Muuan rengaskauppias tuota mulle selvitti ja kertoi, että kuivumisongelmaa ei ole niissä renkaissa, joissa on käytetty silicaa seoksessa ja sitä oli muistaakseni käytetty jostain -07 alkaen."
-
Näin äkisti löysin Nokian renkaiden tiedotteen: https://www.nokianrenkaat.fi/yritys/vastuullisuus/tuotteet/uusiutuvat-raaka-aineet/
-
Todennäköisesti moottoripyörällä (Calilla) ei ulosmittaa auton varapyörää. Auton kulmaa kohti painoa tulee 300-500 kiloa ja siihen ei kyllä Californialla pääse. Ellei nyt ihan laukut täynnä keulita päätyökseen. Kuviointi on suunnilleen jonkin perinteisen customrenkaan luokkaa, niin ei juuri pelottaisi kokeilla.
Pikaisella silmäyksellä rengassivustoille ei löytynyt näin äkisti kuin vararenkaita tuohon kokoon. Niissä on nopeusraja varsin alhainen. Johonkin paukkurautapyörään, jolla ei ajeta kovin kovaa, tuollainen sopisikin. https://www.autodoc.fi/renkaat/search?Season=kesa&Width=145&CrossSections=70&Size=17
Mutta voihan tuota kokoa löytyä korkeammassa nopeusluokassa kun lisää pöyhii luetteloita.
-
En käsitä mikä hinku on asennella auton renkaita prätkään ja vielä Suomessa. Ymmärrän tuon Ameriikan meiningin kun ajelevat lämmössä ja suorilla teillä vähintään 50K km vuodessa. Mutta Suomi, maa jossa on Euroopan kuppaisimmat tiet ja kenties lyhin ajokausi, josta johtuen myös vuotuiset ajokilometrimäärät tuskin ylittävät 15K kilometriä. En tietenkään tuomitse mutta olisi mukava kuulla joku perustelu, mitä järkeä tässä on? Perusteluksi ei mielestäni riitä että rengas on halvempi, koska puksuttelu valtateillä ei edes syö rengasta siihen malliin että rengaskulut näyttelisivät merkittävää osaa harrastuksessa. Muistelen että ainakin Metzeler Marathon kesti mulla Calissa tuon 10K km tai lähelle sitä. Pitkätkin reissut onnistuivat kaksi päällä ilman renkaanvaihtoa matkalla.
-
Itsekin laittaisin auton vararenkaan pyörääni vaan tuskin sitä pystyisi katsastamaan lailliseksi kuten olen tehnyt tavalliselle autonrenkaalle Cali 1400 tapauksessa. Toinen ongelma lienee katsastamattomuudessa korvaako vakuutus jos sattuu kämmi? Katsastaminen on siis mahdollista ja kokemusta aiheesta on jo.
Toisaalta, joka kerta kun olen poliisin kanssa tienvarressa tullut tekemisiin, ovat olleet kiinnostuneita lähinnä kulutuspinnan syvyydestä jota tavallisessa auton renkaassa on vähintäänkin riittävästi vaikka sekin kuluu eniten keskeltä kuten kaikissa matkapyörien renkaissa. Eteen laittaisin vakion mp-renkaan.
Siitä päästään taas siihen että kuinka syvä vararenkaaksi tarkoitetun renkaan kulutuspinta on? Kuinka kova kumiseos?
Hyvää siinä taas on suht korkea profiili. Kuka testaa ensiksi? Itselläni ei ole tähän testipyörää.
Yksi asia, muiden ohessa, erottaa mp-renkaan vakiosta autonrenkaasta: pehmeämpi ja pitävämpi kumiseos joka kuitenkin, muotoilullisista syistä kestää moninkertaisesti mp-renkaan iän. Takajarrukin on tällöin varsin tehokas. Nimenomaan märällä pinnalla.
Atlantin takana tämmöistä keskustelua: https://wildguzzi.com/forum/index.php?topic=95742.0
Takarenkaan katsastus: http://www.motomatti.fi/2020/04/california-1400-gts-katsastus-2020.html
Jutusta selviää että ennen katsastusta, omalla vastuulla, tein koeajoa kahdellakin eri auton renkaalla. Lähinnä siksi kaksi rengasta että se toinen alkoi vuotamaan vierasesineen vuoksi. 60€ käytettyä rengasta kun ei kannattanut ryhtyä paikkaamaan isohkon reiän vuoksi niin laitoin uuden alle.
