Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Breeze - Tammikuu 05, 2020, 23:20:25 ip
-
Ei järkeä tai kustannuksia vaan puhdasta tunnetta.
Miula on V65Lario ja (kohta) Breva 750 ja haluan tehdä niistä yhden itselleni ja vain itselleni.
Olisihan se aika makeeta vetää Larion näköisellä prätkällä, jossa on 2003 ruiskutekniikka.
Joten, kysymys kuuluu, että kumman tekisitte.
Breva Larion vaatteilla vai Lario Brevan tekniikalla?
Jos jotain pitää pohtia, niin keula.
Brevan yksi 320 etulevy vai Larion 2X270 etulevyt.
Myös vanteet paljastaa alkuperän.
Lariossa viisi tuplapuolaa ja Brevassa kolme puolaa.
Moottori ja muu tekniikka on suunnilleen samaa, paitsi, että kuvien mukaan Brevan takajarru on toisella puolella kuin Lariossa.
Sitten on vielä se, että Breva on ruisku, jolloin Larion tankkia pitää muokata lähtö- ja paluuletkujen osalta, mutta siihen on osaava tekijä tiedossa.
-
Mie hetken mielenhäiriössä luulin, että miusta olisi Norge/Deauville/GS-kuskiksi, mutta ei miusta ole.
Mie haluun jotain sellaista, jota ei vielä ole, ainakaan kovin monella.
Siitä syystä taas jotain aivan outoa...
-
Larion tekniikka ruiskulla..
-
Lario Brevan tekniikalla?
-
Hitsin vitsi.
Tästä olisi pitänyt avata äänestys...
-
Larion tekniikka ruiskulla..
Ei ollu tarkoitus jättäää tekniikkaa huomioimatta, mutta sen huomasin korjaamokäsikirjasta, esim. että Breva 750 ja Lario65 nokka-akselin numerot täsmää.
Joten vauhtipyörän kevennystä, kanavien sovitusta ja puristussuhteen nostoa on tiedossa.
Sitten Motomatti saa pureutua softaan.
-
Lario Lariona, eikä sen Brevan pilaaminenkaan ole hyväksi.
-
Lario Lariona, eikä sen Brevan pilaaminenkaan ole hyväksi.
Mutta kun vaihtoehtona ei ole joko tai.
On vain toinen vaihtoehto.
-
En ole puolesta enkä vastaan. Laitan vain mallikuvat vertailua varten.
-
Nimeni mainittiin niin pitänee ottaa kantaa. Ei olisi eka kerta kun vanha pyörä digitoidaan nykytekniikalla. Vaikka ei 750 Brevan tekniikka enää ole ihan tätä päivää mutta pidän parempana kuin nykyinen "ruisku" MIUG3.
Omia digitointeja on omassa tallissa ja muutama maailmallakin mutta merkit yleensä muuta kuin Guzzeja eikä järjestelmätkään Marellilta. Mutta peruseroja ei juurikaan ole niin isoja eri moottorinohjausjärjestelmien valmistajien välillä etteikö samalla ajatusmallilla voisi edetä. Kannattaa valita "avoimen lähdekoodin" moottorinohjaus. 15RC on sellainen. Myös 15M istuu kokoonpanoon. Se ei sisällä lambdaa eli seossuhteen tarkasteluun tarvitaan ulkopuolista järjestelmää.
Lariossa säilyttäisin Larion neliventtiilikoneen varsinkin jos siihen on jo asennettu venttiilit ja venttiilinnostimet jotka kestävät käyttöä. Alkuperäiset eivät kestä.
Siirtäisin Brevan moottorinohjauksen ihan sinällään Larioon. Eikä kyseinen toimenpide pilaa mitenkään Brevaa sillä kyllä senkin saa käymään kaasuttimilla. Toki uusi sytytysjärjestelmä tarvitaan. Vaikka Ignitech. https://www.ignitech.cz/en/vyrobky
Se missä voi tulla hieman enemmän Lariossa sovitettavaa Brevan ruiskun asennuksessa on nokka-akselin päähän tai kampiakselille sovitettava sytytys- ja ruiskutusajoitusanturointi.
Nyt en muista montako polttoaineen ulostuloa on Larion polttoainetankissa mutta jos niitä on kaksi, kuten oletan, niin yhdistelmä: vasemman puolen hana - karkeasuodatin - pumppu - hienosuodatin - paineensäädin - oikean puolen hana on varsin helppo asentaa. Reitti suuttimille lähtee hienosuodattimen jälkeen ennen paineensäädintä. Koska alkuperäinen ilmansuodatinkotelo todennäköisesti katoaa niin tankin alla on runsaasti tilaa. Helppouden vuoksi suosittelen yleisesti saatavilla olevia pre 2000 ruiskutusosia kuten ulkopuolista tarvikepumppua ja paineensäädintä.
Omia sovitelmia: http://www.motomatti.fi/search?q=polttoaineen+paineens%C3%A4%C3%A4din
Tässä oman "testipenkkini" virityksiä: http://www.motomatti.fi/2013/09/alkoholipyoran-varustus.html
Säätöön tarvitaan mielellään paikka kapeakaistaiselle lambda-anturille. Se riittää että on toisessa pakokäyrässä kunhan muuten balanssista pidetään huoli. Lämmitettävä lambda säätövaiheessa tehostaa toimintaa mutta haukkaa kyllä sähköakin lämpenemisvaiheessa. Lambda-anturin voi haaroittaa melko huoletta niin että yksi reitti menee ECUlle ja toinen pikku näyttöön mittariston kupeeseen. Visuaalinen seossignaali on helppo ymmärtää. Kapeakaistaisessa on se "vika" että se on herkkä rikkaalle seokselle ja näyttää helposti silloin laihaa joka hämmentää innokastakin säätäjää.
Suosittelen ruiskutuskomponenttien tankin ulkopuolista asennusta niin tankki säilyy vakiona.
Sähkötöitä tulee tehtäväksi ja ainakin yksi kytkentärele lisää johtosarjaan.
Koska läppärunkoja on kaksi niin niiden telineen sovittaminen Larion imukauloihin ei välttämättä onnistu enkä pysty tätä pohjalta sanomaan että sopiiko Brevan imukaula Larion kanteen suoraan. Pikkulohkoissa kun on monimutkaisempi imukaulan kiinnitys kuin muussa mallistossa. Määräävänä tekijänä, jos läppärunkojen keskinäistä rakennetta ei haluta muokata, on imukanavien etäisyys toistaan. Säkällä voi osua aika lähelle. Imukauloihin pitää saada aikaiseksi suuttimien kiinnitys. Siksi kannattaa yrittää sovittaa Brevan imukauloja Larioon. Perusrakenne näyttäisi melko samanlaiselta. Brevan kuvia: https://www.stein-dinse.biz/eliste/index.php
Varaosakuvia Lariosta: https://www.stein-dinse.biz/eliste/index.php
Säätöjuttuihin voit perehtyä GuzziDiag-ketjussa täällä Foorumilla, minun sivuillani hakusanalla "guzzidiag" ja tietenkin täältä saatavan aineiston perusteella. GuzziDiag on suomennettu mutta säätöohjelmat eivät. Se ei ole kuitenkaan tarpeen osata ihmeemmin kieliä sillä komennot ovat hyvin yksinkertaisia.
-
Larion vaatteet Brevaan ja runko sekä vanteet Larion väreihin.
Olisi valmiiksi toimiva kokonaisuus tyylikkäämmässä paketissa.
Näin sen itse toteuttaisin jos tavoitteena on ihan käyttöpyörä.
ps. Ajamallahan se kannattaisi selvittää, jos molemmat ovat siinä kunnossa.
Ajo-ominaisuudet on -85->-03 mallien välillä myöskin kehittyneet.
-
Mulla on tuolla tallissa Nevadan kone ja Larion kone. Äkkiähän noita voisi mittailla. Tuskin on suuri ongelma saada Larion hattuihin läppärunkoja. Nevadan pakoaukot ovat muistaakseni parikymmentä milliä etäämmällä. Pakoputki käy leventämällä yhdysputkea paikalleen. En ole ihan varma, että käykö kurkut ristiin, omaan konversioon olen ainakin käyttänyt Nevadan kurkkuja.
Helpoin tie lienee vaihtaa Brevan jakopää kaikkineen ja koppineen Larion koneeseen. Saa myös anturoinnin samalla.
Se neliventtiilinen on ihan eri eläin. Ei voi ominaisuuksia verrata seiskapuolikkaaseen kaksiventtiiliseen. Se alkaa toimia siellä, missä kaksiventtiilinen alkaa hengästyä. Ruiskulla tuosta saisi varmaan ensiluokkaisen ravurin.
-
Larion vaatteet Brevaan ja runko sekä vanteet Larion väreihin.
Olisi valmiiksi toimiva kokonaisuus tyylikkäämmässä paketissa.
Näin sen itse toteuttaisin jos tavoitteena on ihan käyttöpyörä.
ps. Ajamallahan se kannattaisi selvittää, jos molemmat ovat siinä kunnossa.
Ajo-ominaisuudet on -85->-03 mallien välillä myöskin kehittyneet.
Onko ALi testannut tai ajanut pidemmänkin lenkin Lariolla?
On hieman äkkinäistä verrata sporttipyörää sellaiseen harmaaseen peruspyörään kuin Breva. Etunsa toki silläkin.
TTT kerkisikin jo liki saman kommentin heittämään. Ei nuorempi vuosimalli aina pyörää paranna.
Ymmärsin että molemmat pyörät saatettaisiin toimintakuntoon jollain aikavälillä osavaihdoilla. Siksi hieman aiheesta innostuin.
Sellainenkin "siitos" tulisi mahdolliseksi että nostaisi sen Larion koneen Brevan voimalinjan päähän ja ajaisi sillä muutoin "Brevana".
Larion runkoon ja katteisiin sitten se Brevan kone niin osat saattaisivat hyvinkin sopia yhteen.
Se harmi siinä olisi että menettäisiin Larion koneen ominaisuudet Brevan raamiin vaikka ulkonäkö olisi Larion.
Mutta kokeilun kannalta voisi olla mielenkiintoinen juttu.
-
Jos Larion koneen haluaa "ruiskuttaa" näkisin parhaana vaihtoehtona hankkia tarvittavat osat romiksesta. En pilkkoisi toimivaa Brevaa, sillä voi
vaikka hoitaa ajelut sillä aikaa kun ruiskun asennus Larioon aiheuttaa luomisen tuskaa.
Tästä pääsee alkuun.
http://www.teilweise-motorrad.de/gebrauchtteile/rub1~Moto%20Guzzi~rub2~Breva%20750~func~anzeige~wkid~43354152823240416.html
-
Onko ALi testannut tai ajanut pidemmänkin lenkin Lariolla?
On hieman äkkinäistä verrata sporttipyörää sellaiseen harmaaseen peruspyörään kuin Breva. Etunsa toki silläkin.
En ole tuollaisella Lariolla ajanut, enkä kyllä Brevallakaan ja siksi ajaminen olisi mielestäni rakentelulle hyvä lähtökohta. Moni tekijä on rakentelijan oma makuasia - haluaako projektissa urheilullisuutta/tehoa vai mukavuutta/vääntöä jne. Ajo-ominaisuuksiksi luen myös kahvojen ja vipujen käytön keveyden, moottorin ja vaihteiston värinät, mekaaniset äänet jne. Mielessäni en laita pyöriä ns. paremmuusjärjestykseen - erilaiset pyörät erilaiseen ajoon. Breva voisi Larion vaatteilla olla näyttävä ("tylsä") arkipyörä ja Lariosta voisi tehdä vaikka ("räväkän") scramblerin tai cafe racerin.
-
Pikkulohkoissa ei ole mitään muuta vikaa, kuin (itselleni) pieni runko. Näyttää lähinnä sirkuskarhulta leikkimopon selässä. Tuo ruiskutettu 750cc on kyllä harvinaisen onnistunut pakkaus. Vetää hienosti ja nikottelematta läpi koko kierroskentän ja antaa mukavan polttoainetalouden mukanaan. Jos tuota joustavuutta saisi edes ripauksen Larion alarekisteriin, oltaisiin aika hienon paketin äärellä. En jaksa uskoa, että neliventtiilinen tarvitsee kovin suurta puukotusta karttaan, että saadaan sopimaan. Lähinnä tuota alarekisterin hengityksen säätämistä se varmasti vaatii. Ja luonnollisesti yläkierroksien säädön sinne, mihin kaksiventtiilinen ei ylety.
