Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Vanha - Toukokuu 11, 2020, 12:56:29 ip
-
Onko kukaan pohtinut olisiko Nevada (2002) malliin mahdollista laittaa jälkikäteen polttoainemäärän mittaria ? Nythän siinä on vain polttoaineen loppumisesta varoittava merkkivalo.
Mietin että voisiko olemassa oleva anturi vaihtaa sellaiseen joka kertoisi polttoaineen määrän (kohtuu tarkkuudella) sekä lisätä mittarin sitä varten.
-
Se vaatisin anturin mittaamaan polttoaineen korkeutta.
Semmoisen anturin tankin sisälle rakentaminen voi olla niin iso homaa. että ei kannata.
Trippimittari on hyvä apuväline.
-
Pohjaan kaulus ja koho tankkiin. Kahdeksankymmenluvun japseissa on käytetty automallisia kohoja. Kawasakin joissain kustomeissa ainakin. On vähän sirompia, kuin autoissa, mutta periaate sama, vastukseen nojaava rakenne.
-
Trippimittari sinänsä hyvä mutta tahtoo aino välillä unohtua nollata takkauksen yhteydessä.
Tälläisiä näyttäisi olevan saatavilla. Mahtaako kellään kokemusta ?
https://www.ebay.co.uk/itm/383514220226
-
Ei ole juuri tuosta kokemusta, mutta todennäköisesti toimii. Kyseessä on kuitenkin vain yksinkertainen, vastusta mittaava mittari.
-
Jos tila antaa myöten, varsinkin silloin, kun mitataan tyhjää tankkia.
Eli tankkiin sahataan reikä, tehdään laippa, joka hitsataan tankkiin kiinni.
Sitten kiikutetaan tankki maalarille.
Samalla voi tehdä sisäpinnoituksen, jos tarvis.
-
Onkos sen ikäisessä Nevadassa samantyyppinen anturi, kuin uudemmissa? Niissä mitataan tankissa olevan "vastuspötkön" läpi kulkevaa virtaa, joka on verrannollinen pötkön lämpötilaan. Se taas vaihtelee pinnankorkeuden mukaan.
Pienestä volttimittarista voisi helpohkosti modifioida mittarin. Voipi olla niin, että sen tarkkuus/toiminta ei ole kovin hyvä juuri silloin kun se on tärkeimmillään, eli pinnan ollessa kovin alhaalla.
Itse jäin joskus Nevadalla tien varrelle, kun varoitusvalon polttimo olikin pimahtanut. Sen jälkeen vaihdoinkin kaikki merkkivalot led-polttimohin. Trippimittari on myös hyvänä apuna; Reipas 200km pääsee huoletta tankaamisen jälkeen ja sitten on muutenkin hyvä pitää kaffepaussi.
-
Oli minulla joskus tuollainen projekti, mutta luovuin siitä kun oli hiukan liian hankala. Korkin aukosta näkee jos bensaa on vielä. Kun lamppu syttyy pääsee vielä tasasella 52 km, kokeiltu on.
Tankissa on komponentti, joka perustuu kohoon, magneettiin ja reed-releeseen. Kun pinta laskee laskee pienessä putkessa oleva koho, jossa on magneetti, joka herättää putken kyljessä olevan, hermeettisesti suljetun reed-releen.
Kun vaatimuksena oli, että tankkia ei tarvitse muuttaa/hitsata, vaan se on vaihdettavissa ja mittari säilyy muiden pumpun ja suodattimen osien kanssa samassa paketissa, jäi muutama vaihtoehto toteutukselle:
1. Kaimani mainitsema vastusketju pystysuuntaisessa, molemmista päistä avoimessa, muoviputkessa.
2. Paineanturi. Sellainen differentiaalinen, kaksipuolinen, joka mittaa paine-eroa tankin pohjalta ja pinnasta.
3. Toinen samanlainen reed-rele anturi kuin entinenkin johonkin ½-tankin kohdalle. Ehkä kolmaskin...
Vaihtoehdot 1 ja 2 vaatisivat askartelua jonkin verran, 2. ehkä vähiten, ne molemmat toimisivat yhdellä johtimella tankista ulos, kuten nykyinenkin, mutta sitten ei olisi enää sitä varatankin merkkivaloa. Olis myös suunniteltava se näyttölaite, joka mielellään mahtuisi merkkilampun tilalle – ehkä litramäärä binaarisena neljällä ledillä...
