Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: lemppari - Kesäkuu 27, 2021, 20:16:21 ip
-
Kylmän koneen käynnistys normaali, ei käyntiongelmia ja jos haluaa, voi ajaa koko tankillisen yhtäkyytiä. Vaan autappa kun käynnistää kuuman koneen. Lähtee käyntiin, käy hetken kunnes sytkä katoaa. Lähtee startista uudestaan mutta pimenee taas. Kaikki muut sähköt pysyvät, vain sytty häviää. Startatessa räjähtää syttymätön polttoaine putkessa eli kakkua tulee koko ajan.
Viime talvena virtalukko vaihdettu, samoin uusi kaasukahva jotta sai tuoreen tappokytkimen. Newtronic/Piranhan syttyboxi asennettu akun takapuolelle, ei pitäisi saada liikaa lämpöä. Omasta mielestäni kyseessä on lämmön aiheuttama ongelma joka ilmenee vain kun pyörä seisoo kone kuumana, mutta miten? Huomenna ajattelin käydä kaikki sytytyspuolen liittimet läpi WD-40:n kanssa. Olen myös miettinyt tappokytkinpiirin täydellistä ohittamista, mutta koska kaikki pelaa kylmästartissa, on vaikea uskoa sen muuttavan mitään....
Onko kellään ollut vastaavaa ongelmaa ja/tai ajatusta mistä tarkemmin lähteä etsimään katkosta?
-
Lämpö aiheuttaa laajentumista eri kohdissa. Tulpanhatut ja -johdot saattavat olla ok, koska en uskoisi molempien vikaantuvan samalla tavalla ja samaan aikaan. Hankauksia runkoon? Jos kuumana tulppa irti ja kokeilee - kipinöikö?
Hakisin vikaa linjalta sulake - syttyboxi - puolat, jne. Eli koko sytytyspuolen sulake, releet, johdotus, liittimet jne. Ja huomaa erityisesti maadoituksen tarkistukset. Monesti on johto runkoon ollut joskus hyvä ja tiukka, mutta tärinä ja kosteus...
Voi mennä "viikko tai vartti". Neuvoisin jättämään WD-40:n tai CRC 5-56 pruuttaamatta, sillä se jättää kuivuessaan ainetta liitoksiin ja saattaa kostuessaan muodostaa syöpymiä. Parempi on käyttää ao. kontaktispraytä. Hintakin pyörii samalla tasolla.
-
Ja "hauskaksi" etsinnän tekee edellisten omistajien tekemät muutokset jotka muodostavat arkeologisia kerrostumia johdotukseen🤔
-
Minullakin on Piranha, tai nykyään Newtronic, toinen yksilö menossa. Ensimmäisen mustan laatikon laitoin satulan alle. Paikka oli huono,
liikaa tärinää, pölyä ja vettä. Jossain vaiheessa käyntihäiriöitä alkoi tulla. Yleensä syynä oli katkos ohjainyksikön piirilevyssä, niitä aikani hyppyjohdoilla korjailin. Lopulta oli luovutettava kun hyppylankoja oli siksi paljon ettei kansi enää mahtunut kiinni.
Seuraavan boxin sijoitinkin katteen sisään ajovalon yläpuolelle. Se onkin pysynyt toistaiseksi toimintakuntoisena, miinuspuolena vaikeuttaa katteen irrotusta.
Avaa boxi ja etsi sieltä hapettumia ja katkoksia. Tai vaihda uuteen.
-
Kaikkea sitä löytää muuttotavaroita hyllyyn laittaessaan. Olen joskus ostanut eBay.de:stä käytetyn Newtronic in sytkän. Laitoin siitä boxin Caliin ja ainakin käynnistyi hyvin, käydä raksutti tasaista tyhjäkäyntiä ja käynnistyi uudestaan ilman katkoksia. Katsotaan vielä kun pääsee ajamaan myllyn kuumaksi.
-
Hyvin on asia, jos noin korjaantui.
Etsin joskus alun toista viikkoa tutkasta vikaa - lähelle näki hyvin, kauas ei mitään. Kaikki perinteiset kohdat kahteen kertaan... Kunnes raahasin riittävästi mittalaitteita laivaan, alkaen mikroaaltogeneraattorista...
Vastaanottimen piirikortilta löytyi ihan pieni - siis todella pieni - katkos. Silmin ei sitä nähnyt, mutta mittaus sen paljasti. Heikko signaali jäi katkokseen, vahva meni hyvin yli.
Korjaus kesti n. 5s. Sanoin ettei korjaus ei maksa mitään, mutta vianhausta on pakko veloittaa...
Nää hituvirtavekottimet ovat joskus kovin vaikeita ja hankalia. Ihan kuin tarkoituksella kiusaa tekisivät...
