Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Jarvien - Lokakuu 30, 2021, 18:19:51 ip
-
Moi. Onkos kukaan laittanut tätä Red Lineä Guzzin vaihteistoon? Toimisikohan perässä ilman lisäaineita? Motonetistä saisi nyt puoleen hintaan: https://www.motonet.fi/fi/tuote/6000179/Red-Line-V-Twin-transoil-w-shockproof-946ml
-
Ostin 8 kannua..En ole laittanut, mutta laitan nykyiseen V85TT vaihteistoon ja peräänkin. Red Line on kilpaöljyjen toimittaja ja tuo punainen väri on peräisin molybdeenistä, mikä on mustaa molybdeeniä vahvempaa. Foorumillakin jotkut tykkää hyväksi. Näillä mennään..
Jouko
-
Melkein kaikkien pyörieni vaihteistossa on tai on ollut "RL-marjapuuroa". Pakkasominaisuuksia en ole tutkinut. Muuten on mennyt hyvin ja kokolailla äänettömästi. 1400:ssa on suositusöljyt joka paikassa. Perään ei ole vielä tarvinnut öljyjä vaihtaa kun vaihtoväli on 60.000 km. Eli aika monta vuotta voi samalla liemellä ajaa. Mutta siinäkin voin tuota Red Lineä jatkossa käyttää. Siinä kun on suoramahampainen ja meluisa vaihteisto. Äänestä tietää mikä vaihde on päällä.
-
Hyllyssä on 8 purkkia Red Line gear oil shockproof transmission, joten eiköhän noilla hetken pärjää.
Syy siihen, että noin monta on Motonetin. Möivät ko. öljyä 12,45€/purkki.
-
Toimii hyvin laatikossa. Kylmänä vähän tahmeampi vaihteenvaihto, mutta kunhan lämpiää, niin ei mitään ongelmaa. On myös naksun hiljaisempi laatikko.
-
946ml. Mikä tää juttu on? Just kiusallisesti liian vähän ainakin Nevadan vaihdelaatikkoon.
-
Riittävän lähellä litraa. Ei ole tuosta kiinni. Laatikosta ei kaikki tule kuitenkaan ulos.
-
Ok, kiitoksia! Mitenkäs tuo RL:n erikoisrasva laakereihin ja vetoniveliin? Kallista, mutta varmaan toimisi hyvin. Red Line CV-2 MoS2
-
Useimpiin ulkoisiin laakereihin ja vetoniveleen on rasvan saaminen hankalahkoa. Vetonivel pitäisi irrottaa ja purkaa osittain. Yleensä riittää että irrottaa yhden laakerikupeista, täyttää sen voiteluaineella ja painaa paikoilleen mikäli laakerissa on voitelukanavat. Mikäli ei niin joka kuppi on voideltava erikseen. Jos yleistä huoltoa tekee ja on viitselaiäisyyttä niin asia onnistuu. Neulojen kanssa voi olla hankaluuksia. Kardaanin toinekin pää on monesti alihuollettu. Takapäässä on holkkisysteemi joka isolohkossa koostuu uraholkista ja kahdesta lukkorenkaasta. Pikkulohkoissa on myös holkki mutta sen sisällä on lukkorengas, pyöreä levy sitä vasten ja jousi. Purkaessa kannattaa katsoa miten päin osat ovat. (Nämä ohjeet lähinnä ennen 2010 valmistettuihin.) Lukkorengas on hyvä irrottaa puhdistuksen ajaksi niin saa kaiken vanhan vaseliinin pois. Jos ruoste on päässyt pesimään niin kaikki ruoste on poistettava ennen voitelua ja asennusta. Urat ovat usein kuluneet väljiksi. Jos alkuperäisestä uraleveydestä on jäljellä enää kaksi kolmasosaa niin uutta holkkia hankkimaan. Vaikka akseleita ei vielä vaihtaisikaan niin uuden holkin laittaminen jo puolittaa syntyneen välyksen ja voi vielä jatkaa taivalta pitkän matkaa. Kuluminen on tapahtunut voitelun puutteen vuoksi. Nämä kohteet eivät kuulu kilometrien mukaan tehtävään huolto-ohjelmaan vaan ovat omistajan vastuulla. Vetopuolen kuluminen on ongelmallisinta customtyyppisissä Guzzeissa. Niillä ajetaan, usein tyylin vuoksi, liian isoilla vaihteilla ajonopeuteen nähden.