-
TunturiTT jo luettelikin ne alueet jotka vaatinevat huomiota.
Nykypyörissä, joihin 750 Brevakin pitää luokitella, on alakierrosvääntö eliminoitu joten sitä osastoa kannattaisi pöyhiä enemmänkin sytytyskartan osalta ja muutettuun ajoitukseen sovittaa sopiva määrä bensiiniä. Yläkierrosten suhteen homma onkin selkeämpi. Sytytykseen sielläkin pitää puuttua mutta ruiskutuksen säätö yläkierroksilla on helpompaa kuin alakierroksilla.
Säätämisessä joutuu eräänlaiseen kierteeseen joka on kyettävä viheltämään poikki silloin kun lisävaiva säätämisessä ei enää tuota merkittävää tulosta. Kun sytytystä säätää pitää säätää myös ruiskutusta ja kun sitä on säädetty pitää taas tarkistaa sytytyksen ajoitusta. 750 Brevan moottorinohjauksessa on takaisinkytkentä mutta 15RC ei ota senn signaalia huomioon läheskään kaikkien käyntialueiden kohdalla. Mutta haaroittamalla lambda mittarille voi nekin kohdat joita 15RC ei ota huomioon saadaan tieto mihin niitäkin kohtia pitää säätää.
Homma helpottuu käyttämällä laajakaistalambdaa mutta se maksaa jonkin verran: https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/mittarit-gps-ja-kamerat/innovate-mittarit/mittarit/innovate-mtx-l-plus-laajakaistalambdamittari-09m-kaapelilla/
Mutta Brevan omalla kapeakaistaisellakin pärjää kun ottaa huomioon sen poikeamat lämpötilan ja kyllästymisen suhteen. Lämmitettävien lambda-anturien hinnat alkavat 40€ tietämiltä ja alkuperäisen voi korvata sellaisella.
-
Miula on V65Lario ja (kohta) Breva 750 ja haluan tehdä niistä yhden itselleni ja vain itselleni.
Olisihan se aika makeeta vetää Larion näköisellä prätkällä, jossa on 2003 ruiskutekniikka.
Breva Larion vaatteilla vai Lario Brevan tekniikalla?
Lähtökohtahan tässä ajatuksessa on, että Brevan moottori olisi se käyttöön otettava.
Ei taida 2003 mallissa vielä olla ns. vääntökuoppaa, ellei sinne ecuun ole uudempaa 2005-2007 karttaa päivitetty.
Tehtaalta lähtiessä on ollut Euro 2 kartalla, jossa ei ollut Euro 3 "säästö" laihennuksia.
Erot sytytyksessä ja polttoaineensyötössä näkyvät liitekuvista. (säätökartat on ladattavissa omasta topicissaan -> LINKKI (http://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=5298.msg42412#msg42412))
Euro 2 kartalla, kun venttiilit ja imubalanssit on huolella säädetty, niin kone vetää 5. vaihteellakin tasaisesti jopa 1400rpm alkaen.
Voi siis putkutella hymyssä suin jopa loivaan ylämäkeenkin, vaikkei se kyllä vaihteistolle ole hyväksi.
Laatikon luontaista suorahampaisten rattaiden ujellusta puolestaan saa RVS:llä vaimennettua todella mukavasti.
Käyntihäiriöiden Nro1 on kulunut (+30tkm) TPS, jonka saa alkuperäisenä Marellina jo muutamalla kympillä (LINKKI (https://www.nimark.fi/buy/magnetimarelli_219244300500/)).
ps. Ostaessani (BMW K1200RS:n jälkeen) -04 Nevadan sen piti olla parin kesän nurkkamopo, mutta nyt on jo 10:s kesä tulossa.
Tykästyin sen keveyteen, huollon helppouteen, toimivuuteen ja moottorin luonteeseen niin, että olen jo tullut nirsoksi luopumisen kanssa.
Paremman puutteessa en siihen muuta extraa ole keksinyt, kuin karttamuutoksen etanolille. Väännön ja ympäristön puolesta tuli paremmaksi.
pps. Vaikka ei 750 Brevan tekniikka enää ole ihan tätä päivää mutta pidän parempana kuin nykyinen "ruisku" MIUG3.
Heräsi kiinnostus, mikä MIU3:ssa on harrastajan kiusana.
-
Vaikka ei 750 Brevan tekniikka enää ole ihan tätä päivää mutta pidän parempana kuin nykyinen "ruisku" MIUG3.
Heräsi kiinnostus, mikä MIU3:ssa on harrastajan kiusana.
Tämä MIUG3 on yksi paketti mikä sinänsä on hyvä ratkaisu. Siis kaikki toiminnot samassa rakenteessa elektroniikasta kaasuläppään ja sen askelmoottoriin. On siis nopea ja helppo vaihtaa jos siihen tulee mitä tahansa vikaa. Mutta se on myös sen heikko kohta. Maailmalta on kuulunut että vanhenee (kuluu) kovin nopeasti. Varmaan niitä joku joskus voi korjatakin mutta kannattaako se? Toinen hyvä puoli on että GuzziDiag toimii siinäkin. Varaosan hintaa en tiedä.
Aiempiin moottorinohjauksiin verrattuna esimerkiksi 15M:n, 15RC:n ja varauksin 7SM:n vikaantuneen komponentin voi vaihtaa erikseen. Yhteistä näille ja MIUG3:lle on ohjelmoitavuus kotioloissa. Voi paikata niitä karttojen "tehokuoppia" iltapuhteina omassa tallissa.
Ajotavalla ja siisteydellä voi pidentää minkä tahansa komponentin käyttöikää. Sykkivä ilmanpaine läppärungossa kuluttaa sitä enemmän kuin tasainen ilman virtaus. Siinä on MIUG3:n hyvä puoli kun yksi läppä säätää molempien sylintereiden ilmamäärää. Virtaus on siis tasaisempi. Myös tilaa ja painoa säästyy kun osia on vähemmän. Toisaalta, jos on erilliset osat joka toimintoa varten, voi niitä kunnostaa erikseen kuten Kerhokaverini Henko teki Calin läppärungoille. Metallimiehenä koneisti niihin uudet laakeroinnit ja välitankojen välykset pois. Käynti tasaantui.
-
Sykkivä ilmanpaine läppärungossa kuluttaa sitä enemmän kuin tasainen ilman virtaus.
..., jos on erilliset osat joka toimintoa varten, voi niitä kunnostaa erikseen ...
...välitankojen välykset pois. Käynti tasaantui.
Juuri näin ja Guzzissa nuo erillisetkin osat ovat aika helposti lähes suoraan käden ulottuvilla.
Yhdystangon alkuperäiset nivel-muovikupit väljistyvät ja värinä alkaa kuluttaa enemmän TPS:ää.
Vaihdoin viime keväänä nuo muovikupit metallisiin ja se oli kyllä helppo tehdä. Välys/väljyys poistui kokonaan.
Ajossa en sen vaikutusta juuri huomannut, mutta "ryyppy" nostaa nyt tasaisesti molempien sylinterin tyhjäkäyntiä.
Metallikupit (joissa sokkapinni pallon irroittamiseksi) olivat yht alle 10,-€ (toisessa vasenkätinen M5 kierre).
GuzziDiag teki kuppien vaihdosta helppoa:
- TPS:n aste- tai mV lukema GD:ltä muistiin, kun kaasun oli räpsäyttänyt tyhjäkäynnille (kone sammuksissa)
- naps -> tanko irti, päät vaihtoon ja tangon pituudella säätäen TPS:n lukema(t) takaisin ennalleen.
- tangon lukitusmutterien kiristys ja homma oli valmis
-
Kaasunasentopotentiometrin eli TPS:n ongelma, varsinkin pienikokoisten, on se että kaasuläpän akseli on väljä ja lisäksi välitanko tai -vivusto on väljistynyt niin TPS:n peruslukemaa on vaikea saada vakioksi kun eri kerroilla tulee eri tulos kun kaasua käännellään. Lääkkeeksi auttaa kaasuläppäakselien uudelleen laakerointi sekä välivivuston välyksen minimoiminen kuten ALi esittää. Myös massavaimennin auttaa vähentämään läppäakselien ja välitangon "lepatusta". Lääke on yksinkertainen: Parilla pikkuklemmarilla pala puikkorautaa kiinni välivipuun.
-
Brevasta löytyi helistin.
Tikkuaskin kokoinen musta purkki, johon menee kaksi johtoa ja kumipannassa lukee "upper"
Mahtaako olla joku kaatumisjuttusammutin?
-
Hyvin todennäköisesti on. Pääseekö tuota mittaamaan, onko normaalitilassa kiinni vai auki? Ihan mielenkiinnosta, että onko kuten ensimmäiset, jotka olivat käytännössä mekaanisia kytkimiä.
-
Varmaan se on on/off-katkaisija, kun joku kuula helisee siellä sisällä.
Pitää mitata, kun seuraavan kerran käyn tallilla.
Ei ole aiemmin vielä miun prätkissä tullut moista vastaan.
-
Ainakin Suzukeissa oli joskus noita, ja sitä ei voinut suorilta poistaa. Vanhemmiten vikaantui ja olisi uusi pitänyt hankkia. Joku maailmalla keksi ruutata lootan täyteen silikonia tms. Ja matka jatkui. ;D
-
Tuota noin.
Brevassa on näköjään nopeusanturi? takarenkaalla.
Pärjääkö systeemi (ecu) ilman sitä, jos unohdetaan nopeusmittari?
-
Duoda duoda.. vahva veikkaus on että nopeusmittari ei vaikuta ecuun millään tavalla. Mulla omassa oli aikanaan nopeusmittari rikki eikä se vaikuttanut käyttöön mitenkään. Tuntuu olevan tyyppivika monessa Brevassa, joko anturi rikki joka mittaa pulssia takaa jarrulevyn pulteista, tai sitten itse mittariston vika joka omassakin oli hapettunut, kun kosteutta oli päässyt sisään.
Mulla muistaakseni tallin miljoonalaatikossa on yksi ylimääräinen anturi, jos jollain on tarvetta niin se kyllä joutaisi pientä korvausta vastaan tarvitsijalle.
Anturin pystyy kyllä mittaamaan, jossain manuaalissa oli siihen ohjeet. Ne kolme piuhaa anturilta menee suoraan mittariston takana olevaan liittimeen, pinnien numeroita en kyllä muista.
T. Jani
-
Asia on harvinaisen helppo testata: nyppää liitin irti. Jos tulee häiriöitä niin kontakti on muuallekin kuin mittariin.
Kehittyneemmissä ABS-versioissa järjestelmä seuraa myös rengaspaineita. Silloin anturit löytyvät molemmista päistä. Jos anturin irrottaa ei matka oikein jatku.
Asian voi selvittää GuzziDiagilla kotitallissa.
-
Taitaa olla liian myöhäistä testata... ;D
-
Duoda duoda.. vahva veikkaus on että nopeusmittari ei vaikuta ecuun millään tavalla. Mulla omassa oli aikanaan nopeusmittari rikki eikä se vaikuttanut käyttöön mitenkään.
Samaa olen omasta ATK-laitteesta lukenut.
-
Minusta näyttää että ei myöhäistä vaan toistaiseksi turhan aikaista!
-
Asian voi selvittää GuzziDiagilla kotitallissa.
Pitääkö tässä siirtyä oikeasti digi-aikaan...
Olen aina ollut sellainen "haistellaan pakokaasut ja ruuvataan neulat oikealle korkeudelle..." tyyppi ja nyt sitten ahistellaan jollain digitaalilla...
-
Mulla guzzidiaggi ei löytänyt mitään vikaa Brevasta silloin kun se mittari oli rikki. Saattoi toki vika olla käyttäjässäkin.
-
Kun irroitin PA-suuttimet, niin huomasin, että toisen suuttimen alempi O-rengas on osittain rikki.
