Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Ikkala - Lokakuu 06, 2019, 19:18:41 ip
-
Siinä se nyt on kotopihassa. Mä olen varmaan jo yli 20v tuommosta salaa halunnut ja nyt se on siinä. Tämä on monelle täältäkin tuttu quota JY-...
Mutta kyllä sitä hullu täytyy olla kun vieläkin näitä halajaa ja vetää tontille vaikka hyvin tietää mitä on vastassa... Tässäkin vaihdeloota pitää semmosta rallatusta että ei paremmasta väliä. Silti se piti saada ;D No, tuola se nyt on jo puoliksi purettuna. Jos laatikko on ihan selvä niin caferaaseri saa luovuttaa osiaan ensihätään. Kaippa tuohon calin laatikko käy, eri välitykset siinä näkyy olevan mutta kun nyt edes paikalleen sopii?
-
Otan osaa.. eikun Onnittelut uudesta pyörästä. Joko uusi H-D tuli ostettua ennen Quotaa?
Ei täälläkään tauti hellitä! Mukava tauti jonka kurjimuksessa on hyvä kieriskellä? ;D
Olen tässä pähkäillyt että kun kerta kävin Laverdan 70-kymppisillä niin kävisin Guzzin 100-vuotispäivilläkin..
Taudinkuvassa ja diagnoosissa on kuumeilun lisäksi pähkäilyä että mikä se makein "juhlapyörä" olisi jolla menisi.
Koetin katsella edellisten juhlien kuvia tueksi pähkäilyyn..
Päätöksiä pitäisi tehdä pian kun asiat on kovasti paljon vireillä.. siksi hieman FOT:ilta kyselin ykkösestäkin..
Myös majoitus on pähkäilyn alla.
Onko muilla jo varattuna? Onko hyviä vinkkejä?
-
Onnittelut. Yksi perhekalleus lisää. Eipä näitä 1100 ES:iä monta Suomessa ole (4-5 ?) ja näyttää poistuneen myynnistä yksi. Sattui muuten Quzzirallissa kokouksessa kolme omistajista saman pöydän ääreen.
Ei ole minunkaan keväällä Saksasta tuomani Quotan laatikko niitä hiljaisimpia. Kesän olen kuitenkin ongelmitta ajanut (6500 km). Jos nyt tiedot pitää paikkansa, kilometrejähän on vasta neljännes siitä mitä Cali II:n laatikolla oli kun tuli tarvetta avata. Kerropa sitten mitä laatikosta löytyi vai löytyikö mitään (vikaa).
-
Vapaalla kolkottaa, ykkösellä kolkottaa ja vitosta kun koitin niin rääkäsi oikeen huolella. Murua tuli öljypropusta vähemmän mukava määrä. Ykkönen ja viitonenhan on sielä vierekkäin ja sille suuntaa tässä kaikki viittaa ja kuulostaa. Varmaan illalla saan auki niin sittempä näkee.
-
Minulla rattaat vain hauskasti rallattaa. Ajaessa laatikko toimii kaikinpuolin hyvin ja täsmällisesti. Ei ääntä muuten huomaa kuin vapaalla ja kytkintä painellessa. Ajaessa pitää olla muusta syystä hyvät korvatulpat. Tuuli osuu suoraan kypärään vaikka siihen on hivenen korkeampi pleksi joskus laitettukin.
On se hieno lelu !
-
Laitahan kuvia osista kun saat looran auki. Mukava olisi tietää myös kilometrimäärä.
Vaihdelaatikko, noin yleensä ottaen, on moottoripyörässä se kallein yksittäinen kokonaisuus remontoida. Edes koneremonttiin ei saa menemään rahaa niin paljoa.
Joka kerran kun vaihteisto on purettu niin kannattaa vaihtaa molemmat kaksiriviset urakuulalaakerit. Toki kaikki nekin joissa vikaa tai kulumaa ilmenee. Ainakin viitosen ja kakkosen rattaiden sisäpuolen neulalaakerit uusiksi.
Viitosen ensiörattaan irrotuksessa on jekku. Jotkut ovat irrottaneet prässillä rattaan mutta silloin tulee kalliiksi. Ohuella teräspuikolla saa lukitustapin painettua akselin sisään ja siten sisähammastuksen irti. Tappi ja sen jousi, yleensä, pyrkii livahtamaan siinä vaiheessa hukkaan.
Laakereista itselläni Quotassa hajosi kytkinakselin kaksirivinen varsin usein riippumatta siitä oliko kuulahäkki muovia vai rautaa. Tosin vaihto on melko nopea. Ihan taloyhtiön autotallissa perustyökaluilla tein silloin. Olin juuri muuttanut Kuorevedelle. Laittaisin kuitenkin rautahäkillä olevat laakerit. RVS öljyn joukkoon yhdeksi vaihtoväliksi.
Rautaromu pohjatulpassa on suurimmalta osalta peräisin kytkentähampaista ja orjarenkaista. Hienompi jae on sitten niitä hampaiden entisiä ryntöpintoja.
