Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: @ - Marraskuu 12, 2021, 16:49:51 ip
-
Briteistä kuuluu pelkkää paskaa. Uusien bensamoottoristen prätkien myynti kielletään viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
Kaikki tämä ilmastohuijauksen varjolla. Jos joku ei tiedä, niin ihmiskunnan hiilidioksidituoton osuus kokonaisuudesta on noin 4 %. Suomen osuus ihmiskunnan 4 % päästöistä on noin tuhannesosa, 1/1000.
https://www.ossitiihonen.com/2019/04/09/kylmia-tosiasioita-hiilidioksidista-co2/
https://www.femamotorcycling.eu/uk-ban-petrol-motorcycles/
-
Jos jossain on noin päätetty, meidän täytyy pysyä kehityksen kärjessä ja tehdä sama päätös jo vuodelle 2030.
Henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin 5% suomen CO2 päästöistä. Arvioidaan hihavakiolla, että siihen sisältyy 1/100 prätkien osuutta, jolloin prätkien päästöt ovat 0,05% Suomen kaikista päästöistä ja samalla 0,00005% maailman päästöistä. Ja maailma pelastuu. En osta uutta bensiinikäyttöistä moottoripyörää tuon kiellon tultua voimaan. Saatan lopettaa myös hengittämisen ja piereskelynkin, varmuuden vuoksi.
-
Omalta kohdalla ei ihmeemmin heilauta mitä tapahtuu vuonna -35. Jos, ylipäätään, olen silloin vielä elävien kirjoissa ja vieläpä omaan ajokortin. Ei toki mahdottomuus mutta suvussani aika harva on elänyt niin pitkään että em. edellytykset täyttyisivät. Mutta muut, nuoremmat ja nyt elämäänsä aloittelevat, voivat olla vuonna -35 aivan toista mieltä kuin me nyt.
Eräässä maassa poltettiin taannoin kirjoja roviolla kun niissä oli "väärää asiaa" niin kierrätyskeskuksen metallin murskaimet saavat syödäkseen "väärää materiaalia" kunhan se on siksi tuomittu kuten britit ovat asian ajoittaneet. Voi olla että aikaisemminkin.
Toki päässäni on semmoinenkin asia vilahtanut jotta veisin jossain vaiheessa tonninelisatasen kauppaan, jos siitä jotain hyvitettäisiin tai myisin tarvitsevalle kohtuusummalla ja ostaisin kevyemmän kaksipyöräisen kulkuneuvon jolla pääsen, halutessani, mökille, kokoontumisiin, Kerholle, harrastusten pariin ja jopa paheksutulle huviajelulle. Luettelemani kohdelistaus on monen valistuneen kansalaisen mielestä kaikki huviajelua. Niin minäkin siihen suhtaudun. Aikoinaan työmatkatkin olivat huviajelua, varsinkin työpäivän jälkeen. Samalla tein yhteiskunnan kannalta tarpeellisia asioita: kulutin, tuotin ja pilasin jätöksiksi kulutustuotteita kuten bensiiniä ja elintarvikkeita. Yhteiskunta sai välilliiset ja välittömät veronsa, palkan itselleni, asunnon ja dieselautonkin. Jolla pääasiassa ajan yksin vaikka siinä on tilaa. Nyt kun ei ole palkkaa vaan eläke niin aikani kuluksi olen ostanut firmojen osakkeita niin on elämä mielenkiintoisempaa.
-
Kohta on vuosi 2022. Vuonna 2035 ensi vuonna hankitut prätkät ovat vasta uudenkarheita, joten väkisinkin tuo päätös alkaa vaikuttaa mp-kauppaan aika nopeasti etenkin kun se kopioidaan taatusti Suomeenkin. Vaikka todennäköisesti olen vielä hengissä vuonna 2035, niin on aivan varmaa etten enää hanki koskaan uutta moottoripyörää. En edes kerkeä ajaa nykyisiä loppuun tuohon mennessä.
