Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: jiiäs - Elokuu 04, 2019, 21:27:20 ip
-
Tavallaan onneksi, muuten olisin ihmetellyt, että eikö tässä vm 2009 mallissa ole mitään vikoja...
Mutta vakavasti puhuen tänään vintage yllätti minut, kun olin avaamassa hallin ovea, eli pysähdyksissä moottori käynnissä, vaihde vapaalla istumassa pyörän päällä, ja valot itsestään sammuivat. Valojen katkaisin ei toiminut eikä vilkkujenkaan. Hetken kuluttua valot tulivat takaisin päälle ja kaikki toimi normaalisti. Ajoin sitten halliin parkkiin. Valojen sulakkeet tarkastin, silmämääräisesti kunnossa.
Olen ajanut pyörällä nyt viitisen sataa kilometriä, mutta aika paljon valoisaan aikaan eli en tiedä, onko valojen sammumista tapahtunut ajossa aikaisemmin.
Pyörän mukana tuli huollon paperit, joista viimeisessä (17.8.2018, RMHeino) kerrotaan tilatuissa töissä:
”Ajovalot toimii pelkästään sateella, kuivalla kelillä pimeät. Vilkut toimii.
Asiakas saanut itse korjattua, ei tarvetta tehdä tälle mitään.
Tuodessa asiakas sanoi, että ihankuin matkalla huoltoon ajovalot olisivat välillä sammuneet. Pihassa kuitenkin kaikki pelasi OK.” Ja työselosteessa mainitaan: ”ajovalot näyttivät pelaavan kuten pitääkin”.
Olen itse sen verran aloittelija näissä pyörähommissa, että jos jollakulla olisi antaa vinkkiä, mistä kannattaisi alkaa vikoja etsiä, se olisi kovin tervetullutta. Ajattelin kyllä koittaa, jos saisin tuon entisen omistajan puhelimen päähän (ellei ole täällä?) ja kysyä asiasta. Itse kun ostin tämän liikkeestä.
-
Kytkentäkaavio esille ja etsimään kaikki aiheeseen liittyvät johtosarjan liittimet. Kun lähtee ajovalosta päin seuraamaan johdinta niin löytää suurella todennäköisyydellä kaikki asiaankuuluvat liitokset, releet, relejalat, sulakejalan liitokset ja kytkimet. Se voi jo korjata asian kun löytää löysän liitoksen tai hapettuman. Ryhmäliittimessä yksittäisen liitoksen löysyy ei helposti selviä. Joskus on tarvinnut liitin purkaa, testata yksitellen jokainen liitos ja löytää heikko liitos ja kiristää se. Katkaisijat ja kytkimet ovat hieman hankalampia tutkia mutta nekin pääosin saa avatuksi ja elektroniikalle tarkoitetulla puhdistusspraylla suihkutella ja paineilmaa perään. Sähkölaitteille tarkoitettu suojavaha pitää vaivat pitkään loitolla.
Myös aiheeseen liittyvät maajohdot on syytä tutkia. Jos keulan ja rungon välissä ei ole maajohtoa sellainen kannattaa asentaa.
Joskus on käynyt niin että johdin ei olekaan kunnolla kiinni liittimessään. Sekin viittaa samaan suuntaan kuin "pelaa sateella" -juttu. Viittaa siis löysään tai hapettuneeseen liitokseen.
Kytkentäkaavio: http://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1100/1100California_Vintage_2008.gif
Klikkaamalla kuvaa saa sen suurenemaan.
Samassa osoitteessa on rutosti tietoa Guzzeista: http://www.guzzitek.org
Muista laittaa pieni lahjoitus ylläpitäjille.
-
Haiskahtaa todella vahvasti maavialle. Nimenomaan sen puutteelle. Maa tulee nyt ohjauslaakereiden kautta ja siksi pätkii.
-
Umpio irtoaa yhdellä ruuvilla jos haluaa tarkastaa lampun sisällä olevat liittimet. Relekin voi olla syypää, useammin varmaan kosketushäiriöt.
-
Heitänpä hihasta arvauksen. Jos ajovalot ja vilkut olivat pimeänä, voisi vikaa etsiä akun +napaan tulevasta johto/ liitinsikermästä.
Sulakkeille 2,3 ja 5 sähköä tuova johto/liitin huono siellä?