-
Tuommosta sieltä löytyi. Ei ole onneksi tuo katkennut pala sattunut päästä väärään väliin, olisi matka katkennut varmaan aika hätäseen. Mikähän tuonkin kimppuun on voinut käydä? Italialaiset tuntien niin mahtaa olla vain maanantaikappale.... Vaan ei ole tämmöstä vielä näissä tullut vastaan, onko muilla? Haarukka ei ollut mitenkään eritysemmin kulunutkaan.
Äänestä kyllä jo ajattelin että yrittääkö sielä mennä joku pykälä väkisinkin päälle. Ykkösen takana oleva siirtäjärenkas sielä kolkotteli, siinä näkyy hampaissa kulumaa. Muuten loota näyttää pikaisesti katottuna olevan ihan ok, pitää toki vielä pestä osat ja tutkia tarkemmin.
Niin ja kilometrejä mopolla on vasta 70-80 välillä, tarkasti ei tiedä kun mittari ei ole hetkeen toiminut. Myyvät liian lyhyitä vaijereita, calin vaijerilla sekin toimii ::)
-
Olisiko väkisin runnottu vaihdetta tai vaikka kaaduttu polkimen puolelle.
-
Olipa hienoa että heti katsoit! Olisi muutoin voinut tulla täystuhoa. Tuosta saattaa päästä kohtuullisilla kustannuksilla.
Ei oikein runnomallakaan pitäisi saada tuollaista katkeamaan.
Olen nähnyt noita oikein vanhoissaa japseissa vääntyneinä. (ovat malliltaan sirompia)
Voiko olla materiaalivirhe?
Matti, valaisetko mikä sen Quotasi kytkinakselin laakerin usein (?) hajoamisen on voinut aiheuttaa?
No eipä ole paljoa ajettu pyörä, laatikko kuntoon niin siinä on hieno seikkailupyörä!
-
Ei oikein runnomallakaan pitäisi saada tuollaista katkeamaan.
Olen nähnyt noita oikein vanhoissaa japseissa vääntyneinä. (ovat malliltaan sirompia)
Voiko olla materiaalivirhe?
Niitä on nähnyt valitettavan paljon, että on haarukan pinta palanut/ ottanut väriä, kulunut tai sitä myöten vääntynyt. Joilain ei tunnu olevan hajua, missä saapas lepäilee ajon aikana. Saattaa turhaan lepuuttaa vaihdepolkimella. Tai sitten vivustossa on jotain jumia tai häikkää, mikä sitten laahaa haarukoita.
-
Matti, valaisetko mikä sen Quotasi kytkinakselin laakerin usein (?) hajoamisen on voinut aiheuttaa?
Kernaasti kerron.
Periaatteessa ajotapa. Tapanani oli silloin ajella enduroreittejä missä yleensä muut ajoivat alle puoliltraisilla koneilla. Myös kiihdyttelyt asfaltilla ja kytkimen käyttö oli tavanomaista rajumpaa.
Kytkinkakselin laakerin sai rikki nyppäämällä kytkimellä vauhdista keulan ylös. Kytkinlevyt kun eivät ole ihan jämptissä tilassa sivusuunnassa ja toispuoleinen tarttuminen aiheuttaa kytkinakselille vahvan sivuttaismomentin ja se jää päälle kunnes kytkinkahvasta seuraavan kerran puristetaan. Sitä ei kytkinakselin etupään laakeri siedä.
Alkuperäislevyt eivät Quota 1000:ssa kauaa kestäneet vaan repeytyivät rikki. Piikkiöstä sain takuuseen uudet levyt. Nekin hajosivat. Sen jälkeen olenkin käyttänyt vain Surflexsin umpinaisia levyjä. https://www.stein-dinse.biz/product_info.php?products_id=1084
Niillä ei ole tullut kyseistä vikaa uudelleen esiin ja kestävät hieman äreemmätkin lähdöt.
V10 Centaurossa ei kyseistä vaivaa ole ilmennyt mutta siihen laitettiin jo uutena pyynnöstäni Piikkiössä Surflexsin levyt koska tiesin jo ennakolta että alkuperäiset eivät ajotapaani kestä. Nyt siellä on jälleen uudet Surflexsit kun kävin pyörän perusteellisesti lävitse. Tein ns. syvähuollon.
-
Valaisevasti kerrottu,
Ei ole tullut aikoihin keuliteltua "nyppäämällä kytkimellä"..
Itse olen sitä sanonut rynkäyttämiseksi.. aika kuvaavaa mitä se voi aiheuttaa..
-
Kävin irrottamassa varaosalaatikon. Alkasi tässä vaan mietityttämään, kun kauhea kiima olisi päästä tuolla ajamaan viikonloppuna, että jospa laittaskin tuon calin laatikon tuommosenaan Quotaan ja laittelisi tuon toisen rauhassa kasaan ja vaihtaisi sitten joskus....
Tuolla laatikolla ja samalla 8/33 perälllä calissa oli muistaakseni noin 3000rpm satasen vaudissa, vai muistanko ihan väärin? Mitähän ne kierrokset mahtaa quotan omalla laatikolla olla satasen vauhdissa? Mitä mieltä Kurtsi on quotan vaihdeväleistä?