Stein-Dinse tarjoaa PA-suutinta, mutta ei O-renkaita.
Pitää varmaan ottaa O-rengas kouraan ja autoilla O-rengaskauppaan.
Samassa yhteysessä huomasin, että toisen imusarjan ja syl.kannen välinen tiiviste oli osittain rikki.
Jos niitä mystisiä käyntihäiriöitä on, niin perusasioiden tarkastus.
Näköjään mikään tiiviste ei ole ikuinen, vaikka ko. komponettiä ei olisi koskaan avattu.
-
Näköjään mikään tiiviste ei ole ikuinen, vaikka ko. komponettiä ei olisi koskaan avattu.
Asia joka pitäisi aina pitää mielessä. Paljon on vikaa etsitty muualta kun oletus on että mihinkään ei ole kajottu.
Syyllistän jatkuvasti EU:n Kemikaalivirastoa sillä siellä on tarkat tädit ja sedät pitämässä meistä ja meidän kumi- ja muoviosista ja hammastahnojen lisäaineista huolta ettei imeväiset saa niistä myrkytystä. Onneksi on armeija. Niiden hommissa saa edelleenkin käyttää rajuja aineita. Vahinko etten ehtinyt ihan kaikkea hyvää hankimaan aikanaan kun olin niissä hommissa.
-
Nopeusanturin toiminta tuskin vaikuttaa koneen toimintaan, kun eihän tuossa ole sutimisenestoa tai abseja.
Ihme jos se paperitiiviste kurkun ja kannen välillä on avaamatta vaurioitunut? Käy mielessä, ettei ole ehjänä mennyt paikalleenkaan.
-
Omassa Teneressä törmäsin aiheeseen kun virtalukkoani ronkittiin ja avain ei kääntynyt enää kunnolla. Virtalukko kiinnitetään lähetinyksikköön, joka kontrolloi ajonestoa. Virtalukko on myös kiinteässä yhteydessä ECU:un. Näinollen nuo kolme komponenttia muodostavat kokonaisuuden, joka täytyy hankkia yhdessä. Nopeusmittarikin varmasti on yhteydessä ECU:un, ainakin vakionopeuden säätimen kautta. Eihän vakionopeutta voi ylläpitää jos sitä ei voi mitata rikkinäisen anturin takia. Lisäksi mitataan erilaisia suureita kuten kulutusta. Koneen toimintaan näillä tuskin on mitään vaikutusta.
-
Tyhjä paperi.
Tästä on hyvä jatkaa...
-
Brevan mittaristosta löytyi tuommoinen nuppi.
Epäilen, että kyseessä on ulkolämpömittarin anturi.
Mahtasko tuo toimia, jos sille kairaisi paikan öljypohjasta...
Olisihan se hienoa, että näkisi mittaristosta ulkoilman lämpötilan sijaan öljypohjan tai muun vastaavan lämpötilan.
Sen voi sijoittaa moneen kohtaann joten epäilys on, että kuinka suurta lämpötilaa se pystyy välittämään.
-
Sitähän voi testata tarjoamalla sille erilaisia lämpötiloja mitattavaksi. Kuoriosa lienee kuitenkin muovia, ei kestäne siksi
kovin kummoisia lämpötiloja mekaanisestikaan. Käyttääköhän moottorinohjain tuota lämpötilaa johonkin tarpeelliseen?
Tuntemattomien viritysten kokeilussa kannattaa olla varovainen ettei toimintasavu pääse karkaamaan.
Tänään kokeilin kytkeä pihalle tarkoitetun liiketunnistimen hälytysäänen vahvistimen kautta kaiuttimiin. Onneksi volume oli pienellä,
en ole ikinä nähnyt kaiuttimien kartioiden tekevän niin suurta liikettä kuin nyt liiketunnistimen hälyttäessä. Onneksi en nähnyt mitä suppanen teki,
vahinkoa ei onneksi tullut.
-
Nyt kun 2005 mallinen Breva, jolla on ajettu vajaa 60 000km alkaa olla purettu osiksi, niin yksi iso huomio.
Samaa huomiota tukee, kun reilu kolme vuotta sitten purin melkein palasiksi Cagiva Gran Canyon 900ie:n vm:2000, ajettu vajaa 60 000km
Jos itselle ajopyörää, niin iso homma edessä, koska sen verran olen löytänyt "alkavia" ongelmia, varsinkin sähköliitoksissa, mutta myös mekaanisella puolella, kuten hapettuneet letkut, hajonneet tiivisteet, yms.
Esim. Brevan öljypohjasta tuleva huohotinletku (kiinni ilmanputsarissa) irtosi, kun katsoin sitä startin irroituksen aikana ! ! !
Kun sitä siinä sitten kokeilin, niin vas. syl.kannesta tuleva huohotinletku irtosi...
Letkut ovat ilmanputsarin kotelossa n. sentin päässä toisistaan.
Suojaamattomat sähköliittimet (joita on yllättävän paljon), niin sieltä löytyi hiekkaa ja vihreää.
Pelkkä liittimen avaus ja suoja-aineen suihkaus tuo 30 000km lisää huoletonta matkaa.
Toistan itseäni, kun mietitään outoja ongelmia ja käyntihäiriöitä, niin perusasiat kuntoon.
Se ei riitä, että niihin ei ole koskettu tai on ne tähänkin saakka toimineet...
-
Esim. Brevan öljypohjasta tuleva huohotinletku (kiinni ilmanputsarissa) irtosi, kun katsoin sitä startin irroituksen aikana ! ! !
Kun sitä siinä sitten kokeilin, niin vas. syl.kannesta tuleva huohotinletku irtosi...
Letkut ovat ilmanputsarin kotelossa n. sentin päässä toisistaan.
Kyseinen vaiva ei ole uusi. Hyvien pehmenninkemikaalien käyttökiellosta (Reach-asetus) johtuen edullisimmat kumilaadut ovat herkkiä sekä kemikaaleille että ihan tavalliselle hapelle: meillä päin sitä kutsutaan perstumiseksi ja sana kuvaa varsin hyvin siitä saatavaa mielikuvaa.
Suojaamattomat sähköliittimet (joita on yllättävän paljon), niin sieltä löytyi hiekkaa ja vihreää.
Pelkkä liittimen avaus ja suoja-aineen suihkaus tuo 30 000km lisää huoletonta matkaa.
Positiivinen asenne on aina hyvästä. Liittimien perusteellinen puhdistaminen ja liittämisen aikainen ja jälkeinen suojaus voi hyvinkin mahdollistaa tuon ennusteen.
Ne muoviliittimien rungot ovat kuitenkin varsin kestäviä. Sieluja liittimiin myyvät sähköalan erikoisliikkeet jos hapettumat ovat edenneet kovin pitkälle. Biltemaan eikä Motonettiin kannata tässä tapauksessa turvata eikä hankkia heidän myymiään törkyhintaisia kopioita vaan hankkia aitoja alkuperäisliittimiä. Mainos: täältä hankin kunnon sieluja vanhoihin liitinrunkoihin tai koko liittimen: https://www.tsp.fi/suomeksi/etusivu/
Koneen, vaihteiston ja perän ympäriltä nuo monet komponentit, varsinkin kumiset, rapisevat aikanaan pois. Niiden hankkiminen ei ole, esimerkiksi letkujen suhteen, kovin ihmeellinen työ. Pitää vain mennä siihen myymälään joka myy vain ammattilaisille. Hintakin voi yllättää mutta positiivisesti. Itsellä kumin suhteen on lähiliike alle 1 km päässä ja viisi muuta hieman kauempana mutta tästä löytyy jälleenmyyjät: https://www.korjakumi.fi/jalleenmyyjat
Itse käyn Rekkakatu viitosessa. Palvelu on tylyä ja eväät kannattaa ottaa mukaan sillä saattaa kestää jos käy pääkonttorilla Tampereella. Yleensä on jonoa mutta jutut mukavia. Ainoastaan jotkin tsupparipojat hermoilevat kun menee kahvitauko sivu suun palvelua odotellessa.
-
Itse olen siinä käsityksessä että Guzzi on hyvä harrastus, pitää mielen virkeänä kun parantelua riittää vähän joka asiassa. Jopa siinä määrin ettei pyörällä pääse koskaan ajamaan. :) Japsi on siinä mielelessä tylsä kapine kun sen kanssa voi keskittyä lähes pelkästään ajamiseen. :)
-
Toistan itseäni, kun mietitään outoja ongelmia ja käyntihäiriöitä, niin perusasiat kuntoon.
Se ei riitä, että niihin ei ole koskettu tai on ne tähänkin saakka toimineet...
Ei noilla kilometreillä mekaniikkaan isompia vaivoja ole yleensä ilmennyt. Saman verran lisää kilometreja niin männänrenkaat ja venttiilit pitänee remontoida. Uudet männänrenkaat mutta venttiilit vain hiotaan ja kannen seetit jyrsitään. Ohjurit holkitetaan tai vaihdetaan jos on väljyyttä.
Vaihteistoon suosittelen RVS:n laittoa ennen kuin mitään ongelmaa alkaa kuulumaan. Viitosvaihde ja joskus kakkonenkin voivat meluta.
Kardaani kannattaa ottaa kouraan ja katsoa nivelen kunto sekä kardaanin takapään spooriholkin kunto. Jos on vielä siistissä kunnossa ja kuluminen lievää niin pesu osille ja hyvän vaseliinin kanssa kokoonpano. Tässä kohtaa ei tarvitse voidetta säästellä.
Hifistelynä voi keinuvivut tarkastaa. Jos on lohkeilua tai hakkautumaa niin kertaalleen voi hioa keinuvipujen paininpinnat. Pintakarkaisu ei ole kovin vahva mutta kun pinta on suora sekä venttiilin varren päässä että keinuvivussa kaareva saa myös välykset kohdalleen ja kone käy sihisemällä eikä kilkata. Jos venttiilinvarsien päissä on viivamainen jälki kertoo se että venttiili ei ole pyörinyt. Se vanhentaa venttiiliä nopeasti. Venttiilin tulee pyöriä hiljalleen käynnin tahdissa.
Pikkulohko ei siedä talviajoa. Käy tavattoman kylmänä ja voitelu ei ole hyvää.
Kuvaamaasi ja olettamaasi lämpöanturia en ole henkilökohtaisesti sormeillut. Aiemmissa malleissa se on vain kaari jonka suojassa on anturi. Mutta näköjään on laitettu "tuppi" anturin ympärille. Arvaan kyllä syyn.
-
Onko se "kaari" kuvan mukainen...
Tämä anturi on ilmansuodattimessa.
-
Jep. Tuo on perinteinen imuilman lämpöanturi. Se on nopea liikkeissään johtuen sen pienestä massasta.
Tuo anturi ja kaasuläppien (Tai läpän uudemmissa Guzzeissa.) asento määrittelee ilman tiheyden eli siihen sekoitettavan ruiskutusmäärän kullakin kaasun asennolla.
Tuolla toisella anturilla voi olla ihan erillinen tarkoituksensa. Asiaa pitää varmaan vielä ihmetellä. Käyn tässä välissä hieman lepäämässä ja palaan huomeniltana asiaan uudelleen. Kytkentäkaaviosta vilkaisten molemmat ovat ilmanlämpöantureita.
-
Mittaristosta löytynyt anturi taitaa olla ulkoilman lämpötila-anturi.
Ainakin Stelvion mittaristossa on hyvin saman näköinen anturi. Katso liite.
On NTC vastusanturi. Vastusarvot 0 ja +25°C lämpötiloissa on erilaiset kuin ilmanputsarissa olevassa anturissa.
-
Eipä taida tuossa Brevassa enää olla laulava vitosta. Ei ainakaan maailmallakaan kukaan pahemmin valita. Mahtaa olla jo 40-vuotiaasta saatu lastentaudit hoidettua.
-
Eipä taida tuossa Brevassa enää olla laulava vitosta. Ei ainakaan maailmallakaan kukaan pahemmin valita. Mahtaa olla jo 40-vuotiaasta saatu lastentaudit hoidettua.
Kyllä, asia on parantunut mutta ei silti ole haitaksi jos muutaman millitran metallin lisäainetta laittaa vaihteistoon. Laakerit tykkää.