Vaihtoehto 3 olisi ehkä helpoin toteuttaa. Vaatisi lisäjohtimet lisäsensoreille. Kahdelle sensorilla jo resoluutio riittäisi, kolmella olisi jo hyvä. Ledin reikään vain 1 tai 2 lediä lisää. Voisi silti olla, noiden lisäkilkkeiden takia, kelju keplotella pumppu ulos tankista, jota se on jo nyt. (Pumpun kumiletkuhan on vaihdettava 4-5 vuoden välein.)
Olen kuitenkin oppinut käyttämään trippimittaria tuohon tarkoitukseen ja innokkuus näihin hilavitkuttimiin on jo hiipunut muutenkin.
-
Monet, aiemmin japaninpyöriä omistaneet, ovat antaneet varsin jyrkkääkin palautetta. Yksi Cali3:sta koskeva juttu oli tällainen: Uusi California 3 tankki täynnä ajoon lähtiessä mutta reilun 150 km jälkeen alkaa polttoaineen loppumisesta kertova merkkivalo vilkkua. Tankille vei tie mutta tankkiin ei mennytkään kuin muutama litra. Uuden omistajan tulkinta oli että merkkivalosysteemi on rikki ja vei pyörän huoltoon ja vaati systeemiä korjattavaksi.
Asiassa on tietysti logiikkansa: tämä pyörän omistaja tulkitsi niin että vilkkuvalo on ikään kuin hätävilkutusta polttoaineen loppumisesta hetikohta kun taas merkkivalon tasaisesti palaminen kertoo vain polttoaineen vähenemisestä. Tosin tähän tasaisen valon vaiheeseen hän ei ollut vielä päässyt. Eikä ole ensimmäinen joka on em. tavalla tulkinnut bensiinivaloa.
Yksinkertainen laite jossa monta toimintoa: merkkivalo ei pala kun tankki on täynnä tai täynnähkö mutta tankin tyhjentyessä lisää mutta vielä yli puolen tankin merkkivalo vilkahtelee jarrutuksissa. Polttoainepinnan vajuessa alkaa valo vilkahdella taajempaan mutta ei tasaisesti vilkkumalla vaan vilahtelemalla useammin polttoaineen aaltoillessa tankissa kunnes vilkahtelu on jo hyvin taajaa. Lopussa valo palaa jatkuvasti. Silloin on noin 100 km ajomatkaa jäljellä. California 3:ssa ei ole bensahanassa varatankkiasentoa. Vain on-off.
Merkkivalosta voi siis päätellä sen "sykleistä" paljonko on polttoainetta kulunut tai kuinka kaukana seuraava tankkauspaikka saa olla.
Myös 1400-mallien polttoaineen määrämittaus on antanut aihetta purnaamiseen. Tankki täynnä korkkia myöden niin näyttö näyttää täyttä tankillista seuraavan kahdensadan kilometrin matkan. Sitten ylin harmaa palkki sammuu. Ei tarvitse ajaa edes sataa kilometriä kun sammuu seuraavakin palkki ja kohta sitäkin seuraava. Loput sentään sammuvat hieman hitaammassa tahdissa ja viimeisen palkin sammuttua pääsee vielä yli 50 km.
Mittari on siis hyvin epälineaarinen ja alussa vaikuttaa siltä että polttoainetta kuluu vain vähän vaikka kulutus on jatkuvasti samaa tasoa. Monasti tankkausväli siis lyhenee mittaria suoraviivaisesti tulkiten. Kun oppii mittarin "jekun" niin asian kanssa pärjää.