Kuulalaakerit ovat helpompi rasti voidella. Niistä pitää vain irrottaa pölysuoja tai kalliimmissa malleissa ensin huulitiiviste ja sitten pölysuoja. Laakerit ovat halpoja komponentteja ja helposti vaihdettavissa joten en niiden puolesta itse tekisi yhtään mitään muuta kuin ajaisin ja vaihtaisin uusiin kun se aika tulee. Pölysuojat, sikäli kun niitä on, uusitaan laakerien vaihdon yhteydessä. Monasti pelkkä irrotus rikkoo ne.
Laakerin pölysuojan irrottaminen on herkkä juttu: sen pölysuojan rakenne on melko hentoinen joten se vääntyy helposti ja tiivistehuulikin voi loveentua. Hätäremonttina on joskus niitä korjattu matkan aikana kun ei ole heti ollut ulottuvilla uutta laakeria. Esimerkiksi pyöränlaakerit vaihdetaan aina parina. Jos toinen on rikkunut tai vain kulunut on se toinen saanut tällöin ylimääräistä kuormitusta. Onneksi pyöränlaakerien kunto on helppo tarkistaa koska vain. Eivätkä ole kovin hintavia mutta kannattaa ostaa merkkituotteita vaikka halvempiakin olisi.
Ohjauslaakerit ovat usein laiminlyötyjä huollon suhteen. Erityisesti alalaakeri. Voitelu on kuitenkin helppoa: pyörä pukille niin että etupyörä on alustastaan irti. Asiaa helpottaa mikäli etupyörä on otettu kokonaan pois. Irrotetaan yläkolmio. Sen alla on mutteri tai muttereita joihin tarvitaan sakara-avain. Niitä saa työkalukaupasta sekä kiinteitä erikseen joka koolle ja säädettäviä joiden mitta on yhdelle koolle hyvä ja pari viereistäkin kokoa ehkä sillä aukeavat.
Kun muttereita on löysätty niin alalaakeri löystyy ja se tulee esiin pölyhuulensa takaa niin tästä raosta voi laakeriin laittaa sellaista vaseliinia joka ei emulgoidu veden kanssa. Kun alalaakeri on hoidettu niin nostetaan ohjausakseli yläasentoonsa ja voidellaan yläpään laakeri. Noin puolen tunnin homma. Kaverista voi olla apuja keulaa kannattelemassa. Mutta jakkara, tms on parempi kuin huono kaveri.
Jos keulaa ei ole maadotettu runkoon erillisellä johdolla kannattaa sellainenkin homma tehdä. Säästyy laakereita.
Noista molybdeenisulfidirasvoista on sellainen sääntö että ei ristikkoniveliin eikä kosteiden paikkojen laakereihin. Vaikka onkin liukas niis se muodostaa kosteuden kanssa korroosiota edistäviä happoja. Muutoin hyvä aine.
Keulan laakereista yleensä: ohjauslaakerin välys on hyvin tarkka. Pitää pyöriä herkästi eikä saa olla klappia lainkaan. Vaurioituneen ohjauslaakerin tunnistaa siitä että ohjauksen keskiasennossa on löysä kohta mutta muualla sopiva. Tai jos on ollut välystä liikaa niin laakerit vaihtoon. Jos on kankeita kohtia muualla kierron aikana on sekin merkki viasta. Osassa Guzzeja on kuulalaakeroitu keula mutta korjaussarja onkin kartiorullalaakereilla. Asialla ei ole suurta merkitystä ja kartiorullalaakerien kanssa on helpompi puuhailla kuin irtokuulien. Kun laakereiden kuntoa tarkastellaan niin etupyörä ei saa olla paikoillaan. Jos on niin sen massa aiheuttaa sen että alkavaa vikaa ei havaita. Hyvin hitaasti käänteleminen paljastaa vauriot nyinnällään.
