Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Junkers - Syyskuu 04, 2021, 16:23:42 ip
-
Olen samaa mieltä Pekan kanssa siitä, että sähkö ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto kulkuneuvojen energialähteeksi. Nyt vain on vallalla tietynlainen akkukäyttöisten sähköajoneuvojen ja muidenkin laitteiden "markkinakiima". Saapas nähdä kauanko akkumetallivarannot riittävät. Akkumetallien kierrätyskään ei ongelmaa kokonaan ratkaise, sillä 100 prosentin kierrätysasteeseen ei hevillä päästä. Ajoneuvojen valmistajille ja myyjille nopea vanhan kaluston romuttaminen tietysti sopii, saadaanhan näin huomattavasti enemmän kysyntää uudelle kalustolle. Ympäristön kannalta nykyisen polttomoottoriajoneuvokannan polttoaineiden kehittäminen ympäristöystävällisemmäksi voisi tosiaan olla parempi vaihtoehto, sillä ilman ympäristön kuormittamista ei onnistu sen paremmin näiden sähköajoneuvojen tuotanto kuin sähköntuotanto taikka uuden kaluston vaatiman latausinfran rakentaminen. Lieneeköhän kukaan arvioinut sitäkään, tuleeko sähkönsiirtoverkkomme selviytymään kulutushuipuista, joita lisääntynyt sähkönkäyttö aiheuttaa. Pahaa pelkään, että polttomoottorikäyttöisillä pyörillä ajamisen hinta tulee lähivuosina nousemaan nopeasti erilaisten ympäristöperusteisten verojen ja maksujen myötä. Itse en kyllä tässä tilanteessa olisi valmis uuteen polttomoottorikäyttöiseen pyörään rahojani sijoittamaan.
-
Eikös tuo sähköautojen infrastruktuuri ole jo ratkaistu; Uusiutuvaa energiaa käytetään lataukseen. Lataus toimii, kun työntää töpselin seinään. Sähkö tulee kaapelia pitkin. Akku latautuu näppärästi odottaessa.
Sen jälkeen ajetaan, kunnes koittaa lataustarve. Sitten työnnetään töpseli seinään ja... Homma käy.
Liitäntätehot, sulakekoot, kaapeloinnit, latausasemaverkosto, latausaika... Sillä nyt ole niin väliä, kun sähköraitiovaunulla pääseen taidetyöpajaan päiväksi. Miksi valita ammatti, jossa täytyy käydä töissä? Paljon mukavampaa on opiskella taiteilijaksi... Ja elää valtion tuilla ja apurahoilla...
-
Ihan mielenkiinnosta on tullu noihin sähköautojen systeemeihin jonku verran tutustuttua. Just tänään kuuntelin semmosen podcastin asiasta nimeltä Vehicle to Grid(V2G). Siinä puhuttiin miten ja miksi noista autoista tulee tärkeä osa sähköverkon 'säätövoimaa'. Ihan jo siitä, että sulla voi itsellä olla pienempi sähköliittymä, koska sun autosta voi ottaa kulutuspiikkeihin virtaa. Tätä kun laajennetaan, niin siitä voi olla apua suremmallakin tasolla. Nykyisin on kuulemma autojen akkuja noin gigawatin verran enemmän tai vähemmän kiinni verkossa. Tämä homma toimiikin jo mm. nissanin autojen kanssa, kun niiden lataussysteemiin (chademo) on semmoinen juttu joskus määritelty. Yksi sovellus olisi sitten esimerkiksi pörssisähkön hintavaihteluiden hyödyntäminen.
Ja noista akkumineraaleista kuuntelin yhden toisen jutun, jossa näiden akkujen kehittelijä kertoi tulevaisuuden näkymistä. Nämä nykyiset akkumateriaalit tulevat vaihtumaan johonkin muuhun. Olikos se nyt rautaoksidi tms. Jotain sellaista kuitenkin, jota on sitten olemassa 'kaikkialla'. Ja muutenkin siirrytään näistä neste-elektrolyysiin perustuvista kuiva-aineisiin. Hinnat tippuu, koska tuotantoon käytetty aika putoaa viikosta yhteen päivään, siitä kun raaka-aineet tulee tehtaalle.
Ja se, mikä on noissa sähköautoissa se juttu, on se, että per sata kilsaa kulut keskivertokuskilla on pari-kolme euroa. Lisäksi se hirveä meteli toimintamatkasta on ihan hölynpölyä. Nykyiaikaisilla autoilla homma toimii. Tavallisella kuskilla ei päivittäin tule edes sataa kilsaa päivässä. Sen pystyy lataamaan kotona ihan tavallisesta hyväkuntoisesta sukosta, eikä tarvi välttämättä mitään erikoisia vempeleitä. Tottaka oma 'latausasema' helpottaa, mutta ei sen välättämättä tarvitse antaa kuin vaikka sen 3.6Kw, minkä saa normaalisti yhdestä vaiheesta. mitään pikalatauksia, ei tarvi. Paitsi, jos sulla pyörii vaikka taksi periaatteessa 24/7.
Niistä latausasemista. Kyllä niitä jo löytyy melko hyvin: https://latauskartta.fi/
-
Kannattaa pitää mielessä, että sähköautoilu on edullista ainoastaan sen
takia, että valtiovalta haluaa kannustaa hankkimaan sähköautoja. Jossain
vaiheessa lyödään päälle ankarat ajosuoritteeseen pohjautuvat verot.
-
Kannattaa pitää mielessä, että sähköautoilu on edullista ainoastaan sen
takia, että valtiovalta haluaa kannustaa hankkimaan sähköautoja. Jossain
vaiheessa lyödään päälle ankarat ajosuoritteeseen pohjautuvat verot.
Ehkä asia ei ole ihan näin?
Sähköajoneuvo on edullisempi ajaa kuin polttomoottoriajoneuvo nimenomaan sen vuoksi, että sen hyötysuhde on paljon parempi. Polttomoottori tekee polttoaineen energiasta lämmöksi 3/4 ja enemmänkin, vaikka siitä pieni osa lämmittääkin kabiinia.
Valtio ei todellakaan kannusta hankkimaan sähköajoneuvoja. Joitain kosmeettisia apuja on olemassa, luokkaa 2000 € kun auto maksaa halvimmillaankin 40 000 ajoneuvoverojen takia. Siksi minäkin korjaan taas pikku-Opelin ajolyhdyt ja lykkään autovaihtoa tas vuodella. Ehkä ne hinnatkin laskevat ja laatu paranee. Hyvällä? tuurilla "kurki kuolee, ennen kuin suo sulaa".
Ajosuoritteeseen perustuvat verot ja maksut tulevat kyllä ihan käyttövoimasta riippumatta. Ne johtuvat liikenneinfran ylläpidosta. Se on totta, että valtiovalta yrittää veroilla ohjata/pakottaa meitä joukkoliikeneteeseen ja pois yksityisautoilusta. Ja sekin pitää paikkansa, että polttoaineverojen tuoton pienetessä, myynnin vähetessä, pitää se raha taikoa jostain. Kansan käsi on karttuisa – vai oliko se kärttyisä...
-
Siinä puhuttiin miten ja miksi noista autoista tulee tärkeä osa sähköverkon 'säätövoimaa'. Ihan jo siitä, että sulla voi itsellä olla pienempi sähköliittymä, koska sun autosta voi ottaa kulutuspiikkeihin virtaa.
Asia on ollut esillä jo pitkään. Näyttäisi siltä, että kaunis ajatus ei toteudu, koska kulutushuippujen tasaus autojen akuista kuluttajilta päin on pois sähköyhtiöiden tuotannosta ja myyntituotosta.
Luin juuri uutisia sähköyhtiöiden aikomuksesta nostaa siirtohintoja juuri sähköautojen ja lämpöpumppujen kulutushuippujen vaatiman lisäinfran rakentamistarpeen takia.
Myöskään sähköliittymiä ei voida sillä konstilla pienetää, koska on ne autot ladattava silti ja liittymän maksimivirta on mitoitettava teoreettisen huipun mukaan. Sinänsä autojen hidaslataus, joka kotitaloudessa on yleisin, ei isoja huippuja aiheuta. Pahat huiput tulevat lämpöpumpuista. Olen saanut siitä juuri kokemusta. Meidän yhtiön maalämpö on toiminut nyt vuoden. Energiakulut pienenivät yhteen kolmasosaan ja lasku tulee sähköyhtiöltä öljy-yhtion sijaan.
-
Autoilusta valtion kassaan kertyvästä verotuotosta menee vain murto-osa liikenneinfran ylläpitoon. Jos ja kun bensiinin ja dieselin menekki pienenee tuntuvasti, täytyy valtion menoja karsia miljardeilla tai sitten pitää keksiä jokin tapa, jolla sähköautoilua aletaan verottamaan jotenkin tasapuolisesti. Sähkö on vaan sillä tavalla hankala tuote, ettei sen verottaminen ajoneuvokäyttöön korkeammalla tariffilla taida onnistua oikein mitenkään.
Politiikka on sellaista sekoilua, että mahdollisesti näemme piakkoin senkin, että suomalaisilta kerättyä verorahaa, mukaan lukien liikenteen verotuotto, menee tukipaketin muodossa jonnekin "köyhempään" EU-maahan subventoimaan kalliiden sähköautojen hintoja, että myös siellä maailma pelastuu.
Sähkömoottoripyörä saattaa olla hieno innovaatio ja valkopestä monta likaantunutta omaatuntoa, mutta CO2 -päästölähteenä sillä ei ole kokonaisuuden kannalta yhtään mitään merkitystä. Paljon yksinkertaisempaa on säätää laki, että mp:n polttoaineena on puhdas viina.
-
Valtio ei todellakaan kannusta hankkimaan sähköajoneuvoja. Joitain kosmeettisia apuja on olemassa, luokkaa 2000 € kun auto maksaa halvimmillaankin 40 000 ajoneuvoverojen takia. Siksi minäkin korjaan taas pikku-Opelin ajolyhdyt ja lykkään autovaihtoa tas vuodella. Ehkä ne hinnatkin laskevat ja laatu paranee. Hyvällä? tuurilla "kurki kuolee, ennen kuin suo sulaa".
Onhan ne hintavia, varsinkin uutena, mutta siinä vaihdossa kannattaa laskea mitä ne kuukausittaiset kulut on. Eli kuinka paljon isomman kuukausi-erän pystyy maksamaan sillä samalla kokonaismenolla, kun bensaan ja huoltoihin ei mene niin paljoa kuin bensavehkessä. Lisäksi sellaisella reilulla parilla kymppitonnilla saa vähän ajetun käytetyn, jolla 'tavallisen' perheen ajot tulevat jo ihan hienosti hoidetuksi.
-
Luin juuri uutisia sähköyhtiöiden aikomuksesta nostaa siirtohintoja juuri sähköautojen ja lämpöpumppujen kulutushuippujen vaatiman lisäinfran rakentamistarpeen takia.
Mun lähteet taas kertoo, että tulee säästöjä nimenomaan tuossa rakentamisessa. Tai siis siinä, kun sitä ei tarvita. Nimenomaan siksi, kun noihin latauksiin pyritään laittamaan kuormantasausautomaatiota, ettei ne muiden juttujen piikit vaadi sitä lisäinfraa. Kotilataushan on käytännössä yöllä tapahtuvaa, jolloin kuormitus on muuten hieman pienempää.
-
Ehkä tulevaisuuden matkailu on sitä, että rikkaat suhaavat Tesloilla latauspisteestä toiseen.
Köyhät matkaavat kuten Urpo 60-luvun alussa sukulaisiin, 150km linnuntietä:
Alkumatka linja-autolla, sitten höyryveturilla (yksi vaihto Toijalassa). Bussilla vielä
vähän matkaa ja loppumatka hevoskärryillä.
-
>>Sen pystyy lataamaan kotona ihan tavallisesta hyväkuntoisesta sukosta.<<
Tietenkin voi - samaa sähköähän sieltä tulee, kuin latausasemastakin. Latausaika voi olla esim. lähes vuorokausi. Kaikki eivät voi odottaa, eikä kaikille riitä, että akulla pääsee vajaalatauksella kauppaan...
Hiemankin vanhemmissa ok-taloissa on tyypillisesti 25A sulakkeet. Jos siihen kytkee sitten vaikka 13kW:n latausaseman, niin sitten ei pullaa paisteta tai saunaa lämmitetä samaan aikaan.
Kävin tänään Espoosta ( kotoa ) Raumalla. Ajamista kertyi liki 600km. Siinä sitten olisi pitänyt ladata 4-6 krt. Jos olisi edes ollut asemia, asemia toiminnassa ja asemia vapaana. Tavallisesta sukosta lataamalla matka olisi kestänyt viikon.
Sähköautot tulevat - haluttiin tai ei. Eikä siinä mitään. Mutta vielä tänään tai huomenna se ei ole monessakaan tapauksessa realistinen vaihtoehto.
Ei toimintamatkan tai edes sähkönjakeluverkon kannalta.
-
Nyt on veroetua ja tukea tarjolla sähköautoiluun. Juuri äsken ympäristöministeri lateli niitä tv-uutisissa.
Jatko tulee menemään kuten veikkauksen kohdalla. Kaikki olivat otsa syvissä huolen rypyissä suitsimassa ja paheksumassa vähäväkisen kansan pelihimoa.
Nyt on samat otsat rypyssä kun rahaa ei riitä tieteelle ja eikä vissiin taiteellekaan entiseen malliin. Ei muuta kuin arpomaan uutta veroa ja muita veroluontoisia maksuja jotka ongitaan aivan samoista kukkaroista kuin ne pelieurotkin.
Polttoaine- ja muut kansalaisten liikkumisesta syntyvät verot tuovat valtion kassaan 8 miljardia euroa vuodesta ja siitä ei luovuta. Ei vaikka ajoneuvot kulkisivat kirkon sakastista haettavalla pyhällä hengellä.
-
Sähköautot tulee, koska se on EU tasolla meille keksitty. Tulee kaikenlaista uutta ostettavaksi ja pitää investoida infraan = raha lähtee kiertämään ja vältetään lama. Näin yksinkertaistettuna.
Itse olen laskeskellut, että toinen auto voisi vaihtua täyssähköön, kun bensan litrahinta on n. 2€. Silloin nykyisen bensa-auton vuosikulut alkaa vastaamaan jotakuinkin 25t€:n sähköauton hinnan vuosialenemaa ja sähkön "tankkaus kuluja". Minulle työmatkaa kertyy n. 25tkm/v. Lataus onnistunee voimavirtapistokkeesta n. 10 tunnin latauksella. Pääsulakkeen suurentaminen nostaisi liittymän kuukausimaksun 70€:n, joka taasen syö kannattavuutta. Samaten, jos sähköautoille keksitään jotain kilometrimaksuja, syö se sähköauton hankinnan kannattavuutta, ja jatkan nykyisellä bensa-autolla. Hankin nykyisen autoni 6v vanhana ja 50tkm ajettuna ja laskin sillä ajavani hyvin 10v ajot. Huollot pystyn tekemään itse ja vakuutuksiin menee n. 250€/v. Edellinen auto oli minulla 11v ja ainoa ylimääräinen remontti oli etupyörän laakeri 160tkm kohdalla. Tuo auto meni vaihtoon 270tkm ajettuna ja 16v ikäisenä, kun alkoi tehdä mieli autoa, jossa vakionopeudensäädin. Yleisesti ottaen säästämisen takia jonkun uusiminen tulee kalliimmaksi, kuin vanhan käyttö.
-
Varmaan tulee joskus joku sähköauto ostettua. Meidän perillinen Jussi on ollut muutaman vuoden ilman moottoripyörää perhesyiden takia. Sanoi että voisi joskus ostaa sähköpyörän. Sen verran neuvoin, että unohda se kotimainen taka-akseliton pyörä.
-
>>Sen pystyy lataamaan kotona ihan tavallisesta hyväkuntoisesta sukosta.<<
Tietenkin voi - samaa sähköähän sieltä tulee, kuin latausasemastakin. Latausaika voi olla esim. lähes vuorokausi. Kaikki eivät voi odottaa, eikä kaikille riitä, että akulla pääsee vajaalatauksella kauppaan...
Hiemankin vanhemmissa ok-taloissa on tyypillisesti 25A sulakkeet. Jos siihen kytkee sitten vaikka 13kW:n latausaseman, niin sitten ei pullaa paisteta tai saunaa lämmitetä samaan aikaan.
Kävin tänään Espoosta ( kotoa ) Raumalla. Ajamista kertyi liki 600km. Siinä sitten olisi pitänyt ladata 4-6 krt. Jos olisi edes ollut asemia, asemia toiminnassa ja asemia vapaana. Tavallisesta sukosta lataamalla matka olisi kestänyt viikon.
Sähköautot tulevat - haluttiin tai ei. Eikä siinä mitään. Mutta vielä tänään tai huomenna se ei ole monessakaan tapauksessa realistinen vaihtoehto.
Ei toimintamatkan tai edes sähkönjakeluverkon kannalta.