Tuleva ajokausi on mielenkiintoinen: ostin halpamarketista halparenkaan ja testaan sitä. Kustannus ei ollut iso ja käytössäni on renkaanvaihto- ja tasapainotuslaitteet. Sen verran tein koeajoa että syyskylmillä ajoin Verstaaltani Kerholleni muutaman mutkan (Vaakon Nakki) kautta. Kevyesti kääntyi (2,4 bar) ja pitoakin oli riittävästi paikoin kostealla ja kylmällä syysasfaltilla. Loppukauden ajoin trikelläni jossa takana matalaprofiiliset kitkarenkaat. Sillä myös aloitan tulevan kauden. Toivoakseni.
-
Nimimerkki @:lle vastaan vain omasta puolestani: Nuukuus on aina ollut matkassani. Toinen asia se että on kiva tehdä asioita hieman toisella lailla vaikka ei se aina helppoa ole ollut. Koska minulla on aina ollut runsaasti nk. vapaa-aikaa niin on mukava tehdä myös huollot itse ja perusteellisemmin kuin merkkihuollot. Ylijäämän voi sitten kuluttaa vaikka pubikierroksella tai lähteä viikon mittaiselle ajelulle tuosta noin vain. Ylijäämää käytän myös tilavuokriin: Verstastilaan ja Kerholtani vuoraamaani mp-säilytystilaan sekä taloyhtiöltä vuokraamaani autotalliin. Myös asumiseni olen nuukaillut: vuokra-asunto kaupungin laidalla josta pääsee kahdelle eri moottoritielle parissa minuutissa eli reissuunlähtö on nopea ja tehokas. Moottoripyöriä ei nimissäni ole enää kuin viisi. Taannoin myin muutaman 6-Benellin pois ja hieman myöhemmin myös Centauron sillä en enää taipunut kovin hyvin sen selkään. Siinä pyörässä en kikkaillut renkaiden kanssa vaan aina parasta alle. Ilmoittelen sitten kun laitan California 1400:sen myyntiin. Toistaiseksi se täyttää matkapyörän tavoitteita.
Renkaan kulumisesta vielä: 1400:ssa ei vakiorengas kestä, ei ainakaan minulla. Pyörässä on luistonesto ja se paukutti alkuperäistyyppisillä renkailla tämän tästä kun vähän rannetta käänsi. Noloahan sellainen on. Muutaman jännä-tilanteen jälkeen kokeilin auton kumia turkulaisen ystäväni (Gold Wing) vinkin perusteella. Jos se hänellä toimi isomman ja tehokkaamman pyörän alla niin miksipä ei minulla. Alhaiset kustannukset eikä tarvitse ryhtyä rengastöihin keskellä suvea sillä auton rengas kestää koko kesän ja palan seuraavaakin ja sellaisen voi ostaa melkein mistä ja koska tahansa. Valikoimaa on runsaasti.
-
>>...vuotuiset ajokilometrimäärät tuskin ylittävät 15K kilometriä. <<
Tuotaa... Olen "voittanut" erään kerhon leikkimielisen kilsakunkkukisan neljänä vuonna. Kilsoja kertyi >20´000km/v. Yhtena vuonna jäin toiseksi yli 26´000km ajolla. Voittaja ajoi >29´000 km.
Ostin uuden Californian 2008, ja 2013 meni mittari ympäri, eli >100´000km. Nyt ei enää minusta ole tommosille määrille, tunnetuista syistä.
-
Ei nuo Matin perustelut mua vakuuta, koska tuossa mennään kehityksessä heittämällä taaksepäin. Tuohan on sama asia jos mä laittaisin auton renkaan XT1200:een kuten tämä heppu:
https://www.youtube.com/watch?v=F6Why5Fg7qc
Moottoripyörän ajo-ominaisuudet koostuvat aika pitkälle hyvistä renkaista, kyllähän Matti tämän tietää. Kun esimerkiksi saa uudet hyvät kumit alle, niin sen kyllä huomaa.
-
Eipä 1400 California mihinkään mutkatieräppäilyyn sovellu oli renkaat millaiset hyvänsä. Pikaisiin kiihdytyksiin ja matka-ajoon paremmin. Jarrutkin ovat hyvät. Jopa muillakin kuin sintteripaloilla. Lisäksi kuljettajan ergonomia on varsin hyvä kun vain vaihdoin satulan, ohjaustangon, astinlautojen paikat ja polkimien sijainnit. Blogissani on muutoksista listaus. Ensimmäisen kesän suunnittelin ja talven aikana toteutin. Lisäksi monta muuta kohdetta pyörässä vaihtoi paikkaa ja osa tarkoitustaankin. Myös runsaasti lisävarusteita tuli asennettua ja moottorinohjausta säädettyä. Nyt se on hyvä. Ostaessa puolivalmiste.