Mutta näistä ja muista jutuista päätellen pitäisi mittarit ja näytöt olla lineaarisia. Eli viisari, palkki tai merkkivalo toimisivat niin että siitä voisi helposti päätellä pa-määrän kokonaistilanteen.
Itse olen kulkenut kolmen litran kannu sivulaukussa ja ajanut pyöräni tankin kokeeksi aivan kuivaksi. Kun tekee matkan aikana muistiinpanot mittarin, tms. näytöstä ja sen hetken bensatilanteesta selviää kuinka pitkälle pääsee pyörän oman mittarin matkanäyttämän suhteen. 1400:sella pääsee parin maakunnan taakse tankillisella. Pitää vain uskaltaa ajaa tankki kuivaksi niin oppii kuinka pitkälle saattaa ajaa niin että pääsee varmasti seuraavalle bensikselle. "varakannu" antaa mahdollisuuden ottaa riskin menoliemen loppumisesta.
Ruiskupyörässä, bensan loputtua, kannattaa tankkauksen jälkeen ilmata järjestelmä: virta päälle ja naksuttelua tappokatkaimesta niin kauan että omituiset äänet katoavat. Kaksi - neljä kertaa yleensä riittää.
-
Bemarin enduroilla oli tuon polttoaineen määrän ja oodtettavan ajomatkan kanssa vaikeuksia aiemmin. Ei meinannut ajotietokone osata laskea oikein juuri koskaan. Tämä aiheutti sitten jopa tien päälle jäämisiä pitkillä taipaleilla.
-
Mittari on siis hyvin epälineaarinen ja alussa vaikuttaa siltä että polttoainetta kuluu vain vähän vaikka kulutus on jatkuvasti samaa tasoa. Monasti tankkausväli siis lyhenee mittaria suoraviivaisesti tulkiten. Kun oppii mittarin "jekun" niin asian kanssa pärjää.
Minun kaikissa ajoneuvoissa polttoainemittari on toiminut jotenkin tuohon tapaan. Erään vähävaraisena tehdyn rakennelman mittari toimi jopa väärin päin.
Ei pahasti haitannut kun oli tiedossa.
Myös discovaloa matkiva polttoainemäärän valo on tuttu, raivostuttava laite varsinkin pimeällä. Sitten kun sen anturi jäi jumiin, jouduin ostamaan
mökkiläisen sahabensat päästäkseni muutaman kilometrin päässä olevalle huoltikselle. Trippiä olisi toki voinut käyttää polttoainemittarina, mutta en yleensä
halua raahata liki 30kg "ylimääräistä" massaa mukana, edes polttoaineen muodossa. Vajailla tankkauksilla trippi toimii huonosti polttoainemittarina,
silloin varatankki, mittari tai toimiva varoitusvalo olisivat poikaa. Kuten Buellissa, jossain kohtaa polttoaineen varoitusvalo syttyy ja palaa sen jälkeen
tasaisesti kunnes on tankattu. Varoitusvalon syttyessä fueltrip alkaa näyttää valon syttymisen jälkeen ajettua matkaa. Kokemusperäisesti siitä voi
arvata/toivoa tankkauspaikan olevan lähellä.
Nortonissa asia on hoidettu huolella, on kaksi varatankkia. Jos ne ajaa tyhjäksi on vielä kallistusbensaakin.
Itse asiassa LeMansissakin on näin, siitä ei vain tahdo saada kallistusbensaa käyttöön, vaikka sitä onkin.
-
T3 Calissa on kaksi bensahanaa. Kun käyttää vain toista normiasennossa niin jossain vaiheessa meno hyytyy. Silloin käännetään toisen puolen hana aukiasentoon. Taas mennään pitkä rupeama. Kun uudelleen alkaa pätkimään niin toisen hanan kääntäminen varatankille jatkaa matkantekoa. Vielä jää yksi varatankkiasento reserviin jolla pääsee kaivatulle bensikselle.