Elä ny viitti. Jos ajat autolla satakilometria päivässä kulutat noin parikymmentä kilowattia per päivä. Sen lataat kahdeksan amppeerin pistokkeesta yhdessä yössä ihan helposti. Karkeasti voi laske vajaa 10 kilsaa per tunti ja jos olet kotona 10 tuntia, niin semmonen vajaa sata kilsaa tulee siinä yöllä ladattua. Jos saat täydet 16 ampeeria sinne autolle, niin se on semmoiset parikytä kilsaa per tunti. Yössä siis parisataa kilsaa. SItä ei kyllä normaalista sukosta kannata ottaa. Mutta voi asennuttaa vaikka semmoisen sinisen asuntovaunujen siihen tilalle. Ja johtojenkin pitää se kestää. Voimavirrastahan saa sitten vielä enemmän.
Ja tuo ettei saunota on ihan höpöpuhetta. Silloin ei ladata sitä autoa täysillä, vaan saunotaan ja automatiikka hoitaa sen kuormanjaon ilman, että sitä tarvitsee ajatella.
Espoosta Raumalle ja takaisin taitaa hyvissä olosuhteissa parhaimmilla sähkäreillä hyvissä olosuhteissa ilman yhtään latausta, mutta näissä keleissä kaikki vaatii ainakin sen yhden latauksen. Laskin yhdellä reitinsuunnittelulla tuon raumalla käynnin sellaisella autolla, jonka saa nyt noin 20-25 tonnilla. Tuloksen 3 latausta tuolla matkalla. Reilun 40 tonnin autolla 2 latausta. Pitkän kantaman mallilla tuli se yksi.
Kannattaa tutustua faktoihin, eikä pelkkään mutuun. Tämä on niin nopeasti muuttuva ala, että vuosi sitten tilanne oli todella paljon heikompi. Tänä vuonna on tullut uusia autoja ja latausverkko on kasvanut tosi paljon. Se, mitä joku jossain keskustelussa halusi, eli yhdellä latauksella vene perässä Helsingistä Utsjoelle -30 asteen pakkasessa, ei ole ainakaan vielä realismia. Mutta tavallisen autonkäyttön kannalta homma rokkaa. Ainakin omakotitalossa asuvalle se on helppoa, ku voi itse päättää asioistaan. Taloyhtiöiden kohdalla tuollaiset ennakkoluulot vielä hankaloittaa asiaa. Mikäli itsellä olisi varaa hankkia yleensä joku auto, niin vaikka ei olisi mahdollisuutta kotilataukseen, niin sähköauto se olisi. Ajaisin ilmaiseksi lataamalla aina lidlissä kaydessäni. ;)
-
Minulle työmatkaa kertyy n. 25tkm/v. Lataus onnistunee voimavirtapistokkeesta n. 10 tunnin latauksella.
Sulla on yli 500 kilsaa päivässä työmatkaa? Tosin kun tuon 25tonnia jakaa normaaleilla työpaivillä, niin se on kyllä lähempänä sataa. 16A voimavirrasta saat nimittäin tuossa 10 tunnissa reilusti yli 500 kilsan edestä ladattua. Jos se olis vaan 10a, niin siitäkin saat semmoiset 300 kilsaa. Yhdestäkin vaiheesta saisit todennäköisesti tarpeeksi.
Normaalisti sadan kilsan energiakuluiksi sähköautoille kotilatauksessa lasketaan sellaiset pari-kolme euroa. Siis alla kahden litran kulutusta sadalle. Sitten jos tarvitsee ladata julkisissa, niin se on sitten kalliimpaa. Mutta yleensä paljon nopeampaa.
-
Itse luen itseni tavalliseksi autonkäyttäjäksi. Minulle sähköautot ovat utopiaa vielä hyvän aikaa. Sillä minä maksan itse autoni ja sen käytön. Itselläni ei ole tarvetta näyttää naapurille tai työkavereille olevani menestyvämpi kuin olen, siksi oman, pakollisiin siirtymiin tarkoitettu, auton ei tarvitse olla uusin audivolkkariteslatms. Olen itse asiassa asettanut omille kahdelle autolle maksimibudjetin, jolla on tultava toimeen. Tähän yhteisbudjettiin ei mahdu vielä yksikään neljän hengen, vetokoukullinen sähköauto. Eikä mahdu vielä pitkään aikaan.
Tämä siis pohjustuksena sille, että tällä hintaerolla tankkaan ja huollan bensalla kulkevia autoja hyvän tovin. Sähköön siirtyminen ei vaan ole omalla kohdalla kokonaisuutena taloudellisesti järkevää. Siinä vaiheessa, kun sähköauto tarvittavilla spekseillä alkaa olla hintahaarukassa, pitänee siihenkin jo harkita yhden henkilöauton hinnan verran pattereita..
-
Semmoinen juttu noista latauksista. Akkua ei koskaan tulisi ladata ihan täyteen, vaan jonnekin 80-90%:n kantturoille. Varsinkin noissa pikalatureissa. Siihen on parikin syytä. Yksi on, että se kuluttaa sitä akkua turhaan. Toinen on se, että julkisissa yleensä hinnoittelu on aikaperustaista ja ne viimeiset watit liruu sinne tosi hitaasti. Ne on siis suhteessa todella kalliita. Tuon maksimin voi monissa sähkäreissä säätää haluamakseen. Jopa erikseen noille hitaille AC-atureille ja nopeammille DC-latureille.
Pitkistä matkoista kun jankataan, niin ainakin jos on lapsia tai meitä pidätyskyvyttömämpiä, niin parin sadan kilsan jälkeen voisi olla ihan sopiva tauon paikka. Siinä sitten pistetään auto pikalaturiin ja mennään suorittamaan bio- ja kahvitauko. Tai ruokataukokin. Siinä ajassa ehtii näissä uudemmissa autoissa ainakin tulla ihan mukavasti sitä kantamaa lisää. Ilman että auton latautumista tarvitsee odotella. Tottakai pitää vähän ottaa selvää, että missä niitä latureita on, Mutta niitä alkaa olla ainakin kaikissa isommissa taukopaikoissa. Aika monella mäkkärillä on jo todella nopeita latureita. Abc-asemille niitä vyöryy varmasti ensi vuonna kiihtyvään tahtiin.
-
Jos akkua ei lataa täyteen lienee sähköajoneuvon todellinen ajosuorite myös vastaavasti pienempi. Valmistajat varmaankin ilmoittavat toimintasäteen täyteen ladatulla akulla, jopa hieman optimistisesti senkin jos autolehtien juttuihin on uskomista.
-
Minulle työmatkaa kertyy n. 25tkm/v. Lataus onnistunee voimavirtapistokkeesta n. 10 tunnin latauksella.
Sulla on yli 500 kilsaa päivässä työmatkaa? Tosin kun tuon 25tonnia jakaa normaaleilla työpaivillä, niin se on kyllä lähempänä sataa.
Laskelma sisältää paljon mutuilua heikommassa virran vastaanottokyvystä talvella ja tarpeesta rajata lataustehoa, koska asunnon lämmitysmuoto on suorasähkö-lattialämmitys. Esim. Autotalo ampeerin nettisivuilta löytyy laskin, jolla voi katsoa teoreettisia latausaikoja. 120km lataus Nissan Leafille näyttää (1x16A) olevan n. 5,5 tuntia. Mietin myös, että sähköautossa olisi turvallisinta pitää täyskasko-vakuutusta, jolla minulla vakuutuskulut nousisivat 250-> 700€. Sekin kulu pitäisi säästää polttoainekuluista.
-
Sillä minä maksan itse autoni ja sen käytön.
Tein excel-taulukon, jonne laitoin mm. auton arvon aleneman niin, että se puolittuu viidessä vuodessa, vakuutusmaksut, ajoneuvoverot arvio huoltokuluista yms. Ajan nyt työmatkani Opel Corsalla, jonka mittarilukemasta laskettu kulutus on n. 5,5l/100km. Taulukkoon arvioin tuon mittarivirhe korjattuna olevan 5,7. Nissan Leafille laitoin kulutukseksi 19kWh/100km. Jos bensan hinta on 2,2€/l ja sähkön veroineen+siirtoineen 12,5snt/l kertyy vuosikuluja molemmilla n. 3700€. Tässä vaiheessa on ehkä mielekkäämpää ajella pari vuotta vanhalla Nissanilla, kuin 10-15v vanhalla Opelilla. Tämä siis tuolla minun ajosuoritteellani. Mahdollisuus tehdä etätöitä edes muutama päivä viikossa muuttaa laskelmaan taas suotuisaksi bensa-autolle. Toki jos aikoo käyttää sen yli 30t€ autoon muutenkin, niin ei edes kannata miettiä muuta kuin sähköautoa.
-
Kehittyyhän nämä sähköautot, mutta kun niiden määrä kasvaa, niin kyllä tämä "ilmainen" ajaminen loppuu. Sopiihan se kyllä nykyisinkin jo rajattuun ajosuoritukseen. Jos käyttö on sellaista, että kilometrejä tulee säännöllisesti joku 100 tai 200 vuorokaudessa ja väliajat pystyy varmasti lataamaan, niin mikäs siinä. Tietenkin pitää myös pystyä se auto ostamaan ja halpoja, käytettyjä sähkäreitä ei kyllä ole kovin paljon tarjolla.
Jatkossa pidemmät matkat ja niiden tauot joutuu sitten suunnittelemaan latauspisteiden ehdoilla. Tähän ihmiset ovat ilmeisesti valmiit?
-
kertyy vuosikuluja molemmilla n. 3700€.
Sitten kun lukee näitä omia viestejään, alkaa ihmettelemään onko tässä enää mitään mieltä, kun yhteen autoon alkaa mennä melkein 2kk käteen jäävät tulot.
-
Jatkossa pidemmät matkat ja niiden tauot joutuu sitten suunnittelemaan latauspisteiden ehdoilla. Tähän ihmiset ovat ilmeisesti valmiit?
Luulen, että valtiovalta on suunnitellut asiat niin, että ihmisten tulee asua sellaisella alueella, että range riittää junan tai lentoaseman liityntäpysäköintiin ja pidemmät matkat taittuu muulla, kuin omalla autolla. Näille sähköautoille käy varmaankin niin, kuin kävi kännyköiden kanssa. Ensin akusta riitti virtaa 2vko, nykyään 1 päivä. Eli autojen range tulee olemaan tulevaisuudessa vain n. se päivän ajot 100-150km. Sähköautojen käyttöikäkin tulee varmaan jäämään sinne 8v, mitä akku takuu on
-
MattiK, osta ihmeessä joku parempi auto kuin Leaf. Vaikka Hyundai Ioniq Electric. Sillä kulutus on tyypillisesti alle 15Kw/h. Akku on vähän pienempi, mutta sehän sitten täyttyy nopeammin. Niitä saa käytettynä nyt hintahaarukassa 20-25tonnia. Kilsat reippaasti alle satatuhatta. Tai jos uutta halajat, niin koska valtion tuki on alle 50tonnin hintaisille, niin siellä löytyy paljon vaihtoehtoja esimerkiksi Volkkarilta, Kialta ja Hyundailta. Katselin juutuupissa semmoisen kaverin kuin Harri Salo autonvaihdon tarinaa. Hänellä on nyt Tesla ja ennen oli ainakin joku volkkarin tila-auto. Hän laskeskeli auki sitä vaihdon kustannustakin. Hän tosin halusi uuden auton, eikä enää parin tonnin autoa. Voisit muuten tehdä nuo laskelmasi vaikka noin 35 tonnin hintaisella uudella volkkarin ID.3:lla. Sitä voisi kannattaa pitää yli sen 5 vuotta.
Ekku, tuo, että joutuisi suunnittelemaan latausverkon ehdoilla on periaatteessa oikein. Paitsi, että latausverkkoa suunnitellaan sen ehdoilla, missä ihmiset kulkee. Etelässä jos kulkee, ei paljoa joudu versinaisesti tarvi suunnitella reittiä sen latausverkon mukaan. Ei tarvi sen sen takia kierrellä. Ja ihmiset kulkee pääasiassa samoja reittejä, niin oppiihan ne latauspaikat. Toisaalta niitä tulee koko ajan lisää.
Tuo lataus on monessa paikkaa 'sisäänheittotuote'. Ihan niin kuin joku kahvi on ollut kaupoissa.
Sähköautoissa on sinällään paljon juttuja, jotka on hyvä tietää. Mitä pitää olla ja mitä tulee karttaa. Esimerkiksi Nissaneissa on vielä liittimenä Chademo, joka on katoava luonnonvara. Eurooppalainen CCS jyrää. Kauko-ohjattavuus on plussaa. Siis lämmityksen, ilmaastoinnin ja latauksen. Onhan se talvella mukava mennä lämpimään autoon. Toisaalta sähköautot lämpenee muutaman sadan metsin matkalla, koska siellä lämmitetään suoraan sitä auto, eikä ensin jäähdytysnestettä, joka sitten lämmittää jossain vaiheessa sitä sisätilaa. Lämmitykseen tulee olla lämpöpumppu, joka säästää sitä energiaa. Lataus on tietenkin tärkeää. Minkä kokoinen auton oma AC-laturi on ja kuinka paljon aito pystyy ottamaan sitten DC-latauksessa. Se mikä tekee noista uusista sähkäreistä niin kalliita, on se, että niiden varustelu on niin hyvä. Ilmastoinnit, mukautuvat vainopeudensäätimet sun muut dingeldongelit on vakiona. Pelkästään sähköautoiksi suunnitelty autoja on tullut ihan vasta muillekin kuin Teslalle. Aiemmat on suunniteltu polttisten pohjalle, mikä on aiheuttanut kompromissejä mm. tiloissa ja akkukapasiteetissa. Nämä uutuudet on jotain ihan muuta mitä vanhemmat.
Ja niinhän ne polttomoottoriautojenkin kulutukset kerrotaan sen virallisen testin mukaisina. Ei niihinkään tavallisella ajolla pääse. Nuo kantamat alkaa oikeasti olemaan uudemmilla autoilla sellaisia, että ei ne oikeasti ole mikään juttu. Kuten on tullut todettua, niin latureita on jo nyt sen verran tiheässä varsinkin etelässä. Tietysti, jos mennään enemmän pohjoiseen siellä pitää olla suunnitelmallinen.
-
Katson muuten tuon Raumalla käynnin Harrikan sähkövehkeellä. Sillä joutuu lataamaan 5 kertaa. Suurimmalla akulla varustetulla Zerolla latausten määrä oli taas 4.
-
Olen sähköautokeskustelussa kiinnittänyt huomiota siihen, että sähköauton akku pitäisi olla aina täynnä.
Vähälle on jäänyt se, että sinne akkuun voi ladata vain tarvitun sähkön.
Toki sitä sähköä pitää olla riittävästi, mutta esim. kotikaupunkipyöristyksessä voi ihan hyvin lähteä kauppaan (15km) kun rangea on 50km
Ei minulla bensa-autossa aina kotiin tultaessa tankki ole piripinnassa.
Mutta jos olisi rahaa ja innostusta, niin ostaisin sähköauton työmatka-ajoon, koska nyt sillä säästäisi suuria summia.
100km / työpäivä= 25 000km vuodessa.
Bensa-auto 6l/100km
Sähköauto 17kWh/100km
Laskelma ei ole täysin paikkaansapitävä, koska meillä on talvi ja onneton talvikunnossapito.
Auton kulutumittari on kertonut, että olen lumessa ja sohjossa käyttänyt 50km kotimatkaan polttoainetta melkein 150 kilometrin verran.
Varmaan se sähköauton kulutus nousee samassa suhteessa, eli pahimmillaan 50km työmatkaa varten pitäisi akussa olla rangea 150km verran.
-
>> Elä ny viitti. <<
Viitin ny kumminki viälä vähän. Vaikka en sähköstä niin mitään ymmärräkään... Olen elänyt sähköalalla vasta 1973 alkaen, ja minulla KTM:n sähköpätevyys.
Paria poikkeusta lukuunottamatta patterikäyttöisillä autoilla akut riittävät alle 100km ajoon. Silloin kun olosuhteet ovat hyvät. Talviaamuna -25 pakkasella tilanne on aivan toisin.
Ei minulla ole työmatkaa enää yhtään, joten päivittäisajoa ei ole. Työssä ajoin jopa 60´000km vuodessa. Päiväreissu esim. Turkuun+neljä asiakasta ja takas. Patteri olisi pitänyt ladata kolme kertaa, yht. muutaman tunnin. Jippii...eh...
Enkä ihan ymmärrä, miksi minulla pitäisi olla auto, jolla en pääse lataamatta välillä vaikkapa Kotkaan sukuloimaan. Nyt minulla on auto, jolla tankkauksen jälkeen pääsee jopa 1000km ja lisätankkausta saatavilla "poronkuseman välein". Tankkausaika 5min.
Ja ongelma on latausinfrassa eli latauksen saatavuudessa. Asumassani kerrostalossa ja viereisessäkään ei ole edes p-paikkaa - saati latausta. Sähköä ei voi kantaa ämpärillä kylppäristä...
Tarkoitan kaikella, että sähköautoasiassa vallitsee kiima kuin tikalla keväällä; Asioita oiotaan ja hankaluudet unohdetaan. Töpseli seinään ja maailmassa kaikki hyvin.
-
Toinen hajatelma sähköautosta.
Sähköautolla ei pääse vielä lappiin lumihangessa peräkärrin kanssa ilman latausta, joten miksi sitten semmoisia kirjoitellaan, mikä ei ole mahdollista.