-
En ole numeroita verrannut enkä edes tiedä kummassa on tiheämpi tai harvempi välitys; suurta eroa niissä ei voi olla käytännössä. Quotan mittari on tarkka kun taas Cali II:ssa näyttää 20 km liikaa satasen vauhdissa eikä tule niin seurattua mitä vauhtia oikeasti mennään. Kierrosten mukaan ajan molemmilla enkä turhaan vedätä.
Sanoisin että jotain 3500 r/min on Quotan kierrokset satasen todellisessa vauhdisssa. Laskemallahan se selviäisi. Moottoriteiden ulkopuolella tulee ajeltua enimmäkseen kolmosella/nelosella. Kone kun houkuttelee käyttämään kierroksia ja vaihtaminen on näppärämpää kuin keinuvivulla.
-
Se voikin muuten olla aika lähellä kakkoskalin välityksiä joo.
Tuo varaloota on 1100 calista ja siinä on pitkät välit.
-
No empäs olisi uskonut että näin vielä joskus pääsee käymään että Guzziin hullaannun näin lujaa! Nyt ollaan niin täpinöissä tämän quotan kanssa ettei mitään rajaa! Aivan mahtava vehje!
Sielä on nyt se calin reilu 300tkm ajettu laatikko kiinni, ei mikään paras vaihtoehto tuohon mutta menettelee sen aikaa kun saa tuon oman kasaan. Pääasia että toimii ja saa ajaa ;D
-
Varovaisesti nyt sen kanssa.
Ainakaan ite en voi pitää mitään rupulikumipyörää liikennekäytössä kerralla kovin pitkään, vauhti ja riskit kasvavat hallitsemattomasti.
-
Mullakin on vain kilvettömänä karkearenkainen. Ajatuksena on ollut tehdä tontille uraa jossa ajella, tasasin jo Valmetilla tallin takaa lääniä.
-
Alkasi ensiviikoksi luvatut räntäsateet jännittää niin että piti hakea lisää pintaa takapäähän. Sitähän löytyi paikallisesta harrikkakaupasta ja vieläpä kaksin kappelein, contin tkc80. Vieläpä puoleen hintaan siitä millä noita saksasta saisi! Juju on tosin siinä että nämä on paistettu alkuvuonna 2015. Mutta en usko että tuo sitä huomaa, harrikkakin meni koko kesän saman vuotisella renkaalla ilman pitovaikeuksia.
Nyt pari tankillista takana ja kulutus tuntuu olevan siinä 5,5 huiteilla vaikka osa ajosta on ollut ihan mettärämpimistä ja noin 90% soratieräppäämistä. Ja kylmästartteja. Ja laihallahan tuo tuntuu kylmänä kyllä käyvänkin. Pitää taas hommata ne guzzidiagiin tarvittavat piuhat, vanhat meni sportin mukana kun en ajattellut että niitä joskus voisi vielä tarvita.... Tätä yksilöä on pidetty ymmärtääkseni kovana kulutukseltaan mutta ei ihme kun koneen lämpötila-anturin jalka oli suoraan sanottuna paskana.
-
Oma pikku-Quotani eli ysipuolikkaalla Californian koneella oli bensapihi mutta kulkua oli kyllä ihan riittävästi. Myös moottorinohjaus toimi huomautuksitta.
Nyt näkyy olevan Ikkalalla sellaiset kumit taakse että materia alkaa siirtyä rivakasti. Tulossa pitkiä rapasuihkuja takakumista.
-
Tuli siinä mopon mukana tuommonen piikkihirmukin. Sille vaan pitäisi keksiä kaveri etupäähän. Ja onko musta sitten ajamaan noilla, sekin vähän mietityttää :o Mutta on tässä onneksi vielä aikaa noihin keleihin monta kuukautta.
Mutta kyllä täytyy antaa kaikille edellisille omistajille iso kiitos kuinka on maltettu pitää pyörä noin hyvänä! Ulospäin ihan alkuperäinen ja ne sähköjutut mitä on tehty on tehty kyllä oikein ajan kanssa ja ajatuksella. Se on nyt jo kuitenkin 20v täyttänyt guzzi, kaikenmoista seppää olisi voinut olla tällä välillä mutta onneksi tämä on säästynyt ;D
-
Tuo nastarengas on jo parhaat päivänsä nähnyt.
Arvaan että on kovettunut ja ne nastat jotka vielä pitäisivät irtoavat tai nappula repeää. Lämpimässä voi toimiakin mutta pakkasessa ei niinkään.
NTX:ssä mulla oli pari nastoitettua nappularengasta. Talvikelillä harvenpaan nastoitettu (Yksi lyhyehkö nasta nappulaa kohti.) matkakäytössä oli helpoin koska se sopi erilaisille ajopinnoille. Jotenkuten märälle asfaltillekin. Myös TT:ssä oli harvaan nastoitettu kumi mieleisin. Eri asia jos paljaalla jäällä tekee mieli ajaa.