-
Kiitoksia vastauksista! Tässäpä on sitten puuhaa seuraavaan vapaaseen rakoon. Opetteluhommiksi samalla menee, itsellä kun ei ole tällaisesta värkkäämisestä oikeastaan lainkaan kunnon kokemusta. Täytyypä laittaa pikkulahjoitus tuonne tekniikkasivustolle, kun käyn siellä latailemassa.
-
Tähän tuli taas pikkuyllätys mukaan. Valot sammuivat kotiinpaluumatkalla ihan kodin vieressä (ajettuani puolisen tuntia) ja pysyivät poissa poissa sen verran, että pääsin halliin saakka. Siellä sitten kokeilin moottori käynnissä, vaihde vapaalla, mikä pelaa, mikä ei: vilkut ja rkisterikilven valo toimivat; ajovalot edessä ja takana eivät toimineet, kaukovalot eivät toimineet, lisäsumuvalot eivät toimineet ja jarruvalo ei toiminut. Sammutin moottorin, jonka jälkeen kaikki toimi taas normaalisti. Tarkemmin: olin pyörän päällä, joten ajattelen, että valot eivät toimineet, kun en nähnyt valokiilaa, mutta on myös mahdollista, että ne olisivat palaneet himmeinä.
Yllätys oli kuitenkin siinä, että tuolla ensimmäisessä viestissäni kerroin, että silloin vilkutkaan eivät toimineet. Jostain syystä ne nyt toimivatkin.
Sain myös edellisen omistajan kiinni ja hieman selkoa taustalta: hän ajoi pyörää uudesta saakka eikä valoissa ollut ongelmaa, kunnes viime kesänä ajokaverit huomasivat, että ajovalo on himmeä. Hän irrotti ja kiinnitti valojen releet ja suihki crc:tä joka paikkaan eikä ongelmaa enää esiintynyt ja ajatteli sen poistuneen kokonaan. Kertoi myös sellaisen, että joku vuosi sitten startti oli lakannut toimimasta, ja siihen oli vaihdettu startin rele.
Koitan kaivella sitä ongelmaa esille ajelemalla, että pääsisi kokeilemaan, mikä toimii, mikä ei. Sitten vien pyörän Nurmen Markolle Piikkiöön, itsellä kun ei osaamisen ja välineiden puutteen lisäksi ole edes mitään paikkaa, missä pyörää kopeloida, niin ei oikein opettelukaan onnistu. Minulla on pyörän säilytykseen vain ruutu autohallissa eikä siellä saa eikä oikein voikaan puuhailla, kun ei osia ja välineitä saa oikein mihinkään. Valoakin on vain vähän.
Jos nämä uudet tiedot kenellekään antaa mitään vihiä, niin kaikki neuvot ja vihjeet otetaan edelleen ilolla vastaan.
-
Nyt pääsin testailemaan, sillä tuntuu, että valot sammuvat vähän väliä, kun on jonkin verran ajellut ja moottori kuuma...
Eli parkkivalot toimivat edessä ja takana, samoin vilkut. Ajovalot, kaukovalot, sumuvalot, jarruvalot ja äänitorvi ei toimi.
-
Onkohan releiden kannat missä kunnossa? Siellähän on monella ollut vikaa jo suht uudesta.
-
Oikean sivukoteleon alla on relekisko. Sen puhtaus ja liitosten kunto on vanhuuttaan kärsinyt. Laitosta ei ole mitenkään suojattu vaan maailma laahaa sitäkin lian, kosteuden ja korroosion kera.
Nyt ei ole Vintagen relepalkista kuvaa mutta Centauron samanlaisesta on.
Useimmat sähköviat löytyvät sieltä. http://www.motomatti.fi/2017/07/centauro-v10-kunnostus-ajokayttoon-osa_46.html
Asia on niin että relepalkissa on neljä arkaa kohtaa.
1) Releiden liittymät liittimiinsä joita on releestä riippuen 2 - 5 liitintä per rele.
2) Liittimen liitos johtimeensa. Tyypillisesti syöpynyt tai muutoin löysä.
3) Vika releessä. Voi toimia toisinaan tai sitten ei.
4) Releet ovat väärissä liittimissä.
Lisäksi virtalukon ja kahvakytkinten toimintahäiriöt.
Kaikkiin näihin on selkeä korjaustapa. Eikä se ole CRC. Reissun päällä siitä voi olla apua.
Vintage alkaa olla jo "siinä iässä".