Ostaa se V6 dieselillä varustetun nelivetomaasturin sinne lapin keikalle.
Kun taas se talouden kauppkassi, jolla ajetaan 12 000km vuodessa voisi olla oikein hyvin sähköauto.
Auto tarpeen ja käytön mukaan.
-
Kun luen tätä ketjua, huomaan etten kuulu joukkoon lainkaan.
Minulle sähköauto sopisi päivittäisiin kulkemisiin hyvin, todennäköisesti nuo 100km toimintamatkan mallitkin riittäisivät hyvin.
Jotain ongelmaa voisi talvella olla kun talliin ei mahdu mutta, saisihan sen kotona yöksi roikkaan kiinni. Työpaikalla ei ehkä onnistuisi päiväksi.
Kiinnostukseni sähköautoon on kuitenkin lähinnä "akateemisella" tasolla. On melkoisen ylittämätön kynnys sijoittaa käyttöautoon rahaa kymmeniä
tuhansia euroja kun halvemmallakin ajaa samat ajot. 50k€ saisi tuota nykyistä työmatkakulkuneuvoa yli 700 kpl. Sille 50k€ autolle pitäisi olla mielestäni aika paljon muutakin käyttöä. (Kateelliset naapurit voisi olla kova juttu, tosin jos vain hintaa katsotaan se on liian helppo ylittää).
Jos on tarve tai halu liikkua silloin kun haluaa ja niinkuin haluaa, alkaa kustannustaso olla jo korkealla. Niinkuin MattiK edellä, rupeaa miettimään saako rahalle vastinetta.
Kapinan paikka sanon.
Onneksi näitä pakollisa menoja ei kuitenkaan riitä enää kovin pitkäksi aikaa.
Ja sitten jos jostain annettaisiin auton ostoon 50000€, rikkoisin omankin säästöpossuni. Siinä autossa ei kyllä sähkömoottoria olisi muualla kuin
lämmityslaitteen puhaltimesa, lasinpyyhkimissä ja startissa.
-
Paria poikkeusta lukuunottamatta patterikäyttöisillä autoilla akut riittävät alle 100km ajoon.
Paria poikkeusta lukuunottamatta patterikäyttöisillä autoilla akut riittävät yli 100km ajoon. Normaalit toimintamatkat noilla uudemmilla on parista sadasta aina reiluun neljään sataan. Siis ihan elävässä elämässä. Ei vain teoriassa. Parhaiden teoreettiset matkat taitaa olla lähempänä kuuttasataa, mutta ne on sitten reilusti kalliimpia vekottimia. Teslalta on kuulemma tulossa piakkoin semmoinen, jossa se on jotain 800kilometria. Tietosi taitavat tarvita päivittämistä.
-
Kymmenen vuotta vanha Nissan Leaf 24kW akulla pääsee talvella ehkä jopa 100km, joten siinä suhteessa tieto on oikea... ;D
-
MattiK, osta ihmeessä joku parempi auto kuin Leaf. Vaikka Hyundai Ioniq Electric. Sillä kulutus on tyypillisesti alle 15Kw/h.
Oletan, että bensan 2€ litrahintaa ei vielä hetkeen tavoiteta. Itsellä on hakusessa perusauto ilman sähköisiä tingeltangeleita. Vakionopeudensäädin on pakollinen, hyvät lähivalot sitten seuraavana listalla ja ratin lämmitin. Tärkeää olisi myös, että autolla olisi toimintasädettä talvellakin vielä se n. 200km, vaikka akun soh alittaisi sen 70% rajan, mitä ymmärtääkseni pidetään akkutakuussa rajana.
Ehkä vaihtoon sitten kun Zoe z.e. 50- mallin saa alta 15t€. Onhan se susiruma, mutta muut kriteerit täyttyvät.
-
Kymmenen vuotta vanha Nissan Leaf 24kW akulla pääsee talvella ehkä jopa 100km, joten siinä suhteessa tieto on oikea... ;D
Poikkeus vahvistaa säännön...
-
Nythän jo meinaa mieli muuttua, sähköautokin voi saastuttaa mutta biokaasu olisi nyt hyvä jos olisi ottajia.
https://yle.fi/uutiset/3-12086568
-
Dieselillä päästään Suomen oloissa jo hyvinkin korkeaan hyötysuhteeseen, kun laskuissa otetaan huomioon sisätilojen lämmitykseen tarvittava energia:
Sähköauto ei tykkää pakkasista – lämmittäminen haukkaa osan ajomatkasta
Mutta. Sisätilatkin pitäisi saada lämpimiksi. Ja siihen kuluu energiaa – usein jopa sama määrä tehoa kuin ajamiseen eli 4–5 kW. Tämä on pois ajomatkaan käytettävästä energiasta eli ajomatka lyhenee entisestään.
Jos käytetään sisälämmitystä verkkovirralla ennen liikkeellelähtöä, on ongelma pienempi. Mutta pidemmille matkoille tästä ei ole apua.
https://yle.fi/uutiset/3-8603777
-
Nythän jo meinaa mieli muuttua, sähköautokin voi saastuttaa mutta biokaasu olisi nyt hyvä jos olisi ottajia.
https://yle.fi/uutiset/3-12086568
Biokaasu on henkilöautokäytössä auringonlaskun ala.
Älkää ostako uutta kaasuautoa, koska siitä eroon pääseminen muutaman vuoden päästä voi olla aika kallista.
Kesäkuu 2021 rekisteröintejä
Henkilöauto
Bensa 2 949
Hybridi bensa 2 861
Lataushybridi bensa 1 909
Sähkö 1 055
Diesel 881
Hybridi diesel 148
Kaasu 105
Lataushybridi diesel 33
Heinäkuu 2021 rekisteröintejä
Henkilöauto
Bensa 2 312
Hybridi bensa 2 166
Lataushybridi bensa 1 324
Sähkö 752
Diesel 644
Hybridi diesel 175
Kaasu 82
Lataushybridi diesel 31
Elokuun numerot
Bensiini 2446
Diesel 777
Sähkö 802
Kaasu 61
PHEV bensiini 1392
PHEV diesel 24
Ei-ladattava hybridi, bensiin 2224
Ei-ladattava hybridi, diesel 174
Etanoli 4
Yhteensä 7904
Elokuun etanoliautoissa on joku juttu, koska kaikki neljä tänä vuonna rekisteröityjä etanoliautoja on rekisteröity juurikin elokuussa.
-
Biokaasuauton hankkimiseen paras tapa olisi luultavasti laitteiston asentaminen tavalliseen bensa-autoon.
Saksassa noita muutoksia on tehty paljonkin.
-
Biokaasuauton hankkimiseen paras tapa olisi luultavasti laitteiston asentaminen tavalliseen bensa-autoon.
Saksassa noita muutoksia on tehty paljonkin.
Olisi joo, mutta onko sen investoinnin väärti?
Toiseksi, kun uusia kaasuautoja ei juurikaan enää rekisteröidä, niin mitä miettii aiheesta kaasujakelufirmat.
Perustetaanko kaasuasemia uusille paikkakunnille...
Kuva 02-2021 uutisesta
(https://img.ilcdn.fi/OUVTfCW3p1Jre6kU-0RV3u4AR5Y=/full-fit-in/612x0/img-s3.ilcdn.fi/bcbb1a62d3080a750a12cd7eca7b939a6dc2e724c960163909bfd789d19287ef.jpg)
-
Biokaasu auringonlaskun ala, tätähän tuossa ylen jutussa asiantuntujat ja poliitikot harmittelevat. Kun pääsivät sähköautot lipsahtamaan edelle?
Pitkälti sama tilanne muidenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta.
Puolalaiselle ja sakasalaisellekin sähköautoilijalle täytyy kohta tarjota suomalaisen autoilijan tukea. Kuten Ylen jutussa todetaan, Puolassa hiilellä tuotettu sähkö tekee sähköautosta saastuttavamman kuin diesel. Eikä se kaukana ole Saksassakaan. Todennäköisesti noilla rajoilla mennään ympäri
maapallon.
On muuten ollut sähkön hinta viimeaikoina rajussa nousussa. Eikä se johdu Loviisan huollosta. Sähköstä on tällä hetkellä, jos ei pulaa niin ainakin niukkuutta. Eilenkin Fingridin mittarit kävivät lähellä 160€/MWh. Viimetalvena hinta pyöri jossain 40€/MWh.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
-
Jyväskylässä biokaasua saa kohtuullisen hyvin. Jos nyt menisi taksi vaihtoon pikaisella aikataululla, niin kyllä se varmaan diesel pitää vielä muutamaksi vuodeksi hankkia. Sähkö ei ole vielä kilpailukykyinen vaihtoehto. Vähän hirvittäisi maksaa ikakulusta Teslasta 50 tuhatta, kun käyttökelpoisen dieselin saa kahteen kymppiin.
Jälleenmyyntiarvoa ei välttämättä tarvitse olla juuri lainkaan, kun hankintahinta on sopiva ja käyttöaika riittävän pitkä.
-
Vähäsen kokeilin haarukoida noiden sähkömoottoripyörien toimintamatkoja. Aika kovia lukemiahan noille ainakin myyntimiehet ilmoittavat.
Bike World lupaa Zeroille toimintasädettä n.180 km. Erikoisvarustein jopa 323km. Tuossahan jää Teslatkin toiseksi jos Zeron akun voi käydä
lataamassa 646km:n päässä? Tai vakiolaitteen 360 km:n päässä?
Onkohan painovirhe?
-
Olen huomannut että sana toimintasäde on vuosikymmenien kuluessa menettänyt mitastaan puolet.
Itse käytän vanhaa ilmoitustapaa. Tässä uudessa ilmoitustavassa on ns. puolet petäjäistä.
-
Jyväskylässä biokaasua saa kohtuullisen hyvin. Jos nyt menisi taksi vaihtoon pikaisella aikataululla, niin kyllä se varmaan diesel pitää vielä muutamaksi vuodeksi hankkia. Sähkö ei ole vielä kilpailukykyinen vaihtoehto. Vähän hirvittäisi maksaa ikakulusta Teslasta 50 tuhatta, kun käyttökelpoisen dieselin saa kahteen kymppiin.
Jälleenmyyntiarvoa ei välttämättä tarvitse olla juuri lainkaan, kun hankintahinta on sopiva ja käyttöaika riittävän pitkä.
Sillä teslallahan sä voit ajaa 'ilmaiseksi'. Käyt vaan hirvaskankaalla superchargerissa lataamassa. Jotain ennen 2015 tai silleen tilatut teslat saa ladata niillä ilmaiseksi. Ootko muuten kuullut siitä lahden jussin pussin mersusta juttuu? Sehän pyörii vissiin periaatteessa 24/7 liikenteessä. Sillä onkin kotona/tallilla sitten oma pikalaturi.
-
Jos minulla olisi varaa uuteen tai uudehkoon Teslaan, saattaisin hyvinkin nauttia ajatuksesta, että saan vielä vaurauteni bonuksena "tankata" ilmaiseksi ja lueskella vaikka Hesaria Lidlin pihassa, kun proletariaatti kantaa neljän tontun Nissaniinsa viikon ostokset nälkäisille lapsille ja miettii, millä laskut maksetaan.
Juuri nyt sähköauto olisi toki oikein hyvä kilometrien hinnan puolesta, kuka vain yltää sellaiseen autoon, jolla on jo toimintamatkaa kunnolla ja jossa pärjää tammikuussa vaikka Lapin matkan. Kymmenen vuotta vanhaa akkua ja vuosikymmenen suolaa nuuskinutta kehikkoa en kuitenkaan ole ajatellut ostaa eikä tarpeisiini valitettavasti sovi mikään kovin pieni sähköinen koppimopo. Vaikka työajoni ovatkin kaupungissa, jossa sellainen riittäisi, joudun liikkumaan kauempanakin melko kiireisellä rytmillä.
Kehitystä tapahtuu, ja uskoisin hinnaltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeisiini sopivan uuden teknologian auton olevan ulottuvillani vielä joskus.
Mitä asian moraaliin tulee, Tekniikan Maailman mukaan (eräässä esimerkkitapauksessa) sähköauton ja polttomoottoriauton päästöt kohtaavat 146 000 kilometrin kohdalla. Sen jälkeen sähköauto on puhtaampi. Keveämmillä ja pienemmillä tulisi vielä enemmän kaulaa ja nopeammin.
https://tekniikanmaailma.fi/onko-sahkoauto-oikeasti-polttomoottoriautoa-puhtaampi-volvon-elinkaaritutkimus-paljastaa-erot-xc40-mallien-kokonaispaastoissa/
Helpotukset ovat toki mukavia, mutta ne ovat siirtymäkauden herkkuja ja porkkanoita, sillä valtio jatkossakin halunnee kerätä miljardinsa liikenteestä. Näin on tehtävä myös sitten, kun autokanta on muuttunut. Kaikille uusille energiamuodoille tulee veroluonteisia maksuja. Emme voi tehdä tulonsiirtoja velaksi loputtomiin, vaan on maksettava laulujen lunnaat.
Kun aikanaan pääsen mukaan junaan lompakkoni puolesta, olen jälleen maksumies. Tästä ei ole sanan sijaa.
Toinen miettimäni aspekti liittyy energian uusjakoon, joka on jättimäinen bisnes, ja siihen, mitä hevosta maailma lopulta veikkaa. En ole vielä sulkenut vetyautoa (sähköauto sekin on) pois, vaikka Elon Musk on ollut taitava lobbari.
Fortum on ollut aktiivinen sähköautoajattelun suhteen, ja syy on selvä.
Mikäli vuosikymmenen päästä meillä on enemmän vain sähkön latausinfraa, valintaa ei ole syytä epäillä.
-
Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Biokaasun lämmityskäyttö on sen sijaan verotonta.
Biodiesellillä ajamisesta tulee
Ja paljon muuta, kun se, että:
Sähköistämisen edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua?fbclid=IwAR3KiwIw--xsA6AEEwCKNKPBcnLMfFOjDm0ozwbLHbu2umuOILCgtmOWayM (https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua?fbclid=IwAR3KiwIw--xsA6AEEwCKNKPBcnLMfFOjDm0ozwbLHbu2umuOILCgtmOWayM)
-
Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Biokaasun lämmityskäyttö on sen sijaan verotonta.
Biodiesellillä ajamisesta tulee
Ja paljon muuta, kun se, että:
Sähköistämisen edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua?fbclid=IwAR3KiwIw--xsA6AEEwCKNKPBcnLMfFOjDm0ozwbLHbu2umuOILCgtmOWayM (https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua?fbclid=IwAR3KiwIw--xsA6AEEwCKNKPBcnLMfFOjDm0ozwbLHbu2umuOILCgtmOWayM)
Täyssähköautojen autoveroa on jo aiemmilla toimilla laskettu miltei olemattomiin. Se on tällä hetkellä 2,7 %. Minuun veron poistamisella kokonaan ei ole edes sitä psykologista vaikutusta, jota tässä maassa toimenpiteellä haetaan. Uskon ajoneuvokaupan kuitenkin iloitsevan. Poistamisen vaikutus tulee etupäässä katteeseen. Kenenkään ei kannata liikaa hintoja polkea, jos väki menee tähän silmänkääntötemppuun ja alkaa ostaa. Kysynnän ja tarjonnan laki.
Ajoneuvoveron perusvero siis nousee uusilla käyttöön otettavilla sähköautoilla, ja täyssähköautojen autoverosta lähtee tuo viimeinenkin jäljellä ollut 2,7%.
-
Mutta ajoneuvovero nousee.
Ostaminen hiukan halpenee, mutta omistaminen kallistuu, joten peitto ei pitene, kun toisen pään leikkauksella toista päätä jatketaan.
Piileekö tässä kuitenkin valtiolle tappiollinen ansa, eli tuonti ulkomailta.
Mitä hiukan puolihuolimattomasti Googlailin, niin uuden kalliimman sähköauton nouto Saksasta säästää ostajan kukkaroa helposti 10 000 eurolla. Toki uuden sähkärin ostajan pitää maksaa ALV 24%, mutta siitä voi esim. Saksassa vähentää ALV 19%
Sitten on käytetyt sähkärit.
Voi olla, että Kamuxin rekkoihin aletaan lastaamaan vuoden pari vanhaa käytettyä sähkäriä...
-
Totta kai kannattaa hakea täyssähköauto muualta. Minusta Suomesta täyssähköauton ostaa vain täyshölmö, jos säästö on tuhansia euroja. Saksaan vain. Sitten tullaus, katsastus ja lataamaan ilmaiseksi kaupan pihaan.
Sitä ennen voi seurailla erilaisten ratkaisujen tuloa. Minusta vetyauto on kiinnostava.
Tuossa on taas yksi sähköauton toimintamatkaan liittyvä testi. Skoda on lievissä vaikeuksissa verrattuna Teslaan.
(Toisaalta muutaman vuoden käytetty Skoda Superb 4x4 TDI ei ole tässä maassa vaikeuksissa oikein missään kelissä.)
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/78365add-3ae1-4420-8e0c-71e7b4571946
-
Vety on hyvä, mutta nykytietämyksellä siinä on pari ongelmaa...
Miksi tehdä sähköllä vetyä, siirtää se johonkin, tankata se autoon, jossa siitä tehdään sähköä.
vetyauto kun on kuitenkin sähköauto.
