Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Vaiska - Helmikuu 13, 2021, 15:43:16 ip
-
Vaihdoin tänään tuoreet bensat, latasin akut ja yritin käynnistää. California lähti kuin palmun alta, mutta Nevada ei inahdakaan. Virrat tulivat päälle, mutta startin painallus ei saa aikaan edes naksahdusta. Mistä päin pitäisi alkaa etsiä vikaa? Sulakkeet olivat ok. Kokeilin myös vara-akun kanssa, mutta sama lopputulos - ei elämää.
-
Onhan noita kohteita joiden toiminnassa voi olla sanomista tai sitten toimivat oikein hyvin.
Tyypillinen "vika" on että jokin sähkökomponenteista estää käynnistyksen. On tappokytkin päällä, vaihde päällä ja/tai sivutuki alhaalla niin ei pelaa. Näin vuosimalliratkaisuun puuttumatta.
Voi olla myös ihan oikea vika: käynnistyspainike ei toimi hapettumisen tai johdotuksen vian vuoksi, starttirele ei reagoi. Jälkimmäisen vian testauksen voi kokeilla kytkemällä virran suoraan startin päätyyn akulta loikkajohdolla eli siihen pienen johdon liittimeen. Jos startti näin pyörähtää on vikaa muualla käynnistyspiirissä. Muutoinkin on hyväksi irrotella releet relepalkista, puhdistaa se ja katsoa että ei ole hapettumia liittimissä sekä laittaa suoja-aine liittimiin kootessa.
Jos on kyse digitaalisesta moottorinohjauksesta niin ne ovat äärimmäisen harvoin vikaantuneet mutta keskusyksikön virransaanti pitää olla turvattu niin käynnistyminen tapahtuu. Siis liittimissä voi olla kosketushäiriöitä.
-
Joo, ei ollut ainakaan mikään noista "omista kämmeistä" (tappokytkin, sivutuki, kytkin).
-
Jos pyörässä on sivutuen asentokytkin niin joskus se on juuttunut "sivutuki alas-asentoon" Ota sähköliittimestään auki ja katso johtaako se sähköä vai onko molemmissa sivutuen asennoissa tulos sama. Sama koskee usein myös mikrokytkimiä. Lika ja seisominen niitä hapettaa tai jumittaa.
Naksahtaako startin rele kun starttinappia painaa?
-
Mie kokeilisin tuon jo mainitun hyppyvirtastarttauksen.
Sillä selviää monta asiaa yhdellä kerralla.
Josta on sitten paljon helpompi lähteä haarukoimaan vikaa.
-
Ei edes naksahda.
-
Jos akunnavoissa on useampia johtoja ja ne olivat irrotettuna, joku niistä on nyt edelleen irrallaan.
Jos kaikki johdot ovat oikeasti kiinni eikä käynnistinmoottori reagoi vaikka sen solenoidin herätinvirta napaan tarjoaa loikkajohdolla sähköä, vikaa tuntuisi olevan itse käynnistinmoottorissa. Onko pesty ajokauden aikana/lopussa runsaalla vedellä ja paineella?
Virran tuloa käynnistinmoottorille voisi vielä varmistaa vähintään 21 wattisella merkkilampulla. Myös starttausyrityksen aikana.
-
Ei ole ollut johtoja irti. Eikä pestykään edellisen koekäytön jäljiltä. Olen nyt Lapissa ja palaan ihmettelemään asiaa Kouvolaan noin kuukauden päästä.
-
Kunhan asia taas tulee esille niin hanki tai lainaa jonkinlainen yleismittari, jos ei jo ole. Etsi myös Neavadasi vuosimallin mukainen kytkentäkaavio, vaikka täältä:
https://www.thisoldtractor.com/guzzi007/sportissimo.html
Ihan sama vuosimalli ei tarvitse olla, mutta silloin on eroavuuksien mahdollisuuksia tietysti. Ja on noita kytkentäkaavioiden muitakin sivustoja.