5-vaihteisia isoja vaihteistoja etupäässä korjailen mutta on tulleet tutuksi jo nämä tuoreemmatkin pikkulohkovaihteistot. Kun ratas valittaa tai laakerit ovat kuluneet, asiat mitkä liittyvät yhteen, niin tulee hintoihinsa korjata enkä tarkoita työkustannuksia vaan ihan komponenttikustannuksia.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi halutaan vain korjata se kohta joka on hajonnut kun samalla kertaa voisi ehkäistä tulevat viat suht edullisesti, kun vaihteisto on jo purettu, voi vaihtaa myös muut laakerit ja tiivisteet.
-
Joko sitä Rvs:sää on laitettava ehjään laatikkoon? Eikös sille pitänyt olla jo purentavikaa, että se edes tarttuu? En kyllä pysy enää mukana.
-
Kyllä se uudessakin loorassa hommia tekee. Mutta itse olen uudet osat sovittanut eli sisäänajanut ensin ihan normiöljyllä ja sitten laittanut RVS:n. Eihän se kulumista estä mutta kun tulee se kuluman alku ja pintapaineesta ja kitkasta johtuen lämpötila kohteessa nousee tarttuu RVS asiaan. Olen RVS-käsiteltyjä laitteita purkanut ja korjautuminen on silmin nähtävää. Toki öljy ensin on pestävä pinnoilta pois. Öljyinen pinta näyttää sileältä kuin keski-iän ylittäneen satunnaisen morsiamen naama. Ei vuodet näy.
-
Havaintoja.
Breva 2005 ajettu n. 60 000km
Ohjauslaakeri hyvässä kunnossa ja rasvassa.
Mutta kardaani...
Ristikko ruskean vellin peitossa ja pehmeä liikkeissään.
Perän puoleinen hammastus hakkautunut, eli kulunut.
Perää en ole vielä purkanut irti taka-akselista, joten en vielä tiedä sen väliholikin kuntoa.
Onko jäänyt rasvaukset tekemättä vai eikö sitä tarvii huolto-ohjelman mukaan rasvata.
Sen verran kysyn, kun sain viimeisellä Brevasta takarenkaan irti (kiitos Yoytuben ja ilmanpaineen vähennyksen), niin nujuamisen jälkeen lattialla oli jousi, joka on vähän isompi kuin se jousi, mikä tulee kardaanin peräpäähän.
Yritin stein-dinsen varaosafilmistä katsoa, mutta ei siellä mitään jousta ollut...
Ps. Se kuka on suunnitellut Breva 750 ie:n ilmanputsarikotelon, niin sen täytyy olla todellinen rakkauden lähettiläs... ;D
-
Noniin.
Nyt pitäs koota yhteen hyviä vinkejä siihen, miten reilu 30 vuotta vanhoista Larion muovikatteista saadaan uudet, ehjät ja kiiltävät.
On kuoppaa, koloa, hankaumaa, halkeamaa, ja jopa irronneita kappaleita.
Sitten niitä katteita pitäisi vähän muokata uuteen uskoon.
Ei mitään isoa, mutta pientä muokkausta, joka tulee julkisivun puolelle.
Lasikuidun kanssa pärjään, mutta onko se enää 20-lukua muovikatteiden kanssa.
Askarruttaa lähinnä kiinnipysyvyys.
Isoin kysymysmerkki on sivukatteiden tapit, jotka menee rungon kumirenkailla varustettuihin reikiin.
Aiempi korjaaja on korjannut tapit kilon möykyllä lasikuitua, joka on irronnut katteesta... Joten ei järin toimiva ratkaisu tai sitten edellinen tekijä on oikonut.
Toiseksi, vaikka lasikuitu on (minulle) helppo ja edullinen materiaali, niin se on myös aika painava.
tarkoitus olisi tehdä korjaukset ja pohjat ihan kotioloissa, eli yksinkertaisilla työkauilla, melko yksinkertaisissa olosuhteissa.
Wheeler Dealerissä korjattiin bemarin maski jollain mustalla liimalla ja vahvikeverkolla
https://www.youtube.com/watch?v=90znSPhgiVE (https://www.youtube.com/watch?v=90znSPhgiVE)
3M 4240 Plastic Repair maybe or 3M 5887 https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/company-ndc/all-3m-products/~/3M-Joustava-muoviliima-200-ml-6-pakk-PN05887/?N=5002385+8709313+8709338+8710681+8711017+8711413+8712771+8712972+3292802478&rt=rud (https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/company-ndc/all-3m-products/~/3M-Joustava-muoviliima-200-ml-6-pakk-PN05887/?N=5002385+8709313+8709338+8710681+8711017+8711413+8712771+8712972+3292802478&rt=rud)
Würth Re-Plast" part number: 08935003 https://eshop.wurth.fi/Kategoriat/Muoviliima/31063005040905.cyid/3106.cgid/fi/FI/EUR/ (https://eshop.wurth.fi/Kategoriat/Muoviliima/31063005040905.cyid/3106.cgid/fi/FI/EUR/)
-
Itse tekisin muotit alkuperäisistä ja kuituiset siihen rakennelmaa niillä. Se Larion katemuovilaatu on äärimmäisen kovaa. Laatua en muista ulkoa, mutta hitsattavuus taisi olla vähän niin ja näin.
-
Sulattaako asetoni Larion katemuovia?
-
En muista. Mutta nuo Larion muovit on ajan oloon jo niin kovettuneita, että korjattu kohta on sen jälkeen se kova kohta ja rapsahtaa kohta muualta.
-
Kuten TTT kertoi niin helppoa tapaa ei taida olla jos vanhoja katteita korjaa. Pitää siis tehdä uudet.
Lasikuidun painavuus ei ole totta sillä valmistusmenetelmästä riippuu kovin paljon. Jos tekee lasikuitukankaasta eikä katkokuidusta niin se jo keventää ja lujittaa rakennetta ja rakenne on jälkeenpäinkin korjattavissa.
Keveyttä jos tosissaan haluaa niin alipainesäkitys on silloin paras menetelmä. Helpoin tapa on valmistella alipainesäkitys muotin suhteen ennakolta, tehdä irrotusainekäsittely muottiin, laminoida lasikangas hartsin avulla muottiin, sen päälle karhennuskangas, perforoitu muovikalvo, imuhuopaa tai -kangasta ja viimeksi säkki kiinni ja alipainepumpulla tai ejektorilla säkkiin alipaine. Näin tulee tarkasti muotinmukainen rakenne ja varsin kevyt sillä hartsi on se painava osa joka imetään alipaineella pääosin pois.
Tässä hieman vaativampi rakenne sillä materiaali on hiilikuitua ja hartsi epoksia. Mutta ihan samoin homma käy polyesterilläkin kunhan huolehtii ettei annostele kiihdytintä liikaa hartsin sekaan.
http://www.motomatti.fi/2017/10/komposiittiosien-valmistus.html
Näillä menetelmillä olen tehnyt lukuisia katteita ja niiden korjauksia lasikuidusta, aramidista ja hiilikuidusta.
Varsinaista oikotietä ei ole vaan homma menee aikajärjestyksessa aina seuraavasti: tehdään malli, otetaan siitä muotti, muottiin laminoidaan lopputuote, kovetetaan ja viimeksi viimeistellään. Malli ja muotti pitää olla muutaman prosentin verran laajempi kuin lopullinen tuote että on työstövaraa.
Suojautuminen on tärkeää: lasikuitu ja hiilikuitu pölisevät nanokokoista kuitupölyä, epoksi on hyvin myrkyllistä vaikka ei haisekaan eikä polyesterikään mikään terveystuote ole.
Aineet ja materiaalit saa jopa Biltemasta paitsi ei aramidia mutta alan liikkeitä on muutamia.
Tässä yksi merkittävä materiaalikauppa: https://www.kevytrakentajanverkkokauppa.fi/tuote-osasto/hiilikuitu/
Kaikenlaista on tullut tehtyä puhelimien kuorista porealtaisiin. Lujitemuovi taipuu moneen tarkoitukseen.
Helpoimmasta päästä oli kuitutöissä tämä kuvissa vielä hieman keskentekoisena: http://www.motomatti.fi/2015/05/uudelleen-nimetty-valmistuttuaan.html
-
Kardaanin nivelristiseikkailu löytyy
https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.msg78994#msg78994 (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.msg78994#msg78994)
Sitten pitäs ehtiä Valeon D6RA210 starttiin sisuskalut.
-
Mitä tarkoitat sisuskaluilla?
Hiiliä saa, hiilisiltojakin, laakereita, ym. Osia olen hakenut Motonetistä ja Startaxista. Tosin helpommin saa kokonaan uuden startin. Valeon alkuperäisiä on kaupan sekä erinäisiä kopioita.
Nyt en muista onko hyllyssäni peruskunnostamiani Valeoita kuinkakin monta. Maanantaina voin vilkaista.
Toki osa niistä on varattu omiin tarkoituksiini kun noita kulkineita on kertynyt perheenpään mielestä tarpeettoman monta mutta kun luopuminen on niin raskasta...
-
Siis korjaussarja (hiilet, helat yms.)
Maksaa internetissä n.20€ (+toimitus), kun sama startti on bokseribemarissa 1995-2007
En ole vielä osunut suomalaisen toimijan sivulle, josta saisi korjaussarjan.
Valeo d6ra210 startti maksaa halvimmillaan n. 150€
-
Joku Vanhanliiton autosähköliike voisi ehkä auttaa. Ainakin olen itse sieltä löytänyt sellaisiakin varaosia startteihin ja latureihin, mitä
ei tunnu olevan aina yleisesti myynnissä.
Jos soittaa ja kysyy, ei ehkä osaa löydy, paikanpäälle kun menee kysymään, tilanne saattaa muuttua.
Yksi esimerkki täältä kotikulmilta
https://www.akkuhuoltokuittinen.fi/
-
Täällä päin ainoa vanhan liiton autosähköliike on Motonet ja internetti...
-
Soita ja kysy Jyväskylän Auto-startti, JAS. Jos sieltä löytyy, voin vaikka ohi ajaessa käydä ostamassa ja lähetän sulle kirjeenä.
-
Startti laitettiin hetkeksi syrjään.
Koneistamolla sanovat, että on hiljaista.
No, kannet irti Brevasta ja koneistamoon.
Irroitusvaiheessa en huomannut, mutta koneistamon haukansilmä huomasi heti.
Oik. puolen kannen pakoventtiilistä oli pää hakkautunut (ei kuvaa, kun kansi on koneistamolla).
Keinuvipu oli saanut siitä myös osansa
Muissa keinuvivuissa oli vain juuri ja juuri kynnellä tuntuva kiillottuma.
Kun katselin osien hintoja (venttiilit, ohjurit, tiivisteet yms.) niin Stein-Dinse osottautui kokoinaisuudessa halvimmaksi, mutta
Keivuvipu on jostain syystä pitkällä toimitusajalla, vaikak käy aika moneen Guzziin... ???
https://www.stein-dinse.biz/product_info.php?products_id=460245 (https://www.stein-dinse.biz/product_info.php?products_id=460245)
No onneksi sen saa muualta ja puolet halvemmalla.
Silti se on reilu sata euroa pois budjetista, jos joutuu tilaamaan neljä keinuvipua.
-
Laitetan vielä kuva toisesta keinuvivusta, jossa on vain se kiillottuma.
-
Lievästi kuluneen keinuvivun pään voi hioa siistiksi. Siinä on kovuutta jonkin matkaa pinnasta alkaen.
Olen hankkinut joitakin käytettyjä keinuvipuja ja yleensä niistä saa ihan kunnollisen pienellä vaivannäöllä.
Helpottaa välysten säätämistä.
-
Niin ne koneistamolta kertoi, että pikkunaarmut lähtee silittämällä, mutta tuo yksi keinuvipu pitää vaihtaa uuteen tai ainakin ehjempään.
60 000km mittarissa, joten yllätyksiä näköjään tulee.
Käyn torstaina kysymässä mitä kansille kuuluu, mutta aiemmin koneistaja oli sitä mieltä, että venttiilin pään pinta olisi pettänyt ja kuluminen kiihtynyt.