(https://www.fortum.fi/sites/default/files/styles/inline_image_large_1x_wide/public/image-entity/vety-tuotantokaavio-varastointi.png?itok=ctzws6bO)
-
Kyllä, vetyauto on sähköauto, kuten tuolla edellisellä sivulla kirjoitinkin. Se on kiinnostava. Emme me silti tiedä vielä, mikä hevonen on paras vaikkapa vuonna 2040. Tosin minua asia ei enää takuulla koske, ellen sitten saa viimeisen kyydin vetyautossa tai sähköautossa. :D
Sähköauto ei valitettavasti ole ratkaisu siihen asiaan, mihin ratkaisua haetaan. Maailman liikakasvu on syvin ongelma, ja se on kaiken pohjalla. Ihmisille se ruoantuotanto ja kulutus tehdään. Heidän majojaan lämmitetään, ja he liikkuvat. Linkola sen tiesikin.
Hyvä silti, että jotain yritetään.
Isossa kuvassa suurin ongelma ainakin suomalaisen motivaation kannalta on se, että globaaleihin ongelmiin pitäisi olla globaaleja ratkaisuja. Siihen emme Suomessa kykene oikeastaan puuttumaan. Emme kykene tuottamaan Suomessa globaaleja ison kuvan ratkaisuja, vaan teemme omassa maassamme oman performanssin. Kuluttaminen silti jatkuu. Se, että kehittyvissä maissa tai Kiinassa avataan hiilivoimala päivässä tuottamaan länsimaihin kulutustarvikkeemme, ei kuulu ajatteluumme lainkaan. Meillä on oma vuotuisten päästöjen tavoitteemme, ja olemmepa tekemässä melkoisen performanssin, mutta nykymaailmassa kaikki liittyy kaikkeen, eivätkä maailman päästöt vähene toimistamme yhtään. Tietyillä ostoilla ne voivat jossain jopa kasvaa.
Ei ole mitään Suomen omaa ilmakehää. On maailman ilmakehä.
Maailman mittakaavassa energiantuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuteen menevä fossiilinen energia on ongelman ydin. Sen osuus energiasta maailmassa on 85 prosenttia. Lähteinä ovat kivihiili, öljy ja maakaasu. Maailmassa 15 prosenttia tulee ydinvoimasta, vedestä ja uusiutuvasta energiasta, kuten tuulesta ja auringosta. Yhtälö pitäisi muuttaa eli tuota 15 prosenttia kasvattaa, mikäli halutaan se hiilisuunta muuttaa. Tämä lienee selvä.
Voimme olla ylpeitä. Suomen päästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2020 aikana. Samalla suurten kehittyvien maiden ja Venäjän päästöt ovat kasvaneet. Ja niillä on sitten oikeasti merkitystä. Ja ne kasvavat koko ajan. Yhdysvaltain pysyvät ennallaan. Euroopassa laskevat.
Me katsomme Ylen uutisia, jossa puhutaan "liikenteestä" ja "sähköautoista", jotka eivät ole ratkaisu globaaliin ongelmaan. Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat 2010-luvulta alkaen nousseet vuosittain noin 1,5 prosenttia.
Kaava menee näin: Jos suljemme terästehtaan (teoreettinen esimerkki), ostamme saman teräksen viisinkertaisella hiilellä, mutta omat päästömme vähenivät. Kelpaisi siinä puhua tavoitteista ja hööpöttää nuoria vaaliuurnilla.
Sama hauska kaava paikallistasolla: Jos betoni Helsingin rakennushankkeisiin tehdään Lappeenrannassa, ne eivät ole Helsingin hiiliä. Näin eräs poliitikko sanoi, kun hänelle esitettiin kysymys Malmin kentän paalutuksen hiilijalanjäljestä.
Ilmakehään ne menevät, pöllyteltiin jotain sitten Suomessa, Lappeenrannassa, Helsingissä tai Kiinassa. Se on ihan yhteinen ilmakehä.
Ja tässä me mietimme sitten jotain sähkömopoja maassa, jonka päästöt maailmassa ovat 0% (promilleja) ja jonka kaikista tieliikenteen päästöistä moottoripyörien päästöt ovat 1%. On mennyt aritmetiikan tunnit aivan hukkaan.
Olen silti mukana tarkalla korvalla kaikissa uusissa jutuissa. Perheeni sitoo vuosittain noin 400 suomalaisen kaikki vuotuiset hiilipäästöt. Ajatelkaapas, jos päästökauppa olisikin henkilökohtaista. Saisinko nyt oikein porsastella hiilineutraaliuden nimissä? 8) Jos olisin valtio, eikö se olisi ihan jees?
Älkää käsittäkö väärin. Minussa on annos askeettista korpijoonasta ja pieni annos Linkolaa. On vain välillä vähän Kummeli-valmentajan olo, että me on hävitty tää peli, kun hallituksen performansseja seuraa, mutta luotan ihmisen oveluuteen tiukan paikan tullen. Erityisesti liike-elämän.
Fortum myy sähköä. Verot ja tulevaisuuden polttoaineiden ostot menevät valtionyhtiöön. Jos sähkö on päästötöntä, kaikki ok alueellisesti. Globaaliksi ratkaisuksi tästä ei ole.
Nesteellä on tulossa skaalautuvia raaka-aineita: metsäteollisuuden ja maatalouden jätevirtoihin pohjautuvasta lignoselluloosasta valmistetut polttoaineet, kemikaalit ja materiaalit; uusiutuvien lentopolttoaineiden skaalautuvat raaka-aineet, kuten levät ja yhdyskuntajäte; uusiutuva vety ja power-to-X, jossa käytetään uusiutuvaa sähköä muuntamaan hiilidioksidi polttoaineiksi ja kemikaaleiksi. Hyvin kiinnostavaa.
-
Vety on hieman hankala varastoitava ajoneuvokäytössä. Vety voisi olla kuitenkin käyttökelpoinen välivarasto silloin kun ylimääräistä
sähköä on tarjolla. Tälläkin hetkellä tuulivoimaa on rakennettu niin paljon että, se vaikuttaa sähkön hintaan voimakkaasti. Ja lisää rakennetaan kokoajan. Jos sähkön hinta on 0€ tai miinusmerkkinen ,niinkuin jo nykyäänkin tapatuu kun kaikkialla tuulee, miksei tehtäisi sillä vetyä ja käytetään se sitten kun on tyyntä.
Sähköllä tehdyllä vedyllä jos kannattaisi korvata ns. fossiilisen vedyn tuotantoa, kait sekin olisi hyvä.
Jos haluttaisiin, vedystä ja hiilidioksidista voisi tehdä bensaa.
Ite olisin sitä mieltä että, paljon lähes ilmaista sähköä antaisi mahdollisuuden jatkaa moottoripyöräilyäkin ilman tarvetta siirtyä sähkömoottoripyöriin.
Kuluttajalle se sähkö tuskin halpenee kuitenkaan.
-
Miksi tehdä sähköllä vetyä, siirtää se johonkin, tankata se autoon, jossa siitä tehdään sähköä.
Koska se on todennäköisesti pitkällä aikavälillä sähköautoa ympäristöystävällisempi, ja toimintamatkaa riittää.
Akut ovat pienemmät. Akkumateriaalia vähemmän.
Jos vetypolttoaine tuotetaan uusiutuvalla energialla, tuulivoimalla tai aurinkoenergialla, siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Etenkin jos se tulee muualle, siihen sijoitetaan.
Pakko pitää silmänaloissa tämäkin. Emme me varmuudella tiedä, mitä hevosta kannattaa veikata.
Raskas liikenne on oleellinen tässä ensin. Jos autovalmistajat kääntyvät tähän, meillä on vielä mahdollisesti väärä latausinfra.
Tässä on asiasta:
https://yle.fi/uutiset/3-12079587
-
En näe vetyä vielä kovin potenttiaalisena henkilöauton polttoaineena, koska hyötysuhde on yhtä surkea kuin nelitahtisella bensiinimoottorilla.
Sitten, kun vetyn kokonaisketjun hyötysuhde saadaan reilusti 50% paremmalle puolelle, niin ehkä sitten.
Jakeluketjun pienuus ja hajanaisuus syö hyötysuhdetta todella paljon.
Sähköautot on tällä hetkellä hyvässä nosteessa aika isolle osalle suomalaisista löytyy jo nyt sopiva sähköauto, jos unohdetaan hankintakustannukset. Tuskin ne vetyautot on sen halvempia, joten köyhää suomalaista ei auta vety- eikä sähköauto...
Jos olisi halua sijoittaa 40 000€ autoon, niin ostaisin heti sähköauton, mutta kun ei ole koskaan ollut halua kuluttaa rahojani auton arvon alenemiseen. Josta syystä uuden sähköauton ostaminen vaatisi koko summan, kun se vaihdokki puuttuu.
Mutta nythän sen voi hakea euroopasta halvalla... ;)
Vety on loistava mahdollisuus ja kuten mainittu raskaalle maa- ja meriliikenteelle tulevaisuuden varteenotettava vaihtoehto.
Iso osa maamme kuorma-autoista (sisältää kaikkii C ja D luokat) kulkee tiettyä väliä.
Näin ollen vedyn tankkaus voidaan keskittää terminaaleihin ja risteyskohtiin.
Kymmenen pienen vetytankkausaseman sijaan pärjätään yhdellä isommalla, jolloin vedystä saatu hyöty ei häviä liikaa jakelukustannuksiin.
Sama homma meriliikenteessä.
Biokaasulla toimivat maitoautot on Valion suunnitelmissa ja biokaasu tuotettaisiin niillä maitotiloilla.
Homma on vielä hakusessa, koska näennäisen ilmaisesta syötteestä huolimatta kaasuntuotantoa on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi. Valio odottelee suurempaa valtion tukea.
Euroopassa on mietitty ja tutkittu, että kumpi on parempi.
Sähköistää rataosuus, joka on kallis ja vaatii huoltoa vai rakentaa vetykäyttöinen veturi.
Junat on jo valmiiksi sähkökäyttöisiä.
Lisätään vain akku, polttokenno ja vetysäiliö.
Jos saisin olla koko maailman diktaattori.
Määräisin esim. Afrikkaan Saharan rantaan 100 neliökilometrin aurinkopaneelipuiston, tuulisähköpuiston ja meren rantaan aaltovoimalan.
Niiden tuottamalla "vihreällä" sähköllä sitten vetyä ja puhdasta vettä.
Aurinkosähköllä pullottaisin vetyä kulutukseen ja puhdasta vettä pumppaisin Saharaan, jossa kasvattaisin metsää.
Näin määräisin tehtäväksi jokaisessa paikassa, jossa on auringonpaistetta ja vettä.
Aavikon metsittäminen olisi se kirsikka.
Nyt se ei onnistu, koska nationalismi, maiden rajat ja taloudellinen hyöty.
Edittiä:
Biokaasun riittävyydestä lyhyt oppimäärä
”Kiertotaloutta parhaimmillaan”
”Lantapohjainen biokaasu on kiertotaloutta parhaimmillaan”, sanoo tutkimusprofessori (emeritus) Nils-Olof Nylund teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
Lantapohjainen on biokaasuista ainoa, jonka hiilijalanjälki on negatiivinen. Raskaissa ajoneuvoissa tarvittavia kaasumoottoreita on lisäksi tarjolla monella valmistajalla.
”Siinä mielessä ymmärrän hyvin, että Valio on tähän ryhtymässä.”
Entä missä määrin Suomen tieliikenne ylipäätään voisi käydä biokaasulla?
Suomen tieliikenteessä käytetään nyt biometaania määrä, joka vastaa 0,1 prosenttia koko polttoainetarpeesta. Jos kaikki Suomessa nyt tuotettava biokaasu (1 TWh) ohjattaisiin tieliikenteen käyttöön, määrä kattaisi 2 prosenttia tarpeesta. Jos koko nykyinen teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali (16 TWh, haarukkana esitetty 9–16 TWh) otetaan käyttöön ja ohjataan tieliikenteelle, se kattaisi 35 prosenttia kotimaan tieliikenteen polttoainetarpeesta.
”Nykyisestä 1 TWh:n tuotannosta on kuitenkin pitkä matka 16 TWh:iin. Eikä kaikki biokaasu varmaankaan voi mennä liikenteeseen”, Nylund sanoo.
-
Voimme olla ylpeitä. Suomen päästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2020 aikana. Samalla suurten kehittyvien maiden ja Venäjän päästöt ovat kasvaneet. Ja niillä on sitten oikeasti merkitystä. Ja ne kasvavat koko ajan. Yhdysvaltain pysyvät ennallaan. Euroopassa laskevat.
Tosin tuo päästöjen aleneminen on suurelta osin syntynyt kymmenien paperikoneiden ja kokonaisten paperitehtaiden sulkemisella (Voikkaa, Myllykoski, Kajaani, Summa, Kangas, Veitsiluoto, Kaipola) Siitä taas on johtunut Suomen velkaantuminen; aina ennen historiassa Suomi on noussut metsäteollisuuden avulla. Nyt rakennetaan sellutehtaita, mutta sellu on matalan jalostusasteen bulkkitavaraa. Eli Suomi on ostanut päästöjen vähenemisen ulkomaisella velalla.
Kokonaiskuvassa sähkö- tai vetyauto on pienehkö yksityiskohta. Kokonaisuutta hahmoteltiin jo 40-50 vuotta sitten, esim.
Eero Paloheimo: Suomi - mahdollinen maa. Esim. mitä vaadittaisiin kaiken energian tuottamiseen uusiutuvilla.
https://www.goodreads.com/book/show/44425322-suomi---mahdollinen-maa
Pekka Kuusi: Tämä ihmisen maailma. Kuusi uskoi jo tuolloin fuusioenergiaan, ja sehän on ihan juuri ollut tulollaan jo ainakin 50 vuotta. Siirtymäaikana ydinvoimaa ja maakaasua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tämä_ihmisen_maailma
-
Woikoskesta tuli mieleeni, että kaasupatruunan ja takavuosien rallikuskin Clas Palmbergin mielestä vety on joka tapauksessa tuleva autosi. Hänen mielestään kaikki muut ovat pelkkiä hätätilaratkaisuja. Saa nyt nähdä, miten menee.
BMW julkisti juuri uuden iX5-mallinsa polttokennoversion. 368 kaakkia pellin alla. Sen ympärillä riitti sutinaa ainakin näyttelyssä. BMW kutsuu sitä teknologialippulaivakseen.
Tankkaus kestää 3-4 minuuttia. Pakkaskestävyys -30 on myös kova juttu.
Ilmeisesti yksi harvoista kehittyneenä itseään pitävä maa, jolla ei ole lainkaan infraa etenevään polttokennoautoiluun, on Suomi, joka on lyönyt lukkoon sähkölatauspistepolitiikan. Ainakaan alkuvuodesta ei ollut yhtään jakeluasemaa polttokennoautoille. Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa on jo laaja vedyn jakeluverkosto.
Tänään polttokennoauto ei ole vielä ratkaisu ilmastonmuutokseen, se on selvä. Jakelujärjestelmän kehittäminen on kallista, eikä riittävää primäärienergianlähdettä ole silläkään. Mitä teknologia on tulevaisuudessa, siinä kannattaa silti olla tarkalla silmällä ja valmius nopeaan reagointiin olisi hyvä olla. Ei sähköautokaan ole oikeasti ratkaisu.
Autovalmistajat jakaantuvat asiassa. Volkswagen lyö kaikki munat täyssähköautokoriin eikä sen mielestä kehitystyö ole ympäristölle hyväksi (kuten ei täyssähköautonkaan kehitystyö ollut). Monet muut pitävät tärkeänä, että vetyauto kehitetään ja katsotaan, mihin asti mennään. Raskaan liikenteen kehitystyössä tulee väistämättä sovellettavia ratkaisuja, jotka voivat muuttaa kaiken.
Hyundai Motor Finland, Iveco Finland, Veho, Scania Suomi ja Toyota Auto Finland haluaisivat valtiovallan mukaan näihinkin hankkeisiin.
-
Tosin tuo päästöjen aleneminen on suurelta osin syntynyt kymmenien paperikoneiden ja kokonaisten paperitehtaiden sulkemisella (Voikkaa, Myllykoski, Kajaani, Summa, Kangas, Veitsiluoto, Kaipola)
Näinhän se on. Ja sitten jossain muualla sademetsää kaatuu senkin edestä.
-
Vety on hyvä, mutta nykytietämyksellä siinä on pari ongelmaa...
Miksi tehdä sähköllä vetyä, siirtää se johonkin, tankata se autoon, jossa siitä tehdään sähköä.
vetyauto kun on kuitenkin sähköauto.
Itse muistelen tankanneeni virtuaalivetyä Toyotan Tokion showroomissa jo vuonna 2014. Silloin, sähkön ongelma oli huono akkujen energiatiheys ja vety nähtiin tuohon ongelmaan ratkaisuna. Vedyn ongelma taasen on sen hankala säilöminen. Niin tiivistä tankkia ei vielä pystytä tekemään, ettei vety sieltä haihtuisi. Nyt akkuteknologia on kehittynyt niin, että saman kokoisiin akkuihin saadaan jo varastoitua tuplamäärä energiaa. Vedyn osalta uutisia ei ole kuulunut. Ajatus kai oli, että haihtumista kompensoisi mahdollisuus valmistaa vety miltei "ilmaiseksi" uusiutuvien energiamuotojen kautta. No, ilmaisuus ei ainakaan ole hyvää bisnestä, jolla silläkin voi olla vaikutusta vedyn menestykseen.