-
Kiitoksia. Noita releitä täytyy mennä katsomaan tarkemmin. Sitä nyt varmasti voi tehdä tuossa hallissakin.
Ajelin pyörällä lisää iltaa kohti sillä seurauksella, että nyt valot ovat pimeänä melkein koko ajan eivätkä mene päälle edes sammutettaessa ja käynnistettäessä uudelleen. Sammuneiden ja palavien lista on muuten sama kuin tuossa ylhäällä kirjoitin, mutta unohdin listata mittariston valot, jotka kyllä palavat samoin kuin parkit ja vilkut.
Oma päättely nyt menisi ainakin sinne startin releen suuntaan, koska eikös nämä pyörät täydy suunnitella siten, että kun käynnistyksen ajaksi haluaakin ohjelmoida pyörän sammuttamaan valonsa ja muut ”tarpeettomat” sähkönsyöjät, niin parkkien ja (hätä-) vilkkujen on joka tapauksessa voitava olla päällä starttauksenkin ajan. Eli jostain syystä startin rele katkaisisi virran sieltä, missä se tekee sen startatessakin. Se selittäisi nämä kaikki viimeaikaiset ongelmat, vaan ei kuitenkaan sitä ensimmäisellä kerralla tapahtunutta vilkkujenkin pimentymistä.
-
Katso pyörämallisi kytkentäkaaviosta mihin ja miten valojen johdot menevät. Kytkentäkaavio on hyvin looginen.
Tässä vuoden 2008-mallin kaavio.
http://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1100/1100California_Vintage_2008.gif
-
Katso pyörämallisi kytkentäkaaviosta mihin ja miten valojen johdot menevät. Kytkentäkaavio on hyvin looginen.
Tässä vuoden 2008-mallin kaavio.
http://www.guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1100/1100California_Vintage_2008.gif
Kun tuotakin kytkentäkaaviota lukee sillä silmällä huomaa, että miinusjohtimena on käytetty pyörän runkoa. Maadoituksia on siellä sun täällä, mutta ei ole piirretty miinusjohdinta, se on siis pelkkä runkometalli. Ei ole myöskään piirretty, missä vaihtuu rungon kiinteä osa liikkuvaksi keulaksi.
Kun lukee tuota tarinaa edellä ja vikaoireita tulee kyllä ajatus, että jäljet johtavat sylttytehtaalle. Suunnittelija on jättänyt pois johtonipusta sen johtimen, joka yhdistää pyörän runkometallit ohjauslaakerin ylitse keulan metalleihin. Jos sen sinne väkästää niin ei siitä ole ainakaan haittaa, jos siis po. Vintagen kytkentä on vähänkään kuvan kaltainen.
<mielipidettä>On jokseenkin hassu ajatuskin: miten kukaan on voinut suunnitella sähköpiirit niin, että virta kulkee ohjauslaakerin läpi. Eihän asia tietenkään minulle kuulu, mutta minä vaan kysyn...</mielipidettä>
Mahdollisimman hyvin taipuilevaa ja mielellään 2 - 3 mm paksua johdinta siihen samaan nippuun, jossa muutkin johtimet kulkevat keulaan, antaen löysää käännettäessä sarvista. Johtimen päät sopiviin maadoituspisteisiin kummassakin pääteosoitteessa hyvillä kaapelikengillä.
Muitakin vikamahdollisuuksia voi tietysti olla kuten on jo esitetty, eikä kaikenlainen sähköliitosten puhdistus, kiristys ja voitelu koskaan ole huono ajatus. Minä käyn ne kaikki läpi rutiin omaisesti aina keväällä ennen kuin yritänkään käyntiin. Samalla pysyy hyvin mielessä, missä hiivatissa mikäkin liittimen rääpäle piileksii, ja sen löytäminen sitten tarpeen tullen, vaikka reissunpäällä, on monin verroin helpompaa.
-
Hajakentälle:
Useissa italialaismerkeissä käytetään runkoa maajohtona. Joskus sekään ei toimi. Ainakin Morinissa, Ducatissa, Benellissä ja Guzzissa ovat kytkennät olleet runkomaadoitettuja. Ohjauslaakerit toimivat johtimina. Myös laakerit kärsivät.