-
Siinä on jossain vaiheessa jäänyt venttiilien säätö löysälle. Se hakkaa sopivissa olosuhteissa nopeastikin lisää tila.
-
Iso välys kyllä pitäisi kuulua. Pieni välys ei kuulu. Jälkimmäinen on vaarallisempaa ja kalliimpi korjata.
-
Mutta liian pieni välys ei niinkään poraa keinujen pintoja. Sen tekee liiallisen välyksen hakkaava vaikutus. Tai pyörimätön venttiili.
-
Niin, liian pieni välys kyllä säästää keinuvipua mutta voi polttaa venttiilin sillä sen kiinnioloaika lyhenee tai se ei ehdi kunnolla kiinni lainkaan. Venttiili jäähtyy kiinni ollessaan sillä siitä johtuu tiivistepinnastaan lämpö seetirenkaaseen ja siitä alumiiniseen kanteen joka on ilmajäähdytetty. Venttiilivälys on tasapainoilua kahden asian välillä.
-
Hintaseikkailua internetin ihmeellisessä maailmassa.
Brevan kansiremontti.
Noista pitäisi ynnäillä sitten sopivat paketit rahtikulut huomioiden.
Pakettiin tulee sitten lisää öljynsuodatimia, keulastefat, vent.kopan tiivisteet ja jotain muuta mieleen juolahtavaa, että saa rahtikuluille vastinetta.
motorcyclespareparts.eu
Imuventtiili 11,42€
Pakoventtiili 11,365€
Keinuvipu 37,89€
Vent.varren tiiviste 20,38€
Kannen tiiviste 27,50€
Sylinterin alatiiviste 12,23€
Männänrenkaat 92,77€
Stein-Dinse (hinta kpl)
Imuventtiili 25,48€
Pakoventtiili 32,80€
Keinuvipu 72,24€ (2-8vk toimitusaika)
Vent.varren tiiviste 3,11€
Männänrenkaat 74,50€
Kannen tiiviste 11,56€
Sylinterin alatiiviste 1,26€
Paikallinen Bike&Boat world
Imuventtiili 9,48€
Pakoventtiili 9,39€
Keinuvipu 38,27€
Vent.varren tiiviste 27,36€
Männänrenkaat 93,68€
Kannen tiiviste 37,36€
Sylinterin alatiiviste 16,59€
-
Aikamoiset hintaerot per partikkeli! Tuostahan kannattaisi tehdä exceli-taulukko, selviäisi helpoiten...
Kysyitkö täältä: https://hmb-guzzi.de/
Jouko
-
Aikamoiset hintaerot per partikkeli! Tuostahan kannattaisi tehdä exceli-taulukko, selviäisi helpoiten...
Kysyitkö täältä: https://hmb-guzzi.de/
Jouko
Kävin sivuilla pyörähtämässä ja noin huonoilla nettisivuilla ei minusta saa asiakasta.
Ostovalinnassa ei ohjaa ainoastaan hinta, vaan hyvät nettisivut ja luotettava toiminta.
-
Heh..Hmb-Guzzi on Saksassa hyvin arvostettu ja pelkästään Guzzeihin erikoistunut liike, minkä pajalla on alan laitteet viimeisen päälle ja siellä on kyllä asiantuntemus kohdallaan...Löytyy myös "kehitysosia" Guzzeihin. Kävin ko. kivijalkakaupassa v.2018 ja palvelu ja hintakin oli kyllä erinomainen matkalaisen kannalta. Nettisivujen erinomaisuudesta en osaa sanoa, mutta sieltä toimitukset ovat toimineet ainaki itselleni erinomaisesti. Hinnat ja toimitukset selviää varmasti sähköpostilla, jos ei löydy nettisivuilla. Firma on ollut Guzzi-markkinoilla kuitenkin vuodesta 1996.
Jouko
-
Nykykuluttajalle, kuten minulle pitää verkkokauppa olla sellainen, josta löytää seuraavat asiat helposti:
-tuote
-hinta
-saatavuus / toimitusaika
-verot
-rahti
Hmb-Guzzin sivuilta ostaessa pitäs tietää varaosanumero ja totta kai, kaikki asiakkaat tietää haluamansa tuotteen varaosanumerot...
Ps. En kritisoinut pajan ammattiaitoa tai muuta, vaan ainoastaan verkkokauppaa.
Voihan se kökkö verkkokauppa olla tietoinen valinta, jolla rajoitetaan asiakaskuntaa.
-
Tässä kohtaa verkkokaupan täytyy olla todella hyvä. Riippuu samalla kovasti sitä, kuinka hyvin se tuote mihin
varaosaa on hankkimassa, on dokumentoitu ja kuinka avoimesti dokumentaatiota on valmistajan toimesta jaettu.
Ainakin joidenkin vanhempien pikkulohkojen kohdalla aikoinaan törmäsin siihen, että männänrenkaiden malli selviää vasta kun moottori
on purettu ja renkaat mitattu. Verkkokauppias ei tätä välttämättä edes tiedä. Kauppias joka tietää, on tässä kohtaa varovainen
ettei tuota asiakkaalle pettymystä.
Tässä kohtaa auttaa taas ja usein internetin ihmeellinen maailma. Hieman vaivaa näkemällä varaosanumeron saa useimmiten selville, ainakin
kohtuullisella varmuudella. Samalla löytää aiheesta tarpeellista lisätietoa. (Nimimerkillä, kuinka vaihdan Transportteriin lämmityslaitteen kennon)
-
Kannattaa kysyä ja neuvotella sähköpostitse. Kaikki ei ole vielä maailmassa valmista. Varsinkaan nettikaupoissa..
Jouko
-
Miule riittää paikallinen kauppias ja Stein-Dinse.
Jos monesta paikasta alkaa osia haalimaan, niin rahtikulut syö osan säästöstä.
Mutta on hyvä tietää tuommoinenkin kauppias, jos joskus on tarvetta.
-
Tilasin venttiilit paikalliselta kauppiaalta, mutta toimitusaika jäi auki, kun Moto Guzzi on kiinni.
Stein-Dinselle lähti myös tilaus.
Katellaan mitä tulee ja milloin.
Onneksi ei ole ajopyörästä kyse.
-
Pinnoite kadonnut männän yläpuoleiselta sivulta.
Alapuoleiselta sivulta ei ollut irronut kuin peukalon kynnen kokoinen läntti.
Ei haittaa, kovaa ajoa uusilla männänrenkailla ja hoonauksella kohti sateenkaaren päätä
Sylintereissä ihan hyvät ja tasaiset hiinausjäljen, mutta kun tulee uudet männänrenkaat, niin pyöräytetään harjoja pikkuisen korkeammalle.
Mittailin uusia männänrenkaita ja luin manuaalista, että ylimmän puristusrenkaan väli männänrengasuraan 0,3mm
No, yritin tunkea 0,3 millistä liuskaa sinne väliin, mutta eihän se mahtunut.
Luin manuaalia uudestaan ja se väli muuttui 0,03... Joten luetun ymmärtämisellä on osuutta asiaan... ;D
Lisäys: Ajettu n. 60 000km
Lisää edittiä, kun ei kaikkea muista.
Vanha ylin puristusrengas päätyväli 0,5 ja uudella 0,3
Ohjearvo 0,25-0,45
-
Sylinteri
-
Kuvaa en laita, mutta vas. puolen männän helman pinnoite on täysin ehjä.
-
Mittailin uusia männänrenkaita ja luin manuaalista, että ylimmän puristusrenkaan väli männänrengasuraan 0,3mm
No, yritin tunkea 0,3 millistä liuskaa sinne väliin, mutta eihän se mahtunut.
Luin manuaalia uudestaan ja se väli muuttui 0,03... Joten luetun ymmärtämisellä on osuutta asiaan... ;D
Tämä on seikka joka tulee itselleni edelleen vastaan. Kun aloitin työpaikassani sorvaamaan niin aika usein piirustuksissa toleranssit olivat 0,1-0,3. Pikkuhiljaa on menty siihen että toleranssit ovat ennemmin 0,01-0,03. Tämä ei vielä tuota ongelmaa, mutta muutaman kerran olen lukenut väärin kun tol. on -0,1 - -0,02. Tulee pian tehtyä turhan tarkkaa.
-
Olis liian helppoa, jos olis helppoa... >:(
No, LiettuaLatviasta löytyi viimeisellä ne kardaanin ristinivelnivelristit.
Lisää aiheesta: https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.0 (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.0)
Miula on kaksi kardaania ja ajattelin, että vaihdan molempiin uudet nivelristiristinivelet.
Purin eka kardaanin. Aikaa meni kotioloissa n. kaksi (2) tuntia.
Aloin kasaamaan kardaania...Mitä vitt*a, reikä on 19mm ja miun ristinivelnivelristeissä on 20mm kupit... ???
Mittasin toisen kardaanin ja siinä 20mm reikä
Kysymys kuuluu, että mikä outolintu on tämä kardaani, jossa on 19mm kuppireiät...?
Milli sinne taikka tänne, mutta kun kohdalle sattuu, niin harmittaa...
-
Vanhemmissa pikkulohkoissa joiden historia ulottuu 70-luvulle saakka näyttäisi olevan useampaakin eri varaosanumeroa kardaanille. Olisko joku sellainen?
Onko muuta eroa näkyvissä kuin pienemmät kupit?
Toisaalta mistäs sen tietää mitä ristikoita noissa kaikkiaan on? Eihän sillä niin ole väliä kun myydään varaosana vain kokonaisia akseleita. Tehdas ostanut siltä
alihankkijalta joka halvimmalla toimittaa.
-
Silmämääräisesti ei mitään eroa.
Juuri mittailin, niin eipä juuri.
Milli sinne tai tänne, mutta se tulee helposti mittakohdan valuroiskeesta.
Oli oikeasti ylläri se 19mm reikä.
Mittasin toisen kardaanin ja siinä on (työntömitan mukaan) 20mm reiät, joten vielä on toivoa.
Jos saa maalata pirua asvaltille, niin joku muu mitta heittää.
Lopputulos on, että minulla on kaksi purettua pikkulohkon kardaania, kaksi uutta kardaanin ristriniveltä ja mistään yhdistelmästä ei saada yhteensopivaa... :-\
-
Keinuvipujen vaihto ja yritin irroittaa vanhoista keinuvivuista säätöpultteja irti, mutta eipä onnistukkaan.
Hyvin kiertyy, mutta sitten puolen välin jälkeen toppaa niin tiukalle, että jos kovemmin kääntää, niin se meiselin hahlo hajoaa.
Kaikki neljä säätöpulttia tekee saman...
Onko joku muu törmännyt samana ilmiöön?
Ei muuta, mutta Stein-Dinsellä maksaavat 10€/kpl ja taas tuli uusi lovi budjettiin... >:(
-
Olis liian helppoa, jos olis helppoa... >:(
No, LiettuaLatviasta löytyi viimeisellä ne kardaanin ristinivelnivelristit.
Lisää aiheesta: https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.0 (https://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=7436.0)
Miula on kaksi kardaania ja ajattelin, että vaihdan molempiin uudet nivelristiristinivelet.
Purin eka kardaanin. Aikaa meni kotioloissa n. kaksi (2) tuntia.
Aloin kasaamaan kardaania...Mitä vitt*a, reikä on 19mm ja miun ristinivelnivelristeissä on 20mm kupit... ???
Mittasin toisen kardaanin ja siinä 20mm reikä
Kysymys kuuluu, että mikä outolintu on tämä kardaani, jossa on 19mm kuppireiät...?
Milli sinne taikka tänne, mutta kun kohdalle sattuu, niin harmittaa...
Tää ratkes pikku Googlailulla 19 X 44 ristikkoa on paljon enemmän tarjolla kuin 20 X 44 ristikkoa, joten tavaraa tilaukseen.
https://www.ebay.co.uk/i/114088676815 (https://www.ebay.co.uk/i/114088676815)
https://www.driveshaftparts.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=766 (https://www.driveshaftparts.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=766)
-
Projekti jatkuu...
-
Breezen Moto Guzzi nosturissa näkyy hyvä idea, pyörät.
Siirtynee ala-asennossa vaikka on moottoripyörä kyydissä?