-
Jos saisin olla koko maailman diktaattori.
Määräisin esim. Afrikkaan Saharan rantaan 100 neliökilometrin aurinkopaneelipuiston, tuulisähköpuiston ja meren rantaan aaltovoimalan.
Niiden tuottamalla "vihreällä" sähköllä sitten vetyä ja puhdasta vettä.
Aurinkosähköllä pullottaisin vetyä kulutukseen ja puhdasta vettä pumppaisin Saharaan, jossa kasvattaisin metsää.
Näin määräisin tehtäväksi jokaisessa paikassa, jossa on auringonpaistetta ja vettä.
Aavikon metsittäminen olisi se kirsikka.
Nyt se ei onnistu, koska nationalismi, maiden rajat ja taloudellinen hyöty.
Muistaakseni saksalaisten bisnesmiesten piti jo rakentaa aurinkopaneeleja Saharaan Saksan ydinvoiman korvaamiseksi. Mikä siihen sitten tuli ongelmaksi, hiekkamyrskyt, siirtohäviöt, politiikka vai terrorismi, tiedä häntä.
-
Miksi tehdä sähköllä vetyä, siirtää se johonkin, tankata se autoon, jossa siitä tehdään sähköä.
Koska se on todennäköisesti pitkällä aikavälillä sähköautoa ympäristöystävällisempi, ja toimintamatkaa riittää.
Akut ovat pienemmät. Akkumateriaalia vähemmän.
Jos vetypolttoaine tuotetaan uusiutuvalla energialla, tuulivoimalla tai aurinkoenergialla, siihen kannattaa suhtautua vakavasti. Etenkin jos se tulee muualle, siihen sijoitetaan.
Pakko pitää silmänaloissa tämäkin. Emme me varmuudella tiedä, mitä hevosta kannattaa veikata.
Raskas liikenne on oleellinen tässä ensin. Jos autovalmistajat kääntyvät tähän, meillä on vielä mahdollisesti väärä latausinfra.
Tässä on asiasta:
https://yle.fi/uutiset/3-12079587
Joku on eri mieltä kuin yle: https://www.laturille.com/ylen-virheellinen-vetyauto-uutisointi-9-9-2021/ Tuossa käydään noita väittämiä kohta kohdalta.
-
Vety vs. sähköauto vs. polttis kaikilla polttoaineilla kirvoittaa kaikenlaista keskustelua.
Harmi vaan, kun ihminen uskoo sitä kirjoittelua, joka tukee jo olemassa olevaa ajatusta aiheesta.
Tarkoitan sitä, että lihansyöjä lukee mielummin lihansyöntiä tukevia kuin vastustavia uutisia ja pitää niitä enemmän totena kuin vastaavia juttuja kasvisruuasta.
Mutta, hyvä, että kirjoitetaan puolesta ja vastaan, mutta se on fakta, että vety ei vielä ole ihan koko kansan polttoaine, kuten ei sähkökään ole koko kansan polttoaine.
Sähkäreiden hankintahinnat on vielä aika korkeat ja taas edulliset sähköautot, esim. 10 vuotta vanha datsun Leaf 24kWh akulla ja 100km rangella hintaan 9000€ ei ehkä ole joka talouden ykkösvaihtoehto.
Minä vuonna voi ostaa käytetyn vetyauton hintaan 5000€ ja ajella sillä samoilla huoltokustannuksilla kuin tänään samalla rahalla ostetulla polttiksella... ;D
-
Vety vs. sähköauto vs. polttis kaikilla polttoaineilla kirvoittaa kaikenlaista keskustelua.
Harmi vaan, kun ihmisen uskoo sitä kirjoittelua, joka tukee jo olemassa olevaa ajatusta aiheesta.
Tarkoitan sitä, että lihansyöjä lukee mielummin lihansyöntiä tukevia kuin vastustavia uutisia ja pitää niitä enemmän totena kuin vastaavia juttuja kasvisruuasta.
Tuttua juttua on helpompi pitää omanaan. Myös polttomoottoriautojen monimutkaistuminen/tietokoneistuminen on lisännyt käytettyjen tuontia ulkomailta. Monet haluavat ymmärtää kulkupeliään ja jopa sitä itse huoltaa. Säästäen samalla ns pitkän pennin. Porkkanaa on kyllä uuden ostavalle, mutta autokanta vanhenee ylläpitokulujen noustessa.
Tässä on yksi julistus eli julkinen veikkaus yli 10 vuotta sitten... -> https://yle.fi/uutiset/3-5376263
Edelleen pidetään propellihattuna, kun olen tuolla kotimaisella, uusiutuvalla jäteaineella ajanut autolla 8 vuotta ja Guzzilla 7 kesää.
Entä sitten jos ne "päästöttömät" sähköautot eivät yleistykään toivotusti vuoteen 2030 mennessä sadoilla tuhansilla ?
Taas on menetetty yksi vuosikymmen "hyvillä aikomuksilla" ja ollaan edelleen siinä samassa lähtöruudussa...
-
Niin, mitä "tankkiin" 2031... ;D
-
Joku on eri mieltä kuin yle
Takuulla on.
Laturille.com on sähköautoihin ja erityisesti niiden lataamiseen keskittynyt sivusto. Sivuston tarkoitus on edistää sähköautoilua, jakamalla tietoa sähköautojen lataamisesta.
Antti on varmasti oikein innostunut sähköautomies ja teslailija. Hän lienee aika syvällä fanikatsomossa, mutta on hienoa, että hän antaa vinkkejä podcasteissaan muille teslailijoille ja sähköautoilijoille.
-
En ainakaan minä ole ostamassa täyssähköautoa enkä polttokennoautoa vielä kymmeneen vuoteen. Hinnan pitää tulla todella paljon alas, ja auton pitäisi silti kulkea pitkä toimintamatka kovassa pakkasessa, lämmittää, kulkea lumisella ja huonolla tiellä, olla riittävän vahva nelivetoinen ym. Sen pitäisi jaksaa laskea ja nostaa vene ja perämoottori plus muut härpäkkeet.
On hyvää aikaa tutkia tilanteen tosiasiallista kehitystä. On muistettava, että energian uusjaossa ja kulutusratkaisuissa pelataan valtavan suurilla rahoilla. Kyse ei ole meidän kymppitonnistamme tai kahdesta.
Siksi erilaista lobbausta on valtavan paljon. Aion yksinkertaisesti katsoa, mikä hevonen on se, joka oikeasti juoksee kärjessä hinnan, laadun, ympäristön ja tekniikan kannalta. En ole lainkaan valmistunut varmojen mielipiteiden laitokselta, kuten teslailijat ovat, eikä näkemykseni ole poliittinen.
Saatan myös ajaa vuonna 2030 vanhalla vuoden 2001 Guzzillani, jos jostain saa vielä tipan korkeaoktaanista. Vastahan siinä on 126 500 km lasissa. Pidän sitä oikeastaan jo ekotekona. 8)
-
En ainakaan minä ole ostamassa täyssähköautoa enkä polttokennoautoa vielä kymmeneen vuoteen. Hinnan pitää tulla todella paljon alas, ja auton pitäisi silti kulkea pitkä toimintamatka kovassa pakkasessa, lämmittää, kulkea lumisella ja huonolla tiellä, olla riittävän vahva nelivetoinen ym. Sen pitäisi jaksaa laskea ja nostaa vene ja perämoottori plus muut härpäkkeet.
En minäkään aio ostaa. Pomolla työkaverilla on Teslat ja niiden toimintaa ja käyttöä olen seurannut vieressä. Ajanutkin niillä. Ihan ovat pärjänneet vuoden ympäri. Lapinreissujakin kumpikin tehneet. Myös talvella ja saman verran menee aikaa Keski-Suomesta siellä käydä, kuin bensalla tai dieselillä, ruokataukoja tulee pidettyä kumminkin.
Ja en tiedä miten tehokkaalla polttomoottorisella ajelet kärryn kanssa, mutta kyllä noissa sähköpeleissä voimaa on. Näissä Tesloissa (S ja 3) on molemmissa kuotenkin satoja hevosvoimia ja se löytyy heti polkimen takaa.
En epäile, etteikö sähköautot ole tulevaisuus, mutta se miten sähkö niihin siirretään, varastoidaan tai tuotetaan ei tule vielä olemaan lopullisessa muodossaan hyvään aikaan.
-
Ja en tiedä miten tehokkaalla polttomoottorisella ajelet kärryn kanssa, mutta kyllä noissa sähköpeleissä voimaa on.
Tunnen Teslan. Kerroin, että hinnan pitää tulla paljon alas. Eli sillä rahalla, millä saan polttomoottoriauton, jossa on se voima, mitä tarvitaan suorituksiin, pitäisi päästä eteenpäin. Tämä on se muuttuja. Ei pitäytyminen tietyssä energiaratkaisussa.
Minulla on nimissäni kaksi autoa. Toinen on kaksilitrainen turbodiesel nelivedolla (arvo ehkä 13 000) ja toinen on vanha hyvin hoidettu ja poikani tuunaama bensiinitykki, kaksisataakaakkinen turbo sekin.
Nelivetoinen uusi Tesla saavuttaa kaikki tarpeeni, paitsi latausaika on turhan pitkä. Tarvitsemillani varusteilla sen hinta on 157 000 euroa. Nopealla haulla katsoin, että käytetyissä Tesloissa autoni kilometrit ja iän omaava Model S näyttäisi maksavan 58 000.
Auto on ylipäänsä maailman huonoin sijoitus. Se palaa käyttöönotosta reilussa vuosikymmenessä Kuusankosken kyytiin. En osta seitsemän vuotta vanhaa akkua ja kuluneita osia rahalla, jolla saisi todella hyvän tuliterän nelivetoisen katumaasturin ja vielä jäisi rahaa vaikka uuteen Moto Guzziin. 8)
Muuten suhtaudun myönteisesti ja odottelen.
-
Joku on eri mieltä kuin yle
Takuulla on.
Laturille.com on sähköautoihin ja erityisesti niiden lataamiseen keskittynyt sivusto. Sivuston tarkoitus on edistää sähköautoilua, jakamalla tietoa sähköautojen lataamisesta.
Antti on varmasti oikein innostunut sähköautomies ja teslailija. Hän lienee aika syvällä fanikatsomossa, mutta on hienoa, että hän antaa vinkkejä podcasteissaan muille teslailijoille ja sähköautoilijoille.
Noi olikin jonku tuukan juttuja, ei antin ittensä.
Lissäys: Antilla on volkkari nykysin
-
Sen verran täytyy nyt todeta, että vaikka olenkin sitä mieltä, että sähköautolis mun juttu, niin teslaa en ostais suurin surminkaan. Ei ne ole oikeesti tavallisen ihmisen autoja. Ennemmin ostaisin volvon tai vaikka hyundain
-
Ymmärrän täysin. Itselleni kaikki sähköautot tällä hetkellä ovat hankintahinnaltaan utopiaa. Omat 8-10tkm vuodessa hoituu tällä hetkellä noin 2000€:n ilmastoidulla autolla. Ei ole valitettavasti koukkua, meinaan sellaisen näennäiskoukun asentaa lähiaikoina, että saan polkupyörän matkaan. Siinä mielessä vakava puute.
Se, että omani kuluttaa 6-7 litraa sataselle (arvio, suure ei sinällään minua kiinnosta, niin en sitä laske tai seuraa) ja auton reaaliarvo yhteen laskettuna sanoo ainakin minun lompakolleni, ettei sähköpirssiä ole vielä horisontissa. Vaikka se kaikilla avuillaan mukava olisikin. Minun rahapussi määrittää vielä jonkin aikaa jopa käytetyn autoni värin. Sekään ei voi tyhjätaskulle olla valintakriteerinä. Vaimoni autossa on useampia valintakriteerejä ja niihin en puutu. Kuin vasta kassalla, kun yhteisen talouden jaamme.
Ps. Itse asiassa juhlimme parhaillaan viikon päästä täyttyvää kymmentä aviovuotta. Äkkiä se aika juoksee.
Ja en tiedä miten tehokkaalla polttomoottorisella ajelet kärryn kanssa, mutta kyllä noissa sähköpeleissä voimaa on.
Tunnen Teslan. Kerroin, että hinnan pitää tulla paljon alas. Eli sillä rahalla, millä saan polttomoottoriauton, jossa on se voima, mitä tarvitaan suorituksiin, pitäisi päästä eteenpäin. Tämä on se muuttuja. Ei pitäytyminen tietyssä energiaratkaisussa.
Minulla on nimissäni kaksi autoa. Toinen on kaksilitrainen turbodiesel nelivedolla (arvo ehkä 13 000) ja toinen on vanha hyvin hoidettu ja poikani tuunaama bensiinitykki, kaksisataakaakkinen turbo sekin.
Nelivetoinen uusi Tesla saavuttaa kaikki tarpeeni, paitsi latausaika on turhan pitkä. Tarvitsemillani varusteilla sen hinta on 157 000 euroa. Nopealla haulla katsoin, että käytetyissä Tesloissa autoni kilometrit ja iän omaava Model S näyttäisi maksavan 58 000.
Auto on ylipäänsä maailman huonoin sijoitus. Se palaa käyttöönotosta reilussa vuosikymmenessä Kuusankosken kyytiin. En osta seitsemän vuotta vanhaa akkua ja kuluneita osia rahalla, jolla saisi todella hyvän tuliterän nelivetoisen katumaasturin ja vielä jäisi rahaa vaikka uuteen Moto Guzziin. 8)
Muuten suhtaudun myönteisesti ja odottelen.
-
Noita patterikäyttöisiä autoja mainostetaan enenevässä määrin; Ajaminen on lähes ilmaista ja ajomatkaakin kertyy jopa 90km. Täydellä latingilla ja kesällä. Talvista ei yksikään kaupansetä kerro mitään.
Talviaamulla -25 pakkasella latinkia kuluu akkujen lämmitykseen ( joo, on niissä ), takalasin sulattamiseen, penkin ( ja ratin ) lämmitykseen sekä lämmityslaitteeseen. Ja kas, ajomatka ei olekaan enää 90km, vaan paljon vähemmän.
Ja Turun reissulla asiakkaan luo olisi ladattava 3-4 krt / suunta. Tunti / lataus? Jos latureita on, ne ovat vapaana ja toiminnassa. Ei toimi, ei!
Dieselin tankkaan lähdönhetkellä 5min ja ajomatkaa riittää >900km.
Jos tarve päivittäiseen ajoon on työmatka 20-30km suunta, niin saattaa olla patteriauto hyvä valinta. Tuo matka ei ole mitenkään poikkeavan pitkä Suomessa.
En ymmärrä kylläkään, että perhefarmarissa olisi oltava kaksi eri moottoria energiasäiliöineen.
Tällä hetkellä ns. latausinfra ei ole käytännön tasolla ajettaessa vähänkin ns. maaseudulle. Kovin harvalla on kuitenkin mahdollisuutta Teslaan. Asumassani talossa - Espoon Tapiolassa - ei ole edes p-paikkaa, saati latausjuttua. Eikä varmasti tule moniin vuosiin. Oma generaattori?
Sitten kun ajomatka yhdellä latauksella on käytännössä riittävä JA latausmahdollisuus sekä -aika ovat käytännöllisellä tasolla, saattaa patteriauto olla hyvä vaihtoehto.
Mutta minä en enää siinä vaiheessa tarvitse kuin yhtä autoa - sitä mustaa - enkä välitä vaikka toimisi hakkeella.
Ystävällisesti.
-
Noita patterikäyttöisiä autoja mainostetaan enenevässä määrin; Ajaminen on lähes ilmaista ja ajomatkaakin kertyy jopa 90km. Täydellä latingilla ja kesällä. Talvista ei yksikään kaupansetä kerro mitään.
Talviaamulla -25 pakkasella latinkia kuluu akkujen lämmitykseen ( joo, on niissä ), takalasin sulattamiseen, penkin ( ja ratin ) lämmitykseen sekä lämmityslaitteeseen. Ja kas, ajomatka ei olekaan enää 90km, vaan paljon vähemmän.
Ja Turun reissulla asiakkaan luo olisi ladattava 3-4 krt / suunta. Tunti / lataus? Jos latureita on, ne ovat vapaana ja toiminnassa. Ei toimi, ei!
Tuommoisia sähköautoja on myytävän, kuten datsun Leaf 24kWh 2011 hintaan 9000€
Range talvella ehkä n. 70km.
Mutta on niitä sähkäreitä, joilla pääsee talvella hellsinking-turkku-hellsinking ilman välilatausta.
Tietysti, jos jossain teholaturilla pysähtyy, niin vartissa saa 100km lisää rangea.
Jos ajatelumaailma on se, että Honda Monkeyllä neljän viikon reissuun erämaahan kaksi päällä, niin tuskin on paras vaihtoehto, mutta moottoripyöristä löytyy sellaisia, joilla on suurempi mahdollisuus onnistua.