-
Mie vähän luulen, että jos jossain kielletään uusien polttomoottoriautojen myynti vuonna 20XX, niin voisi olla, että samalla menee prätkätkin.
Toisaalta luulen, että jotain kautta jotain päriseviä laitteita saa vielä kilpiin, esim. puolustuvoimille, pelastuslaitoksille jne.
Mutta ihan varma en olisi, koska synteettinen polttoaine voi olla vaihtoehto 10 vuoden päästä, mikä antaa polttomoottoreille lisäaikaa.
-
Minä en ymmärrä miksi bensa- tai dieselmoottoreiden kieltäminen nostattaa noin kovasti verenpainetta. Eikö se ole ihan yksi hailee millä se auto tai moottoripyörä kulkee. Minulle sillä käyttövoimalla ei ole merkitystä. Kehitys kehittyy ja käyttövoima-asiat varmasti ratkaistaan jotenkin. Meillä ja muualla koulutetaan fiksuja insinöörejä, teknikoita ja mekaanikkoja. Tulee sähkö-, vety- ja erilaisia biopolttoainekulkuneuvoja. Pärinääkin varmaan saa aikaiseksi jollain kovaäänisellä.
Ja toisekseen polttomoottorivehkeillä saa varmasti ajaa maailman tappiin. Polttomoottoreilla saa ajaa niin kauan kuin bensaa ja dieseliä vielä myydään. Ajamisen hinta tosin saattaa nousta. Ainoastaan uusien myyntiin näyttää tulevan rajoituksia niin valmistajien kuin valtioidenkin puolelta. Käytettyjen kauppa saanee jatkua. Minä ainakin ajan V85TT:llä ja nokivasarallani niin kauan kunnes on tarjolla edullinen vaihtoehto. En ole ollenkaan huolissani. Tärkeintä nyt on pysyä rauhallisena.
Tosiasia on kuitenkin, että polttomoottori vaihteistoineen ja kytkimineen on paljon monimutkaisempi rakentaa ja suunnitella kuin sähkömoottori. Nyt polttomoottorien ympärille on kertynyt valtava teollisuuden haara. Ja on aivan luonnollista, että tuo teollisuuden haara sekä öljyteollisuus, kuljetus ja kaikki mitä tuohon liittyy, laittavat vastaan. Mutta maailma muuttuu. Insinöörit kehittävät uutta. Minun veikkaukseni on, että valtavat polttomoottiritekniikkaan perustuvat tehtaat ja siihen liittyvä teollisuus ovat muisto vain joskus 2050-luvulla. Sille käy aivan samoin kuin USA:n ruostevyöhykkeelle, jos kehityksessä ei pysy mukana. Autoteollisuus on jo muutoksen hoksannut. Kaikki kuluttajat eivät vielä ole vielä ajan tasalla. Tästä hyvänä esimerkkinä on netissä oleva Kauppalehden artikkeli tältä päivältä 14.11.2021, jossa Renaultin toimitusjohtaja Luca de Meo valottaa tulevaisuutta autoteollisuuden kannalta.
Minä kyllä laittaisin paukut vetytalouteen. Varsinkin nuorten kannattaisi seurata vetytalouden kehittymistä ja kouluttautua/hankkia pätevyys erilaisiin vetytalouden osaamisiin. Mutta minä päristelen polttomoottorilla vielä piiiiiiitkäään!
-
Vetytalous on vaihtoehto, mutta nykytietämyksellä ja tekniikalla aivan liian kallis tapa säilöä "sähköä" saati käyttää sitä henkilöauton polttoaineena.
Kun vihreän vedyn ongelma on saatu ratkaistua, niin sitten voi vetymarkkinoiden kasvu alkaa.
Sekin vielä, että ennen kuin vety henkilöauton tankkiin saakka ehtii, niin sillä on paljon enemmän käyttökohteita, jossa päästöjä hillitään huomattavasti enemmän kuin henkilöautokäytössä.
Lainaus:
Uusiutuvan, vihreän vedyn ongelmana on, että sen tuottaminen vaatii todella monen tuulivoimalan energiantuotantoa.
Esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehtaan vaatiman vetymäärän tuottamiseen tarvittaisiin noin 10 terawattituntia energiaa nykyisellä vesielektrolyysillä, käytännössä yhden ydinvoimalan verran.
Vertailun vuoksi: Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh. Suomessa oli viime vuoden lopussa 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 2 586 MW.
Samalla rinnalla tapahtuu P2X, fuusio jne. ja kuka sitten onkana 50-luvulla voittaja, niin ne näkee, ketkä silloin elää.
-
Hyvä että polttomoottorista päästää eroon. Ristiriitaista itseltäni joka tykkään kovasti pöristellä 1983 mallisella kaksitahtisella Vespa PX200'lla ja ostaa pöräytin hiljakkoin tässä yli kuuskybäsenä ton 2001 Nevadan (ehkä loppuiän pyöräksi). Vaikka miten olen "vihreä" ja otan vakavasti ilmastonmuutoksen niin laitan asioita vaakakuppeihin. Oma hiilijalanjälkeni on hyvin pieni. Kävelen duunimatkat, en lentele ja elän aika pienesti. Vespalla pöristelen vaimoni kanssa uimarannalle ja stadissa pikkumatkat mutta pääosin se on sellainen harrastepyörä jota on kiva ropata ja se tekee hyvää päälle ja sielulle. Ei sillä ole voinut edes ajella pitkiä matkoja kun tärinä saa selän kipeäksi. Tämä olikin se syy miksi tohon prätkään suuntasin katseeni. Se on tarkoitettu Helsinkiläisparin virkistyskäyttöön jolla voidaan tehdä pikku retkiä ja olettaen kilometrejä tulee aika vähän. Mutta rakastan sitä värinää, soundia ja fiilistä jonka siitä saan ja laitan vaakakuppiin sen hyvinvointiani lisäävänä. Se liittyy oleellisesti moottoriin enkä tiedä antaisiko sähköinen lainkaan samaa vastetta. Silti toivotan kehityksen tervetulleeksi ja jää nähtäväksi mitä sitten tapahtuu. Millä tulevaisuudessa ajelen vai ajelenko millään.
-
Britannia on teknillisenä yhteiskuntana jo melkoinen kehitysmaa. Tämä polttis luopuminenkin kaiketi poliittista teatteria "pakon edessä".
Vasta nyt 2021 syyskuun alussa siellä tuli myyntiin E10 bensiini, joka meillä velvoitettiin jo 2011 alusta pumppuihin.
Oma veikkaukseni olisi vähäpäästoisistä polttonesteistä kokonaan Co2 päästöttömiin synteettisiin litkuihin - aika näyttää.
Sähkömoottori ei ole autoissa ongelma vaan akkuteknologia joka kaipaa vielä suurta kehitysaskelta pärjätäkseen uusiutuville polttonesteille.
Poliitikkojen ilmastoaktiivisuus olisi uskottavaa jos esim E85 etanolipolttoaine maksaisi vain puolet bensiinistä, kun sen päästövähennysvaikutus on 80%.
Vastaavasti toisen sukupolven biodiesel olisi mittarilla myös 10 tai vähintään 5 senttiä fosiilista dieseliä halvempaa 90% pienempien päästöjen ansiosta.
Omakotitalojenkin öljylämmityksissä voisi tukea muunnosta (kotimaisen)pelletin polttoon eikä yksisilmäisesti vain kattilan poistoa pois sähköpumppujen tieltä.
Nyky touhussa on liiaksi sähköisen maailman ideologiaa, jossa järkevämmät/halvemmat/helpommat/nopeammat siirtymät hypätään yli ja lopputulos on kompurointia.
Valtaosalle tieteellinen kuvitelma (scifi) sähkökaupungeista on silkka mahdottomuus ja jo olemassaolevan pikainen romuttaminen suuri aineellinen menetys.
