Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Tammikuu 24, 2021, 14:44:53 ip
-
EU-aikoo laajentaa ajoneuvojen kierrätystä.
Tuleeko siihen liittää myös moottoripyörät?
Vai tapahtuuko "kierrätys" jo valmiiksi siinä että käytettyjä moottoripyöriä ja mp:osia käytetään ja kunnostetaan uudelleen nykyisen käyttäjäkunnan, harrastajien, korjaamoiden ja purkamoiden toimesta.?
https://www.smoto.fi/2021/01/10/moottoripyorat-romuajoneuvodirektiivin-piiriin/
-
Jutusta löytyi yksi iso puute.
Siitä puuttuu julkaisupäivämäärä.
-
Jutut tulevat aikajärjestyksessä Smoton sivuille.
Havainto on oikea: ei päivämäärettä.
Laitoin Smoton webmasterille viestiä. Katsotaan mitä vastataan.
Päivämäärän puuttuminen ei silti asiasisältöä muuta.
Hyvin vanhan muistini mukaan, silloin kun oli Smoton hallituksessa, asia oli pöydällä jo silloin koska tällaista aihetta oli käsitelty EU:ssa.
Silloin tukeuduttiin hyvin vahvasti etujärjestöömme FEMA:an. (Ent. FEM, sittemmin EMA:n ja FEM:in liitto FEMA.)
Myöhemmin osoittautui että motorisoidut kaksipyöräiset eivät tule mukaan direktiiviin.
Uusista tiedoista päätellen on jotain sen suuntaista menossa koska asiaa tuodaan jälleen jäsenistön tiedoksi.
Tässä päivätty artikkeli asiasta: https://www.femamotorcycling.eu/home-recycling-of-motorcycles/
Oletettavasti Smoton artikkeli tarkoittaa avata keskustelua ainakin muutamasta vaihtoehtoisesta aiheesta: romutuspalkkio rekisteröidystä moottoripyörästä vai kaupallinen kierrätys vai harrastepohjalta tehty kierrätys vai ajoneuvon hylkääminen saunan taa.
Jos aihe kiinnostaa niin siksi tein avauksen.
-
Onhan tuossa päivämäärä nettilinkissä. 1.1.2021
-
Mielestäni parasta kierrätystä on hankkia laadukkaita harrastusvälineitä, huoltaa ne kunnolla ja luovuttaa ne seuraavalle sukupolvelle , sitten joskus ;) ( vanhin Guzzi kohta 40v , HD täytti juuri 30v ja loput on nuorempia!)
-
Rekisteristä poisto, eli romutus autopuolella tarkoittaa sitä, että ko. valmistenumeroa ei saa enää uudestaan rekisteriin.
Moottoripyörien kohdalla en näe mitään konkreettista hyötyä tai haittaa romuajoneuvodirektiivin piiriin joutumisesta.
Moottoripyörien määrä suomessa ei vissiin aiheuta kovin suurta ympäristöongelmaa.
Erityisesti romutustodistuksen tarve ajoneuvoa rekisteristä poistettaessa voisi estää käyttäjiä purkamasta ajoneuvojaan osien uudelleenkäyttöä varten.
Tuota en oikein ymmärrä.
Miksi esim. moottoripyöräpurkaamo ei voisi ottaa romutettavaa moottoripyörään vastaan, antaa asiakkaalle romutustodistus ja sen jälkeen paloitella romutettava moottoripyörä osiksi ja myydä osat.
Toimiihan se systeemi autopuolella.
Ainoastaan runko olisi valmistenumeron takia käyttökelvoton, tai siis se kohta, jossa se valmistenumero on.
-
Ainoastaan runko olisi valmistenumeron takia käyttökelvoton, tai siis se kohta, jossa se valmistenumero on.