Ps. Kun sähkäri on laturissa, niin kannattaa kertoa autolle lähtöaika, niin auto lämmittää itsensä lähtövalmiiksi, niin säästyy vähän sitä sähköä myös ajamiseen.
-
Mulla on ladattava hybriidi. Sillä pääsee sähköllä max n. 40km. Pakkasilla ja kovilla pakkasilla sähkö ajo on noin puolet. Ja jos auto seisoo pakkasella ulkona ei se lähde sähköllä liikkeelle ollenkaan vaan laittaa heti bensa koneen käyntiin. Akkujen täytyy lämmetä. Auto on nelivetoinen eikä sillä jää mihinkään talvella kiinni nastattomilla talvirenkailla. Tuolla se tallissa lutkuttaa posket lommolla sähköä.
-
Korean poikain lataushybrideissä on sellainen ominaisuus, että sähkö ei lämmitä kajuuttaa, vaan se lämpö tehdään polttomoottorilla.
Aika typerä "Ominaisuus" suomen oloihin.
Aika turha lähteä +8 asteen lämmössä kauppaan 7km päähän, kun polttomoottori pörisee tuottaen lämpöä.
Toki sen saa pakotettua olemana hiljaa, mutta kuka poistaa esim. huurteen tuulilasista.
-
Katselin tuossa sähköautomainoksia... ja kiinnittyi pikkutekstissä tälläinen maininta:
Teoreettinen arvo, laskettu 318-324 km:n WLTP:n mukaisella toimintasäteellä. Energiankulutus 17,4-17,8 kWh/100 km; CO2-päästöt 0 g/km; toimintasäde 318-324 km. Mitattu energiankulutus ja mitattu toimintasäde on määritetty WLTP-testimenetelmän mukaisesti (asetuksen (EU) N:o 2017/1153 ja asetuksen (EU) N:o 2017/1151 mukaan). Päivittäisessä käytössä toimintasäde poikkeaa tästä. Kaikki ilmoitetut arvot koskevat perusmallia vakiovarustein. Pyydämme huomioimaan ostopäätöksessä, että auton todellinen kulutus ja/ tai sähkökäyttöisen ajon toimintasäde saattavat erota huomattavasti valmistajan ilmoittamista arvoista. Talviolosuhteissa auton sähkömoottorin käyttö voi olla rajoitettua tai erittäin kylmällä säällä jopa mahdotonta.
-
Kyllä.
Sähköauto voi kieltäytä "starttaamasta" jos on liian kylmä.
Sitä tietoa on vaikea löytää, mutta "alan" miehet ovat sanoneet, että kun lämpötila on jossain -28 ja -32 asteen (celsius) välillä, niin voi olla, että ei ajeta sähköautolla.
Lisäksi kylmä, lumi, pakkanen ja ajo-olosuhteet saattaa lyhentää "rangea" jopa 50%. Mainosmiehet puhuu 10-30 prosentista.
Mutta talvi on aina talvi ja silloin on paljen enemmän olosuhdevaikutuksia kuin tasaisella kesäkelillä.
Esilämmitys ja hyvä pukeutuminen auttaa pitkämatlkalaista perille pääsyssä.
Lainaus:
Ajoin -12 pakkasessa kotoa Nummelaan ja takaisin. Yhteensä 60,5km, josta 47km moottoritietä (106km/h mittarinopeus). Esilämmitin auton ennen lähtöä.
Matkan keskikulutus oli 18.2kWh/100km. Kulutus jakautui seuraavasti:
Auton liikuttaminen 78%
Sisätilojen lämmittäminen 17%
Akun lämmitys 3%
Muut sähkölaitteet 2%
Jostain syystä vielä on epäselvyyttä siitä, mitä tarkoittaa esim. lataushybridin kulutus 2,1l/100km
Lainaus:
Kuluttajariitalautakunta antoi syyskuun lopussa ratkaisun kiistassa, joka koski Volkswagenia maahantuovalta K Caara Oy:ltä ostettua Volkswagen Golf GTE -pistokehybridiä. Autosta oli maksettu runsaat 43 000 euroa.
Tehokkaan, yli 200-hevosvoimaisen lataushybridin bensankulutus oli kuitenkin ollut pettymys auton omistajalle, jolle auto oli myyty pieniruokaisena.
Autoilija oli jäänyt siihen käsitykseen, että auton kulutus olisi enintään 2,1 litraa sadalla kilometrillä. Kun ilman lämpötila laski alle 10 pakkasasteeseen, ei autolla voinut ajaa lainkaan pelkällä sähköllä, jolloin kulutus pomppasi lähes 8,4 litraan satasella. Kasvua oli 460 prosenttia.
Ostajalle tuli yllätyksenä myös se, ettei auto käynnistynyt lainkaan, mikäli korkeajänniteakun lämpötila oli alle –28 celsiusastetta.
Korean pojat tekee lataushybridit niin, että sähkö kuljettaa autoa, mutta bensamoottorilal tehdään lämpö kajuuttaan.
Myöskään latauksen aikainen esilämmitys ei ole mahdollista.
Joten sähköinen autoilu vaatii vielä hieman omatoimista mielenkiintoa ja tutustumista aiheeseen.
-
Toisin sanoen:
Osta auto, jolla et vättämättä pääse talvella liikkeelle. Talvi Suomessa voi kestää liki puolet vuodesta.
Ratkaise asia helposti - osta toinen auto talveksi.
No eipä Moto Guzzillakaan ajeta talviaikana. Sitä ei vain tarvitse asiakkaalle erikseen mainita.
-
Tuon pakkasrajan saa monessa merkissä ihan itse säätää. Yleensä se on tuolla 28-29 asteen tuntumassa.
Ja ihan rehellisesti; kuinka monta niin kylmää aamua mahtuu yleensä siihen puolen vuoden talveen? Olisiko viime talvena Keski-Suomessa ollut kaksi tai kolme. Nykyiset polttomoottorisetkin autot tuntuvat olevan vaikeuksissa kovilla pakkasilla.
Aika moni keskustelupalstojen (yleisesti, en nyt tarkoita tätä keskutelu) marisija ilmeisesti mitoittaa auton tarve-rangen kerran talveen tai kahteen tapahtuvan lomareissun pisimmän siirtymän mukaan. Muutoin ajetaan kotoa töihin ja marketin kautta takaisin, parikymmentä km /suunta.
-
Muutaman ympärivuoden, olisiko noin kuusi vuotta, olen ajanut työmatka-ajot Guzzeilla. Lähinnä pikkulohkoilla onnistui varsin hyvin talvella kiitos ison akun ja startin. Mutta varoituksena muille: pikkulohko kestää ympärivuotista jokapäiväistä ajoa korkeintaan kolme talvea. Toki hauskaakin oli kun laittoi enduroon tarkoitetut piikkirenkaat alle. Kiusasin moottorikelkkailijoita silloin 80-luvun lopulla ja hieman 90-luvullakin. Asuin silloin Rautavaaralla ja myöhemmin Vilppulassa ja Mäntässä ja työmatkaa oli reilut 20 km. Pakkasellakin. Käynnistys aina valitsevassa lämpötilassa. Jos haluaa talviajaa niin vesijäähdytteinen moottori kestää paremmin. No, nämä nykytalvet on eri asia. Eläköön ilmastonmuutos!
-
Meillä oli eräässä taloyhtiössä lämmityssysteemin vaihto ja minä ehdotin ilmavesilämpöpumppua ja muut maalämpöä (maalämpö voitti).
Eka kauhistus oli, että ilmalämpöpumppu ei toimi talvella 30 asteen pakkasella.
Niin, ei se juurikaan enää siinä lämpätilassa toimi, jolloin lämmitetään sillä samalla sähköllä, millä on ne aikaisemmatkin 30 asteen pakkaset torjuttu.
Mutta kaikki sen alle kuluttaa vähemmän sähköä kuin nyt.
Mutina jatkui kokouksessa.
Sitten kysyin, että neljä edellistä talvea. Kuinka monta kertaa pakkasta oli kolmosella alkava lukema.
Mökillä oli kuulemma ollut, mutta muuten oli hiljaista.
Summa summaarum.
Talvella on aina vähintään metri lunta ja pakkasta yli kolmekymmentä astetta, siis mielessä, mutta ulkona tilanne on ihan toinen... ;D
Tää meidän alue on Pori-Tampere viivaa pitkin itää kohti saimaalle.
Tuosta auton tarpeesta olen samaa mieltä.
Moni luulee, että lappiin mennään peräkärrin kanssa talvella joka viikonloppu, mutta totuus on toinen.
Joku menee, mutta sen ei pidäkkään ostaa sähköautoa.
-
Meillä oli eräässä taloyhtiössä lämmityssysteemin vaihto ja minä ehdotin ilmavesilämpöpumppua ja muut maalämpöä (maalämpö voitti).
Saattoi olla hyväkin, ettei ehdotuksesi voittanut. Meidän 16 asunnon rivitaloyhtiöön hankittiin muutama vuosi sitten ilmavesilämpöpumppu,
öljykattila jäi rinnalle.
Lyhyesti huomioita lämmitysjärjestelmästä:
-Sisäpihalle asennetut lämmönvaihtoyksiköt pitävät aivan mieletöntä meteliä. Toimittaja rakensi kovan riitelyn ja virallisten äänimittausten
jälkeen äänieristyskopin yksiköiden ympärille. Nyt melu on siedettävä, mutta hyötysuhde arvatenkin pienempi.
-Laitteet eivät lämmitä käyttövettä riittävän kuumaksi, siihen tarvitaan edelleen öljypoltinta.
-Mututuntumalla saavutetuilla säästöillä voi kuolettaa laitteiden hankintahinnan ehkä 10 vuodessa, jos ei tule suurempaa remonttia.
Tähän mennessä ovat lykänneet kerran jäähdytysnesteet ulos (2000€).
-
Kerrostalossahan ne yksiköt saa sinne katolle huriseen, missä ei silleen oleskella. Entisessa talossa läks kans nesteet veks ja se teki sen että ulkoyksikkö jäätyi mennen paskaksi. Kuluttajariitalautakunnan jälkeen vaihdolle tuli hintaa tonni.
-
Olen samaa mieltä Pekan kanssa siitä, että sähkö ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto kulkuneuvojen energialähteeksi.
Touring-matkailuun sopii huonosti nykyiset ratkaisut.
Hitto, jaksaisi edes joskus pistää tuon oman sähkökäyttöisen moottoripyöränsä kasaan. Ollut nyt monta vuotta odottamassa inspiraatiota. Akkupaketissa oli yksi mätä omena keskellä, joten hankin korvaavan Nissan Leafin kennon, purin akuston ja muun pyörän siitä ympäriltä mutta en ole ehtinyt / jaksanut pistää pyörää uudestaan nippuun, kun on noita muitakin kulkimia.
Kyllä mä tolla pari kesää työmatkoja ajelin, aiemmin: http://www.evalbum.com/2785
Kaipa jatkossakin.
-
No nyt se tuli :
1 minuutin lataus ja 500 -600 km ajo. Australialaiset osaavat.;
https://illvet.se/teknik/energi/batterier/nytt-batteri-kan-laddas-60-gaanger-snabbare
-
No nyt se tuli :
1 minuutin lataus ja 500 -600 km ajo. Australialaiset osaavat.;
https://illvet.se/teknik/energi/batterier/nytt-batteri-kan-laddas-60-gaanger-snabbare
Sivusto pyytelee maksua.
Mutta, jos on akku, johon voi ladata minuutissa noin paljon sähköä, niin keksijän ei tarvitse ikinä tehdä töitä, eikä keksijän 100 parasta sukulaista ja kaveria.
Joten, koska voin ostaa ko. akun sähköautooni...
-
Uusista vallankumouksellisista akkukeksinnöistä uutisoidaan parin viikon välein. Lähes poikkeuksetta
kyse on siitä, että tutkimusryhmä huomaa seinän tulleen työssä vastaan ja halutaan edes sitten
vähän julkisuutta vaivanpalkaksi.
Minuutin lataus vaatisi sitten myös lisäpanostusta latausasemiin. Teho pitäisi nostaa luokkaan
5 MW eli yhdellä 1000MW ydinvoimalalla voisi ladata yhtaikaa 200 autoa, jos ne töpselit olisivat
siellä voimalan parkkipaikalla.
-
Kyllähän siinä sutina käy piuhassa, jos tuupataan 100kWh sähköä minuutissa akkubatteriin.
-
Suomalainen akkukeksintö on melkein valmiina maailmanvalloitukseen. Tehtaan rakentamisesta haaveillaan.
Yksi ongelma on vielä ratkaistavana: Akut kestävät vain 150-200 latausta, parhaat yksilöt ovat päässeet 800 lataukseen.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/df405c2f-9081-4936-a468-ab5cdec33e0f?ref=newsletter:25d4&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje
-
Tässä pelkkien akkujen sijaan vähän myös kokonaisista ajoneuvoista.
Urpo on vuosikausia seurannut Verge-moottoripyörän (entinen RMK) vähän takkuilleita vaiheita.
Ilmeisesti monet ovat pitäneet 2000€ varausmaksua kalliina ja se onkin nyt laskettu 100 euroon.
Jokohan nyt alkaa jonoa kertymään kassalle?
https://shop.vergemotorcycles.com/
-
Tuo suomalainen ”suola-akku” on ollut jo monta vuotta ”valmiina maailmanvalloitukseen”. Ilmeisesti ovat törmänneet johonkin ylittämättömään tekniseen esteeseen, kun ei etene. Rahoitusta kyselevät kyllä. Silloin nostetaan otsikoihin.
Suomalainen akkukeksintö on melkein valmiina maailmanvalloitukseen. Tehtaan rakentamisesta haaveillaan.
Yksi ongelma on vielä ratkaistavana: Akut kestävät vain 150-200 latausta, parhaat yksilöt ovat päässeet 800 lataukseen.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/df405c2f-9081-4936-a468-ab5cdec33e0f?ref=newsletter:25d4&utm_source=Teta_Aamukirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Aamukirje
-
Osa kansasta juoksee innoissaan liiterin ympäri patterikäyttöisten autojen takia; Halpaa, helppoa, saasteetonta jne.
Vähitellen asia alkaa avautumaan ja kas, eipäs se olekaan ihan "töpseli-seinään-ja-aamulla-matkaan". Tässä yksi esimerkki asiaan liittyvistä seikoista.
Tätäkin tilannetta olen monesti tuonut esille eri paikoissa, mutta "Kahvilaparlamentti" on tyrmännyt esittämäni. "Samaa sähköähän sieltä tulee!!!" "Eihän niitä sais edes myydä, jos ne on tommosia!"
https://www.is.fi/autot/art-2000008440215.html
-
Tuo sulakekokoasia tulee varmaan monelle yllätyksenä, varsinkin vanhoissa omakotitaloissa ja pientalo-osakeyhtiöissä. Ei liene tänäkään päivänä enää tavatonta, että joku pientaloyhtiön osakas on hommannut sähköauton ja vasta jälkeenpäin todetaan, että "nallit" ei riitä toivottuun lataustehoon. Seurauksena voi olla riita myös yhtiön sisällä siitä, saneerataanko sähköt yhtiössä ja ketkä viulut maksavat, varsinkin tilanteessa, jos vain pieni osa osakkaista haluaa sähkösaneerauksen.
mosa
-
Asiat kehittuu ja vaatii ympäristöltä enemmän.
Ajappa tämän päivän keskikokoinen SUV 50-luvun talon autotalliin... ;D
Kommuuniasumisessa tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan sähköauton lataus.
Sen takia olisi hyvä, että jokaisen taloyhtiön hallitus edes ajatuksen tasolla alkaisi availemaan aihetta.
Olen kolmen eri taloyhtiön hallituksessa ja jokaisen taloyhtiön Isännöitsijäntodistuksessa on tulevien korjausten kohdalla maininta sähköauton latauksesta ja aurinkosähköstä.
Osakkaat niistä aina yhtiökokouksessa kyselee ja kerrotaan, että ne on siellä muistutuksena, että ne tulee jossain vaiheessa.
Toteutustapa on vielä hakusessa, mutta isännöitsijä kerää tietoa miten asiat on jo tehty ja millaisia käyttäjä/maksaja-kokemuksia niistä on kertynyt.
Kun se päätös pitää joskus tehdä, niin onneksi on tietoa tarjolla, josta sitten valita tai muokata taloyhtiölle toimivin ratkaisu.
Sama ongelma on edessä työpaikoilla.
Paikallinen sairaala uusi pari vuotta sitten henkilökunnan parkkipaikat. Nyt kaksi isoa parkkialuetta, kun ne oli ennen ripoteltu sinne mihin mahtui.
Uusia parkkipaikkoja tehtiin reilu 100 ja sähköautojen lataukselle nolla (0) paikkaa.
Minusta aika vastuutonta yhteisten varojen käyttöä.
Sinne olisi pitänyt tehdä vähintään 15-20 sähköautojen latauspaikkaa.
-
Osa kansasta juoksee innoissaan liiterin ympäri patterikäyttöisten autojen takia; Halpaa, helppoa, saasteetonta jne.
Vähitellen asia alkaa avautumaan ja kas, eipäs se olekaan ihan "töpseli-seinään-ja-aamulla-matkaan". Tässä yksi esimerkki asiaan liittyvistä seikoista.