Quotassa kokeilin kerran nastoitettuja kumejä ja se ei ollut häävi kokemus. Muutenkin se oli liian iso talviajoon. Noilla em pyörillä sen sijaan, varsinkin 650:llä TT:llä, oli ilo ajaa talvisia teitä ja hieman tien sivussakin.
-
Koska kuulun harvalukuiseen 650 TT-pyörällä talviajoa harrastaneena ,pientä muistelua.Takana käytin karkeaa enduro-rengasta nastoitettuna pakettiautoihin tarkoitetuilla nastoilla.Edessä kustannustehokkaasti kavereilta ylijääneitä jääratarenkaita,nastaulkonema oli "riittävä ".Mielellään etsi sivuteitä ,missä oli riittävästi lunta ja jäätä. Ja kivaa oli.
-
Kyllä tuolla renkaalla uskaltaa aloitella kauden. Jos siis kumissa itsessään ei ole kuivahalkeamia.
Yleistalvirenkaaksi on kyllä ihan jees pakun nastoilla rakennettu, harvanappulainen kumi. Pienemmille teille tähdätessä isompaa rautaa sitten. Keskellä iso piikki ei kauaa kestä, jos tie on kovapohjainen. Ja pieniin nappuloihin ei isoa piikkiä uskalla laittaa, tai ainakaan kahta.
Omaan kevyeen metsäenduroon teen nyt moderneilla ha:n nastoilla piikkisiat. Niitä laitan vähintään tarpeeksi per rengas..
-
Alkasin näitä qupotan oman laatikon osia nyt tarkemmin tutkimaan ja tuosta ulostuloakselistahan on kierteet kadonneet.... Se olikin löyhän tuntuinen se mutteri. Kaikkihan sielä on ollut persiillään tuon takia ja aksila päässyt liikkumaan edestakasin miten sattuu ja sillä se siirtäjän haarukkakin oli poikki. Vai?
No, ei mulle nyt sitten jääkkään ehjää varalaatikkoa, pitää tuo keppi ottaa siitä.
-
Quotan oma laatikko rempattu ja vaihdettukin tuossa viikolla. Tuli hyvän tuntuinen loota, vaihtaa nätisti ja nyt on järjelliset välitykset. Kannattaa vähän uhrata aikaa sen siirtäjärummun säätöön. Tuossakin oli päittäisvälystä tehtaan jäljiltä ihan liikaa.
-
Ensimmäinen käytettynä ostamani guzzi jossa sysäyksenvaimennin on kunnossa. En vissiin ollut ensimmäinen joka tuon avasi, hyvä niin.
Mutta ettei liian hyvältä tunnu niin jarrunpuolen laakeripesä on väljä. Sillä tuo takapyörä on antanut klappia. Eipä tämäkään ollut ensikerta guzzin kanssa kun tähän törmää... Sattuipa Hollannissa olla Lamerssilla jopa hyllyssä moinen laakeripesä vaikka muualla sanotaan että valmistus loppu. Ei tarvi tuota vanhaa alkaa tekohengittämään, kyllähän siitäkin olisi vielä kalun saanut mutta eipä tuo uusikaan sentään mansikoita maksanut.
Kannattaa laittaa lukitteen kanssa se takapyörän jarrun puoleinen laakeri sinne alumiiniseen pesään niin ei pääse käymään näin.
-
Sinällään helppoa pinnavanteen suhteen tuonkin asian kanssa pärjääminen. Joskus olen niitä rihdannut uusille navoille tai päinvastoin. Nykyään ei kuulemma löydy moottoripyörähuolloista rihtaajia. Laitetaan vain uutta.
Valuvanteessa laakeripesän kunnostus välttämättä aina onnistu joten pitää olla iiso soorvi että korjaus onnistuu jos liimaaminen ei. Lievissä tapauksissa liimaus voi kestää mutta enpä Quotassa luottaisi siihen jos metikössä ajetaan työnään. Quota 1000 oli yksi kivimmistä pyöristä mitä minulla on ollut. Toinen on Centauro ja se on vieläkin. Mitenkähän siitä osaisi päästä eroon?
Mitenkä muuten on kulumisen suhteen? Kardaaniakseli ja sen nivel oli minulla kulutustavaraa. Samoin kytkinakselin kaksirivinen urakuulalaakeri. Koneen suhteen ei ollut ihmeempiä. Kerran luulin että takajousitus on sökö mutta selvisi että kateelliset olivat hieman säädelleet säätöjä. Mulkut.
-
Mitenkä muuten on kulumisen suhteen? Kardaaniakseli ja sen nivel oli minulla kulutustavaraa. Samoin kytkinakselin kaksirivinen urakuulalaakeri.
Laatikon ja perän välillä kaikki tuntuu olevan ok. Tuota niveltä ja sen laakeria jännitin mutta ei sielä mitään tunnu eikä kuulu joten olkoon vielä rauhassa. Laatikkoon vaihdoin kaikki laakerit, eipä niissä vanhoissakaan mitään vikaa ollut mutta kun oli auki niin pitäähän ne vaihtaa.