Miten käyttäytyy kun työntää pyörää pukille?
-
Pitkällä rampilla hyvä tulee.
-
Näpräämisen näpräämistä, joten pienin askelein etiäpäin.
ECUlle teline.
-
Aika vahvasti tuosta näpräämisestä tulee muistoihin kuinka rakentelin aikanaan 82-mallin T3 Californiasta alkoholiruiskupelin ahtimella.
Hiton monta kohtaa piti tehdä uusiksi ja monenlaista osaa valmistaa. Onneksi kaveri teki alumiinivalut. Itse tein suunnittelun, lasikuituosat, metallien koneistamisen, polttoainejärjestelmän (MS) ja sytytyksen (Ignitech) uusiksi. Sytytys oli ainoa valmiina ostettu mutta olihan siinä anturointia ja johdotusta. Mahdollisimman paljon digitaalista. Antureita vähän siellä sun täällä ja monenlaista putkea ja muuta rööriä. Jos vielä jaksan ja ehdin niin remontoin koneen kokonaan ja teen siitä bensiinikäyttöisen mutta isommilla venttiileillä.
Nostan kypärää!
-
Pelkästään tuohon ECU:n asennukseen on mennyt kaksi iltaa...
Niin on näpräämistä, kiinnittämistä, irroittamista, mittaamista, tuumaamista, pähkälilyä ja sovittelua.
tähän vielä pääle mentaaliajatukset ennen nukahtamista, kun käydään eri vaihtoehtoja läpi ja yritetään valita niistä väheten huono.
Kun se ECU:n teline vaikuttaa ilmanputsariin, tulevaan polttoainepumppukoteloon ja jarrusylinteriin, joten monta asiaa pitää ottaa huomioon mitata ja tarkastaa.
Kuten tiedämme, niin pikkuBrevan ilmanputsarikotelo ei ole niitä "hetkessä irti" tapauksia...
Itse tekeminen on n. 15% kokonaisajasta...
Seuraavaksi sen ilmanputsarin lisäkiinnikkeet, kun rakentelun takia piti osasta alkuperäisistä kiinnikkeistä luopua.
Ilmanputsari kiinni, mittaus, sovitus jne.
Sitten ilmanputsari pöydälle, halkaisu ja sen sisään vastakappaleen (joka pitää tehdä) asennus ja sitten uudestaan asennus, sovitus, muokkaus jne... jne.. ja kun joku mitta ei osu, niin aloitetaan alusta.
Prätkäohjelmissa nämä menee minuuteissa, mutta minulla samaan vaaditaan vuorokausia...
-
Prätkäohjelmissa nämä menee minuuteissa, mutta minulla samaan vaaditaan vuorokausia...
Elokuvapuolen leikkaustekniikka antaa kuvan siitä että homma on helppoa ja ohjelman lopussa tuuletetaan onnistumista.
Pelkästään tuohon ECU:n asennukseen on mennyt kaksi iltaa...
Eikä ole edes maalattu!
Tiedän muutamia palkittuja rakentajia joilla yhden pyörän tai auton tekoon menee vuosia. Toki heilläkin on, useimmiten, leipäpuu jossain muualla. Vapaa-aika siis pitää ansaita.
-
Eipä rakenteluhommien kanssa kannata kiirehtiä, jos auto tai mopo pitää saada äkkiä ajoon on useimmiten parempi pysyä alkuperäisessä.
Jos on jotain rakentelua vaativaa meneillään, annan yleensä ajan kulua. Silloin voi sen vähiten huonon idean tilalle ilmaantua joku ihan hyväkin.
Tässä on yksi esimerkki tältä syksyltä kun auton takapuskurin kiinnikkeen uusiminen alkoi tuntua tarpeelliselta. Alkuperäinen oli paksua rautaa ja
jo ruostettakin kerännyt. Vanhan saisi kunnostettua mutta painon vuoksi sen takaisin asennus tuntui jotenkin vastenmieliseltä. Annoin raudan olla rauhassa,
kyseessä kun ei ollut ensimmäisen eikä toisenkaan lähdön ajoneuvo.
Ja kuina ollakaan, muutaman viikon kukuttua työmaalle ilmestyi alumiiniromukuorma. Kuormassa olleen 100x100 profiilin kylkeen piirtyi heti oitis kuva puskurinkiinnikkeestä...
-
Eipä rakenteluhommien kanssa kannata kiirehtiä,
Mutta joutenolo ei edistä projektia, joten jossain vaiheessa se räikän kiertosuunta on vaihdettava avauksesta kiinnitykseen...
Tallissa käydessä pienikin homma voi viedä kokonaisuutta reilusti eteenpäin.
-
Teräs, rauta, alumiini, lasi- ja hiilikuitu sekä monet muut kätevät aineet varsin monelta onnistuvat näennäisen helposti. Useimmiten on takana vuosien opiskelu. Lisäksi, usein, tarvitaan taiteellista näkemystä.
-
No, eihän se ECUn teline eka kerralla osunut, koska palapelin yksi osanen unohtui yhtälöstä, joten 15mm telinettä keulan suuntaan, niin palapelin kaikki palaset mahtuu paikoilleen.
Se taas aiheuttaa sen, että se melko paksu sähköjohtopötikkä joutuu ahtaampaan koliin, mutta toisaalta akulle vapautui paikka olla suunnilleen omalla paikalla, vaikka se oli alun perin suunniteltu takakatteen sisään, sinne takavalon läheisyyteen.
Mutta sulakerasia täytyy siirtää ja ehkä myös systeemin viisi relettä joutuu etsimään uuden kodin eli johtojen jatkamista.
Eipähän tuhlaannu lauantai joutenoloon...
-
Joutilaisuus, ruoka ja juoma yhtälönä saattaa vaikuttaa voimakkaan negatiivisesti rakentamisen suorittamiseen.
Siksi kannattaa harrastaa.
-
Sainpahan edes vähän tallia siivottua ja yhden uuden kaapin rojuille raahattua paikalleen. Guzzin osia on postissa, mutta niitä ei voi noutaa ennen kuin se saapumisilmoitus tulee postilaatikkoon.
Lemansissa ei ole paljon laittamista, mutta olisihan tuossa seinän vieressä Centauron tekniikka alumiinirungossa laittajaa odottamassa. Sitä on katupyörässä niin paljon ruiskun ym. muuta sähkö romua, jotka pitäisi saada johonkin mahtumaan.
Ei oikein motivaatio ja kyvyt riitä.
-
Sen verran tuota alumiinirunkoa katselleena epäilen että siinä ei ole kiinnityspaikkoja kaikille tarpeellisille osille.
Joutuisi, ehkä, hitsaileen korvakkeita sinne ja tänne.
Mahdollista on, toki, käyttää alumiinisiä kierreinserttejä mutta niitä varten porattavat reiät ovat pieni riski lujuuden suhteen.
Toki voi kehitellä apurakenteita joihin osia kiinnitetään mutta niin että niiden kiinnittäminen ja sijainti ei rasita runkoa eikä vaikeuta huoltoa. Kannattanee olla yhteydessä rungon valmistajaan.
Oma päätelmäni on että runko on kyllä varsin jämäkkä.
-
Eiköhän tuossa ole tarkoitus saada kaikki tarvittava sähkö piiloon takakatteen sisään. Ei todellakaan näkyviin tai lähes näkyviin ympäri runkoa.
-
Takakatteen sisään menee suurin osa ja tankki on pohjastaan melko litteä. Sen alle voi laittaa alumiinista levyn, mihin ripustelee loput. Tarvitsisi vaan jonkun "potkun perseelle", että taas aktivoituisi.
Alkuperäinen johtosarja on pätkimätön, että siinä mielessä kiitollinen homma, että se ei aiheuta ylimääräistä ongelmaa. Vaihdevivuston toimimaan saanti vaatinee jokusen nivelen.
Näyttää muuten tuon vanhan 4-venttiilisen koneen osat käyneen kovin kalliiksi ja huonosti saataviksi.
-
Bensahana mahtuu oikein hyvin... ;D
-
Toiselta puolelta.
Kävi tuuri moottoripyrön rakentajalla, että osui kohdalleen, muuten olisi harmittanut ja tullut helvetisti lisää duunia.
Onneksi bensahanojen lähdöt ei ole tankissa samassa kohdassa.
-
Monta kertaa välillä 70-luvun alku - nykyaika osia sovitellessa olen törmännyt siihen että jotkin, elämää helpottavat, asennusjutut sopivat paikoilleen varsin vähällä. Toki pitää pysyä silloinkin mallisarjan sisällä kuten tässäkin. Pikkulohko-Tontirunkojen laitteiden rakenteet näyttävät olevan yhteensovitettavissa. Ainakin tällä kohtaa. Niukasti.
Samaan olen, mielihyvällä, todennut isolohko-Tontirunkojen osien yhteensovittamisessa. Jotkin osat "vain mahtuvat", Toki nykytekniikan tuomat lisäosat sekoittavat pakkaa.
Lisäksi on kaikki ne muut, sivuavat, runkotyypit kuten Spine, CARC, ja uusin 1400-malliston iso kehtorunko. Uusi V7 ja 85TT lienevät versioita pikku-Tontirungosta.
-
Sitten kun tulee hellekelillä mystisiä käyntihäiriöitä, tietää mistä etsiä "höyrylukkoa".
Polttoaineet kiehuu bensahanoissa. No, ehkä polttoainepumpun paine pitää mahdolliset höyrykuplat kurissa.
Sähköinen moottorinohjaus lienee kuitenkin tarkoitus asentaa?
-
Sitten kun tulee hellekelillä mystisiä käyntihäiriöitä, tietää mistä etsiä "höyrylukkoa".
Polttoaineet kiehuu bensahanoissa. No, ehkä polttoainepumpun paine pitää mahdolliset höyrykuplat kurissa.
Sähköinen moottorinohjaus lienee kuitenkin tarkoitus asentaa?
Polttoainepumppu on keräyssäiliössä akun kanssa samassa tilassa.
Tankki on vain bensiinin säilytystä varten, josta bensiini valuu keräyssäiliöön.
Eiköhän Brevassa ole sähköinen moottorinohjaus...
-
Eikö olisi ollut helpompi ottaa toiselta hanalta letku ulkoiselle pumpulle ja paluu toiseen hanan lähtöön? Ei tarvitsisi mitään erillisiä pömpeleitä.
-
Polttoainepumppu on keräyssäiliössä akun kanssa samassa tilassa.
Tankki on vain bensiinin säilytystä varten, josta bensiini valuu keräyssäiliöön.
Vähän niinkuin lentokoneissa ja helikoptereissa, käytännön lentotilojen sanelemista syistä johtuen. Aika monta on myös maahan törmännyt kun
on hanojen/säätöjen kanssa tullut unohdus tai joku muu inhimillinen tekijä.
Jättäisin sen keräyssäiliön pois tekisin kuten TTT ehdotti.
-
Eikö olisi ollut helpompi ottaa toiselta hanalta letku ulkoiselle pumpulle ja paluu toiseen hanan lähtöön? Ei tarvitsisi mitään erillisiä pömpeleitä.
Ehkä, mutta mie otin Brevan tankista sen koko pömpelin ja tein sille uuden paikan olla.
Jos PA-systeemi olisi ollut erillisillä osilla, niin sitten olisin rakentanut tankin kautta kierron ja tasausputken, niin bensatilavuuskin olisi ollut enemmän kuin 10 litraa...
Mutta nyt, kun kaikki on samassa paketissa, niin päädyin nykyiseen ratkaisuun.
-
Ei olisi edes kallis korvata tuota ulkoisella pumpulla ja filtterillä.
-
Mielenkiintoinen kuva Brevan polttoainepumppumysteeriosta. Onko liitekuvaan nuolella merkkaamani liitin se mistä "ylimääräinen" polttoaine
palaa keräyssäiliöön (alkuperäisessä rakenteessa tankkiin) paineensäätimen läpi kuljettuaan?
Minkälaisen huohotuksen teet keräyssäiliöön?
-
Mielenkiintoinen kuva Brevan polttoainepumppumysteeriosta. Onko liitekuvaan nuolella merkkaamani liitin se mistä "ylimääräinen" polttoaine
palaa keräyssäiliöön (alkuperäisessä rakenteessa tankkiin) paineensäätimen läpi kuljettuaan?