Jos joku asiasta innostuneena pyrkii nyt vaihtamaan ohjauslaakerit niin asennussarjan mukana ei aina tule alalaakerin pölysuojaa. Alalaakerin sisäkehä on lievällä lämpösovituksella ohjausakselissa. Se ei siis lähde helposti pois ja kovat otteet tai lämmittäminen rikkovat pölysuojan ja sen yhteydessä olevan välyslevyn. Yleensä olen hionut pienellä kulmahiomakoneella alalaakerin sisäkehää ohuemmaksi mutta niin että en vaurioita mitään muuta. Kun kehä on ohut se katkeaa talttaa ja vasaraa hyödyntäen. Ennen kokoonpanoa sekä emäputken että akselin siivous ja mahdollisten ruosteiden poisto. Paljaat metallipinnat voi ruostesuojata vedenkestävällä vaseliinilla ennen kokoonpanoa. Kaikki ylimääräinen vaseliini pyrkii myöhemmin alapäästä pois niin ei sitä kannata kauheasti holvata.
Tässä on hyvä huono esimerkki kun on käytetty tavallista vaseliinia: http://www.motomatti.fi/2017/12/california-1400-gts-keula-ja.html
Vaseliinia oli mutta se oli saanut vettä sisäänsä koska emäputki ei ole hermeettinen tila. Siksi vaseliinin laadulla on merkitystä. Tämä esimerkki on yhden talven varastoinnista ulkokatoksessa.
-
Kiitoksia! Eli noihin takahaarukan laakereihin, kardaaniin ja vetoniveleen tuo molybdeenisulfidirasva sopisi? Vai suosittelisitteko jotain muuta? Kosteuttahan tuonne ei pitäisi päästä, mutta nytkin siellä oli hieman ruostetta ja muuta mönjää. Kulumista ei oikeastaan havaittavissa.
-
Jos on ruostatta niin on myös kosteutta. Se Mos-rasva ei yleensä siedä kosteutta. Mutta jos pyörä talvehtii tasalämpöisessä paikassa eikä sillä ajeta paljoa sateessa niin voihan sitä laittaa. Itsekin laitoin sitä Centauron kardaanin kahteen niveleen joka ajoreissun ja joka pesun jälkeen enkä juurikaan sateella ajellut, enkä keväällä aikaisin tai syksyllä myöhään niin ei ole ruoste niveliä pilannut. Kardaanille luvattiin vain lyhyt käyttöaika ja ostin yhden varallekin mutta hyvän huollon vuoksi kardaani on kestänyt kolminkertaisen matkan luvattuun nähden. Pyörässä on avokardaani. Se vaihtoi jokin aika sitten omistajaa.
Mutta umpikardaaniin en sitä laittaisi enkä mihinkään missä on vähänkin tietoa että sinne pääsee vettä kuten pyörien laakerit ja ohjauslaakerit. Eikä se takahaarukan laakerikaan ihan vesitiiviissä pesässä ole. Akselitapit ovat rungon puolella ja tiiviste ja laakeri haarukassa.
Käytä vaikka tällaista ja ei kulu kuin muutama lantti hankintaan. Kestää vuosikaudet yhden pyörän huoltoihin: https://www.hankkija.fi/Koneet/voiteluaineet/voitelurasvat/mobilgrease-xhp-222-390g/?gclid=CjwKCAjwoP6LBhBlEiwAvCcthMvLM3UZFLdogQvBhk05ympjikOsaIzc1BKV7GRd9OhrvieA-VK5mxoCXhgQAvD_BwE
Isännät tuota käyttävät maa ja metsätalouskoneissaan.
Toki paljon kalliimpiakin löytyy mutta tiedä sitten niiden keskinäisestä hyvyydestään...
-
Ootteko siis laittaneet otsikon mukaista öljyä perään ilman lisäaineistusta Molykote A:lla?