Jos akku jo on tarkistettu ja hyväksi todettu (voi senkin yleismittarilla varmistaa volttialueella V ja alueella 20 V, että jännite pysyy 12 V lähettyvillä valojen ollessa päällä) on syytä tarkastaa kaikki sulakkeet. Ne kannattaa yksitellen poistaa sulakerasiasta ja mitata yleismittarilla vastus sulakkeen navasta toiseen ohmialue 200 ohm ja varmistaa, että vastus on hyvin pieni. Jos se on ääretön OL on sulake palanut ja korvattava uudella saman kokoisella. Se ei välttämättä tarkoita, että vika on löytynyt, koska jostain syystä se sulake on palanut ja se on se vika.
Jos akku ja sulakkeet ovat kunnossa jataka näin:
Mittaa ohmialueella (200ohm) mikrokytkimien toiminta kytkinkammelta ja sivuseisontajalalta. Anna pyörän olla virta-avain nollilla, siis kytkemättä virtoja päälle. Irrota kytkinkammen yhteydessä olevan mikrokytkimen molemmat tai toinen johdin liittimestään ja kytke mittari, toinen johdin toiseen ja toinen toiseen napaan, joista siis ainakin toisesta on liitin irrotettu tyhjäksi, ja liikuta kytkimen kampea pohjaan ja vapaaksi tarkkaillen samalla mittaria. Vastuksen pitää vaihdella selvästi avoimen l. äärettömän, OL, ja hyvin pienen vastusarvon välillä. Hyvin pieni tarkoittaa tässä sitä arvoa, jota mittari näyttää jos sen mittapäät kytketään yhteen, tyypillisesti 0,1 – 1 ohm riippuen mittajohtimien ja mittari pariston kunnosta. Jos mittari näyttää vain samaa arvoa koko ajan on mikrokytkin rikki tai kampi ei osaa liikuttaa sen nastaa, se voi olla siirtynyt paikoiltaan.
Tee sama mittaus seisontatuen mikrokytkimelle seisontatukea liikuttaen (kun apumies pitää pyörää pystyssä).
Etsi starttipainikkeen johdotuksesta ensimmäinen liitin; painikkeen päästä laskien. Avaa se ja tee sille myös sama mittaus painiketta liikuttaen.
Etsi Run/Stop tappokytkimen johdotuksesta sen ensimmäinen liitin ja avaa se ja mittaa kuten edellä.
Onko pyörämallissa vaihteen vapaan valo N ? Jos se ei syty, sen sensori on vaihdelaatikon päällä ja sille voi tehdä myös soveltaen saman mittauksen ohmipuntarilla. Sen toinen napa on runko. Vapaavaihde ei kaikissa malleissa kuitenkaan estä/salli käynnistystä, ei myöskään seisontatuki, mutta kytkimen mikrokytkin estää/sallii, samoin tietysti tappokytkin.
Jos vikaa ei näin löydy, täytyy alkaa systemaattinen etsintä kytkinkaavion mukaisesti. Laitetaan pyörään virta päälle ja kohde kohteelta kytkentäkaavion mukaan katsotaan mittarilla jännitealueella 20 V, että tuleeko 12 V kun starttipainiketta ja kytkinkampea painetaan. Parasta alkaa painikkeen puoleisesta päästä kytkentäketjua relettä kohti. Releestä eteenpäin on hepompi seurata virtatietä startin solenoidilta alkaen releelle päin.
Valistuneen arvauksen mukaan vika on seuraavalla prioriteetilla. Akku vajaa, sulake palanut, startin solenoidi ruostunut, kytkimen kammen mikrokytkin pois paikaltaan, seisontatuen mikrokytkin pois paikaltaan, tappokytkin rikki, startin rele rikki, itse starttipainike rikki.
PS. Joissakin malleissa on satulan alla kaatokytkin. Se sammutta moottorin kun kaadutaan. Se on kiinnitetty kumipitimellä, jonka voi irrottaa ja kiinnittää nurin päin. Se estää käynnistymisen, mutta ei kaikissa malleissa startin pyöritystä.