-
Tuo autorengas moottoripyörässä tuntuu joillekin olevan punainen vaate mutta yleensä he jotka asian tuomitsee eivät ole ajaneet metriäkään kyseisellä rengastuksella. Itselläni on ollut raskaassa matkapyörässä autonrengas takana jo vuosia ja syy siihen on ennenkaikkea parempi ajettavuus. Se että autonrengas on halvempi ja kestää enemmän kilometrejä, ei haittaa yhtään. Ajettavuus on joustavammalla renkaalla miellyttävämpää, kun ensin on sopiva rengaspaine löytynyt. Myös liukkaalla alustalla hitaat käännökset on turvallisempia sillä jos pyörä itsessään painaa yli 400 kiloa, siihen matkatavarat ja kyytiläinen niin eipä takarenkaan tarvitse paljon lipsahtaa kun tasapaino menee.
Lisäksi ajan kaikilla pyörilläni myös sorateitä, autonrengas on paljon rauhallisempi käytökseltään myös siellä. Painavan pyörän autonrengas vaatii, kokeilkaa ennen kuin tuomitsette.
-
Melko harva on kuitenkaan katsastuttanut rengastustaan virallisesti. Siinä voi olla se suurin riski matkaharmiksi kun virkavalta tulkitsee lakia.
Melko moni on halunnut koeajaa Californiallani ja olen heille sen suonut melko monta kertaa. Jälkeenpäin kerroin rengastuksesta. Vain yksi on ottanut kierroksia aiheesta mutta hänkin leppyi kun näytin että asia on Traficomin tiedossa. Outo ei siis eroa huomaa. Kuten Löysä mainitsi on autonrenkaan käytöstä myös muuta etua kuin hyvä pito ja edullisuus. a
Kaikille edullisuudella ei ole merkitystä mutta silti heillä on matkapyörissään takarenkaana auton rengas. Olen samalla kertaa "uhri" kun olen moiseen langennut ja toisaalta edunsaaja samasta syystä.
Tuosta katsastuksesta: en tiedä olenko ensimmäinen lajiani mutta jos olen niin olkaa hyvä vain ennakkotapauksesta.
Reilut puoli tuntia otti ja kahta insinööriä tarvittiin. Itse olin koko ajan viisaasti hiljaa paitsi jos kysyttiin.
Ainoat riesat ovat olleet em. nuorempi konstaapeli ja yksi rengasrikko.
-
En edelleenkään usko perusteluja että jokin auton rengas olisi parempi moottoripyörässä kuin siihen varta vasten suunniteltu pitkän tuotekehityksen aikaansaannos. Ehkä suoraa tietä ajellessa auton rengas voi tuntua "paremmalta" mutta heti kun kohdalle sattuu mutka tilanne on jo toinen. Miten auton rengas voi muka olla turvallisempi "hitaissa käännöksissä" kuin mp-rengas? Pysyykö pyörä pystyssä tiiliskiven muotoisen renkaan varassa vai mistä on kysymys.
Auton rengas on varmasti paljon halvempi, sitä en kiistä. Mp-rengas on kuitenkin tehty ajamista varten ja on myös turvallisuuskysymys mitä suuremmassa määrin. Itselleni muistuu äkkiseltään mieleen ainakin kolme tapausta, joissa olen ylittänyt renkaan pidon asfaltilla. Pari kertaa keli on ollut märkä ja pyörä on lähtenyt vesiliirtoon ja kerran perä lähti lähes alta kurvissa mutta pito palasikin takaisin. Vauhtia on aina ollut riittävästi. Tuuria on kieltämättä ollut matkassa mutta noissa ääritilanteissa rengas kuitenkin lopulta toimi ja pyörä ei lähtenyt lapasesta.
Mullakin on ajopyörässä luistonesto ja jokin mummoille tarkoitettu ajomoodi, jotka kyllä estävät tehokkaasti nuo edellä kuvaamani tapaukset jos niitä viitsii käyttää. Siinä mielessä uudemmat pyörät ovat turvallisempia ja antavat anteeksi kuskin virhearviointeja.
-
Voihan se olla niinkin että uskon asioita. En siitä ryhdy melua pitämään sen kummenin kuin että suosittelen kokeilemaan.
Tietänet kuitenkin, hyvä @, että henkilöauton renkaat ovat sivuiltaan varsin joustavat eli kulutuspinta myötäilee tien pintaa varsin herkästi eikä nouse "kulmalleen" vaikka kaarre on jyrkempikin. Autossakaan. Tärkeää on renkaan sopiva ilmanpaine ja se että on ns. moderni vyörengas.