Ajassa ja ajattelussa on jotakin samanlaisuutta 60-luvun vapauden ja rajattomuuden ideologian kanssa, kun kaikki vanha halutaan pois pyyhityksi ja aloittaa uusi maailma/yhteiskunta kokonaan tyhjältä pöydältä. Ikäänkuin kaikki vanha olisi tuhoisaa, tarpeetonta ja typerää - kehityksen tiellä olevaa.
Myöhemmin on vasta ymmärretty esim talonrakennuksessa etteivät ne modernit tasakattoiset elementti omakotitalot muunneltavine tiloineen olleetkaan yhtä kestäviä ja terveellisiä, kuin 1800 - 1950 luvuilla rakennetut vanhanaikaisen kömpelöt harjakattoiset piparkakkutalot. Polttomoottorin kehitys on ollut suurta 1900 luvun alusta nykypäivään ja sen uudet mahdollisuudet (mm puhtaammat tai päästöttömät ei fossiiliset polttoaineet) vielä täydelleen hyödyntämättä.
-
Juu, komppaan Alia. Jos ongelma olisi niin suuri kuin Greta ja kumppanit markkinoivat, ei olisi mitään teknillistä estettä rakentaa autoja, jotka kulkevat 80 km/h ja juovat jotain 3 litraa sataselle. Sen sijaan yhä useammat haluavat puolitoista tonnia painavan nelivetomaasturin, joka juo kolme kertaa tai neljäkin kertaa tuon määrä. Ei ole mitään teknillistä estettä rakentaa autoja, jotka toimivat vähäisellä huollolla 1000000km ja kestävät jokapäiväistä käyttöä 30 vuotta. Nykyään rikkaissa maissa paaleihin lyödään valtavat määrät alle 100 000km ajettuja, 5 vuotta vanhoja autoja. Glasgowin kokous viimeistään osoitti, että huolissaan ollaan vain sen verran että aktiivit saavat kirkua. Kovinta ääntä taitavat pitää he, joiden asunnot ja käyttövesi lämpenee hiilellä ja samalla sulattaa pitkät matkat katuja kaupanpäälle.
-
Näytä minulle poliitikko, joka tukee varauksetta kestävää kehitystä ja haluaa suitsia jatkuvaa kasvua...
Meidän tapa liikkua on päätetty ja tullaan päättämään poliitikkojen pöydässä lobbareiden ympäröimänä.
-
Tuo kolme litraa satasella on jo kokeiltu vakiobensalla kulkevalla autolla. Moottoripyöräkin samalla tekniikalla kulkee ihan hienosti. Kyseiset moottorit eli laihaseosmoottorit kiellettiin yhden seikan takia: typen oksidien päästömäärä. (NOx) Ilmassa oleva typpi hapettuu korkeassa lämpötilassa muodostaa ilmeisen heikosti hajoavia typen oksideja kuten typpimonoksidia ja typpidioksidia. Tietääkseni tätä sarkaa ei ole sen jälkeen tutkittu kun on niin myrkyllisiä aineita.
Oma tietämykseni lämpökemiassa on sen verran rajoittunutta että en voi tarjota ratkaisua tähän. Uskoisin kuitenkin että jollain tekniikalla NOx-päästöt saadaan kuriin joko palamisvaiheessa tai sen jälkeen. Guzzikin teki laihaseosmoottorin joka kulki melkein "ilmalla" eli vähällä bensiinillä. Omistin sellaista muutaman vuoden ja olin tyytyväinen. Kerrankin Guzzin kone kävi tarpeeksi lämpimänä. Myöhemmin tämäkin pyöräyksilö oli muutettu käymään vakioseoksella ja sen jälkiset saman malliset oli jo tehtaalla säädetty ns. vakiosäätöihin. eli kulutusta lisätty parilla litralla per sata kilometriä.
-
Juu, eihän noin pieneen kulutukseen pääse kuin lähinnä mopoautoa muistuttavalla aparaatilla, jossa on pieni tuulipinta ja hyvä aerodynamiikka. Mutta useimmat ihmiset ajavat yksin lyhyehköä työmatkaa ja usein vielä kahdeksankympin rajoitusalueella, jolloin alle 10 heppainen moottori jaksaa vetää sen mitä tarvitaan. Mutta liikenteen päästöt on niin komplisoitu asia, ettei siihen aleta etsimää ratkaisuja Messerschmitin jalanjäljillä. Ajoneuvoteollisuuden lobbaajat syöttävät poliitikoille ideansa ja se on sitten siinä.