-
Eilen tilasin Elekmalta johdot ja nyt on jo yhteys Quotan aivoon! Suurin ongelma oli löytää varastosta tuo vanha läppäri... Siinä oli kaikki guzzidiagin ohjelmat valmiiksi joten yhteys tuli heti. Ecun sisältö latautui kaaaaauan ja näyttää perin omituiselta mutta se johtunee siitä että olen tottunut 5AM:n tiedostoihin. Mutta kaippa tästäkin joskus jotain selkoa saa kun jaksaa perehtyä.
Sen verran selvisi että miksi tuo tuntuu käyvän kylmänä vähän huonosti. Tyhjäkäynti on ok mutta kaasua ei tahdo kestää. Guzzidiagia kun vahtasi niin se tuntuu kaasua lisätessä unohtavan kylmän koneen sytytysennakot eli se menee normaalilla sytkäkartalla silloin. Vasta kun kone on yli 60 astetta niin toimii paremmin. Se olisi nyt ensimmäinen parannuskohde.
-
Tuli mieleen että vaihdoin siihen startinkin. Se mikä oli kiinni tullessa oli ymmärtääkseni niitä SD:n halpiaisversioita, kiinalaisia mitä lie. Starttasi laiskasti varsinkin jos oli vähänkin kylmempää, ei sillälailla tomerasti mitä minä olen tottunut guzzin starttaavan. Vaihdoin tilalle alkuperäisen Valeon ja johan taas kone pyörii iloisesti vaikka mittari olisi pakkasella. Se on noin satasen säästö alkuperäisen ja tuon halvemman välillä mutta mun mielestä väärä paikka säästää.
-
Tuli mieleen että vaihdoin siihen startinkin. Se mikä oli kiinni tullessa oli ymmärtääkseni niitä SD:n halpiaisversioita, kiinalaisia mitä lie. Starttasi laiskasti varsinkin jos oli vähänkin kylmempää, ei sillälailla tomerasti mitä minä olen tottunut guzzin starttaavan. Vaihdoin tilalle alkuperäisen Valeon ja johan taas kone pyörii iloisesti vaikka mittari olisi pakkasella. Se on noin satasen säästö alkuperäisen ja tuon halvemman välillä mutta mun mielestä väärä paikka säästää.
Oikea päätelmä.
-
Tuollainen halpastartti pitäisi ihan purkaa ja katsoa, mihin se virta siellä katoaa. Onko sitten sisälmyksissä käytetty kevyempää kuparipunosta vai mitä.
-
Quotan valoista. Onko joku päivittänyt tonnisatasen valoja menestyksekkäästi? Tuosta on lyhyet valot menneet niin surkeeksi että olisi sama vaikka joku lämmin kekäle sielä yrittäisi loistaa. Polttimolle tulee hyvä jännite ja maatakin saa kunnolla, lamppu palaa kirkkaasti mutta valopa ei tule umpiosta pois ::)
Tilasin jo tuommosen: https://www.louis.eu/artikel/ellipsoid-headlight-h1/10033012?list=186fad8bf9352c9ac4ea7b0956469e85&filter_article_number=10033012
Kaippa sen sinne jotenkin saa kiinni.
Viime syksynä ja talvena kyllä jo moitin noita valoja mutta ei ne sentään noin surkeet olleet kun nyt. Siis sillä näkee saman kun parkkivaloilla. Mikä lie tullut, heijastinpinnat sulaneet ???
-
Taitaa olla helpon tie, että antaa ne omat valot olla ihan omissa oloissa ja laittaa Led-palkkia ja lisävaloja sinne keulaan.
-
Valot olivat surkeat tonnisessakin Quotassa. Siinä tosin oli kaksi erillistä valaisinta ja kaksi aukkoa katteessa joten muoviumpioiden tilalle värkkäilin kaksi VW Golfin Hella-halogeenilyhtyä. Tuplatehoilla alkuperäisiin. Myös valojen johdotuksen uusin paksummiksi ja releet molemmille polttimoille.
Normaalisti vain toinen paloi koska täytyy akullekin säästää sähköä mutta kun pimeässä tarvitsi lisää valotehoa niin sitä sitten oli ihan erilailla kuin niillä alkuperäisillä pienitehoisilla H4 halogeeneilla. Muoviumpioihin kun ei sopinut laittaa tehokkaampaa polttimoa sillä olisivat sulaneet. Näin kertoi eräs Quotan omistaja tehneensä. Oli harmittanut kun ei ajatellut ensin.
Isomassa Quotassa näkyy olevan valon edessä peräkkäin kaksi muovilinssiä tai ainakin ulompi on muovia. Osa vähästä valosta siroaa muualle eikä valaise tietä.
Autoissa olen oppinut että vanhemmiten siitä ulommasta ei valo enää ihan parhaiten kulje läpi. Kohta kiesi pitää jälleen katsastaa joten linssit pitää taas hioa ja vahata hyvin niin katsastushenkilö ei puutu asiaan. Kerran puuttui, sitten opin. Ovat vielä alkuperäiset. Kohta teini-iässä.