Kävin kans hakemassa muutaman putelin Kouvolan Motonetista (puoleenhintaan). Hyllyyn jäi ainakin kymmenkunta putelia.
mosa
-
Valmistajan mukaan se sisältää punaista molybdeeniä emulsiona, mikä toimii pinnoilla kalvona mustaa molybdeeniä tehokkaammin, joten turha sinne on sitä A:ta enää sekoittaa.
Jouko
-
Valmistajan mukaan se sisältää punaista molybdeeniä emulsiona, mikä toimii pinnoilla kalvona mustaa molybdeeniä tehokkaammin, joten turha sinne on sitä A:ta enää sekoittaa.
Ostin huvikseni putelin. Tallissa huomasin ettei edes viskositeettia ole ilmoitettu. Olisiko pelkkää jenkeille suunnattua kusetusta vaiko aidosti laadukas tuote? Onko tuon toimivuudesta evidenssiä vai houkutteleeko punainen väri vain puoleensa?
-
Valmistajan mukaan se sisältää punaista molybdeeniä emulsiona, mikä toimii pinnoilla kalvona mustaa molybdeeniä tehokkaammin, joten turha sinne on sitä A:ta enää sekoittaa.
Ostin huvikseni putelin. Tallissa huomasin ettei edes viskositeettia ole ilmoitettu. Olisiko pelkkää jenkeille suunnattua kusetusta vaiko aidosti laadukas tuote? Onko tuon toimivuudesta evidenssiä vai houkutteleeko punainen väri vain puoleensa?
Etsi netistä. Sieltähän se kaikki etsimäsi totuus löytyy..
Jouko
-
Etsi netistä.
Hyvä idea :) On tuossa ainakin viskositeetti oikein. Mitään luokituksia sensijaan eivät esitä. Kovasti kuitenkin kehuvat.
"Same fluid as our unique Heavy ShockProof® Gear Oil "
"The Heavy can be rated as a 75W250 Gear Oil, but has the lower internal fluid friction of an SAE 75W90."
https://www.redlineoil.com/v-twin-transmission-oil-with-shockproof
-
En tiedä muista mutta harrikassa red linen öljyt ei autuaaksi tee vaikka kuinka mainostetaan että sopii kaikkiin. Paremmin toimii orginaL hd putelissa myytävät.
-
Netti sanoi:
Red Line Synthetic Oil 42804 - Red Line V-Twin Transmission Oil With ShockProof
Transmission Oil, V-Twin, Motorcycle, 75W90, Synthetic,
-
Jostain lontoon kielellä luin valmistajan sivuilla, että tuon öljyn muodostama kalvo hammasrattailla on mahtava 250 myytä ja virtaus vastaa 75W90 öljyä.
Eli esim. suosituksen 80/90 käyttöön sopii aivan mainiosti. Tekee jopa 250 mY kalvon hammasrattaisiin!
Jossain suositeltiin vaihdelaatikon pesua silloin tällöin, kun tuo öljy on tosi tarttuva..
Jouko
-
Ihan sama mitä lootaan laittaa liukasteeksi, käyttö ja huolto määrää lopputuloksen.
-
Onko tuo Jussin kilpurista? Muistan joskus katselleeni noita vaihteistonkuoria, vuosia jo tyhjänä, mutta yhä vahva vihreä sisäpinnoilla.
-
Taisin tästä öljystä lukea jostain moottoripyörä.orgin tms. Palstalta lukea joskus aika kattavan keskustelun, siihen väitti kirjoittaneensa myös valmistajan Suomen myyntiedustaja. Lopetti kun kirjoitti että tehdas ei anna jatkaa. Löytyy varmaan googlella, saatan linkata kun ehdin.
-
Ihan sama mitä lootaan laittaa liukasteeksi, käyttö ja huolto määrää lopputuloksen.