Tästä on erikseen lain pykälä. Runko hylätään jos siinä on pienikin vaurio mutta muu tekniikka jatkaa ominaisuuksillaan niiltä osin kuin on ehyttä. Runko, kuten kori autossa, sisältää identiteetin. Eivät osat josta m-pyörä muutoin muodostuu. Toistaiseksi en tiedä yhtään siviiliautoa jossa moottori ja/tai vaihteisto olisivat rungon kantavia osia. Moottoripyörissä, varsin monissa, näin nykyään on. Guzzeissakin. Ainakin itselläni on sellainen. Tämä saattaa olla ongelma.
-
Onhan tuossa päivämäärä nettilinkissä. 1.1.2021
Ei se tainnut olla ihan tämäkään.
10.1.2021 lienee oikea. Näin opetettiin päivämäärä kirjoittamaan kansakoulussa 60-luvulla.
Itseltäkin meni ohi sillä itse juttu tai mieluimmin jo sen otsikko voisi sisältää ohessa julkaisupäivämäärän. Näitä voidaan kuitenkin kopioida niin että alkuperäinen julkaisupäivämäärä ei tule julki. No jaa, kaikkea voi muokata jos haluaa vasiten hämätä...
Eiköhän tämä ollut tässä. Seurataan asiasisältöä. Onko meillä ylipäätään merkittävää ongelmaa direktiivin suhteen?
-
Itseltä näppihäiriö, 10->1. Pointti tuli varmaan ymmärretyksi.
-
Ettei menis kalasoppa ja maksalaatikko sekaisin:
Romutuspalkkion idea on siinä, että päästään eroon takapihalle, metsätien päähän, p-paikalle jne. hylättävistä autoista. Nehän muodostavat ympäristöriskin eri tavoin. Romuttaja - mm. Kuusakoski Oy - hakee raadon kustannuksitta. Tilausbyrokratia sujuu netissä. Omistaja saa porkkanan, jos ostaa uuden auton.
Pyörillä ei taida em. ympäristöongelmaa olla? En ole kovin useaan löytänyt hylättyjä pyöriä metsästä yms. Eikä siitä muodostuva ympäristöongelma ole samaa luokkaa kuitenkaan, kuin auto.
Mutta mitäpä ei hallintotieteiden byrokraatit eivät keksisi.
Olettekos muuten huomanneet, että henkirikos ei ole laissa kielletty?
Nyt tosin ikkunasta olen seurannut kadun varressa olevaa "Pikku-Wäinöä", joka sujuvasti talvehtii lumen, rännän ja kuran keskellä. Kovin suuri ympäristökatastrofi ei taida kuitenkaan olla...
-
Ilta-Sanomien artikkeli aiheesta: https://www.is.fi/autot/art-2000007761071.html
Keskustelu artikkelin jälkeen lähinnä eipäs-juupas tasoa.
-
>>...lähinnä eipäs-juupas tasoa.<<
Suurin osa liikenteeseen, autoihin, veneisiin, hallitukseen, eduskuntaan, poliisiin jne. kohdistuva "keskustelu" on lähinnä typeriä heittoja ilman mitään perusteluja. Nimimerkin takaahan se on helppoa. Eikä perusteluja ole - kun niitä ei pysty esittämään. Netti"keskusteluissa" tämä on hyvin yleistä - se ehkä sallittakoon.
Ongelma on siinä, että osa kansasta muodostaa oman kantansa noiden nillittäjien ja kahden lehden lööpeistä.
Minullekin kerrottiin vuosia sitten, että Moto Guzzilla ei voi lähteä reissuun ilman varaosa- ja työkaluperäkärryä. Kun ei kestä edes kardaani katkeamatta.... Kaikki tuo kokemuksen syvällä rintaäänellä taholta, joka ei koskaan ollut edes ajanut Guzzilla - saati omistanut. Mutta tietämys oli vankalla pohjalla...