Minkälaisen huohotuksen teet keräyssäiliöön?
Kyllä on.
Huohotusta ei ole vielä mietitty, mutta jos kaksi letkua tulee PA-säiliöltä, niin eiköhän se riitä.
Jos ei riitä, niin sitten mietintämyssy päähän.
Juuri tuo paineensäätimen sijoitus ja rakenne ajoi minut epätoivoiseen tekoon ja siirtämään koko systeemin omaan purkkiin.
-
Äkkiseltään ajateltuna Californian ulkoinen säädin olisi hoitanut sen homman.
Larion tankin korkki kyllä hoitaa huohotuksen. Tuolta alatankin yläosasta olisi toki hyvä saada yhdysletku päätankkiin. Pitäisi molempien leilien paineen tasassa.
-
Mie mietin tuota ulkoista systeemiä, että ois jostain hommannut irto-osat ja sijoitellut ne sopiviin paikkoihin, mutta tuli nyt tuo tie valittua ja kuljetaan se loppuun ja katsotaan onko siellä kulta-aarre vai ei.
Bensahanoista lähtee keräyssäiliölle kaksi 8mm letkua ja pumppu pukkaa 6mm letkulla tavaraa suuttimille.
Tankin korkissa on tosiaan huohotusreikä.
Tankin ja keräyssäiliön välisen siirron hoitaa painovoima.
-
Molemmat mainitut tavat toimivat.
Olen käyttänyt molempia versioita.
Mutta mieluimmin erillistä järjestelmää jossa polttoaine lähtee tankista hienosuodattimelle, siitä pumpulle ja sen jälkeen linja jakautuu kahdeksi joista toinen paineensäätimelle ja toinen suuttimille. Paineensäätimen jälkeen on yhdentekevää meneekö paluulinja toisesta hanasta takaisin tankkiin vai palaako suoraan kiertoon tankin ja hienosuodattimen välille.
Breezen valinta on ehkä edullisempi lyhyellä aikavälillä ajatellen. Erillisjärjestelmä, yllä kuvattu, pitkäikäisempi ja vaivaton remontoida ja mikäli osavaihtoja tulisi niin erinomaisen helppo kunkin komponentin osalta vaihtaa vain vioittunut/tukkeutunut komponentti.
Tässä joitain vaihtoehtoja jotka omassa käytössäni ovat toimineet jo kymmeniä vuosia. Tosin eri pyörissä. Kokonaiskustannus on ollut vähäinen ja sijoittelu helppoa.
https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/moottorin-ohjaus/polttoainepumput/polttoainepumppu-2000036928
http://www.motomatti.fi/2013/04/alkoholipyora-polttoaineen.html
https://www.biltema.fi/autoilu---mp/auton-varaosat/suodattimet/polttoainesuodattimet/polttoainesuodatin-2000025113
-
Löytyi 150g kevyempi vauhtipyörä.
Brevan vauhtipyörä (starttikehä) on 150g painavampi kuin Larion vastaava, joten vaihdolle ei ollut estettä.
Mitoissa ei ollut eroa.
Puhdistusta
-
Näenkö väärin vai ovatko käynnistyshampaat jo melkoisen kuluneet?
Se ei ole iso ongelma. Riippuu hieman startista miten saa startin hammaspyörän tulemaan pidempään eteen niin ei synny käynnistämisongelmaa jos ei hampaat kohtaa. Startin päätyäkin voi lyhentää.
Jos tulee vain rullakäynnistys tai mäkistartti kyseeseen niin kulumilla ei ole merkitystä. Luukku vain reiälle.
Mikäli hammastus on kulunut vain kahdesta kohtaa, kuten yleensä, voi kääntää vauhtipyörän eri asentoon. Kone kun pyrkii sammumaan tyypillisesti vain kahteen asentoon.Tosin sekään ratkaisu ei ole välttämättä pitkäikäinen
-
Eihän tuo ole edes paha. Vain vähän kytkentäkevennyksen yli kärjistä kulunut.
Jotkut kuitenkin keventävät puolet pois hampaan leveydestä kevennyksen nimissä ja sekin riittää.
-
Rengaspähkäilyä.
Korjaamokäsikirjan mukainen rengaskoko 110/70-17 130/80-17
Nyt alla olevat renkaat 110/70-17 130/90-17.
Vissiin korkealla takarenkaalla haettu lisää nopeutta tai pienempiä matkanopeuskierroksia.
Olisiko tuo 130/70-17 takarengas liian matala?
En löytänyt moottoripyörän renkaalle laskuria, josta voisi katsoa paljon kehä muuttuu.
Paikallisessa olisi rengaspaketti hyllyssä hintaan 150€
Pirelli Angel City 130/70-17 M/C 62S
Pirelli ANGEL CITY 110/70-17M/C 54S
Noissa ei olisi muuta vikaa kuin nopeusluokka S (180km/h), joka ei oikeastaan ole ongelma, kun Brevalle ilmoitetaan huippunopeudeksi 170km/h.
Kantavuus etu 54 (212kg) taka 62 (262kg)
Rossossa ja Demonissa eturenkaan kantavuus on sama, mutta takarenkaissa kantavuutta 30-40kg enemmän.
Pirellin Sport Demon 267€ (110/70-17 ja 130/80-17)
Pirellin Diablo Rosso III 225€ (110/70-17 ja 140/700-17)
Molemmat nettikaupassa.
-
Eihän tuo mitään laskuria tarvi, laskee vaan tuosta numeroista. Äkkiä laskien halkaisija muuttuu vakiosta 26mm.
-
Tuanoinnii – joko ajopeli on saanut mallinimen? Sen kai saa ihan itse valita kun muutoskatsastaa...
Uteliaisuuttani luin tätä ketjua ja huomasin, että en ole älynnyt aikanaan kommentoida paria juttua, mutta parempi myöhään:
Se Brevasta löytynyt helistin on todellakin kaatumisanturi. Sen poistaminen ei vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, että kaatuessa ei tule sitten automaattista smmutusta moottorille. Täytyy sarvesta tappokytkimestä sammuttaa. Siitä lähtee kaksi johdinta jotka liittyvät pyörään harmaa/valkoinen plukilla. Se pluki vaan auki ja purkki pois kumisiteineen kiinnitysliuskastaan. Siinä ei ole edes mitään lukitusruuvia. Vapautuu samalla paikka jollekin tarvekalulle, ehkä joku rele tjsp. Seen tyhjäksi jääneen plukin koskettimet kun oikosulkee, eli imitoi sulkeutuvvaa kosketinpatia, ecu sammuttaa pa-pumpun. Sitä voi siis käyttää vastaavaan tarkoitukseen tarvitessa, ehkä varkaudenesto tai oljynpaine...
Olen kerran avannut sen helistimen. Siinä on ihan ruuvit, että voi hyvin avata. Sisällä on U-tanko. Muovinen tanko, jossa roikkuu messinkirengas löysästi. Se siellä kilisee. Tanko on keskeltä pelkkää muovia, mutta molemmissa päissä on kaksi metalliliuskaa sen sivuissa. Kun rengas joutuu kaatuessa U:n päähän se oikosulkee ne liuskat ja saa aikaan sammutuksen. Normaali kallistus ajaessa ei siirrä sormusta pois keskeltä, koska painovoima ja keskipakovoima muodostavat summavektorin, joka on pyörä+kuljettaja yhdistelmän pystyakselin suuntainen. Sehän se kaksipyöräisten idea on.
Helistin ei edes ole kovin hyvä. Olen kaatunut Annilla täysin kyljelleen, ilman asiaan kuuluvaa sammutusta. Se myös aiheuttaa tarpeettomia sammutuksia kun sopivalla tärinällä syntyy resonanssi, joka saa sen sormuksen kiipeämään kuin tankotanssija pois luvalliselta paikaltaan. Siksi kai niihin on tehty modifikaatioita täyttämällä silikonilla, joka on amatöörimäistä kun sen voi vain poistaa ja laittaa hyllyyn. Hyllyssä se sitten odottaa päivää, että Anni saa uuden omistajan ja myyjä, kuka se sitten onkin, voi kehua, että rakenne on alkuperäinen kuin tehtaalla tehty. Po. kulkine ei taida tarvita sitä ominaisuutta.
Olisi suht' helppo tehdä samaan kuoreen parempi helistin. Muoviputkesta taivuttamalla loiva U-putki. Sen sisään sopiva metallikuula. Putken molempiin päihin sopiviin kohtiin kaksi joustavaa messinkikosketinta kumpaankin päähän, ne kytketään sulkeutuvaksi kytkimeksi rinnakkain ja siihen harmaa/valkoinen plukiin. Putken päät liimataan ilmatiiviisti. Näin siellä putkessa on kuulan liikkuessa ilmajrru, mutta nutulla ollessa se kuitenkin sammuttaa koneen.
On myös keskustelun paikka: Onko riittävää tai edes järkevää sammutta pelkkä pa.ruiskutus onnettomuudessa kun ehdottomasti tarpeelisempaa olisi kytkeä koko ajopeli sähköttömäksi?
==========
ALi kirjoitti läppärunkojen yhdystangon nivelien vaihdosta parempiin. Hyvinkin aiheellinen toimi. Ne uudet metallinivelet voi kuitenkin asentaa myös niin, että kupin suu on alaspäin, eikä ylös, kuten ne muoviset alunperin. Sitten niihin joutuva vesi ja kura eivät keräänny niin milelleään ja valuvat kuiviksi paremmin jos kastuvat. Kuravesi ei ole hyvä voiteluaine.
==========
PS. Larva on sekä toisella kotimaisella, että italiaksi toukka. Brerio on lähellä sanaa breviario, rukouskirja. Kyllähän tuon askareen äärellä on saanut varmaakin lukea yhden jos toisenkin lajin rukouskirjoja.
PPS. Lario on järvi. Mandellossa istuin puistossa vanhemman pariskunnan kanssa. Arvostivat suuresti kun sanoin Lario, enkä Como. kerroin luulevani, että Como on "turistinimi" Comon kaupungin mukan, mutta herra korjasi, että Como on vanha paikalliskielinen nimi ja Lario italiankielinen nimi. Asia näkyy myös Wikipediasta. Seudulla puhutaan vieläkin paikoin länsilombardiaa, joka ei ole italiankielelle edes sukua. Lagh de Còmm on vanha nimi ja kun italiankieli virallistui alettiin käyttää nimeä Lario, joka sekään ei ole italiaa vaan muotoilu latinankielisestä nimestä Larius. Äänestystä tyyppinimestä ei ole julistettu, mutta jos olisi, äänestäisin tietenkin nimeä Larius. Se antaisi kunniaa Lariolle, joka on se lähtökohta, eikä oletettavasti tule käyttöön tehtaan puolelta.
-
ALi kirjoitti läppärunkojen yhdystangon nivelien vaihdosta parempiin. Hyvinkin aiheellinen toimi. Ne uudet metallinivelet voi kuitenkin asentaa myös niin, että kupin suu on alaspäin, eikä ylös, kuten ne muoviset alunperin. Sitten niihin joutuva vesi ja kura eivät keräänny niin milelleään ja valuvat kuiviksi paremmin jos kastuvat. Kuravesi ei ole hyvä voiteluaine.
PS. Larva on sekä toisella kotimaisella, että italiaksi toukka. Brerio on lähellä sanaa breviario, rukouskirja. Kyllähän tuon askareen äärellä on saanut varmaakin lukea yhden jos toisenkin lajin rukouskirjoja.
Kokeilin tuota kupin suut alaspäin asennusta ja ei toimi.
Tai siis toimii, jos haluaa avata kaasuläppiä 95 prosenttia 100 prosentin sijaan.
Toinen nivel ottaa läppärunkoon kiinni.
Toki läppärungosta ja nivelestä fiilaten ja höyläten, mutta enpä taida.
Brerio saattaa joutua vähän tiheämmän "pura koko pyörä" huolto-ohjelman piiriin, joten kuravesi tuskin se suurin ongelma... ;D
Ps. Sanotaan niin, että sekä ylä- että alakertaa on kiitelty ja moitittu tämän projektin eri vaiheissa...