Mutta jos ei kokeile niin ei voi varman päälle tietää. Itse harmittelen että käytin asiasta tietämättä niinkin monta mp-kumia pois. Käyttö on lisäksi laillista mutta edellyttää, toistaiseksi, ajoneuvokohtaista muutoskatsastusta. Kohdallani se maksoi 50€. Eli vain yhden renkaan hinnan.
Nyt olen ajanut ko.rengastuksella noin 45000 km harmeitta lukuun ottamatta yhtä renkaan puhkeamista vierasesineeseen.
-
Tuo autorengas moottoripyörässä tuntuu joillekin olevan punainen vaate mutta yleensä he jotka asian tuomitsee eivät ole ajaneet metriäkään kyseisellä rengastuksella. Itselläni on ollut raskaassa matkapyörässä autonrengas takana jo vuosia ja syy siihen on ennenkaikkea parempi ajettavuus. Se että autonrengas on halvempi ja kestää enemmän kilometrejä, ei haittaa yhtään. Ajettavuus on joustavammalla renkaalla miellyttävämpää, kun ensin on sopiva rengaspaine löytynyt. Myös liukkaalla alustalla hitaat käännökset on turvallisempia sillä jos pyörä itsessään painaa yli 400 kiloa, siihen matkatavarat ja kyytiläinen niin eipä takarenkaan tarvitse paljon lipsahtaa kun tasapaino menee.
Lisäksi ajan kaikilla pyörilläni myös sorateitä, autonrengas on paljon rauhallisempi käytökseltään myös siellä. Painavan pyörän autonrengas vaatii, kokeilkaa ennen kuin tuomitsette.
Mikä rengas sulla on tonni viissatasessa, koko ja merkki?
-
En välttämättä halua olla etuilija vastaamisessa mutta kun olen vielä hereillä niin olen hyviksi renkaiksi muunmuassa Champiro-merkkisen renkaan. Sellainen rengas joka on keskikohdan suhteen kokolailla symetrinen. Niitä on hankalampi löytää. Oletan myös että Ikkalan viittaamassa 1500:ssa lienee kapeampi kuin 1400 Calissa. Eli luokkaa 195 - 185. Profiilisuhteita voi siihenkin valita mutta liian littanen rengas muuttaa muita ajo-ominaisuuksia ja syö kallistusvaraa. Toki takapamppuja voi laittaa pidempiä.
Yksi huomio jäi kertomatta: auton rengas on kevyempi kuin prätkän rengas. Sillä ei liene varsinaista merkitystä tai en ole sitä oivaltanut. Toki, periaatteessa, jousittamattoman massan keveneminen parantaa jousitusominaisuuksia. Kyse on kuitenkin vain sadoista grammoista.
Omalla kohdalla oli myös merkittävää se että renkaan kehä pieneni reilut 10% joten isompien vaihteiden käyttö tuli yleisemmäksi ja kulutus pieneni samassa suhteessa. Kuten 1400:n omistajat tietävät, pyörä ei ole erityisen pihi. Mutta reilu 10% säästö tuntuu ajan kanssa lompakossakin. 1400 California kun on suunniteltu Amerikassa ja sikäläisille teille niin täällä on hieman eri tarpeet...
Hieman yli 10% renkaan kehän pieneneminen ei juuri kaarteen ottoon vaikuttanut. Ennenkin sain astinlaudan reunat raapimaan mutkissa niin ero ei ole juurikaan autokumin käytön osalta asiaa haitannut.
Kerhollani ei asiaan ole innostuttu mutta muutama tuttu japsikustomin omaava henkilö on ollut asiasta kiinnostunut. Samoin tuttavapiiriini kuuluva H-D-painotteisen porukan henkilöt. Toisaalta heillä on näyttävämpää kun on 300-leveä takanakki. Silläkin voi ajaa. Todistettavasti.
-
No joo kun oikeestaan haluaisin siirtyä auton renkaisiin kahdessa mobedissa, wingissä ja harrikassa. Eli 1500-1800cc (nykyään) ;) Niissä on melkein sama"virallinen rengaskoko" 160/80-16 ja 150/80-16. Taitaa lähellä oikeaa olla myös MU85. Menisivät samanlaisella renkaalla molemmat. Olen käsittänyt että mp koko versus autokoko ei niinkään aina täsmää? Eli haluaisin tietää edes suurinpiirtein mikä autokoko noihin kävisi. Nettiä selaillen ei oikein varmaa tulosta ole tullut.
-
Sen tiedän että vakio mp-kumi 200 versus auto-205 on kokolailla saman levyinen eikä pulleata kohtaa jälkimmäisessä ole.