Breezen esitys on varteenotettava jos ei alkuperäistä valaisinta voi tehostaa laittamalla sinne tehokkaita ledejä polttimojen paikalle.
Sellainenkin havainto on tullut tehtyä että jos laittaa tehokkaammat halogeenipolttimot niin ulomman linssin pinnalle eksynyt lika palaa muoviin kiinni ja sileä pinta muuttuu mattapinnaksi. Polttimon lämpökuorma on sen verran suuri.
-
Tätä on pohdittu muuallakin.
www.thisoldtractor.com/moto_guzzi_quota_headlights_for_the_quota_1100.html (http://www.thisoldtractor.com/moto_guzzi_quota_headlights_for_the_quota_1100.html)
-
Tekniikan maailmassa oli purettu 20-vuotias 600 000km ajettu Saab
Myös valot oli huomioitu
(https://cdn.tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/s3/2020/09/31115420/graafi_saab-valot.jpg)
En lähtisi mitään tekemään alkuperäisille muoviumpiovaloille, koska ei se pitkässä juoksussa auta mitään.
Kun kiillotat, niin seuraavana suvena saa kiillottaa uudestaan.
Voihan sinne uudet polttimot laittaa ja varmistaa, että lampuille tulee riittävästi jännitettä, mutta on se semmoista pikkuasioilla pelaamista.
Ellei sinne TunturiTt:n linkin mukaista LED-patteristoa rakenna.
Kannattaa satsata hyviin lisävalihin ja voi sinne kaatumarautaan laittaa lähivaloakin, esim. sumuvalon muodossa.
-
Nuo umpion pohjat harmaantuvat käytössä. Useissa tapauksissa tehokas pesu riittää elvyttämään ison osan valotehosta. Riittävän iso ultraäänipesuri tekee hyvää jälkeä.
-
Tuo on totta, että pelkkä lasin (muövin) puunaus ei auta, vaan se heijastinpinta siellä umpion sisällä on myös hyvin tärkeä elementti.
-
Quotan valaisimesta ei ole kokemusta mutta, muuten olen joutunut huomaamaan tuollaisen projektorivalaisimen olevan keksintö sieltä huonoimmasta päästä.
Pienehköt ulkomitat on ollut aikoinaan tarve moista käyttää?
Pienuus yhdistettynä 55W polttimoon vain kuumentaa lyhtyä niin paljon että, heijastinpinta ei siellä kauan heijasta. Sen jälkeen valoa ei enää tule linssin
kautta ulos. Vaikka kirkkaalta näyttäisikin päällepäin, umpion sisäpinta voi olla jo mustalla muovilla.
Kuumenemisesta johtuvan jäähdytystarpeen vuoksi, valaisimessa on usein myös järjestetty ilmankierto sen sisälle. Seurauksena sisäpuolelle kertyy pölyä ja muuta törkyä. Silloin voi pesusta olla apua jos lyhty on vielä uudehko.
Kaikki tapaamani projektorivalot ovat olleet purettavissa ristipää ruuvimeisselillä. Myös osat ovat olleet pitkälti vaihtokelpoisia sekä muutos kaukovalo/lähivalo on onnistunut helposti.
Iso pyöreä H4 valaisin tilalle.
-
Iso pyöreä H4 valaisin tilalle.
Kyllä, kuten aiemmin jo todistelin. Ongelmana on, todennäköisesti, sittemmin, muovinen kuorirakenne valaisimien edessä. Säteilylämpö voi olla varsin tehokasta umpioiden edessä olevan muovilevyn suhteen. Hetken on hyvä mutta myöhemmin muovi haurastuu. Onko kyseinen muovi edes tarpeellinen? Saako sen irti?
-
Ongelmana on lähinnä tökerö ulkonäkö, jos tuohon kookkaan pyöreän umpion laittaa.
-
Olinkin ihmetellyt oman 1100:n ajovaloa. Se on lasikuorinen umpio H4 lampulla ja istuu katteen reikään kuten alkuperäinen. Varaosakirjahan (SD) ei sellaista tunne. Tuosta jutun linkistä päätellen se on varmaan sitten Yamahan umpio. Japan siinä lukee ja ihan E hyväksynnöillä. Valotehoista en osaa sanoa.
-
Valohommissa kannattaa luottaa perinteiseen seinätestiin.
Jos valo näyttää seinää vasten kirkkaammalta kuin toinen valo, niin sitä se on myös muualla.
Minulla on autossa toisella puolella muutaman vuoden ikäinen umpio ja toisella puolella 15 vuotta vanha umpio.
Vaikka se vanha umpio on puunattu pari vuotta sitten, niin valon kirkkaudessa on huomatta ero.
Joten jos epäilee oman kulkupelin valoja, niin valot kohti seinää ja viereen näyttää tavallisella LED-taskulampulla.
Jos taskulamppu on kirkkaampi, niin jotain on syytä tehdä tai välttää pimeässä ajamista.