-
Vika löytyi. Akku sökö - ei muuta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei lähtenyt käymään, vaikka kytkin auton akun pyörän oman akun rinnalle. Minun ymmärrykseni mukaan sen pitäisi kyllä osata ottaa virta vara-akusta. Vai onko sähköoppi jotenkin muuttunut vuosien saatossa?
Nyt kuitenkin molemmat pyörät toimivat ja se on pääasia.
-
Jokakeväinen ilmiö omalla kerhollani: syksyllä ei irroteta akkukaapeleita. Akku keväällä sökö. Pientä virtaa kulkee aina. Monen pyörämallin ohjekirjassa lukee kuinka kauan ajamattomassa pyörässä saa olla kaapelit akussa kiinni. Esimerkiksi 1400-malleissa max kaksi viikkoa.
Kun akku on oikein jumissa ei sen läpi sähkö kulje. Koititko että kuumeniko yrityksen aikana? Harvinaista, mutta räjähdysvaara on olemassa.
-
Ketjun aikaisemmassa viestissä mainittiinkin jo, että starttinappulassa olevat kontaktipinnat saattavat olla sen verran likaiset ettei sieltä välity impulssia releelle. Harvoin se kuitenkaan menee kerralla mykäksi, vaan jonkin aika se toimii kun vaan napittaa muutaman kerran uudelleen. WD40:llä suihkuttamalla olen joskus tuommoisen putsannut. Eihän se sillä oikeasti puhtaaksi tule, varmaan siitä jää pinnoille jotain töhkää, mutta jos nappi toimii, niin se riittää.
-
Taisi olla pikkulohkossa mulla aikoinaan akku, joka meni samalla tavalla "lukkoon". Ei auttanut, vaikka laittoi apuvirtaa toisella akulla. Itselläni oli jo älylaturi tuolloin, niin se ei halunnut edes yrittää latausta/korjausta.
-
Kunnossa oleva ja ladattu akku on äreä laite.
Autotalli- tai pihanperäpuuhastelussa ilman erityisiä työkaluja on helppo testata akun kunto: esim. rautalankahenkari taivutetaan niin että sillä voi koskettaa molempia akun napoja. Toimenpide on nopea: toinen sakara tuupataan toiseen napaan ja toisella raapaistaan sitä toista. Jos tulee oikein reipas kipinäsuihku on akussa puhtia.
Yleismittarin jännitemittaus ei anna tietoa akun varaustilasta. Akku voi olla sökö mutta ym. näyttää yli 12V. Tähän kun tuikkaa rautalagalla em. tavalla niin ei tapahdu yhtikäs mitään.
Nykypyörissä on myös sellainen tekniikka että jos akussa on jännite alhainen (Esim. pitkän seisomisen jälkeen.) vaikka akku onkin kunnossa ei tapahdu yhtikäs mitään. Pitää olla yli 12V jännitettä että pyörän suojajärjestelmä hyväksyy käynnistysyrityksen. Tyypillisiä malleja Guzzeissa ovat CARC-mallit jotka ovat erityisen ronkeleita jos akku on varaukseltaan vajaa tai vanhenemassa käsiin.
-
Tahattomasti tuon testin tehnyt muutaman kerran. Pudotin traktorin akulle räikkälenkin. Taivutettavalla päällä varustetusta avaimesta haihtui jousi pelkällä hipaisulla napoihin.
Kämmenessäni on myös arpi, kun tökkäsin joskus japsipyörän startinnapaan kiintoavaimen. En tiennyt laitteen olevan oikosessa ja, en ollut edes starttia muutoin rassaamassa. Avain helähti hetkessä punahehkuun ja polttomerkkasi kämmeneni.
-
Maatalon poikana tuli kaikkea testatuksi tietoisestikin, ehkä, mutta ainakin vahingossa. Siihen aikaan akut olivat isoja, yli 100A dieselkoneiden akkuja. Taloudessa oli tyypillisesti kaksi traktoria ja leikkuupuimuri. Mutta akkuja vain kaksi. Yhtä siirreltiin käyttökohteisiin tarpeen mukaan. Kovilla pakkasilla akku kannettiin yöksi lämpimään. Että akkujen kanssa olen saanut puuhastella ihan riittävästi.