Tuossa Pekan laittamassa räjähtäneen rullalaakerin aiheuttama vakava vaurio on melko tyypillinen varsinkin jos on tehoa kovasti koneessa. Toinen syy kyseisen laakerin poikimiseen on se että rullat ja rullahäkki että laakerin vierinpinnat kuluvat ja rullat alkavat kulkea hieman vinossa akseliin nähden. Kyse on kokolailla normaalista vierintälaakeriviasta kun mekaniikka vanhenee. Nimenomaan rulla- ja neulalaakereissa. Sitä ei voi ennakolta arvioida edes äänen perusteella. Kriteeri on pitkälti ajetut kilometrit ja remontti on hyvä tehdä nimenomaan ennen kuin paukahtaa. Laakerien kuluminen vaikuttaa myös rattaiden hammastuksen ryntöpintoihin kun laakerien kuluessa kosketuspinnat eivät ole enää toleransseissaan.
Kuitenkin, tyypillisin laakerivika isolohkoisen viisivaihteisessa on kytkinakselin etupään laakerivaurio. Joskus oli asennettu muovisella kuulakehällä varustettuja kuulalaakereita. Oletin itsekin että nimenomaan muovisuus on syynä vaurioon vaan ole joutunut peruuttamaan tämän käsityksen ainakin osittain. Nimittäin kyllä ne metallihäkitkin vain hajoavat.
Tyypillinen tilanne miten saa kaksirivisen kuulalaakerin rikki tosi nopeasti on lähteä liikkeelle kovilla kierroksilla kytkintä luistattaen. Ainakin omalle kohdalle on näitä sattunut useampia omissa pyörissäni. Erityisesti Quota söi näitä laakereita mutta onni onnettomuudessa että kyseinen laakeri on halpa ja juuri Quotassa helppo vaihtaa kun vaihteisto irtoaa suht vähällä työllä. Opin sitten lähtemään liikkeelle hellemmällä tavalla ja laakerivauriot loppuivat siihen. Käytännössä lopetin keulimiset ja siirryin maasto-oloissa vaihtamaan ilman kytkimen käyttöä kuten olin jo pikkulohkoisella tottunut.
Mutta myös Californiassa olen ko. laakerin saanut hajalle ja matka loppuu siihen kun vaihteistoöljyt ovat kytkimessä metallisilpun ohella. Kytkimen "silmän" ja kytkinakselin pään sovitus saisi olla tarkempi tai niin kuin takatuuppariautoissa useimmiten on että kytkimen keskellä on silmälaakeri jossa kytkinakselin pää lepää. Edellyttäisi kytkimen silmän uudelleen muotoilua neulaakeria varten ja kytkinakselin jatkamista puolitoista senttiä. Tilaa kyllä on. Ja kauppiaalla laakereita. Pyörivän osan keskellä kun ei likaakaan ihmeemmin ilmene.
Romuhyllyssäni on kaksi ns. loppuunajettua 5-vaihteista laatikkoa. Kotelot ovat ehyitä jos joku tarvitsisi. Toisen kuitenkin, jätän varaosaksi itselleni. Kun niiden rattaita katselee niin ryntöpinnat ovat kuluneet enemmän hampaiden kärjistä kuin keskikohdalta eli laakerit olivat olleet jo kuluneita pidemmän matkaa ennen kuin laakerit sittemmin ovat särkyneet. Tosin vinohampaiset hammaspyörät kestävät paremmin kulumista kuin suorahampaiset. Mutta en ollut kuunnellut sillä korvalla. Mutta nyt olen viisaampi ja yritän sen sijaan ymmärtää mikä olisi parasta 1400 Californian suorahampaisen vaihteiston hoidossa. Ainakin pyrin ajamaan käyttäen mahdollisimman paljon yli 3000 kierroksen ajotapaa. Myös välttämään pienillä kierroksilla vedättämistä. Eli pienenpää vaihdetta aina kun se on mahdollista. Ja kyllä sen kuulee kun vaihteisto ulisee kun on väärä vaihde eli hammastuksen välys "hakkaa" edestakaisin. Muitakin eroja on viisi- ja kuusivaihteisten välillä. Kuusivaihteinen on lyhyempi ja siinä on enemmän akseleita ja kytkin on yksilevyinen ja vielä "automaisempi" kuin viisivaihteisessa.