Tätäkin tilannetta olen monesti tuonut esille eri paikoissa, mutta "Kahvilaparlamentti" on tyrmännyt esittämäni. "Samaa sähköähän sieltä tulee!!!" "Eihän niitä sais edes myydä, jos ne on tommosia!"
https://www.is.fi/autot/art-2000008440215.html
Lainaus jutusta:
”Se, että ostajan kodin nykyinen sähköliittymä tai kuluttajan kolmannelta osapuolelta hankkima latauslaite eivät mahdollista lataamista auton sisäisen laturin maksimiteholla, ei ole myyjän vastuulle kuuluva seikka”, eriävässä mielipiteessä summattiin.
-
Sama ongelma on edessä työpaikoilla.
Paikallinen sairaala uusi pari vuotta sitten henkilökunnan parkkipaikat. Nyt kaksi isoa parkkialuetta, kun ne oli ennen ripoteltu sinne mihin mahtui.
Uusia parkkipaikkoja tehtiin reilu 100 ja sähköautojen lataukselle nolla (0) paikkaa.
Minusta aika vastuutonta yhteisten varojen käyttöä.
Sinne olisi pitänyt tehdä vähintään 15-20 sähköautojen latauspaikkaa.
Tästä voi perustellusti olla toistakin mieltä. Sairaaloilla on mielestäni paljon ensisijaisempiakin rahanreikiä kuin huolehtiminen sähköautojen lataaamisesta. Eiväthän nykyäänkään sairaalat ole vastuussa siitä, että siellä asioivilla on ajoneuvoissaan riittävästi polttoainetta matkan jatkamiseksi. Sama koskee työpaikkoja. Jokin vastuu voisi ehkä olla sähköauton käyttäjälläkin siitä, että akun lataus riittää aiottuun asiointiin taikka työmatkaan. Oletan, että sähköautoissa on mahdollisuus seurata akun lataustilannetta ja ennakoida latauksen tarve. Kaupallisia latauspisteitä alkaa nykyään olla ainakin isommissa taajamissa melko paljon. Taloyhtiötkin on nyt nakitettu mukaan kattamaan sähköautoilun kustannuksia, vaikka niissä voi asua paljon ihmisiä, joille riittää liikkumiseen omat jalat, joukkoliikenne ja joskus harvoin taksi. Ymmärrän myös näiden ihmisten haluttomuuden ryhtyä toisten autoilun maksumiehiksi.
-
Saatiinhan taloyhtiöihin aikoinaan lämmitystolpat parkkipaikoille, niin miksi ei sähkärien latausta.
Työpaikalla sähkärin lataus on mielestäni sama juttu kuin fossiiliauton lämmitys.
Sähköauto kannattaa ladata silloin, kun sillä ei ajeta. Kun sähkäriä voi ladata esim. töissä, niin sen jälkeen ei tarvitse kauppakeskuskessa ladata, vaan sinne pääsee lataamaan sellainen, joka ei ole pystynyt esim. töissä lataamaan.
-
Meidän taloyhtiössä on kymmenen kämppää ja lämmitysmuotona sähkö. En oikein usko, että nallit riittää sähköauton pikalaturille. Autotallissa se olisi kätevä, mutta uskon, että iso riita tulee, kun ensimmäinen osakas sähköauton hankkii.
Talo ei ole vielä kymmentä vuotta vanha.
-
Saapa nähdä kauanko menee, kunnes verottaja puuttuu palkassa työpaikan "ilmaisesta" latauksesta syntyvään autoetuun.
Eihän ole firman kortilla ollut sallittua työntekijöiden autojen tankkeihin polttoainettakaan tankata.
Meillä on kaikkia "porsaanreikiä" pyritty kiireisesti korjaamaan kunhan verottaja on sellaisen jossain havainnut.
Työpaikalla sähkärin lataus on mielestäni sama juttu kuin fossiiliauton lämmitys.
Hiukan eri mittakaava kaksi tuntia 45 amppeeria (~11kw), kuin puolituntia 8 amppeeria (~2kw). Lisäksi polttis-auto syö tuota sähköä vain pakkaspäivinä, mutta sähköauto ympäri vuoden.
-
Saatiinhan taloyhtiöihin aikoinaan lämmitystolpat parkkipaikoille, niin miksi ei sähkärien latausta.
Sähköautojen latauspaikkojen rakentaminen edellyttää vanhoissa taloyhtiöissä usein hiukkasta suurempaa sähköremonttia kuin lämmitystolppien asennus. Loppupeleissä kyse on tietysti siitä, mitä kaikkia kustannuksia tulee sälyttää kaikkien taloyhtiön osakkaiden maksettaviksi ja mitkä jätetään käyttäjien itsensä maksettaviksi. Asumiskustannukset ovat Suomessa jo ennestään varsin suuret. Monilla vähävaraisilla vanhojen taloyhtiöiden osakkailla ovat "rahat kortilla" ilman kalliita sähköauton latauspaikkojakin ja asumaan pitäisi heidänkin pystyä. Uudet taloyhtiöt ovat asia erikseen, niillä lienee tietyn tasoinen latauspaikkojen rakentamisvelvoite jo nyt. Uuden huoneiston ostaja tietenkin hyväksyy koko paketin huoneistoa ostaessaan.
-
Saapa nähdä kauanko menee, kunnes verottaja puuttuu palkassa työpaikan "ilmaisesta" latauksesta syntyvään autoetuun.
Työnantajan maksama sähköauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä tulee verovapaaksi vuosina 2021–2025. Etu koskee sekä täyssähköautoja että ladattavia hybridejä. Laki mahdollistaa etuuden antamisen kaikille työntekijöille, mutta ei ole työnantajalle pakollinen.
Edulla pyritään kannustamaan erityisesti ladattavien hybridiautojen ja käyttöetuautojen haltijoita ajamaan enemmän sähköllä.
https://www.aldautomotive.fi/ald-automotive/yritys/uutiset/uutinen/4310/tyosuhdeautojen-verotus-2021 (https://www.aldautomotive.fi/ald-automotive/yritys/uutiset/uutinen/4310/tyosuhdeautojen-verotus-2021)
-
Saatiinhan taloyhtiöihin aikoinaan lämmitystolpat parkkipaikoille, niin miksi ei sähkärien latausta.
Sähköautojen latauspaikkojen rakentaminen edellyttää vanhoissa taloyhtiöissä usein hiukkasta suurempaa sähköremonttia kuin lämmitystolppien asennus. Loppupeleissä kyse on tietysti siitä, mitä kaikkia kustannuksia tulee sälyttää kaikkien taloyhtiön osakkaiden maksettaviksi ja mitkä jätetään käyttäjien itsensä maksettaviksi. Asumiskustannukset ovat Suomessa jo ennestään varsin suuret. Monilla vähävaraisilla vanhojen taloyhtiöiden osakkailla ovat "rahat kortilla" ilman kalliita sähköauton latauspaikkojakin ja asumaan pitäisi heidänkin pystyä. Uudet taloyhtiöt ovat asia erikseen, niillä lienee tietyn tasoinen latauspaikkojen rakentamisvelvoite jo nyt. Uuden huoneiston ostaja tietenkin hyväksyy koko paketin huoneistoa ostaessaan.
Tuo sähkötolppa-ajatus lähti siitä, että millainen vääntö aikoinaan oli niistä lämmitystolpista taloyhtiöissä.
Varmaan niitäkin joku vastusti ja piti tarpeettomana, kun ei itse omista autoa.
En minäkään omista sähköautoa, mutta puollan talo-yhtiöissä sähköautojen latausmahdollisuutta taloyhtiön parkkipaikalla..
-
Latausvirtojen mittakaavaa havainnollistaa, että sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitys-sähkön kulutus on n.14000kwh vuodessa eli 38,5kwh/päivä (siis tasattuna 365 päivälle).
Kaksi työpaikan pihalla pari tuntia latautuvaa sähköautoa syövät siis (4x11kwh) tuollaisen keskimääräisen omakotitalon vuorokausikulutuksen verran sähköä.
Nauttimalla siis työnantajan tarjoamasta "ilmaisesta" sähköstä tarjoaisi työnantaja työntekijälleen omakotitalon puolen vuoden lämmityksen ilmaiseksi.
En tiedä kenen idea ja ajatus on se, että hankkimalla sähköauton tulee jokaisesta oikeutettu pääsemään tällaisen verottoman luontaisedun vastaanottajaksi.
Etanoliautoilija vähentää 80% päästöjään ja My tai verno dieselillä ajava 90%. Heille ei kuitenkaan tarjota porkkanaa vaan ennemmin maksavat ylimääräistä omasta pussistaan.
Nähtävästi sähköntuottajat ja sähköautojen valmistajat ovat onnistuneet varsin erinomaisesti omassa tuotemyyntiä edistävässä lobbaus-työssään.
-
Asiassa pitää lähteä liikkeelle siitä, onko taloyhtiön tuotettava asukkaille autoon sähköä. Eihän bensaakaan jaeta taloyhtiön toimesta. Tuon jälkeen tulee paljon selvitettäviä asioita:
Taloyhtiön sähköliittymä ja sen koko? Tarvitaanko sen suurentamista? Uusi liittymäkaapeli? Antaako jakelija siihen luvan? Maksetaanko uusi liittymämaksu? Tuleeko kk-maksu / korotus?
Mahtuuko sähköpääkeskukseen tarvittava laajennus? Kuka maksaa sen lystin?
Kenen omistukseen tulevat latausasemat? Miten laskutetaan käytetty sähkö? Kuka huolehtii siitä? Omistusasunto / vuokralainen? Asunnon myynti - miten latausasema?
En listaa enempää. Ei nuo vaikeita ole, mutta jo pelkästään pihatappelun välttämiseksi ne on syytä selvittää etukäteen. Ja kirjata kaikki paperille yhtiökokouksen hyväksyttämistä varten.
Ja aina on sitten se yksi, jolla ei ole edes ajokorttia, ja joka ihmettelee miksi kaikki muut eivät käy pyörällä töissä kylän päiväkodissa...
En palaa asiaan enää.
-
Autopaikoista voitaneen tehdä erillisiä osakkeita tallipaikkojen tapaan. Perustamis- ja käyttökulut kohdistuvat sitten jokaiseen paikkaan/osakkeeseen toteutumien mukaisesti.
Kaltaisellani omakotiasukkaalla ei ole näitä murheita ja voimavirtapistokekin on autokatoksesta jo lähes käden ulottuvilla.
Työpaikalla työnantajan edustajana uskallan väittää, että jos jollekin tarjottaisiin ilmaista auton latausta, niin sota olisi työporukassa valmis.
-
En minäkään usko, että tästä lataus paikka-asiasta ilman riitaa selvitään edes pienessä taloyhtiössä. Täytyy isännöitsijältä kysellä sulakekoot, jos tulee tarvetta.
Mitään varsinaista lisäarvoa latauspaikka taloyhtiön pihassa ei meidän tapauksessa tuo. Talossa on yksi vuokralainen ja muut on omistusasujia. Kaikilla on auto ja autopaikka, katospaikka ja lämmitys tolpat. Minulla autotalli.
-
Viitaten edelliseen koskien pieniä taloyhtiöitä meillä yhtiö koostuu useasta paritalossa ripoteltuna ympäri tonttia. Kaikkiin taloihin on aikoinaan vedetty maakaapelit yhdessä talossa olevasta sähköpääkeskuksesta, johon tietty tulee syöttökaapeli kadun reunasta. Autopaikat keskeisesti tontin keskellä talojen ympäröimänä. Niissä ei ole edes lämmitystolppia. Jos tehtäisiin sähkäsaneeraus, niin se tarkoittaa käytännössä kaikkien pihojen aukikaivamista kaapelointien uusimisen ja latauspaikkojen kaapelien lisäyksen takia. Uskoisin, että ainakaan nykyisiä osakkaita homma ei houkuta, kun ovat vaalineet pihojaan ja puutarhojaan jo vuosikymmeniä. Tyytynemme polttomoottoripeleihin vielä hyvinkin pitkään.
mosa
-
Työpaikalla työnantajan edustajana uskallan väittää, että jos jollekin tarjottaisiin ilmaista auton latausta, niin sota olisi työporukassa valmis.
Ei työnantajan tarvitse ilmaista latausta järjestää.
Kyllä moni sähkärin käyttäjä lataisi töissä akun täyteen seuraavia ajoja varten, jos sähkö olisi esim. firman maksama hinta + 5% tai jotain sinne päin.
-
Gruppo Moto-Guzzi foorumi on tietääkseni kaksipyöräisiin ajoneuvoihin keskittyvä foorumi. Tämän ketjun otsikossa lukee keskustelua sähköajoneuvoista, mutta ilmeisesti kaikki tähän mennessä tulleet 8 sivua ovat keskustelua sähköautoista. Hiukan omituista, eikö vaan. ::)
Onhan niitä sähkömopottejakin. Vai onko se gutsiukkojen joukossa vielä sen verran tabu aihe, ettei siitä synny edes keskustelua? :D
Meinaan että moni tänä päivänä sähköautoilua koskeva ongelma ei välttämättä ole läheskään yhtä iso ongelma kaksipyöräisten kohdalla. Ainakin puhdas matkapyöräily vielä toistaiseksi poislukien, mutta ei välttämättä enää kovin kauan. Niin tai näin, se lataushommelikin on joka tapauksessa paria astetta pienempi ongelma.
Itseäni ainakin tekisi mieli kokeilla vaikka sitä uusinta Zero-mallia, joka näyttääkin melkein 'oikealta' moottoripyörältä.
Toisaalta minusta patterimopon ei välttämäti tartte edes näyttää samalta kuin V2-, R2 tai R3-moottorinen mp. Joku perinteisestä poikkeava tyyli on ihan jees, kunhan on toteutettu tyylikkäästi. Oikeastaan parempi oliskin jos/kun tulevat sähköpyörät, ainakaan katumallit, eivät matkisi liikaa perinteisiä malleja. Lisäksi sähköpyörien kohdalla on suht helppo toteuttaa tähän asti hankalasti toteutettava ominaisuus eli 'kaksivetoinen' mp, kun moottorit sijoitetaan pyörien napoihin. Sellaisiakin on jo, ainakin tulossa. Vois olla mielenkiintoinen kokeilla moista, etenkin maastossa.
Sähköskootterikin voisi olla mielenkiintoinen, jahka sellaisia alkaa saamaan edes nykyisten satapiikkien tai 250cc mallien tasoisena. Harmi että Vespa teki ensimmäisestä mallistaan pelkän vaisun mopoversion, joka ei kiinnosta oikein ketään, ei edes mopedisteja, paitsi ehkä jotain elänäntapapiiperöitä.
Ohessa esimerkki ensi viikolla Kaliforniassa ensiesiteltävästä sähköpyörästä, joka on minusta piristävän erilainen ja riittävän mielenkiintoinen, vaikka patterimopo onkin. Siellä kalivieterin nimikko-osavaltiossa kun on ajokautta näin joulutonttujen juoksuaikaankin, ja piilaaksossa piisaa rikkaita uusien lelujen ostajia ympäri vuoden.
Curtiss Motorcycles (https://curtissmotorcycles.com)
Harmi vaan että ainakaan tuohon ensimmäiseen 300 kpl One-mallin esisarjaan ei taida budjetti 'ihan' riittää, mutta koeajolle kyllä lähtisin ihan jo pelkästä uteliaisuudesta. Ehkä sitten lähivuosien seuraavat mallit olis jo 'normaalien' pyörien hintaisia.
Juuei, en ole hurahtanut ilmastouskoon enkä ole vielä vaihtamassa bensavehjettä patterisellaiseen, mutta voihan sitä olla terveen utelias. Ehkä lähivuosina molempi parempi vois olla ihan ok elämäntapa. Reissut bensalla ja paikallispörräykset suhinapyörällä...
Tai no, kassotaan nyt. ;D
Onpahan vaan tullut sinisiä ajatuksia mieleen, varsinkin jos orastava painajainen toteutuu ja punaviherpiiperöt ehtii täälläkin tehdä vallassaoloaikanaan tuhojaan sen verran että kohta ei bensaankaan ole juuri enää varaa, tai bensavehkeet pistetään pannaan. Tai jos käy kuten Blightyssä, missä uhkaavat kieltää polttomoottoripyörien myynnin 2030 eteenpäin (https://www.goodwood.com/grr/road/news/2021/7/uk-to-ban-petrol-motorcycles-by-2035/). Siis ainakin uhittelevat. On melko todennäköistä, että myös EU ja tietenkin 'mallioppilas'-Suomi etunenässä on touhuamassa samanlaisia hauskuuksia tänne meillekin. Ohessa Feman juttu (https://www.femamotorcycling.eu/no-british-ban-on-petrol-bikes/) samasta aiheesta.
Siinä pakkosähköistyksen alkuhäslingissä joku patterimopo olis varmaan jopa helpommin lähestyttävä ja paikallisen ilmastonkin suhteen kätevämpi kompromissi kuin patteriauto isompine latausmurheineen. Kuten ollaan todettu, Suomen oloissa sähkö-mp tai skootteri 5-7kk/v olisi käytännöllisempi ratkaisu kuin täyssähköauto, jolle pitää sitten olla huomattavasti mittavampi infrastruktuuri ympäri vuoden. Ainakin omalla kohdalla sähköinen kaksipyöräinen saattaa tulla aiemmin kuin täyssähköinen nelipyöräinen.