Nykyakut ovat helppoja: ei nesteen korkeuden tarkistusta ja mahdollista lisäystä. Ominaispainomittarikin on työtön. Akut ovat nykyisin halpoja. Kun akku lopetti toimintansa niin saattoi kuulla painokelvotonta ääntelyä.
-
Kuulemma kellon metalliranneke hehkuu niin hyvin, että sillä pääsee kouluttautumaan uuteen ammattiin.
-
Apukaapeleilla annettu starttiapu tosiaan antaa sellaisen vaikutelman, että kuin konetta yrittäisi käyntiin terveellä akulla vieraasta telineestä, mutta riippuen apukaapeleiden nipistimistä, voi apu olla aika marginaalinen. Omassa Brevassa alkuperäinen akku aikoinaan veteli viimeisiään, jonka merkkinä oli se, että solenoidi veti, mutta elektroniikka huomasi, että jännite tippui liian alas, joten se keskeytti starttausyrityksen siihen. Ei siis antanut yrittää pyörittämistä liian pienellä jännitteellä. Luonnollisesti kokeilin starttia myös apukaapeleiden kanssa irrallisesta akusta, joka oli autosta jäänyt pakkasella eläkkeelle, mutta kevätkelissä antoi virtaa aivan hyvin pikkutarpeisiin. Siitä ei ollut apua tuohon pulmaan ja epäilin vahvasti, että systeemissä täytyy olla jokin vika, mutta taisi olla Nurmi, joka puhelimeen vastasi, että apukaapeleilla huonoa akkua pystyy auttamaan vain kun kaapeleiden nipistimissä on tarpeeksi pinta-alaa virran mentäväksi. Totta puhui. Vika korjaantui kun ostin uuden akun.
-
nipistimistä vielä hyppää mutta jos johdot on liian ohutta niin starttivirta pudottaa jännitettä pari-kolme volttia ja sit se on melkeen sama kun ilman, pari kertaa käynny kun mulla on autossa veljen joskus tekemät kaapelit jotain teollisuus kaapelia niin niillä on lähtenyt kun huoltiksen kaapeleilla ei ole lähtenyt
jos on ohuet johdot niin antaa niitten olla vartin puolituntia niin tyhjempi akku lataantuu ja saattaa lähteä
-
Monet markettien akkukaapelit pellistä prässättyine pihteineen ovat enempi huumorikamaa.
Kannattaa osta tarkoituksenmukaiset kaapelit joissa johtimien, ei kuoren, läpimitta on riittävä sekä pihtien leuat valettua pronssia tms. muuta paksuhkoa seostemetallia. Moottoripyörää, tietenkin, voi yrittää hennoimmillakin kaapeleilla käyntiin koska pieni moottori pyörähtää herkemmin kuin esim. iso diesel.
Sitten on kaksi koulukuntaa: saako sähköä luovuttava ajoneuvo käydä käynnistyshetkellä?
Nykykäytäntö on se että virtaa ei saa antaa eikä vastaanottaa apukaapeleilla. Em. kysymys on siis turha.
Itsellä on jo pari vuotta ollut matkassa pieni akku jonka parina on pieni superkondensaattori. Sillä on käynnistetty vanhempaa kalustoa.
Isokaan virtamäärä ei auta jos avustettavan akku on oikosulussa. Vain lämpöä syntyy.
Niistä taskuun mahtuvista starttiapuakuista: otan omani esimerkiksi: sitä ei säilytysajaksi saa ladata täyteen mutta voi ladata jos sitä tullaan hetken päästä käyttämään. Merkkivaloja on neljä. Kolme riittää käynnistyshommiin. Jos on kaksi valoa se toimii oikein hyvin taskulamppuna. Yksi jos palaa niin pitää pikimmin ladata mutta ei täyteen. Tyhjäksi ei pidä päästää. Näin on neuvottu ja värkin käyttöopaskin siihen suuntaan vihjaa. Tyhjähkö apuakku voi kuormitettaessa haljeta.