750-Benellissä oli sekin hauskaa että ohjaustankokin oli osa maadoitusta. Säästetty pari johdonpätkää että kahvakytkimille ei erikseen tarvitse maadoitusta. Samaan aikaan 70 ja 80 -luvuilla oli samoja kytkinlaitteita myös Guzzeissa, samaa firmaa kun olivat.
Siksi olen oppinut laittamaan heti uuteen pyörään maajohdon rungon ja keulan väliin ja lisäksi, joissain tapauksissa, myös vilkuille, takavalolle ja rungon ja moottorin välille mutta siihen yhtä vahvan kuin on starttikaapeli. Yleensä ne saa piilotettua. Kuten piti tehdä myös California 1400:sen sähkönkulun varmistukseksi uutena ennen ajoon ottoa. 35.000 km ajettu eikä yhtään analogiapuolen sähköhäiriötä. Poistin myös eräitä hankalan paikan kytkimiä pois toiminnasta ja korvasin ne analogiapiireillä jotka muuttavat signaalin can-väylä-yhteensopivaksi digisignaaliksi.
-
Tavallinen punottu maadoitusliuska rungon ja valorautojen väliin. Kestää hienosti kääntelyn.
-
Sellaista edistystä on tapahtunut noissa kytkentäkaavioissa, että Nevada/V7 uusimmat kytkennät on piirrtetty siten, että maadoituksia on ainakin neljää erilaista piirrosmerkkiä. Niiden ero on siinä, että ne on piirretty tutulla kolmen eripituisen viivanpätkän muodostamalla kolmiolla mustalla, valkoisella tai niiden yhdistelmällä. Valkoisella tarkoitan sitä, että viiva on ikään kuin ohut musta kehys ja sisältä tyhjä, siis pikkuriikkinen suorakaide.
Niissä maadoituksissa, joka muodostuu kyseisestä laitteesta itsestään, kuten sytytystulppa tai starttimoottori, ovat kaikki kolme viivaa valkoisia.
Niissä paikoissa, joissa maadoitus on kytkentä, puristusliitos tai muu, ja maajohto jatkuu siitä johtimena, yleensä sininen, jonnekin muualle ja liittyy runkoon jossain paikassa, jota ei ole välitetty yksilöidä, kaikki kolme viivaa ovat mustia.
Niissä paikoissa, joissa maajohdin luikertelee yksinään jonnekin pitemmälle tuntemattomaan tai ainakin yksilöimättömään kohtaan ja kytkeytyy siellä rengaskengällä ja ruuvilla runkoon, on alin, lyhin pikkuviiva valkoinen ja muut mustia.
Niissä laitteissa, joissa on oma runkoliitin myös miinukselle, litteä "abiko" tyylinen tai muu, kuten tööttä, on keskimmäinen pikkuviiva valkoinen ja muut mustia.
Nevadassa keulan ja sarvien kaikilla sähkölaitteilla on omat miinusjohtimet, siniset, ja ne kulkevat tuppiputkessa ohjauslaakeriputken ohitse pyörän sassikseen. Koko keulassa ei ole missään maadoituspultin päätä näkyvissä. Olen pannut merkille, että tupessa oleva johdinnippu menee aika kireälle kun sarvet käännetään täysin vasemmalle. Siinä on tiellä muutama metalliosan kantti, joiden taakse nippu jää pinteeseen ja on vaarassa mennä rikki. Se kannattaa aina pestessä tai muuten tarkistaa ja työnnellä niin, että sillä on tilaa. En ole keksinyt sille mitään pysyvää ratkaisua, mutta ei ole Luigikaan.
Runkomaadoitus ja rungon käyttö miinusjohtimena on aika pakollista kaikilla moottoriajopeleillä jo siksi, että sytytystulpat, -puola, käynnistin ym. ovat niin rakennettuja.
Jotta asiassa ei päästäisi näin helpolla, ovat jotkut suunnittelijat tehneet joillekin laitteille kytkinohjauksia myös miinuksen puolelta, muistattehan sanonnan: "se saa maata siltä kytkimeltä, releeltä, anturilta jne..." Sellainenhan on esim. ölynpainemikrokytkin vieläkin. Hyvin tavallista se on historic luokan ajopeleissä. Kai se oli yksi tapa säästää kuparilankaa.