Joka tapauksessa nuo patterikotterot on minusta niin tylsä puheenaihe etenkin talvella, että voisi vaihteeksi porista patterimopoistakin, eikö vaan.
-
P.S. Kerta (oman) kiellon päälle, eli illan/päivän meemi: ;D
Ennenvanhaan autoissa oli takaronkin vakiovarusteena vararengas. Joissakin autoissa sille oli tehty jopa oma auton takaosassa selvästi erottuva 'muhkuransa' auton takaronkkiin, kuten vaikka 70-luvun Lincoln Continentalissa.
Jos nyt pitäisi laittaa täyssähköauto, olisi parasta etsiä semmoinen malli, jossa on riittävän iso takaronkki, semmoinen mihin mahtuu nykyisten patteiautojen oleellinen vakiovaruste eli aggregaatti. Siinä(kin) mielessä nuo sutkulamalliset Teslat sun muut näyttäisivät olevan hiukan epäkäytännöllisiä. ;)
P.P.S. Mutta joo, jos mahdollista, jatketaan vaihteeksi kaksipyöräisillä. Dänkki juu.
-
Juu, tuossa pihalla seisoo sellainen Continental takarengastiloineen. Soma auto. Mutta siitä ei sen enempää eikä se edes ole ole oma.
Tilaustyönä olen ollut mukana kahdessa sähkömoottoripyöräjutussa mukana. Yksi johti toiseen. Motojussi voi kertoa lisää mopottimesta ja Lappeenrannan insinöörikoulusta vielä lisää toisesta proggiksesta. Blogistani löytyy senaikaista tuotantojuttua. Oma asenne on että teen kerrasta valmista eikä mitään koekappaleita.
Ongelma ei ole edelleenkään voiman tuotosta vaan voimanlähteestä. Voimanlähde ei ole moottori. Sitäkin voinee kehittää mutta voima pesii akuissa. Koko ajan paranee mutta energiatiheys laahaa. Toinen puute on että että latauspaikkoja ei ole riittävästi. Olen muutaman kerran varastanut sähköä bensa-aseman jouluvalotöpselistä. Silloin hyötysuhde oli ookoo.
-
Jos saisin muotoilla sähköpyörän 2020-luvulle, niin tekisin muunnellun kopion.
Esim. 70-lukulainen BMW R75
Tankki, moottori ja vaihdelaatikko olisi vain kuoret, jotka kätkee sisälleen akut ja moottorin.
On sen verran tilava moottori, että sen sisään mahtuu vaikka mitä.
Kuva niille, jotka ei muista.
(https://www.yesterdays.nl/site/wp-content/uploads/2020/10/BMW-1975-R75-6-3010-1.jpg)
Nykyisessä sähköautomoottoripyöräyms. minua häiritsee eniten, että varsinkin protoautot näyttää häiriintyneiltä leivänpaahtimilta ja moottoripyörät on jostan Flash Gordonin sivuilta.
Ymmärrän, että uutta latua muotoiluun pitää hankeen avata, mutta jos katsoo moottoripyörien myyntilukuja, niin jostain kumman syystä retrohenkiset moottoripyörät pärjää myyntiluvuissa aika hyvin.
-
Komeahan tuo olisi. Sopii paremmin myös minun silmääni kuin monet modernimmat "avaruussukkulat".
-
Kävisi minullekin, mutta ongelma lienee, että jos tätä uutta tekniikkaa markkinoidaan retro-kuosissa, niin sillä vedotaan lähinnä seniori-ikäisiin.
Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus noin isommassa kaupallisessa mielessä.
Kiinalaisethan tekee jo sähkömopoa, mikä muistuttaa ulkonäöllisesti Hondan C100-mallia. YouTubesta löytyy jenkkien koeajo.
-
Terveiset Eicmasta joka oli ns. tynkämessuna tänä vuonna, vain neljä hallia entisen kuuden sijasta. Moni iso valmistaja puuttui kokonaan, BMW, KTM, jne... Isoimmat osastot olivat Yamahan, Triumpin ja Piaggion osastot jossa Guzzikin oli hyvin esillä. Paljon oli nähtävillä sähköpyöriä, mopoja ja sähkötoimisia moottoripyöriäkin. Suomipojat esittelivät omalla osastollaan Vergeä, joka on aika erikoisen näköinen sähkömotskari. Näyttivät nuo perinteiset polttomoottorivehkeet kuitenkin keräävän eniten huomiota, jonottaa piti noiden kolmen ensimainitun osastoille johon päästettiin aina muutama kymmenen katsojaa kerrallaan. Sähkölaitteista suurin osa oli kuitenkin sähköavusteisia polkupyöriä joissa tehokkaimmissa luvattiin 100-150 km matkaa ja nopeutta jopa 80 km/h, onko enää kyseessä polkupyörä??
-
Pari kesää on tullut sähkärillä lähialueella kurvailtua. Koska kantama on n50-60 km ei siitä matkapyöräksi ole. Mutta kesäpäivänä tässä kaupunkialueella on oiva peli. Kerhokavereilla taitaa noita olla jo reilut puolenkymmentä.
-
Vielä ei ole ostopäätöstä tehty vanhasta Vespa Primaverasta vaikka se soveltuisikin hyvin sähkökäyttöiseksi kaupunkipyöräksi. Rikkinäisen 2t-moottorin tilalle passelin kokoinen tasavirtamoottori ja loppuosa voimansiirrosta entisellään. Siellä se mylly heiluisi takapyörän liikkeiden mukana. Tavaratila menetetettäisiin akuille ja jalkatilaan saa akkutilaa lisää kun korottaa "keskikonsolia". Ohjausyksiköt lienevät jo siedettävän kokoisia. Sellaista olen mietiskellyt mutta ensin pitää saada nykyinen California T3 1000 Blower ajokuntoon. Siinä taitaa mennä koko talvi ja osa kevättäkin. Säätötyökin ottaa aikaa kuten myös, mahdollinen, bifuel-konversioyksikön asennus ja ohjelmointi. Proggis etenee varsin hitaasti koska lähes kaikki osat ja muutokset pitää tehdä itse eikä joka päivä jaksa tai viitsi.
http://www.motomatti.fi/2021/11/california-t3-1000-blower-hihnojen_30.html Eli nestemäisillä liemillä olisi tarkoitus ajella vaikka asiassa onkin tietynlainen ristiriita sillä lienee kuitenkin kokonaisuudessa vähemmän saastuttavaa käyttää vanhat vehkeet loppuun samalla kun siirtyy liukumalla sähkötoimiseen liikennöintiin.
-
... jos tätä uutta tekniikkaa markkinoidaan retro-kuosissa, niin sillä vedotaan lähinnä seniori-ikäisiin. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus noin isommassa kaupallisessa mielessä.
Uutta ja jännittävää on tarjolla kun sähkömoton käyttäjäkokemus tehdään puhuttelemaan nuoria motoristeja. Intialainen Ultraviolette F77 on sellainen ja kiinnostaa kyllä tällaista senioriakin.
Tehoa on 25 kW eli 33,5 hv, ajomatkaa luvataan 130-150 km ja latausaika on kiinteällä laturilla 1kw/5tuntia ja erillisellä 3kw/1,5 tuntia.
Huippunopeudeksi ilmoitetaan 147 kmh ja kiihtyvyydeksi 0-100kmh 7.5 sekuntia. ( https://www.ultraviolette.com/f77.html )
1) Irralliset akut 3x8kg mahdollistavat kaupunki-/kerrostaloasukaalle akkujen latauksen kotona. Akkuja voi käyttää myös yksitellen (1:llä akulla teho rajoitettu).
Akuissa on myös mm. gps sirut, jotta varastettu akku ei toimi kuin sen kanssa yhteen rekisteröidyssä pyörässä. Lisäakuilla voi hankkia toimintamatkaa tai vaikkapa rata-ajelussa lisää ajoaikaa pikaisesti vain akut vaihtamalla. Akkujen käyttö, varastointi, lataus ja huolto/kunnostaminen/päivittäminen on mielestäni keskeinen sähköajoneuvojen ns akilleen kantapää, jota on tässä F77:ssa ajateltu varsin fiksusti. Myös niin ettei yksi tai edes kaksi vikaantunutta akkua estä liikkumista ja ne on helppo itse myös uusia. Asioita on huolella harkittu ja mm teho siten, että passiivinen ilmajäähdytys riittää ja pyörän paino (158 kg) saadaan pidettyä aisoissa.
2) Pyörän ajo ominaisuuksia (kaasuun vastaavuus, moottorijarrutus/enrgianregenerointi) voi säätää helposti kännykkäsovelluksella. Suunnittelun innoittajana on ollut moderni hävittäjä-lentokone, joten eräänlaista historiallista sukulaisuutta löytyy monien varhaisempien moottoripyörämerkkien syntytarinoihin. Äänimaailma on myös ollut F77 suunnittelussa mukana siten, että alennusvaihteella haluttiin löytää suihkumoottorityyppinen ääni. Polttomoottorista poikkeava oma ajonautintoa innoittava turbiini-soundi. Runkomitat on kopioitu hyvin suoraviivaisesti KTM RC 390 pyörästä.
3) Ultraviolette on teknologiayhtiö, joka vastaa F77:n suunnittelusta ja tuotekehityksestä. Pyörät valmistaa TVS motor company (https://www.tvsmotor.com/Our-Products/Vehicles), joka on Intian kolmanneksi suurin moottoripyörien, skoottereiden ja kolmipyörien valmistaja, joten valmistusmäärä voi nousta merkittäväksi hyvinkin nopeasti. Myynnin piti alkaa lokakuussa 2020. Covid:n takia sitä lykättiin ensin vuodella ja nyt syksyllä uudelleen maaliskuulle 2022.
4) Hinta on Intiassa 3800 euroa/4000 usd, joka viittaisi (vrt 2800 euron Royal Enfield 650 -> 6300 verollisena saksassa) 7-8000 euron hintaan meidän markkinoillamme.
Hinta joka on puolet esim vastaavan Hero SR (F77 ja Hero liitekuvassa) n 16000:sta eurosta tekee tuollaisesta F77 mallista hyvinkin kiinnostavan "kaupunkipyörän".
Ultraviolette F77 :aa odotetaan Intiassa myyntiin innolla ja siitä löytyy jo useita koeajo/esittely videoita youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=4bOsWvwYcQU (tekstin saa palkista ja rattaasta voi valita auto-käännöksen suomeksi)
https://youtu.be/mMIm0Z94SMo?t=22 (tässä myös tekstitys mahdollisuus)
https://youtu.be/eF_1IkLmErE?t=199 ( ei tekstitystä, mutta hauska ja 5.30 kohdalta ajoääni kuultavissa )
-
Tuohan nyt edes muistuttaa ulkonäöllisesti moottoripyörää, vaikka nyt rumanpuoleistakin :)
Mopot ja kevarit nyt varmaan enimmäkseen muuttuvat sähköisiksi lähivuosina. Niiden keskimääräisen käyttöön sähkö on ihan omiaan.
-
Juu, tuossa pihalla seisoo sellainen Continental takarengastiloineen. Soma auto. Mutta siitä ei sen enempää eikä se edes ole ole oma.
Aha, no eipäs sitten edes kysytä että paljollakos myyt sen. :P
Ongelma ei ole edelleenkään voiman tuotosta vaan voimanlähteestä. Voimanlähde ei ole moottori. Sitäkin voinee kehittää mutta voima pesii akuissa. Koko ajan paranee mutta energiatiheys laahaa.
Siinäpä se. Eli se pahin pullonkaula on se sama mikä nelipyöräisissäkin. Mutta ilmeisesti asiaa ollaan jo kovasti korjaamassa, ja maailmalla supistaan jo innokkaasti mm. kvanttilasiakuista ja nk. Forever Battery:istä, eli paremman energiatiheyden kiinteistä akuista, joiden kapasiteetti ja lataussykli kasvaa selvästi nykysiin, ja latausaika kuulemma pienenee merkittävästi, samoin paino. Siis jos nuo supinat pitävät paikkansa. Kuulemma jotain ratkaisuja on jo patentoitu, eli saas nährä ny.
Toinen puute on että että latauspaikkoja ei ole riittävästi. Olen muutaman kerran varastanut sähköä bensa-aseman jouluvalotöpselistä. Silloin hyötysuhde oli ookoo.
Kuulostaa uskaliaan tuhmalta etenkin näin joulun alla kun joulutontut kurkkivat ja tarkkailevat meitä. :-\
Mutta tuossa toisaalta tulee esille se yksi etu mikä ainakin joissakin sähköpyörissä jo on, eli akun voi joissakin malleissa irrottaa ja viedä vaikka autotalliin, työpaikan pajalle, tai vaikka asuntoon sisälle ladattavaksi, jos siellä vaan riittää sulakkeet. Jos pyörä ei ole jatkuvassa työmatka-ajossa, ei sen latauksenkaan luulisi olevan mahdoton nakki. Kunhan unohtaa pitemmät reissut, ainakin siihen asti että nuo hypetetyt uuden polven akut kehittyvät tuotantoasteelle.
-
Kävisi minullekin, mutta ongelma lienee, että jos tätä uutta tekniikkaa markkinoidaan retro-kuosissa, niin sillä vedotaan lähinnä seniori-ikäisiin.
...joita nuo sähköpyörätehtaat pitävät kaikkein epätodennäköisimpinä sähköpyörien ostajina, ihan hyvästä syystä. ;D
Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus noin isommassa kaupallisessa mielessä.
Juuri näin, ainakin pitkällä tähtäimellä. Toki tällä hetkellä suurin osa uusien moottoripyörien ostajista on ainakin lievästi 'ikääntyneitä' miehiä, mutta on melko todennäköistä, että täysin uuden tekniikan 'helpommin ajettavat' (ei kytkintä, ei vaihteita jne.) ajokit vailla polttomoottorin saundeja ja ajoelämystä kiinnostaa enemmän nuorempaa polvea. Samalla kun koko mp-kulttuuri tullee muuttumaan entisaikojen 'glamourista' joksikin muuksi, uusien sukupolvien mukana.
Kiinalaisethan tekee jo sähkömopoa, mikä muistuttaa ulkonäöllisesti Hondan C100-mallia. YouTubesta löytyy jenkkien koeajo.
Eri näköisiä ja tyylisiä sähkömopoja tehdään ja lisää suunnitellaan jo nyt siellä täällä, Ameriikassa, Kiinassa, Intiassa ja Euroopassakin. Se kehityksen suurin jarru lienee edelleen tuo akkutekniikka, joka odottelee kuumeisesti uusia kehitysaskeleita.
Joka tapauksessa joissakin tapauksissa on minusta onnistuttu tekemään suht onnistunut kompromissi 'futurististen' sutkuloiden ja peräti klassikkopyörien välillä. Esimerkkinä vaikka (toistaiseksi vielä prototyyppi) kuvassa näkyvät pyörät, joissa on napamoottorit. Kun silmä vähän tottuu, noissahan on melkein kuin 70-80-luvun pyörien henkeä, osittain noiden napamoottorienkin ansiosta.
Tuo aiemmin linkittämäni Curtiss One on minusta toinen hyvä esimerkki. Siinä on melko omintakeinen design, joka ei edes yritä muistuttaa perinteistä klassista moottoripyörää, mutta onnistuu siinä minusta kohtalaisen hyvin. Kumpikin tyyli toimisi todennäköisesti paremmin myös niiden "seniori-ikäisien kohdalla, tai ainakin omalla kohdalla, kunhan itse ajokki toimii myös. Aika näyttää.
Toisaalta esim. se Vespan sähköskootterihan on muuten aivan sama kuin polttomoottoriversio, eli ulkonäössä ei ole mitään eroa. Kelpuuttaisin moisen kaupunkiajokiksi, jos siinä vaan olisi GTS:n tehot ja siedettävä akkukapasiteetti.
Toinen aika jännä ja jo myynnissä oleva laite oli joku pienen pajan sähköcrossipyörä, joka kauempaa katsottuna näytti aivan tavalliselta 250cc Hussen tmv. smoto- tai crossipyörältä, tosin sylinteriä saati pakoputkistoa ei näkynyt. En muista minkä merkkinen se oli, mutta se esiintyi yhdessä Red Bull mainosvideossa.
Mutta kuten sanottu, omalla kohdallakin kyse on toistaiseksi lähinnä uteliaisuudesta. Ei ole pienintäkään aikomusta luopua nykyisistä mopoista ja niillä leekaamisesta niin kauan kuin vaan 98-bensaa saa ja rahaa riittää sen ostoon. :)
-
Tuohan nyt edes muistuttaa ulkonäöllisesti moottoripyörää, vaikka nyt rumanpuoleistakin :)
Mopot ja kevarit nyt varmaan enimmäkseen muuttuvat sähköisiksi lähivuosina. Niiden keskimääräisen käyttöön sähkö on ihan omiaan.
Zerolla näytti olevan kans kaksi minusta hiukan paremman näköistä uutta kulkinetta, toinen tuontyyppinen naku, toinen enempi katettu. Se enempi katettu oli minusta jo melkein oikean mopotin näköinen.