-
Eikös esim autosta saa romutusrahan vaikka sähköpyörää varten, mutta kriteerit on aika tarkat. Auto piti olla omassa omistuksessa ainakin vuoden ja olla ajossa vuoden aikana. Eli varmaan sellaisten metsään unohdettujen pyörien hyödyntäminen tehdään vaikeaksi.
-
Niin kauan kuin kierrätys ja romutuspalkkio ovat vapaaehtoisia toimia en näe asiaa täysin huonona.
Mutta jos se tuottaa ilmiön että yksityisihmisten valinnanvapautta rajoitetaan asia muuttuu vähintäänkin omituiseksi.
-
Olen niin kyyninen ihminen, että näen romutuspalkkio taustalla autokaupan edistämisen sillä ideologialla, että ihmiset luopuvat vanhoista ja saastuttavista autoistaan ja ostavat ihan uusia, ympäristölle ystävällisempiä pelejä. Tuon porkkanan tarkoitus on siis yllyttää ostamaan uusi sähkö yms. auto sen sijaan, että hakee vaikkapa Saksasta kolme vuotta vanhan Audin sopurahalla. Suomeen tuotiin viime vuonna jotain 35 000 käytettyä autoa, joten romutuspalkkion ympäristövaikutus saattoi olla kovin pieni, mutta politiikassa sillä on symboliarvoa. Monella muullakin jutulla ympäristökeskustelussa on lähinnä symboliarvoa, se on ajan henki.
-
Olen toimittanut paaliin yhden auton ja yhden Citikan. Auto maksoi erään "jobbarin" pihasta 2000€ ja ajoin sillä ~3v. Citikan kohdalla meni "kolme"; Ensimmäinen, ainoa ja viimeinen Citikka, jonka koskaan omistin. En ryhtynyt mihinkään muihin toimiin, sillä noin tehden kaikki tuli lopulta halvemmaksi ja oli ns. pienimmän riesan tie. Molempien korjaus olisi maksanut enemmän, kuin kulkineen arvo oli.
-
Valinnavapaus kuitenkin on.
Itse olen ostanut useimmiten ihkauuden auton. Ajanut sellaisilla yleensä toistakymmentä vuotta kullakin. Jos ryhtyy krenaamaan niin kiertoon. Kuten nykyisella liki viattomalla Dacialla. Seuraavakin merkki lienee samasta pajasta. Ransakanrautaa hieman halvemmalla. Tosin vanhojakin nelipyöriä on ollut välissä. Luotettavia kuten Seat 850, Fiat 127, Opel Kadett C1200 ja D kertaa kaksi ja oli jokin ranskalainenkin Pökötti välissä mutta se vietiin ns. käsistä. Niillläkin on harrastajansa. Jotain olen saanut niistä vaihdossakin tai suoralla kaupalla. Ehkä säälistä.
Moottoripyörät, ne tärkeät, myös uudesta. Miksi kiusata itseään kun näin on helpompi. Erikseen ovat harrastepyörät. Tosin niistäkin jotkin ovat olleet jo pitkästi toistasataatuhatta ajettuja. Silti niistä on irronnut huvia hintojensa edestä. Ducateja, Benelleitä, joilla teki hyvät voitot, pari hondaa ja muutamia Guzzeja. Yksi Cagiva ei ollut ihan paras. Japanilaiset sähkölaitteet pilasi koko pyörän.
Isotuloinen en ole ollut koskaan. Työhistoriakin päättyi jo 56-vuotiaana. Rahoitussopimuksella useat uudet pyörät. Vielä useammat hyvällä vaihtodiilillä. Ehkä se vaikuttaa että lapsia en ole hankkinut koskaan vaikka tunnen vanhastaan menetelmän ja muutamat omistusasunnotkin ovat olleet lähinnä sijoituksen vuoksi. Paitsi yksi. Nykyään vuokralla jo parikymmentä vuotta.