Liittimien hapettumisen, ja autonkorin ruostumisen, eräs syy on myös se, että kuluttajien yksinkertaisuuden ja jääräpäisyyden vuoksi sähkövirta pakotettiin kulkemaan takaperin. Piti noudattaa sitä sopimuksenvaraista periaatetta, että sähkö tulee +johtimesta ja menee takaisin miinusjohtimessa. Se oli järkeenkäypää niin. Oikeasti sähkövirta kulkee miinuksesta plussaan, koska se virrankantaja on elektroni. Ihan alkuun ajoneuvojenkin sähköpiirit tehtiin niin, siis +maadoitettuna. Se johtui juuri galvaanisen syöpymisen estämisestä niissä paikoissa, jossa oli pakosti kahta eri metallia sähköliitoksessa. Kuluttajan päähän vaan ei voinut mahtua, kuinka sähkön "kuuma lanka" voi olla miinusmerkkinen?
Asiaan... Onko keulan maadoitus/miinusjohdin järjestetty ohjauslaakerin kautta? Onko se järjestetty omalla johtimella ohjauslaakerin ohi, mutta se johto onkin katkennut/löystynyt? Se asia voidaan mitata volttipuntarilla. Jos keulan puolella on runkoon pultattuja johtimenpäitä, se on jo merkki siitä, että ohjauslaakerilla on sähköhitsausvalokaari kuulalaakerissa aina toisnaan. Löytyy sieltä keulasta kirkasta metallia kuitenkin sen verran, että sinne saa yleismittarin mittajohdon hauenleualla kiinni. Samanlainen kytkentä pyörän sassiksen puolelle lujasti runkoon. Mittariin alue 20VDC, napaisuudella ei ole väliä, jos mittarilla on +/- etumerkkitoiminta, muuten +keulan puolelle. Ajovalo päälle ja mittaria tiukasti seuraten käännellään hiljaa sarvista keulaa puolelta toiselle. Mittariin ei saa ilmestyä yhtään volttia. Millivoltteja voi näkyä, 2VDC-alueella, mutta nekään ei saa vaihdella käännellessä. Jos sähkö kulkee rasvaisen laakerin kautta, se ylimenovastuksen jännitehäviö, jota tässä testissä mitataan, näkyy eniten siinä maantieajon keskikohdassa, jossa kuulalaakerin pinnoissa on eniten hitsauskipinöiden paloarpia, tai miinusjohdin on olemassa, mutta liitos löysä ja liikahtelee myös kun nippua käsin heiluttaa, mutta johtimella ehjänäkin on millivolttiluokan jännitehäviö, joka häviää kun ajovalo sammutetaan. Aika helppo ja siisti testi, sanoisin.
-
Tässä jutussa on oikein hyvä kuva mitä sähkön kulku ohjauksen alalaakerin läpi kulkiessaan tekee. Kun kelailee hieman alaspäin.
http://www.motomatti.fi/2017/06/breva-750-keulahuolto.html
Sittemmin laitettiin maajohto keulan ja rungon väliin.
Sekin pitää tehdä taiten: liitinkenkien alta on maali poistettava että kengät saa kunnon kontaktin runkoon ja keulaan. Onnistuneen asennuksen jälkeen kohde ylimaalataan että näkyviin jäänyt metalli ei ala hapettua. Itse käytän usein tuplajohtoa joilla yhteiset liittimet päissä.
-
Jos epävarma, niin tuon tyylinen runkoa vasten.
(http://www.millbrook.fi/uploadkuvat/kielisoittimet/LW-3A.jpg)
-
Nyt pääsin testailemaan, sillä tuntuu, että valot sammuvat vähän väliä, kun on jonkin verran ajellut ja moottori kuuma...
Eli parkkivalot toimivat edessä ja takana, samoin vilkut. Ajovalot, kaukovalot, sumuvalot, jarruvalot ja äänitorvi ei toimi.
Minunkin mielestäni vikaa pitää nyt etsiä ja korjata releosastolla seuraavaksi. Edellinen vikakuvaus viittaa joko startin releeseen, kaaviossa #23) tai sen liittimiin. Ja/tai valoreleeseen, kaaviossa #22) tai sen liittimiin. Ne vain pitäisi tunnistaa relepalkista. Vaihtaisin nuo releet uusiin ja kiristäisin tai vaihtaisin kantoihin uudet liittimet. Vanhoja liittimiä pitäisi puhdistaa kontakti sprayllä ja paineilmalla kiristelyn yhteydessä.
Jos tästä ei ole apua, ihmetellään lisää.