-
ALi kirjoitti läppärunkojen yhdystangon nivelien vaihdosta parempiin. Hyvinkin aiheellinen toimi. Ne uudet metallinivelet voi kuitenkin asentaa myös niin, että kupin suu on alaspäin, eikä ylös, kuten ne muoviset alunperin. Sitten niihin joutuva vesi ja kura eivät keräänny niin milelleään ja valuvat kuiviksi paremmin jos kastuvat. Kuravesi ei ole hyvä voiteluaine.
PS. Larva on sekä toisella kotimaisella, että italiaksi toukka. Brerio on lähellä sanaa breviario, rukouskirja. Kyllähän tuon askareen äärellä on saanut varmaakin lukea yhden jos toisenkin lajin rukouskirjoja.
Kokeilin tuota kupin suut alaspäin asennusta ja ei toimi.
Tai siis toimii, jos haluaa avata kaasuläppiä 95 prosenttia 100 prosentin sijaan.
Toinen nivel ottaa läppärunkoon kiinni.
Toki läppärungosta ja nivelestä fiilaten ja höyläten, mutta enpä taida.
Brerio saattaa joutua vähän tiheämmän "pura koko pyörä" huolto-ohjelman piiriin, joten kuravesi tuskin se suurin ongelma... ;D
Ps. Sanotaan niin, että sekä ylä- että alakertaa on kiitelty ja moitittu tämän projektin eri vaiheissa...
Nevadan läppärunkojen vivusto on hiukan erikoinen...
Kun imutasapainon säätöruuvi kerretään aivan niin pitkäksi kun siinä varaa piisaa. Muutama kierros jätetään tasapainon säätöä varten. Sitten yhdystanko kierretään sellaiseen pituuteen, että TPS antaa GuzziDiagilla tyhjäkäynnillä n. 3° tai volttimitarilla 350mV ja täydellä kaasulla 84° tai 4116mV. Sitten mahtuu nivel vaikka se olisi vipusen yläpuolellakin. Annilla on M6 kierteiset kuppinivelet ja nekin juuri ja juuri mahtuvat. Ottaa kyllä täydellä kaasulla kevyesti kiinni läppärungon arretoituun pyhätoppariin, mutta ei estä liikettä. Luullakseni M5 mallinen nivel on vielä hiukan hoikempi.
<mielipidettä> Imutasapainoa säätäessä kummastelin pitkään: miksi vakuumi ei koskaan ole tasan kaikilla kierrosluvuilla, vain yhdellä? Kierroksia, siis kaasua säätäessä vakuumi kauniisti vaihtaa toiselta sylinteriltä toiselle. Siis suurempi ja pienempi vakuumi vaihtavat puolta. Vivustoa tarkastellessa huomasin, että Luigi on tehnyt suunnitteluvirheen, tai sitten italialaista suurpiirteisyyttään vaan ei ole välttänyt pikkuasioista. Läppärunkojen läppiä kääntävät vivut eivät, näet ole liikeradoiltaan samanlaiset. Ne kääntyvät n. 80° tyhjäkäynniltä täydelle kaasulle. Vivut kääntyvät siten, että vasen, joka kääntyy kaasuvaijereilla, osoittaa tyhjäkäynnillä suhteessa läppärunkoon n. 0° siis pituusakselin suuntaisesti ja kääntyy vasemmalle ollen täydellä kaasulla n. 80° sivulle. Oikealla rungolla sitä vastoin vipu kääntyy n.80° oikealta tyhjäkäyntiasennosta täyden kaasun asentoon n. 0° vasemmalle läppärungon suuntaisesti. Koska yhdystanko välittää vasemman läpän asennon oikealle vipu ei vältä likettä oikein johtuen vasemman ja oikean vivun isosta erosta kääntymiskulmassa suhteessa kiertokankena toimivaan yhdystankoon. Kun kaasun liikkeen alussa vasen läppä kääntyy hitaasti oikea läppä kääntyy paljon nopeammin ja liikkeen lopussa, täyden kaasun lähellä vasen kääntyy nopeast, mutta oikea vain vähän. Jotta läpät kääntyisivät tarkoituksenmukaisesti täsmälleen samalla tavalla, niiden liikkumavaran tulisi olla suhteessa läppärungon keskiakselin suuntaan siten, että ne kääntyisivät n. 40° kummallekin puolelle tyhjäkäynniltä täysille kääntyessään. Jos olisi pienikin konepaja niin valmistaisin sellaiset vivut entisten mallin mukaan, mutta oikealla kulmalla.</mielipidettä>
Edit: Korjasin virheeni: läppärunkojen oikea ja vasen olivat vaihtuneet keskenään. :-[
-
Reiluun kolmeen kuukauteen en ole lakanan alle kurkannut, koska ahisti se 100V synttäreiden häslinki ja kotia jääminen.
Mutta muistin, että tarrat on ollut valmiina ties miten kauan, josko se tästä taas alkaisi.
Nyt kun ei ole kiire, niin voi rojektin aloittaa alusta... ;D
-
Hajakenttä on tarkka kaveri kuten elävän sähkömiehen kuuluukin.
Saman virheen olen huomannut jo useammankin mallin vivustossa. Lisäksi, joissain malleissa, välitangon lyhentämisellä tai pidentämisellä on vastaava, tosin lievä, vaikutus yläkierrosten balanssiin. Jos kulmaongelma sattuu heti alakierroksille on olemassa vakavampi vaiva kuin se sattuisi ylemmille kierroksille sillä läpän aukiolokulmalla täysin auki-asennon seutuvilla ei ole merkittävää vaikutusta ilman virtaukselle. Keskikierrosalueellakin vaiva on lähinnä "ekumeeninen" ja siitä voi vängätä. Vauriota ei se aiheuta. Tosin ei sekään konetta riko jos virhe onkin alakierroksilla mutta tehoa ja taloudellisuutta silloin voi menettää merkittävästi ja kone käy ravistamalla.
Ainahan se kaasun kierto aloitetaan alakierroksilta mutta harvoin vedetään "tuppi nurin". Edellinen lauseeni sisältö ei ole merkittävä teoreettisesti siellä yläkierroksilla koska läppä on kaksipuoleinen ja se puoli jossa läppä aukeamissuunnassaan on imupuolen reunaltaan näennäisesti rajoittava ei itse asiassa rajoita ihmeemminkään sillä sen jälkeen virtaus kiihtyy fysiikan lakien mukaan kun läpän toisen reunan puolelta virtaus jää vain pyörteilemään. Pitää muistaa että luonnonlait tässäkin tekevät työtään. Siksi imupuolella on pitkähköt imukanavat vakiopyörissä joilla saadaan kätevästi massavirtaa joka syöttää ilmaa vielä vaikka läppiä käännettäisiin kiinnipäin. Siksi, vanhemmissa laitteissa, pakoputkissa paukkui moottorijarrutuksessa.
-
Edelleen sitä mieltä, että tuo ruisku olisi pitänyt asentaa neliventtiilikoneeseen. Sen verran noissa kahdessa on palasia, että suurin osa olisi ollut ihan ruuvailua kasaan. Kyllä ne säädötkin olisi löytyneet.
-
Taas tuli vastaan ongelma...Yllätys.
Ropailin Larion ajovaloumpiota ja vaikka siinä lampussa on sama liitin kuin H4-polttimossa, niin siellä olikin 45/40W hehkulankapoltin...
Mistä nyt Larion katteeseen umpio, jossa on H4-poltin? ? ?
LED-umpio on ehkä liian hitechiä, mutta ei ole poissuljettu
Mitat sattus aika hyvin ratakaks'seiskan umpioon ja muistelen joskus kuulleeni huhua, että Lariossa (kuten myös LM4, 750 targa, v35 imola jne) olisi Fiat 127 umpio...
Ei oikein kehtaisi jäädä hehkulangan varaan.
-
On se Viat umpio, mutta ei niitäkään taida enää kovin helposti löytää. Ei ainakaan niitä kiinnikkeitä.
-
Ainakin lm-viitosessa on 127-umpio. Omaani tilasin Hollannista. Niillä on niitä kiinnikkeitäkin. Sen h-nelosen tilalle voi muuten sitten vaihtaa vaikka Osramin ledipolttimon. Enemmän valoa ja pienempi virrankulutus.
-
Se firma olikin Saksassa. Axel Gerstl googleen, niin löytyy. Niitä umpioita kannattaa tilata ainakin 2 kerralla, niin ei vituta niin paljon, kun tiputtaa yhden uuden umpion lattialle, johon se varmasti hajoaa, kun on lasinen...
Nimimerkillä, "kokemusta on" :)
-
Umpiossa oli ELMA 0801453 ja Google vie sen Fiat 127 maailmaan.
Tarkemmin vielä vasemmalle puolelle.
-
Se firma olikin Saksassa. Axel Gerstl googleen, niin löytyy. Niitä umpioita kannattaa tilata ainakin 2 kerralla, niin ei vituta niin paljon, kun tiputtaa yhden uuden umpion lattialle, johon se varmasti hajoaa, kun on lasinen...
Nimimerkillä, "kokemusta on" :)
Axel Gerstl firmaan, joka mainostaa Fiat 500 Fiat 126 & Fiat 600
https://webshop.fiat500126.com/en/ (https://webshop.fiat500126.com/en/)
Onko sama?
Ja haku löytää seuraavaa
https://webshop.fiat500126.com/en/katalog/search?do=127+headlight (https://webshop.fiat500126.com/en/katalog/search?do=127+headlight)
-
Sama firma. Toimitus pelasi hyvin. Niitä pallopäisiä säätö ruuveja ja muovinappuloita kannattaa tilata samalla. Se umpio, mikä minulle tuli oli muistaakseni Puolassa tehty. Ihan asiallinen.
-
Sen verran kuvaa katselin ja jos kuvan mukainen umpio tulee, eli niillä umpiossa olevilla "muovimuttereilla", niin mie kyllä pärjään, koska Larion umpio on kiinnikkeiden osalta täydellinen.
Mutta pitää selata varaosatarjontaa.
Kiitoksia oikein paljon vihjeestä.
Hinta 26€+rahti on edullinen.
-
Tuo puolalainen kestää lähemmänkin tarkastelun. Valoteholtaan se on kuten alkuperäinenkin, eli varsin vaatimaton.
-
Tuommoinen sieltä Axel Gerstliltä tuli.
55,05€ umpio ja kuusi pientä muoviklipsua
-
Tutulta näyttää molemmat. Minunkin vanha umpio oli ihan saman näköinen kuin tuo tuossa vasemmalla. Ilmeisesti siis alkuperäinen?
-
Juu.
Vasen on se, mistä tavaraa aletaan siirtämään oikean puoleiseen.
-
Huonovaloisia lamppuja on ollut monissa Guzzi-malleissa. Omalle kohdalle huonoimmat olivat tonnisessa Quotassa. Hetikohta saatuani pyörän niin vaihdoin muoviumpiot vastaaviksi metallisiksi ja paremmilla linsseillä. Valotehon nostin yli kaksinkertaiseksi. Sai kunnon halogeenipolttimot vanhojen pienivattisten tilalle. Johdotuksen jouduin myös vaihtamaan. Tosin tein sen hieman kikkaillen sillä en vaihtanut kuin akulta tulevat johtimet lampulle ja ohjasin kahvakytkimillä alkuperäijohdotuksen kautta lisäreleitä jotka jakoivat watteja polttimoille. Tuli hyvä. Laturin tehokin riitti sillä ei ilmennyt isompia murheita siinä suhteissa.
Quota oli ainoa pyöräni johon on kohdistettu säännöllistä ilkivaltaa. Naarmutettu, tarvikkeita revitty irti, satula puukotettu, peilit irrotettu ja heitetty puskikkoon jne. Tein asiasta pari rikosilmoitusta mutta se ei vaikuttanut. Kun muutin toiseen osoitteeseen niin ilkivalta loppui. Epäiltyjä kyllä oli ja mainitsin poliisillekin. Poliisi sanoi ettei voi ottaa asiaa käsittelyyn koska voisin saada itse syytteen herjauksesta. Pitää olla pitävät todisteet. Tapahtui vieläpä pikkupaikkakunnalla.