Olettaisin että sama suhde on kapeammissakin kumeissa. Sen olen huomannut että ylileveää auton kumia ei kannata lähteä sovittamaan vaikka paikalleen saisikin.
Ilmanpaineen suhteen arvelen, riippuen renkaasta jossain määrin, kaposempi rengas vaatii hieman enemmän painetta leveämpään nähden sillä paineen jakauma riippuu renkaan leveydestä. Itse aloitin oletuspaineesta, 205-renkaalla, 2.2bar. Ei ollut huono sekään mutta siinä 2,5 on ollut napakampi vaikka kaarteeseen vieminen on hieman, siis hieman, raskaampaa. Alhainen paine aiheuttaa soutamista äkillisissä suunnanmuutoksissa. Mutta samoja ilmiöitä on tavallisellakin renkaalla kun äkisti suuntaa muuttaa.
Kokeilu ei paljon kustanna. Lähinnä rengastöissä on vaivaa varsinkin jos käy niin että kokeilu ei tyydytä.
Itse ostin, kokeeksi, halpamarketin loppuunmyynnistä ZETA-merkkisen kumin. Se on nyt Calin takavanteella. Saatan keväämmällä ajella kertomaan saattaako sillä ajaa. Kaksi edellistä oli Champiro-merkkisiä Vianorilta. Autonkin alla pelanneet hyvin. Tuttu kauppias.
-
Käyttö on lisäksi laillista mutta edellyttää, toistaiseksi, ajoneuvokohtaista muutoskatsastusta. Kohdallani se maksoi 50€. Eli vain yhden renkaan hinnan.
Oliko siis niin että jouduit muutoskatsastamaan pyörän siksi, koska käytät auton rengasta eli sellaista rengasta, joka ei ole tarkoitettu moottoripyöriin? Renkaan kehän pienet muutoksethan (eikä vannekoon muuttaminen) eivät edellytä muutoskatsastusta Traficonin "L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttaminen" - julkaisun perusteella.
-
Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, ettei auton rengas välttämättä keskity helposti vanteelle. Fightermopopuolella ovat joutuneet sorvaamaan auton vannetta pienemmäksi, että mp-rengas nousee kunnolla vanteelle. Eli auton kumit voivat olla ”löysiä” pyörän vanteella.
-
Tunturi TT on osittain oikeassa. Lisäksi mp:n sisärenkaattoman vanteen muoto ei ole samanlainen kuin auton vanteen muoto. Silti auton renkaan ns. jalkaosa istuu varsin nätisti vanteelle mikä on ehdoton edellytys ilman pysymiseksi vanteella. Renkaat ovat asettuneet vanteelle 3,5 - 5 baarin paineella liukastetta käyttäen ilman draamaa. Näkisin että ei ole pelkoa äkillisestä vuodosta eikä sellaista ole sattunut itselleni enkä ole muilta kuullut.
Toisinpäin ei sitten aina istukaan eli mp-renkaan sovittaminen levitetylle auton vanteelle voi tuoda tuhon jo rengasta paineilmalla vanteelle nostatettaessa. Kerhollani joitakin vuosia sitten niin kävi kun kerhokaverini BossHossiin leveämpää rengasta soviteltiin. Rengas katkesi ankarasti pamahtaen. Korvat soivat pari päivää. Sen jälkeen mittailtiin ja sorvattiin ao. valuvannetta ja saatiin mp-rengas pysymään ilman sisäkumia vanteella sekä asennettua se levitettyyn takahaarukkaan. Ehdotin aiemmin auton renkaan käyttöä mutta se ei, kuulemma, sopinut tyyliin. Myöhemmin rakensin kyseisestä pyörästä triken tarkoituksena vetää asuntovaunua. Mielenkiintoinen projekti jossa keulan muutettavilla ohjauskulmilla ja -mitoilla on suuri merkitys.
Ps: tarkoitusta varten valmistin erityisen vannesorvin jolla voi halkaista vanteen levitystä tai kavennusta varten sekä muotoilla että mittailla. Sorvissa voi tehdä myös hitsausta. Varustettu taajuusmuuttajalla. http://www.motomatti.fi/2014/03/vannesorvi.html
Laitteen myin myöhemmin yksityisomistukseen.
-
Nimimerkki @ kysyi: Oliko siis niin että jouduit muutoskatsastamaan pyörän siksi, koska käytät auton rengasta eli sellaista rengasta, joka ei ole tarkoitettu moottoripyöriin? Renkaan kehän pienet muutoksethan (eikä vannekoon muuttaminen) eivät edellytä muutoskatsastusta Traficonin "L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttaminen" - julkaisun perusteella.