En ole jaksanut miettiä mitä mikäkin maksaa mutta itse tuleva käyttöhistoria on ollut useimmilla pyörillä tiedossa jo ostohetkellä. Japaninpyörien jälkeen pääasiassa italiaanoja.
Näin vanhentuessa pitänee ryhtyä miettimään mitä tahtoo jatkossa. Työtapaturman jälkeen ei ole isoa hinkua ollut enduroiden ja sporttipyörien perään mutta tourinkia on tullut tehtyä senkin edestä. Sillä tiellä jatkan.
Autolla (Pakettiauto) ei niin väliksi ole jos ei olisi vaimon mukana liittokaupassa mökki Itä-Savossa, matkaa rapiat 400 km.
Verstaalle Ylöjärvelle on noin puolen tunnin matka mutta käyn siellä vain yhdestä neljään kertaan viikossa. Kaksi - kolme tuntia kerralla. Tampereella paljon autoa ei tarvitse kun pääsee pikkurahalla näin talviaikaan kulkemaan paikallisilla kuten tänäänkin. Parisataa metriä asunnolta Nysseen ja sama takaisin. Hyvät safkat ja juomat olivat Pulterissa. Suosittelen jos sattuu tykkäämmän vanhanajan liharuuista kuten leikkeistä. Siellä meidät kyllä tunnetaan. Nykyrajoitukset pitivät huolen että naapuripöytään oli matkaa riittävästi ja baarissa ei notkuttu.
Ai niin: Tampereen Taidemuseossa tuli käytyä em. menomatkalla. Tampereen Taideyhdistyksen jäsenten näyttelyssä. Ei mitenkään isoa ryntäystä ollut sinnekään mutta oli kiva katsella ajankuvaa 1800-luvun lopulta tähän päivään. Erityisesti Hugo Ehon maalaukset kiinnostivat. Asunnon seinällä yksi niistä, perintötaulu, kuvaa kotipaikkani vainiota ruiskuhilaineen ja palan elokuista Kyrönlahtea. Tiedä sitten olisiko minkä arvoinen jos vaikka jotain hankkisi... Velipojilla ko. maalarin töitä lienee myös. Veikkaan että muistoarvo on suurempi kuin kaupallinen.
Sanakirjaa: Josse: Paunun auto ylipäätään tulee. Jokosse: Länsi-Linjat. Nysse: TKL:n auto ja kohta tulee Rasse jolla pääsee äreemmin raiteita myören. Toivottavasti.
-
Ei pyöriä paaliin kannata laittaa. Kierrätys onnistuu perinteisen luontevasti. Osat kiertoon, ja nehän kiertää. Tässä yksi tuore esimerkki, missä moottoripyörän osien kierrätys aloitetaan:
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=8025.msg81872#new
Jouko
-
Itselläni on kolmessa eri paikassa varastoituna useita kymmeniä hyllymetrejä käytettyjä ja ihkauusia eri mallien Guzzien osia. En vain ole saanut aikaiseksi myydä niitä kun koskaan ei tiedä mitä itse ehkä tarvitsee. Eniten lienee T3C-osia, Centauron/Daytonan ja eritoten California3 osia parinkin pyörän edestä peruskorjattuine moottoreineen ja sekalaisia yleisosia jotka sopivat moneen malliin. Ei vain ole ollut tarmoa ryhtyä luetteloimaan. Lisäksi tarvikkeita. Tuossa olohuoneen nurkassa nököttää yksi uudenveroinen 950cc kanttisylinterinen.
Pitäisi vain innostua katsomaan mitä ei tarvitse ja mitä mahdollisesti tarvitsee.