-
Ei muuten korjaantunut. Koelenkillä ensin 80 kilsaa perus löeudella, sitten kuumassa kaupunkiliikenteessä stop&go ajoa jolloin seistään paikallaan kuuman moottorin kanssa. Sen jälkeen takaisin maa tielle ja heti ekassa kiihdytyksessä sytkä katosi.
Tien varressa kuumeisesti vikaa etsien löytyi yksi löysä liitin jonka tiukensin. Samaan aikaan oli kone taas jäähtynyt eli prä käynnistyi. Kotimatkalla katosi sytty vielä kerran. Ei siis ollut boxissa vika. Seuraavaksi vaihdan jakajan johtoineen.
Voiko puolan vika pätkästä sytkän kummastakin pytystä yhtä aikaa?
-
Seuraavaksi vaihdan jakajan johtoineen.
Onko tuossa mallissa siis virranjakaja korkeajännitepuolella? Se on kuluva osa ja tyypillisesti pieni särö kannessa aiheuttaa ajoittaisia katkoja juuri kuten kuvasit.
[quote}Voiko puolan vika pätkästä sytkän kummastakin pytystä yhtä aikaa?[/quote]
Tietenkin voi, jos on korkeajännitteinen virranjakaja ja yksi yhteinen puola. Tyypillisesti puolan käämin katkos tai eristeen läpilyönti ovat lämpötilariippuvia. Läpilyönti puolan eristeissä syntyy, jos on, tai on joskua ollut, liian suuri kärkiväli sytytystulpassa. Valokaari tulpassa syttyy kun jännite nousee tulpan kärjissä yli kärkivälin määräämän arvon. Jos on iso kärkiväli, tai tulpanhattu irrallaan, nousee jännite niin suureksi, että valokaari syttyy jo puolan käämissä. Kun tulppa vaihdetaan, tai pluki kytketään, jää valokaaren tekemä reikä puolan eristeeseen, mutta uusi läpilyönti siinä syntyy vain satunnaisesti sopivissa olosuhteissa. Silloin siihen reikään jää plasmaa sopivasti, jotta läpilyönti syttyy toistuvasti kunnes moottori sammuu ja minuutin kuluessa plasma häviää.
Jos virranjakaja on piensähköpuolella, kuten mekaaninen katkoja, optinen anturi tai magneettinen anturi, se tietenkin on yhteinen ajoitin molemmille pytyille, vaikka olisikin kaksoispuolasysteemi.
-
Vanhassa V7 GT850ssä oli virranjakaja. Tonti-runkoisissa sinne laitettiin kärjet ja tuossa Newtronicissa Optinen anturi, eli teknisesti ottaen vaihdan siis anturikotelon.
Innostuin samalla purkamaan pääjohtonipun josta löytyi jo muutama haljennut eriste ja yksi poikkinainen johto! Se tosin on töötön johto, mutta oli juuri sen haljenneen vieressä eli siellä on voinut sähvö kierrellä ihan omia reittejään.
-
Vika taisi paikallistua kun katsoin tarkemmin jakajasta syttyboxiin tulevan johdon liitintä. Liittimen sisällä heikkovirtapiuhoista monessa oli kuori poikki ja kuparilankaa paljaana. Ne on nyt kutistesukalla eristetty ja seuraavaksi taas kokeillaan kuin ajossa käy.....
-
Vanhoja pyöriä entistellessä tulee vääjäämättä vastaan johtimia joiden kuori on kuin makaronia. Riippumatta valmistusmaasta tai merkistä.
Siihen ei auta juuri muu kuin vaihtaminen uusiin johtimiin. Muutoin saa olla pian tulipalonsammuttajana tai ainakin ihmettelemässä että mistä se sähkö on taas karannut.
Sama koskee myös polttoaineletkuja. Huohotinletkujen pykiminen sen sijaan vain, yleensä, tahrii pyörän ja takakumin.
Itseäni hirvittää pyörät joissa on läpinäkyvät muoviletkut. Taatusti huonoin valinta. Pitää olla laadukasta nykybensiinin kestävää laatua. Mielellään kudosvahvistettua.
-
Luulin löytäneeni vian ja korjanneeni sen,mutta ehei. Koeajolta tultiin perävaunun lavalla takaisin. Tosin nyt tiedän, että ECU saa virtaa ja myös puolat. Huomio kääntyy nyt pyörijään ja optisiin lukijoihin eli vaihtoon menee koko konkkaronkka.
-
No niin, sytkän anturit vaihdettu ja kokeiltu, että pyörä käy. Vanhemmissa Piranhoissa näyttää olevan anturien johdotus hieman erilainen mutta pienen mietiskelyn jälkeen sain anturit ja johdon oikeaan järjestykseen. Illalla kun viilenee(?), mennään koelenkki ja katsotaan vaikuttaako koneen kuumuus käyntiin. Kylmänähän tuo mokoma on toiminut alusta asti.