1400 Californiassa, kun bensamittari näyttää viimeisiään alkaa matkamittari mitata sen jälkeisiä kilometrejä kasvavin luvuin. Sehän ei ole ensisilmäyksellä loogista sillä on myös pyöriä joissa matkamittari tai jokin sen trippitoiminnoista alkaa näyttämään km-arvoa jonka lukema pienenee matkan edistyessä. On siis mielenkiintoista seurata loppuuko bensiini juuri silloin kun mittari näyttää nollaa.
Pidän enemmän tuosta kasvavan luvun mittauksesta sillä se antaa ns. perstuntuman siihen kuinka monta kilometriä ylipäätään uskaltaa venyttää tankkausväliä. Olen tullut siihen tulokseen että eri ajotavat ja olosuhteet huomioiden on Californiallani turvallista ajaa ainakin 60 km kun mittari kertoo että bensaa on vähän. Oma ennätykseni on helteellä yli 100 km. 1400 Californiaa ei jaksa lykätä yhtään kuin alamäkeen.
Laitan tähän huomatuksen: olen säätänyt tekniikkaa ja moottorinohjausta vähäkulutuksisempaan suuntaan joten ei ole hyvä vakiokuntoisen pyörän omistajan luottaa lukemiini.
-
Pidän enemmän tuosta kasvavan luvun mittauksesta sillä se antaa ns. perstuntuman siihen kuinka monta kilometriä ylipäätään uskaltaa venyttää tankkausväliä.
Samaa mieltä olen myös Nevadan tapauksessa, joka kysyjällä oli mielessä.
Annin tankki on hiukan pystympi ja litteämpi kuin Classicin. Siksi tuo kertomani 52 km ei ehkä täsmää kaikkiin.
Myös sen anturin paikka ja asento sijassansa voi olla tapauskohtainen, ja kun pa-suodatin ja letku on tankin sisältä vaihdettava 4-vuoden välein niin sitä anturin paikkaa voinee trimmata kokemusperiaatteella ja perstuntumalla.
Samalla voi katsoa/valokuvata anturin mallin, jotta voi niitä hankkia pari lisää, bensiinimittaria silmälläpitäen, jos eivät maltaita maksa, ja suunnitella johtimien (2) läpiviennin entiseen nippuun tjsp. bensiinitiiviisti, joka lienee se vaikein osuus. Varoitusvalon syttyminen ja hehtometrien laskenta jäisi siis ennalleen koska se on ihan hyvä olla. Merkkilampun led on vaihdettavaissa kapeampaan malliin ja samaan lamppukapseliin mahtunee pari eriväristä uutta lediä osoittamaan pinnan laskemista vaikkapa ensin 10 litraan ja sitten 5 litraan. Nykyinen on n. 2,5 litran kohdalla.
Kun ajelee jossain umpikatolisessa maassa voi sattua pyhäpäivä, kuten on sattunut, ja auki olevaa tankkauspistettä ei sitten löydykään ilman ystävällistä poliisia, niinkin on sattunut. Siksi olen kuljettanut 5 litran kanisteria häntälaukussa – turhaan tietysti. Olen myös etsinyt bensalaillista, litteää varapulloa, joka mahtuisi sivulaukkujen ja lokasuojan väliseen tilaan matalalle, vaikka 1,5 – 2 l puolelleen. Ei ole löytynyt. Häntälaukussa se on hiukan korkealla ja 5 l hiukan painavakin kun Nevada muuten on niin ketterä ja se etu siinä turhaan huononee.
Jos Nevadan tankin valuttaa aivan piripintaan maan alta tullutta kylmää bensaa ja se sitten lämpenee se valuu syliin ja kintuille turvotessaan. Tankissa on pieni muoviholkki täyttöaukossa osoittamassa hyvää ylärajaa. Jos sitä noudattaa jää ainakin litra tyhjää. Ja pohjalle jää siis varatankin 2,5 l. Käyttövara on siis n, 10 l, joka antaa ajaa n. 200 km. Ja, kuten sanottu, sehän onkin aivan sopiva jaloitteluväli.