-
Sanoisin ; Tärkein kohda auto-ostokaupassa on ettei kerro
romutusautosta mitään ennenkuin minuutti ennen kauppakirjan allekirjoituksen -
muuten EI SAA romutusautorahan ja suoraostoalennuksen. Joku muu vie sen... :P
-
Tänään taidettiin jossain uutisoida, että vuonna 2020 Suomen tuotiin 44000 käytettyä autoa ulkomaita. Niiden keski-ikä taisi olla jotain 6 vuotta, joten tuo määrä nuorentaa maamme autokantaa, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Kun Baltiassa otettiin 90-luvulla käyttöön jälleen itsenäisyys, sinne tuotiin paljon käytettyjä länsiautoja Saksasta ja meillä sitä puuhaa katsottiin hieman hymykaretta suunpielessä. En tiedä ketä tämä nyt mahtaa hymyilyttää, autobisnestä tuskin ainakaan.
-
Käytetyn auton oston ulkomailta ja siitä syyllistäminen: toinen puoli kateutta johon on vaikuttanut liki yksinomaan autovero ja muut maksut jotka tekevät autosta kalliin ja kadehdittavan. Kuitenkaan ei ole kyse veronkierrosta.
Onneksi ei ole syyllistetty kovastikaan siitä että ostaa uusia ja käytettyjä moottoripyöriä. Vain yksi tapaus on kohdalle osunut ja sekin jonkilainen cityvihreä joka sattui olemaan eräässä seurueessa mukana jossa keskustelimme moottoripyöräilystä. Tämä henkilö jotenkin kimpaantui kun sanoin omistavani useita moottoripyöriä. Syytti saastuttamisesta. Myönsin että jokainen niistä toki saastuttaa jos niillä ajetaan. Itse en pysty kuin yhdellä kerrallaan. Hän kuitenkin näki tämän monipyöräisyyden jotenkin negatiivisenä asiana. Ei kuitenkaan perustellut miksi.
Jos moottoripyörästä saisi romutuspalkkion uuden sähkömoottoripyörän ostoon niin näin kaupunkilaisena voisin sellaisen hankkiakin lähiliikenteeseen. Kerholle, Verstaalle, kauppaan ja lähiseudun kohtaamisiin ja tapaamisiin sellaisella olisi kiva suhistella. Mutta matkaversiota odotellessa saattaakin mennä aikaa sen verran että ikä ei riitä. Lisäksi pitäisi saada tolppapaikka. Autotallissa toki on pistorasia mutta se on 60-luvulta ja langat ohuet ja sulakkeet nopeat.
-
Tuossa käytettyjen autojen treidaamisessa en itse näe mitään pahaa, päin vastoin. Minulla on vuosien varrella ollut ties minkälaisia autoja melkoinen valikoima, mutta yhden ainoan olen ostanut uutena. On kaikkiaan jäänyt autoverojen makselu kituliaaksi. Mutta jos katsellaan asiaa nyky trendien valossa, että kansalaisten pitäisi kuulemma siirtyä pikavauhtia sähköautoihin, niin siinä kehityksessä vauhti ei kyllä päätä huimaa. Sitä ei valtiovaltakaan halua tunnustaa, että täkäläisen autokannan hidas uudistuminen johtuu siitä, ettei ihmisillä ole ylimääräistä fyffeä. On pätkätöitä, työttömyyttä ja epävarmuutta työpaikan suhteen, pieniä eläkkeitä, isoja asuntolainoja, kalliita harrastuksia yms. ja kaiken lisäksi tavalliset autot saadaan täällä toimimaan luotettavasti parikymmentä vuotta ja ylikin. Silloin ei myöskään kulu uusiutumattomia materiaaleja uuden auton tekemiseen.
Juu, moottoripyöräilyä pystyy syyllistämään kun haluaa, mutta jos halutaan keskustella oikeasti petrokemian tuotteiden huvikäytöstä, niin eikö pitäisi syyllistää myös väkeä joka lentelee pari kertaa vuodessa Thaikkuihin ihan huvin vuoksi? Löhöää siellä viikkosotalla ja samaan aikaan pitää tyhjää kämppää koti-Suomessa lämpimänä paukkupakkasessa. Nyyh.