-
Omat kaapelit on paksua kamaa ja leuat valetut. Riittää koko talousen virrantarpeisiin.
Tuo apuakun tyhjentäminen koskenee säilytystä. Litiumioniakuissa on sisällä turvapiiri, joka estää akun liiallisen tyhjentämisen. Itserakennetut sitten omalla vastuulla.
-
>> Kunnossa oleva ja ladattu akku on äreä laite. <<
Matti on enemmän kuin oikeassa! Pienestäkin akusta lähtee aikas näppärästi oikosulkuvirtaa jopa satoja ampeereita. Virta riittää helposti polttamaan eri asioita - palokunta monesti hoitaa lopputoimet.
Olkaa siis varovaisia!
******
Rovaniemi 22.04.2021 23:01:33 rakennuspalo: keskisuuri
Latauksessa ollut sähköpyörän akku räjähti kerrostalohuoneistossa Louhikkotiellä. Asukas sammutti palon märällä pyyhkeellä. Asunnossa olleet kaksi henkilöä altistuivat savukaasuille ja heidät vietiin loppuyöksi sairaalaan tarkkailtavaksi.
******
-
Kunnossa oleva ja ladattu akku on äreä laite.
Autotalli- tai pihanperäpuuhastelussa ilman erityisiä työkaluja on helppo testata akun kunto: esim. rautalankahenkari taivutetaan niin että sillä voi koskettaa molempia akun napoja. Toimenpide on nopea: toinen sakara tuupataan toiseen napaan ja toisella raapaistaan sitä toista. Jos tulee oikein reipas kipinäsuihku on akussa puhtia.
Hullua raapia lyijyakun navoista kipinäsuihkuja. Akussa syntyy sen toimiessa kemiallisen reaktion yhteydessä vetyä ja happea. Ne ovat yhdessä
äreää tavaraa, rakettipolttoainetta. Kipinöinnin seurauksena akku voi räjähtää ja sen kuoret ja sisälmykset tulevat raapijan silmille.
Ei tällä tavalla kannata hölmöillä. On ihan omakohtaista kokemusta.
Mitä tulee sähköpyörien yms. akkujen latailuun, tulemme vielä polttamaan yhden jos toisenkin huushollin niiden kanssa. Kun litiumakkua ladataan, se vaatii jatkuvaa valvontaa.
-
Akkupalojen sammuttamisesta tuntuu olevan epätietoisuutta:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007938591.html
Täälläpäin lapsetkin tietävät, että sähköautopalo on helppo sammuttaa
upottamalla auto vedellä täytettyyn konttiin.
-
Kunnossa oleva ja ladattu akku on äreä laite.
Autotalli- tai pihanperäpuuhastelussa ilman erityisiä työkaluja on helppo testata akun kunto: esim. rautalankahenkari taivutetaan niin että sillä voi koskettaa molempia akun napoja. Toimenpide on nopea: toinen sakara tuupataan toiseen napaan ja toisella raapaistaan sitä toista. Jos tulee oikein reipas kipinäsuihku on akussa puhtia.
Hullua raapia lyijyakun navoista kipinäsuihkuja. Akussa syntyy sen toimiessa kemiallisen reaktion yhteydessä vetyä ja happea. Ne ovat yhdessä
äreää tavaraa, rakettipolttoainetta. Kipinöinnin seurauksena akku voi räjähtää ja sen kuoret ja sisälmykset tulevat raapijan silmille.
Ei tällä tavalla kannata hölmöillä. On ihan omakohtaista kokemusta.
Mitä tulee sähköpyörien yms. akkujen latailuun, tulemme vielä polttamaan yhden jos toisenkin huushollin niiden kanssa. Kun litiumakkua ladataan, se vaatii jatkuvaa valvontaa.