-
Tämä ei liity mitenkään mihinkään...
Mielestäni sain vihdoinkin hyvän kuvan Quotasta tuola Ilmajoen lakeuksilla, vahinko vaan kun ei ollut oikea kamera joukossa, tämä on kännykällä. Mutta silti. Pakko jakaa näin somessa ;D
-
Aakeeta ja laakeeta Quatalla!
Hyvä kuva!
-
Eilen tuli heitettyä pikku lenkki Brevalla, mutta kelit on kyllä jo aika kovat. Lämpöasteita oli muutama, mutta kova tuuli ja syksyn lehtilimasta liukastuneet tiet veivät ajelusta pois parhaan terän. Täällä ylhäällä aurinko näyttäytyy enää matalalla horisontissa, joten vasta-aurinkoon ajaminenkin on epämukavaa kun aurinko ei vaihda lyhyille. Akku kuitenkin tuli ladattua ja sehän on ihan hyvä juttu.
-
Hieno otos Samilla!! Vuoden Kuva numero ykkönen "Moto Guzzi auringonlaskussa" luokassa!!! ;D
Jouko
-
Nurkkiin on unohtunut tuommonen MotoMatilta joskus 1100 cafferaaseriin haettu 7/33 perä, sillä kombolla ei tosin paljoa ehditty ajaa ennenkö meni purkuun. Tämän samaisen quotan varaosiksi siis. Nyt tuo tuli vastaan kun romuja kollasin. Tekisköhän se hyvää quotalle.... 1100 calin se ainakin herätti iloiseen kulkuun ja kyllä tuossa quotassakin saisi olla enempi kierroksia. Pitää varmaan testata.
-
Kannattaa varmaan testata, niin selviää käytännössä sekin!
Quotan kone tuottaa parhaimman väännön huomattavasti alemmilla kierrosmäärillä, kuin suurimman tehonsa. Luulisi näin maallikon ajatuksilla, että tiheämmällä perälle vaihdettaessa takapyörä pyörisi moottorin parhaiten vääntävällä kierrosalueella nopeammin kuin vakioperällä, jos vakio on tuota harvemmilla välityksillä? Parhaimman tehon alueella taitaisi huippunopeus pudota(kunhan ei vaan menisi ylikierroksille :D)Jos näin ajatus, niin perän vaihto saattaisi olla hiekkateille hyvinkin onnistunut ratkaisu. Polkuja unohtamatta. Pidemmän matkan ominaisuudet asfalttiteineen tuskin on perän vaihdon perimmäinen ajatuskaan ;) Mutta jos vaihto olisi harvemmin välitettyyn, niin jo vain matka taittuisi varmasti nopeampiakin teitä kaipaavallekin!
Jouko
-
Vakio perä tässä quotassa on 8/33, kuten taitaa olla kaikissa 1100 moottorisissa. Taisivat mainostaa silloin aikoinaan että suurempi kone=suurempi vääntö ja sallii pitkät välit. Parempi se 7/33 silti mun mielestä on sekä tonniseen että tonnisataseen. Ainakin tässä tapauksessa kun mettässä möyritään ja ykkönenkin tuntu liian pitkältä.
Tässä on vielä vakio moottorinohjaus, sytkäkartta sielä on ainakin ihan perseellään noin 3500rpm asti. Imuroin siitä joskus kartan mutta jotain matoja siinä tuli vastaan enkä ole siihen jaksanut perehtyä sen kummemmin. Ehkä nyt talven aikana ehtisi panostaa. Saisi tuostakin koneesta paljon enempi irti ja mukavamman kun säädöt olisi kohdillaan.
Otin wingin isommasta pleksistä pois reilut 30cm. Jäi hyvä pätkä pleksiä jouten. Ja kun tuo Quotan kate ei ollut mikään maailman paras niin tein siitä ylijäämästä siihen tuommosen. Tuntui toimivan ihan hyvin, sen mitä ehdin kokeilla. Ei kaunis mutta toimiva.
-
Sielä se nyt on 7/33. Kovasti ainakin uskon että hyvä perä Quotaan mutta tuo että lämpömittari näyttää nyt -27 estää aika tehokkast kokeilemista tien päällä.
Tuo keskiholkki on ainut mitä pitää vaihtaa näissä perissä keskenään kun haluaa välityksiä vaihtaa. Siinä on vajaan sentin ero pituudessa. Helppoa. Käy puoleen tuntiin ens kerralla jos tulee tarve palata entiseen. Ei sen kummempi välityksen vaihto kuin ketjuvetoisessa. On tässä entisessä Guzzin hitaassa tuotekehityksessä se hyvä puoli että osat käy suurinpiirtein ristiin pitkällä aikavälillä.
-
Tuo keskiholkki on ainut mitä pitää vaihtaa näissä perissä keskenään kun haluaa välityksiä vaihtaa. Siinä on vajaan sentin ero pituudessa.