Olin aikanaan itse tuotakin lainkohtaa laatimassa MMAF:n ja Smoton edustajana ja se on monesti ollut avuksi sekä hyödyksi silloin jos ei ole sopivaa kumia tai vannekokoa saatavilla. Mutta syytä ei tarvitse kertoa koska katsastusta ei silloin tarvita.
Sen sijaan auton renkaan sovittaminen moottoripyörään, ainakin periaatteessa, vaatii merkinnän rekisteröintitodistukseen. Ymmärrän kyllä senkin näkemyksen että muutaman kympin kulua ei haluta maksaa vaikka toisessa päässä voi olla ratsian yhteydessä kilven vienti, sakko ja päälle vielä muutoskatsastuskulut.
On sitten ihan oma asiansa kun käytetään epäkonventionaalista, eli ketjun aiheen mukaista, ratkaisua. Siksi piti teettää pyörään muutoskatsastus, 50€, että on tosite siitä että ratkaisu on todettu asianmukaisten toimenhaltian, katsatusviranomaisen, toimesta toimivaksi ratkaisuksi. Ei se sen vaikeampaa ole. Mikäpä minä olen insinöörin lausuntoa vastaan väittämään.
Paljon isompi prosessi oli toisen auton renkaita hyödyntävän ajoneuvon hyväksyntäprosessi. Siinä muokkaamani ajoneuvo asetettiin testauksen alaiseksi. Toimenhaltijana oli Testmill Pentanova. Siinä katsottiin jarrutehot säädetyssä nopeudessa ja pysäköinnissä jyrkkään rinteeseen, käsittely eri nopeuksissa, kuten väistökokeet, jarrujen häipyminen ja muutamia muitakin vaatimuksia. Se paperi maksoi noin 500€ ja sen jälkeen rekisteröintikatsastus 50€. Noilla rahoilla saa siis mahdollisessa tienvarsitarkastuksessa, edellyttäen että kaikki on kunnossa, puhtaat paperit.
Merkittävin seikka tässä jutussa oli se että kyseinen trike kallistelee sisäkaarteeseen hieman samoin kuin kaksipyöräinenkin. Sellaista ei, kuulemma, ollut silloin vielä muualta markkinoille tullut.
-
En ole osittain oikeassa vaan täysin oikeassa. Vannetta on joudutti sorvaamaan pienemmäksi, että kumi nousee ylipäänsä vanteelle.
-
Aivan, kuten aiemmin esitin, voi olla näin. Kyseinen ilmiö ei estä sopivan renkaan asennusta vanteelle. Asia on todettu Traficomin toimesta. Mitään ongelmaa ei siis ole.
-
Niin, ei estä, mutta voi aiheuttaa tilanteen, että kumi ja vanne ovat eri paria.
-
Itselläni on ollut sitten tosi hyvää tuuria kun parillakin eri sivuvaunuyhdistelmällä, joiden kuollut paino menee lähemmäs 700 kiloa, talvella on sivuluisun päätteeksi tökännyt takarengas sulaan kohtaan. Eikä ole autonrengas irronnut alkuperäiseltä moottoripyörän vanteelta, ainakaan vielä;-)
-
Kokemuksesta tiedän olevan mahdollista että mp-rengas ei tahdo mahtua auton vanteelle mutta toisinpäin asia on mahdollinen. Ilmanpaine pitää renkaan vanteella kitkan ohella.
Jos jotain varsinaista ongelmakohtaa, tekniseltä kannalta, etsii niin auton renkaan jalkaosa on autonkumissa leveämpi kuin mp-renkaassa eikä siksi asennu mp-vanteelle samalla tavoin kuin siihen tarkoitettu rengas. Toisaalta kokemus on osoittanut että asiasta ei ole merkittävää haittaa. Ilma pysyy sisällä ja rengas vanteella. Ainoa haitta on se että renkaan lieve ei asetu vanteeseen nähden tiukasti vaan nojaa ainoastaan kevyesti vanteen reunaan ja se aiheuttaa, maantiepölyn kanssa, vanteen kulumista. Ainakin maali on lähtenyt ko. aluelta irti mutta itse vanteen alumiini ei ole juurikaan kulunut. Vaiva on lähinnä kosmeettinen. Itse arvelen pyyhkäiseväni pensselillä seuraavan renkaanvaihdon yhteydessä mustaa 2K epoksimaalia alueelle. Näin minulle on suositeltu. Teräsvanteessa homma voi olla kinkkisempi ruostumisen suhteen. Tässä joitain selvityksiä asiasta: https://forum.ironbutt.org/index.php?threads/examining-the-%E2%80%9Cdark-side%E2%80%9D.9/
Auton rengas kuluu mp-vanteella niin että renkaan keskiosasta lähtee pinta ensin eli rengas menee vaihtoon sen vuoksi samasta syystä kuin mp-rengaskin yleensä. Kuluneen renkaan tunnistaa myös siitä että ohjaamiseen tarvitaan, varsinkin hidasajossa enemmän voimaa kuin uudella renkaalla ajettaessa. Tosin eri rengasmerkeillä on eroa keskenään. Siksipä en olekaan ajanut renkaitani viimeiseen milliin asti. Se ei harmita koska auton rengas on edullinen hankkia.