Tästä on myös kotopuolessa varoittava esimerkki. Eräs isän tuttava sai kuorma-autosta akunkenkää irrottaessa kipinän aikaiseksi ja akku räjähti. Kasvot, vaatteet ja ylävartalo paloivat pahasti. Sokeutuminen oli jäädä pysyväksi.
-
Kipinöinnin vaaran takiahan se on aikanaan neuvottu laittaa kaapelit niin että ensi + navasta napaan ei haittaa vaikka vähän osuu runkoon laittaessa ja sitten - ensin toiseen ajoneuvoon napaan ja sitten toiseen ajoneuvoon johonkin runkoon sopivaan paikkaan että jos tulee kipinä niin se ei ole akun hollilla
kyllä mä olen antanut nykyäänkin virtaa akusta, omasta autosta vaan avaimet perstaskuun ja odottaa muutaman minuutin ja ottavan auton tilanne semmonen että on kunnossa muuten että lähtee mutta on vaan akku jollain saatu tyhjäksi , jos ottavan auton akku on jonkun auton vian takia jo sahattu tyhjäksi niin ei se apuakullakaan toden näköisesti lähde
yö suunnistajilla on paljon isoja akkuja otsa lampuissa ja valveutuneet varaa niitä parvekkeella tai terassilla peltiämpärissä tai vastaavassa jos sattuu possahtamaan, omasta lampusta meni akkupaketti niin purin sen kun ajatteln että vaihdan sauvat niin oli yllätys huomata tyyppimerkintäjen perusteella että neljästä elementistä kahdessa oli lämpösuoja ja kahdessa ei, kiinalainen vissiin ajatellu että jos viereinen lämpiää niin ehtii sulku mukaan . . .
kesällä tulee muuten alan liikkeisiin vilkasta lamppukauppaa jos rovaniemen yöttömän yön jukola joka piti olla totuttuun tapaan viikko ennen juhannusta tosiaan pidetään elokuun lopussa jolloin perinteisestä kahdesta pimeä osuudesta vaihdetaan 4-5 pimeä osuuteen
-
ensin toiseen ajoneuvoon napaan ja sitten toiseen ajoneuvoon johonkin runkoon sopivaan paikkaan että jos tulee kipinä niin se ei ole akun hollilla
Ihan oikea menettely, mutta jos kipinöitä tulee on koko operaatiosta luovuttava. Kipinöinti tarkoittaa, että menee hyvin suuri virta ja kaikki ei ole kunnossa. Tällöin on vajaa akku varattava oikealla laturilla sen varmistamiseksi, että virta ei ole suuri ja hallitesematon.
kyllä mä olen antanut nykyäänkin virtaa akusta, omasta autosta vaan avaimet perstaskuun ja odottaa muutaman minuutin ja ottavan auton tilanne semmonen että on kunnossa muuten että lähtee mutta on vaan akku jollain saatu tyhjäksi , jos ottavan auton akku on jonkun auton vian takia jo sahattu tyhjäksi niin ei se apuakullakaan toden näköisesti lähde
Näinhän se usein tehdään. Se ei oe viisasta. Hyvin vajaa tai tyhjä akku ja täysi akku rinnakkain kytkettynä vastaa oikosulkutilannetta. Se on vielä pahempi tilanne noilla paksuilla apukäynnistyskaapeleilla, kuin Matin rautalankahenkarin pikatesti, jossa sentään on hiukan vastusta. En silti suosittele sitäkään.
Kun vajaa ja täysi akku rinnakkainkytkettynä tasaavat varauksen keskenään ilman vastusta ja täysin hallitsematta oikosulkuvirrallansa ne molemmat ovat vaarassa räjähtää. Kun sitä vielä annetaan kestää muutaman minuutin ja kaasua ja lämpöa annetaan kunnolla kehittyä se on kohtalolla leikkimistä. Tämä koskee kaikkia ja kaikentyyppisiä akkuja – korkillisia ja korkittomia.
– – Sanokaa vaan ilonpilaajaksi, mutta tämä ei ole mielipidettä vaan silkkaa fysiikkaa. – –
-
Joo, akku oli kytkettynä johtoihin koko talven. Niin oli tosin vieressä seisseissä Calissa ja japsipyörässä. Niiden kanssa ei ollut ongelmia.