Ei tuo ole takapyörän laakereiden välissä oleva keskiholkki vaan perään prässätty holkki, joka määrittää perän ja navan välisen etäisyyden :) Itse huomasin että noissa takanavoissa on eroja: Esim. Cali 1100-96:ssa takanapa on leveämpi kuin 130-rengasta käyttävissä. Swingiä on tällöin siirretty oikealle ja takanapaa vastaavasti vasemmalle saman verran tuon kuvassasi olevan holkin avulla. Näin on saatu 140-takarengas haarukkaan. Jotta perän ja takanavan väliin ei jäisi ikävän näköistä rakoa, niin uudemmassa navassa on leveämpi laippa joka siis peittää tuon raon. Pinnojen reiät ja pinnakulma navan ja vannekehän suhteen ovat näin pysyneet ennallaan.
Itsekin vaihdoin tuon samaisen holkin kun laitoin vanhan mallisen navan Caliin.
-
Isolohkoisissa on tullut monenlaista perävaihteen ja pyörännavan välistä holkkia vastaan. Eroa on läpimitassa eli akseli on alkupäässä valmistusta noin vuosina1966 - 1973 ohuempi että sitten on myös vaihtelua pituudessa, juurikin kuin edellä mainittiin, eri levyisten takanapojen suhteen. Perät ovat yhteensopivia mikäli on aina akseli/takanapakohtainen holkki laittaa tilalle. Ei ole kummoinen osa sorvatakaan sopiva.
-
Neljä tankillista nyt Quotalla ajettu talven jälkeen ja kulutus näyttää näin kylmilläkin keleillä pudonneen melkein litralla. Tämän kauden keskikulutus 5,5 kun ennen 6,3. Kun keli lämpenee niin menee varmaan lähemmä 5L/100km. Välitysten vaihto teki varmaan suurimman osan, pikkusen ruisku/sytkäkarttaakin muutin mutta vain hyvin vähän. Lämpötila-anturiin en vielä ole pastaa laittanut kun muistin sen vasta juur äsken. Pitää sekin vielä tehdä.
Huomattavasti mukavampi ajettava tuolla 7/33 perällä. Tuntuu että voimaakin muka olisi. Eikä tarvi joka välissä vaihdekeppiä ronklata. Toki jossain 130km/h jälkeen jo kone huutaa mutta eipä tällä niissä nopeuksissa viihdy muutenkaan. 105 nopeusmittarissa on nyt aika tarkasti 4000 rpm, 130kmh 5000rpm jne. Vakio pakoputkikin kätkee hyvin tuon koneen huudon.
-
Mittaristonkin vaihdoin kun alkasi ne väpättävät Vegliat ottaa päähän. Nyt on vaihdenäytöt jne nykyaikaa. Koson mittari, jos mulla joskus jossain muussa mopossa mittari lakkaa pelittämässä niin tommosen laitan tilalle, halpa ja helppo asentaa.
-
Ikkala mainitsi että tiheemmällä perällä kulutus pieneni. Sama kokemus itselläni. Kun se ajo on kuitenkin pääosin alle 100 km/h vauhtia niin silloin saa ison pykälän käyttöön hyvin aikaisessa vaiheessa verrattuna vakioperään.
Saman ilmiön sain aikaan suuriruokaiseksi moititussa 1400 Californiassa kun laitoin pienempikehäisen rengastuksen taa. Ei se silti mikään säästöpossu ole mutta menoliemihinnoittelu huomoiden pysyy ajo taloudellisempana.
-
Kummallinen Guzzi tämä mun Quota. Sitä ei tarvi joka ajoreissun jälkeen ruuvata. Itse asiassa se on toiminut jo pelottavan pitkän aikaa ilman ongelmia. Onkohan siinä jotain vikaa...?
Hyvää Vappua! ;)
-
Vaputus vastaanotettu. Rairai!
Tonnisesta (käytännössä 950 kone piristettynä ja laihaseos-ohjelmilla.) tekivät laihaseosmoottorin. Kone kävi riittävän lämpimänä että palamistapahtuma oli haluttu ja polttoainetta kului vähän. Mutta koskee vain tonnista (950cc) mutta ei sitä myöhempää 1100-versiota.
Erikseen edellisestä: Molempia olen ajanut ja nyttemmin on harmittanut että en ole ottanut talteen tuota pyörää jossa on 950-kone. Rouhea laite ja kulkua oli riittävästi. Helposti meni rikki 200km/h. Jälkimmäinen tuote 1100-versio on aika köppänen edellämainittuun nähden.
Tonnisen Quotan valmistus loppui EU-laisäädäntöön. Liikaa typen oksideita päästössä mikä aiheutti valmistuksen lopettamisen. Molempia malleja olen ajanut. Myöhempi on hallintalaitteiltaan ja jousitukseltaan kesytetty versio. Mutta ihan toimiva käyttöpyörä. Suorituskykyky keskinkertainen.
-
Ruuvaamisesta sen verran, että Brevan kanssa lähti viidestoista kausi käyntiin. Yksi takapyörän laakeri on rasittanut korjausbudjettia. Vaihdettiin uusi laakeri Unkarin Györissä joskus kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen on vain ajeltu.