Saattaa olla niin että kun nyt alla oleva 205 leveä kumi tulee käyttöikänsä päähän tai ei ole muusta syystä käyttökelpoinen, kokeilen 195-levyistä. Keskustelupalstoilla, muiden merkkien osalta, 195 ja 185 leveydet ovat suosittuja. Toki renkaan leveys määrittyy vannekoon mukaan mutta siinä sallitaan pientä vaihtelua suuntaan jos toiseen.
Omalta kohtaa aihe on ollut sikäli mielenkiintoinen että testaamisvaihe kesti melkein kaksi suvea laittomasti. Siinä vaiheessa kun totesin että asia on toimiva ratkaisu eikä isompia haittoja ollut havaittavissa päätin käyttää pyörän katsastuksessa. Perustelin asian suullisesti vaikka matkassa olivat myös tekemäni selvitykset asiasta paperilla kaiken varalta. Asia siis hoitui suullisella käsittelyllä ja on sittemmin ollut esimerkkinä muillekin laillistamaan auton renkaan käytön mp:ssä.
Tiettyä ristiriitaa asiassa oli se että perusteluiksi ajettavuudesta riitti oma lausumani asiasta ajettuani laittomalla rengastuksella. Hyväksynnän aikana pyörä ei liikkunut lainkaan. Toisaalta kummallakaan katsastajalla ei ollut asianmukaista ajokorttiakaan.
-
Varmasti tuo Mitas on parempi ja kestävämpi rengas ja Mitas tuntuu muutenkin kehittävän renkaitaan aktiivisesti ja kuuntelevan kuluttajia. Em. foorumilta muistan että Mitas mm. otti uudelleen tuotantoon jonkin kilometrejä kestävän rengasmallin (E-09?) amerikkalaisten XT1200-harrastajien vaatimuksesta. Mitaksen edustaja on aktiivinen kyseisellä foorumilla ja saa suoraa palautetta kuluttajilta.
Muistin väärin tuon Mitaksen rengasmallin, joka on otettu uudelleen tuotantoon. Se onkin E-07. Nyt Mitaksella on siis tuotannossa sekä (uusvanha) E-07 sekä uudempi malli eli E-07+. Molempia saa myös Dakar-versiona. Olisin ostanut tuon uusvanhan E-07 Dakarin jos Riekkoniemen pojilla olisi ollut sitä varastossa. Tässä on Mitaksen edustajan kommentti asiasta:
https://www.yamahasupertenere.com/index.php?threads/the-new-mitas-e07-adventure-tire-tyre.23781/page-14#post-403563
-
Tärkein asia auton renkaasta taisi jäädä kertomatta: erinomainen pito jarrutuksissa ja kiihdytyksissä. Takajarrua tulee käytettyä nykyään enemmän. Auton renkaan kumi on pidoltaan mp-rengasta huomattavasti parempi. Pehmeämpää seosta.
-
Seos tuskin on pehmeämpi, sulaisi painavan auton alla aika vinhaan. Kuviointi todennäköisesti tekee pinnasta elävämmän.
-
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä rengaskeskustelua. Loppuen lopuksi kyse on siitä, millaisia riskejä on halukas ottamaan. Hyödyt vs haitat, kuten tässä mainiossa videossa todetaan: https://youtu.be/hEZeR9E3JyY (https://youtu.be/hEZeR9E3JyY)
F9:ia kannattaa muuten seurata, jos ei ole katsellut näitä aiemmin.
-
Joskus aiemmin olen tuon jutun nähnyt. Itselle ei kyllä olisi tullut asennetuksi tuollaisen sporttiseen ja osin maastokelpoiseenkin pyörään auton kumia.
-
Eihän tuo nyt ihme ole, että tuollainen tulos! Siinähän oli kettinkivetoinen pyörä,
eikä Oikea Kardaanivetoinen Moottoripyörä.