-
No niin, sytkän anturit vaihdettu ja kokeiltu, että pyörä käy. Vanhemmissa Piranhoissa näyttää olevan anturien johdotus hieman erilainen mutta pienen mietiskelyn jälkeen sain anturit ja johdon oikeaan järjestykseen. Illalla kun viilenee(?), mennään koelenkki ja katsotaan vaikuttaako koneen kuumuus käyntiin. Kylmänähän tuo mokoma on toiminut alusta asti.
Optisia asentoantureita on tullut vastaan ja muutaman olen rakentanutkin. Niissä on valolähde, valotunnistin ja niiden välissä reikälevy tai vastaava, jonka aukkojen avulla asento tunnistetaan. Yleisin vikakohde niissä on valolähde, jos ei likaa lasketa. Valolähteenä on joskus harvoin hehkulamppu, joka tietenkin saattaa palaa, hekulanka katketa. Se on silloin kerrastapoikki peli, eikä tällainen toimii-ei toimi peli tule kysymykseen. Useimmiten valolähde on LED, joka on pitkäikäinen, mutta ei aivan ikuinen. Joskus se saattaa ihan vanhuuttaan alkaa vilkkua tai tilapäisesti sammua. Kuumeneminen saa aikaan nopeaa vanhenemista ja myös sammahtelua. Kuumenemista tapahtuu, paitsi ulkoisena lämpönä, usein ylivirran ansiosta. LED palaa nimellisvirrallaan hyvin vuosikymmeniä, mutta ylivirralla se vanhenee parissa vuodessa, jopa viikoissa. Optisen lukijan infrapunaled toimii parhaiten yleensä 20 mA:n virralla. Jos ajopelin laturin jännite onkin 14,4 V:n sijasta vaikkapa 16 V saa led ylivirtaa – kuumenee ja alkaa sammuilla tai vilkkua tai tuhoutuu lopullisesti. Siksi paremmissa merkeissä on ledille oma stabiloitu vakiovirtalähde. Laitteissa on varmaaankin laatueroja. Yleismittarilla senkin voisi selvittää.
Eräs tällaisen järjstelmän, ei tosin sytkärin, vika johtui siitä, että kotelo oli rikki ja valoa pääsi lukijan fotodiodiin ulkopuolelta.
-
Uudemmassa Newtronicin boxissa on ledit jotka näyttävät milloin o tai v puoli saa kipinän. Mulla sen ylikuumenemisen seurauksena kumpikin paloi koko ajan yhtä aikaa eli piiriin tuli nähtävästi oikosulku. Ja kylmä kone kävi kuin sveitsiläinen kello. Ajattelin harrastusmielessä purkaa anturit ja niiden johtonipun. Luultavasti siellä on jossain kohtaa heikkovirtapiuhoista murtunut sukka.
-
Kone ajettu kuumaksi, pysähdytty ja seisotettu muutaman hetken. Uudelleenkäynnistys, eikä enää sytytys kadonnut. Hidasta kaupunkiajoa, valoissa seisomista ja sen jälkeen maantielle ja runtua. Aiemmin takuuvarma keino saada sytty katoamaan. Ei katkoja, ei sytyn katoamista!
-
Uudemmassa Newtronicin boxissa on ledit jotka näyttävät milloin o tai v puoli saa kipinän. Mulla sen ylikuumenemisen seurauksena kumpikin paloi koko ajan yhtä aikaa eli piiriin tuli nähtävästi oikosulku. Ja kylmä kone kävi kuin sveitsiläinen kello. Ajattelin harrastusmielessä purkaa anturit ja niiden johtonipun. Luultavasti siellä on jossain kohtaa heikkovirtapiuhoista murtunut sukka.
Käy samalla läpi kaikki juotokset. Epäonnistunut juotos kestää usein vuosia ja alkaa reistailla juuri noin. Niitä on tullut vastaan aika monta. Kun malesialainen pikkutyttö hikipajassa tinaa näitä osia sarjatyönä saattaa käydä niin, että kun juottimen kärki nostetaan irti sulasta ja tinalyijy alkaa jäähtyä ja jähmettyä tapahtuu osian huomaamaton liikahdus. Siinä syntyy mikroskooppinen murtuma puuromaiseen juotteeseen ja jää rako. Se sitten johtaa, tai ei lämpöliikkeen ja tärinän mukaan. Kun kaikki liitokset järjestelmällisesti tunnustelee – sormin, nokkapihdeillä, pinseteillä – murtumakohdassa tuntuu näppituntumassa lähes olematon liikkuminen. Murtuma sattaa näkyä hyvin kirkkaassa valossa ja suurennuslasilla. Korjauksena ei siis tarvita muuta kuin uusi lämmitys sulaksi ja liikkumaton jäähtyminen.