Joskus neljäkymmentä vuotta sitten kavereiden kanssa oltiin mukana Tekniikan Maailman järjestämissä Pisaralla pisimmälle -kilpailuissa ja silloin tiimimme paras tulos taisi olla runsas 2 desilitraa sataselle. Maaliman huiput meni lähes samoihin aikoihin jo desilitralla. Keskinopeus piti vähintään olla muistaakseni jotain 26 km tunnissa.
-
TM vertaili kevareita kesällä 2021.
Honda CB 125 R Neo Sport
Husqvarna Svartpilen 125
Kawasaki Ninja 125
KTM 125 Duke
Super Soco TC Max
Yamaha MT 125
Kuvaavaa on, että porukan janoisimmaksi osoittautui Kawasaki, joka sekin vei vain 2,7 litraa sadalla kilometrillä. Vau, hämmästyi testiryhmä. Pyöristettynä saman verran vei KTM.
Husqvarna vei 2,6 litraa ja Honda 2,5 litraa. Yamaha löi pöytään uskomattomat luvut: 1,97 litraa satasella, joka pyöristyy kahteen litraan. Se on todella vähän.
Super Soco oli kuitenkin energiatehokkuudessaan omaa luokkaansa, sillä se vei sadalla kilometrillä vain 3,0 kilowattituntia eli saman verran energiaa kuin on 0,3 litrassa bensaa! Tuo 3 kWh sähköenergia tekee rahassa 0,15 euron kilowattituntihinnalla laskettuna 0,45 euroa. Super Socolla ajaminen on siis edullisempaa kuin kulkea bussilla sama matka.
Nyt joku voisi epäillä, että testiryhmä nuukaili, mutta se ei pidä paikkaansa. Ohjeistimme testiryhmää ajamaan kuin teinit: jokaisesta risteyksestä kiihdytettiin siis kaasu pohjassa – toki nopeusrajoitusten mukaan.
Kulutus on mielenkiintoinen tekijä, kun viivalle asettuu myös sähkökäyttöinen Super Soco. Polttoainekäyttöisistä pihein oli Yamaha 2,0 litran satasen keskikulutuksella. Kawasaki ja KTM olivat janoisimmat 2,7 litran keskikulutuksella. Kun vuodessa ajaa 6 000 km, asettuvat polttoainekustannukset tasolle 198–270 euroa. Ero pyörien välillä on siis noin 70 euroa.
Super Socon 2,7 kWh:n keskikulutus sen sijaan tarkoittaa, että 0,15 euron kWh-hinnalla vuoden ajelut maksavat vain 24 euroa. Se on karkeasti kymmenen prosenttia peruspiikkien polttoainekustannuksista. Nyt puhutaan jo parinsadan euron säästöstä. Loppuarviossa eri voimanlähteet arvioitiin omina ryhminään, joten Yamaha ja Super Soco saivat kumpikin kympin.
-
On ihan naurattanut viime aikoina, kun olen kurapyörällä ajanut. Piikkinen nelari ei ole mikään hirmuisen janoinen uralla. Taitaa osua johonkin 1,5 litraan tunnissa tuo kulutus ;D Maantietä ei meidän reiteillä ole. Ja tuolla pusikossa tulee kyllä piiskattua laitosta, eli nuukailusta ei ole kyse tuollakaan.
-
...sähköenergia tekee rahassa 0,15 euron kilowattituntihinnalla laskettuna 0,45 euroa. Super Socolla ajaminen on siis edullisempaa kuin kulkea bussilla sama matka.
Vertailukohteena lienee Helsingin paikallisliikenteen bussilippu. Taajamaliikenteen ulkopuolella 100km bussilla maksaa noin 15 euroa, jolloin kaikilla testatuilla ajo tulee bussia halvemmaksi.