Johan se nyt oli selvää jo ennen kokeiluakin! :P ;D
-
Törmäsin tällaiseen juttuun moottoripyörän renkaan kulumiseen vaikuttavista seikoista. Rengaspaineet, moottorijarrutus, kardaaniveto, etujättö ym. vaikuttavat asiaan suuresti. Jos joku ei tiedä, miksi renkaat kuluvat enemmän keskikohdan vasemmalta puolelta kuin oikealta, niin kannattaa lukea juttu. Oikea vastaus ei ole tien kaltevuus. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
https://www.rattlebars.com/tirewear/
-
Niin jos oikein ymmärsin niin vasen renkaan kulutuspinta tekee oikeanpuolisessa liikenteessä merkittävästi pidemmän matkan. Korjatkaa jos olen tulkinnut englanninkielisen tekstin väärin.
-
Niin jos oikein ymmärsin niin vasen renkaan kulutuspinta tekee oikeanpuolisessa liikenteessä merkittävästi pidemmän matkan. Korjatkaa jos olen tulkinnut englanninkielisen tekstin väärin.
Oikein olet asian ymmärtänyt.
-
Mitä käyttämiini autonrenkaisiin, takarenkaana, tulee niin niissä on kulunut keskikohta ensin. Tosin oma otantani on kapea kun on vasta neljäs rengas menossa. Tosin yksi oli vain hetken sillä sen vei puhkeaminen. Nykyisellä halpisrenkaalla (Merkkiä ZETA.) en ole ajanut kuin muutaman kilometrin.
Tiedosta viisastuneena seuraan sen kulumista tarkemmin nimenomaan vertaillen kulutuspinnan keskialueen ulkopuolisten alueiden kulumista. Havaittu tieto kuitenkin on että kuluu keskeltä ensin. En ole ajanut kulutusmerkkihin asti vaan luopunut renkaista hieman ennen. Oma käsitykseni on että auton rengas syrjäyttää huonommin vettä esimerkiksi lätäkköön ajettaessa. Kun asian tietää niin mahdollisuus vesiliirtoon pienenee. Ajettavuudessa sen sijaan ei ole merkittävää eroa. Vaikka luulisi. Kokeillessani ensimmäistä kertaa olin yllättynyt sillä ajo-ominaisuudet mp-renkaaseen verrattuna olivat varsin vähäiset. Renkaan kuluessa kulku käy hieman kulmikkaammaksi mutta silloin on jo aika vaihtaa uuteen. Mutta niin käy myös mp-renkaan suhteen.
Leveydestä: kun nykyinen 205 leveä kumi menee vaihtoon, arvattavasti parin suven jälkeen, ajattelin kokeilla 195 leveyttä. Silloin pitää kasvattaa profiilisuhdetta vastaavasti sillä muutoin menee takapää liian alas ja sillä voi olla merkittävää vaikutusta ajettavuuteen. Vastaavasti profiilisuhteen nosto voi vaikuttaa renkaan vakauteen. Tästä ei siis kokemusta vielä. Kunhan ajattelin.
-
Sehän sanoo tuossa, että takanen kuluu keskeltä. Mikä ei monellekaan tullene yllätyksenä🤓 Perusteluissa on järkeenkäyviä juttuja. Kardaanipyörän suurempaa renkaan kulutusta ei kyllä ole tullut ajatelleeksi. Keskeltä ne kyllä on kulunut, mutta joku alppireissu kyllä yllätti, että melko kulunut takanen kesti paljon enemmän kuin olisi kestänyt kotona. Mutkilla on vaikutusta.
-
Tiiä noista nettiviisasta. Mulla sama rengas ja lähes saman kokoisena kestää harrikassa max 10tkm, wingissä 17tkm. Suomen nastoilla karhennetuilla teillä, euroopassa saa kertoa melkein kahdella.
-
Mulla taas menee renkaita siihen tahtiin ettei niitä kerkeä edes tarkastelemaan. Painava ja tehokas pyörä syö aina renkaita eri tahtiin kuin kuin pienempi ja kevyempi lajikumppaninsa. Ja kukapa ei sudittelisi soralla? Se on sellaista hupia, jota on turha yrittää selittää asiaan vihkiytymättömille.
-
Itsellä oli 40 vuotta sitten SR500, se ei lie kenenkään mielestä painava eikä tehokas, mutta renkaita ja ketjuja se kyllä paskoi ihan kunnolla. Arvelin, että ykspyttysen nyhtäminen vaikutti asiaan. Seuraava oli varmaan 50 kiloa painavampi GS 650G ja takanen kesti paremmin, mutta eihän sekään tehokas ole.