Täytyy vissiin viisastua sen verran, että irrotan ensi talveksi kaapelit.
-
Kyllä. Kaapelit kannattaa irrottaa. Tai ainakin toinen.
On pyöriä joissa ei, periaatteessa niiden kunnossa ollessa, tarvitse irrottaa akkukaapelia ja akku säilyy varsin hyvin.
Mutta jotkin lataussäätimien perkeleet saattavat "vuotaa" ja akku tyhjenee. Akku tykkää viileästä.
Todennäköisempi "vuodon" syy on se että pyörässä on aktiivisia komponentteja jotka käyttävät akkua energialähteenään. Aivan suunnitellusti. Tähän tarkoitukseen on tehty vartavasten helppo apu: ylläpitolaturi.
Omalla Kerhollani jossa säilytetään kymmeniä moottoripyöriä otettiin tämä huomiooon jo tilan tekovaiheessa ja jokaisessa säilytyspaikassa on ainakin yksi 10A pistorasia johon voi laittaa ylläpitolaturin hoitamaan talven aikaisen akun ylläpidon.
Mielestäni edellä oleva on liioittelua mutta niin eräät jäsenet halusivat. Itse latailen talvisäytyksen alkuvaiheessa akun täyteen, joulunpyhien aikana toisen kerran, kolmannen helmikuussa ja viimeisen ennen kevätkäynnistelyä. Tämä vuosi on poikkeus. Ostin liki kaikkiin pyöriini uudet akut ja nyt niistä kaikki on hapotettuja ja pääosa jo käytössä.
Pitää tietysti muistaa se että akku ei ole hyvä sähkön tallennin sillä se menettää jatkuvasti tehoaan usealla tavalla: sisäisen vastuksen vuoksi, sisäisen vuodon vuoksi jotka ovat käytännössä liki sama asia sekä vanhenemalla eli sulfatoitumalla. Sulfatoitumista kiihdyttää akun alhainen varaustila. Akku siis kuolee luonnollisen kuoleman ennen pitkää. Erityisesti jos se on jo käyttöaikana ollut vajaassa lataustilassa usein tai jopa koko ajan. Ylisuurille akuille käy näin helposti. Edellä oleva koskee lyijyakkuja riippumatta millä nimikkeellä niitä markkinoidaan.
Tärinä on lyijyakulle huono asia. Akku kannattaa tukea hyvin ja alla on hyvä olla pehmuste. Usein näkee akkuja jotka eivät ole kiinni kuin johdoillaan. Siellähän pomppii.
Akkujen rakenne on nykyään monilla valmistajilla hieman vajaa: kennoja ei ole tuettu riittävästi. Hyvässä akussa tuki on sekä ylhäällä ja alhaalla. Nykyään ei niinkään. Halvalla ei saa hyvää. Mutta, valitettavasti, voi olla että hintavakin akku voi olla heikkorakenteinen. Moni laatumerkki on luopunut laadusta mutta ei merkistä.
Toki akun hinta ei nykyään liene kenellekään kynnyskysymys. Parin tankillisen hinnalla saa akun.
-
Paikkakunnalle hankimme oman kerhotilan reilu vuosikymmen sitten. Niin vakuutusyhtiöillä kuin myös pelastusviranomaisilla oli omat ohjeistuksensa talvisäilytyksen suhteen Pääpiirteittään seuraavanlaiset: Akuista vähintään maajohto irti, tankit mahdollisimman tyhjinä ( lämmin tila) sekä pyörät sijoitettuna siten,että pelastushenkilöt voivat työntää kaluston tarvittaessa suoraan ulos . Ja koska kyseessä on myös elektronisesti valvottu tila ,ohjauslukkoa ei saa käyttää, liittyy pyörien liikuteltavuuteen. Paikkakunnalla on kokemusta yhdestä Pannarista joka poltti autotallin,itsensä sekä Rättärin. Palo alkoi viranomaisten mukaan akusta.