Taajamaliikenteessä sähköajoneuvot ovat järkevä tapa liikkua ja varmastikin jollain aikavälillä myös se mihin tullaan voimalla/pakolla ohjaamaan.
Nettimotossa on tällähetkellä tarjolla 5 rekisteröityä sähkö-moottoripyörää ( linkki (https://www.nettimoto.com/moottoripyora/myydaan?fuelType=4&isRegistered=Y)).
Ei edullisia eikä kovin vanhoja. Vanhin 2016 KTM Freeride EX-C. Tehoiltaan lienee kevytmoottoripyörä (16kw?), kun on A1 kortilla ajettava.
Akku maksaa 3500 € ilmoituksen mukaan, kun hintaan sisältyy toinen akku ja Googlen mukaan akulla ajaa 1,5 tuntia.
Kurkkasin huvikseni PopVakuutuksesta hintatietoa, niin hulppea 3750 € (640 €/83% bonuksilla) on pelkkä liikennevakuutus tuolle KTM:lle.
Muille nettimoton rekisteröidyille sähköMotoille ei Pop:n verkkosivut antaneet hintaa - "ei voi vakuuttaa verkossa. Ota yhteyttä myyntipalveluumme."
Mikä mahtaa olla syynä tällaiseen avoimuuden puutteeseen ?
Aika pientä on siis tarjonta ainakin toistaiseksi. Myös sähkö vs bensa edullisuus jää edelleen kyseenalaiseksi kokonaiskuvaa ja kustannuksia tarkastellessa.
-
Millähän tietoa tuo sähkömoottoripyörän vakuutushinta määräytyy?
Polttomoottoripyörieni ajoneuvokohtaiset pakolliset vakuutukseni ovat ajokaudelta tai vuodelta, riippuen vakuutustavasta, muutamasta kympistä alle kahteensataan.
Jos vakuutukset ovat tuota tasoa niin pyörän ostajalla pitää olla valmius vakuutusmaksuihinkin. Ei ainakaan itseäni innosta.
-
Näppärä tapa vertailla on nuo vakuutusyhtiöiden verkkosivut. Aina eivät kumminkaan syystä tai toisesta hintaa suostu tarjoamaan.
Tuolle KTM:lle esim Pohjola vakuutuksen sivut tarjosivat samaa "ei voida - ole yhteydessä myyntipalveluun".
Täysilä bonuksilla jää yleensä vakuutukset alle 200 vuodessa (jopa hirvi-palo-varkaus osa-kaskon kanssa) jollei ole teho-paino suhde enemmän teho-moton puolella.
KTM:ssä vastasin myös hintahaun vakio kysymykseen "Onko pyöräsi edes osittain yritys-, tai kilpa-, rata-, maasto- tai stun-käytössä ?" kohtaan, että EI.
Eli ihan normi katukäyttöön on hulppeasti kyllä tuo "lähes ilmaista ajaa" :D konepyörä vakuutuksen osalta hinnoiteltu.
-
Meillä taloudessa on tuommoinenkin KTM 125 DUKE , liikennevakuutus on reilun 90€ , kulutus pyörii n 2.3 l per 100 km 90%matka-ajoa. Tänä kesänäkin 10 tkm junnu liikkui. Sähkökulkimen kulutus ei ole sähkölaskussa näkynyt, vähäistä on.
-
"ei voi vakuuttaa verkossa. Ota yhteyttä myyntipalveluumme."
Mikä mahtaa olla syynä tällaiseen avoimuuden puutteeseen ?
Esim. se, että hinnastossa ei ole vielä hintaa ko. tuotteelle.
-
Miten muuten mopoissa? Onko niissä sähköpelillä sama hinta vakuutuksella, kuten bensalla?
Huomasin vaan paikallisen koulun pihalla, että eräästä enduromoposta puuttui tyystin pakoputki. Sehän olikin sitten akkupeli. Todella sievä laite! Samoin olen törmännyt pariin suht futuristisen näköiseen isopyöräiseen mopokilpiseen, isopyöräiseen.
Siinä käytössä sähkö on jopa hyvä idea.
-
Tuossa aloittajan linkissä ossitiihonen päätyykin huojentavasti toteamaan seuraavaa: "Mitään ilmastokatastrofia ei ole näkyvissä. Ilmasto muuttuu kuten se on aina muuttunut"
Tästä huolimatta voisimme tehdä jotain ceeookaksi ja muiden päästöjen vähentämiseksi haalimalla omistukseemme mahdollisimman monta prätkää (tai muutakin polttomoottorikäytöistä ajokkia). Kun vain yhdellä voi kerrallaan ajaa, muut ovat poissa liikenteestä saastuttamasta ja sillä yhdellä voi ajella aina kerrallaan hyvällä omallatunnolla ! Aika pian henkilökohtaiset kokonaishiilidioksidipäästömme ovat laskemieni mukaan miinusmerkkisiä.
No idea ei ole minun. Eräs rättäriharrastaja kirjoitti toiselle kymmenelle yltävällä laivueellaan olevansa jo melkoinen ympäristövaikuttaja. Itselläni on vai kaksi Guzzia ja yksi auto, mutta hyvällä tiellä ollaan
-
Super Soco TS1200 Valkoinen tieliikennekelpoinen mopo
IF kertoo liikennevakuutuksen hinnaksi 295,38€/v
POP 241€/v Kasko n 200€/v
Meillä on Pösö Kisbee 2019
Siinä on liikenne n. 200€/v ja kasko n. 200€/v
-
Japanilaiset merkit ovat liittoutuneet pidentämään polttomoottorin elinkaarta: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/japanilai... (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/japanilaiset-liittoutuvat-puhdistaakseen-polttomoottorin-co2sta-toyota-ja-kumppanit-eivat-jaa-sahkoautojen-varaan/643a8c10-eecf-472a-b280-4c7c80e2bd84)
Polttomoottoreiden soveltuvuus vaihtoehtoisille polttoaineille sai vauhtia reilut kymmenen vuotta sitten etenkin USAssa.
Tutkimusta ja protoja on tehty paljon myös Saksassa Audilla, MAN:lla ja Scanialla Ruotsissa.
Brasiliassa oli jo 15 vuotta sitten FlexFuel (0-100% etanoli) autoja tarjolla Chevrolet, Fiat, Ford, Renault, Citroen, Peugeot ja Volkswagen merkeillä.
Hiljalleen lähestynee tilanne, jossa tuotanto ja kysyntä voivat kohdata jos/kun fossiilisten polttoaineiden hiiliveroa aletaan periä ja nostaa vuosittain.
Omasta mielestäni mielenkiintoisinta on moottoripyörien kehitys juuri nyt Intiassa (Royal Enfield, Ultraviolette F77 jne).
Intialla ei ole omaa öljyä ja siellä ollaan kovasti kiinnostuneita omavaraisuuden eli paikallisen energiantuotannon lisäämiseen.
Siellä myös kehitellään kaksipyöräisiä toimimaan uusiutuvilla vähäpäästöisillä polttoaineilla sähköisten ohella:
https://www.rideapart.com/news/520536/tvs-mahindra-flexfuel-motorcycle-engines/
ps. Mainittakoon että Royal Enfield oli vuonna 2020 Britannian eniten myyty moottoripyörä keskikokoisissa (250-750) moottoripyörissä. (videolinkki (https://www.youtube.com/watch?v=BFKj6nLjOwU)).
Britit ovat hullaantuneet alle 6000 £ maksavaan peruspyörään, joka vie monen takaisin oman harrastuksensa Brittiläisille juurille.
650 mallissa on Guzziin yhtäläisyyttä siten, että twinin sytytysväli on 270 astetta kuten Guzzilla, jolloin kone kuulostaa V2:selle.
Tätä maagista vibraa on englannin Leicesterhiren suunnittelu ja kehitysyksikössä kovin tietoisesti tuolle RE twinille haettukin.