Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: NorgeGTL - Heinäkuu 23, 2019, 21:45:56 ip
-
Tutkiskelin asiaa ja ´03:ssa olisi 6304 eli 20 x 52 x 15 ja uudemmissa "normaali" 6204 eli 20 x 47 x 14. Onko muka noin? ´03 Titaniumissa oli ainakin 6204. Ei viitsisi purkaa rengasta irti tuon vuoksi kun tarkoitus on ostaa kotihyllyyn. Tietty asian saatta todeta muuten mutta kuitenkin.
-
2002 tehty EV:ssä on molemmat:
Edessä on 6304RS ja takana 6204RS.
Näkeehän sen koodista laakereiden kyljissä tai työntömitalla.
-
´03:ssa olisi juuri noin. ja ´04:ssä sitten myös edessä 6204. Eli paras tarkistaa eikä luottaa tuuriin kun varalle hankkii. Kas kun kuitenkin on sekasta...
-
On tosiaan erikoista että edessä on siirrytty pienempiin laakereihin.
Tuli myös mieleen että jos osia tilaa vaikka rekisteröintipäiväyksen mukaan, niin saattaa heittää.
Tuo omani on papereissa -04, mutta runkonumerot kertoo valmistuneen -02.
-
Eturenkaan vaihdon yhteydessä ihmettekin laakerien jäykkyyttä vapaanaollessa. Saattahan tiivistetyt laakerit olla hieman jäykkiä. Näyttää olevan laakerien ulkokehän lukitus vain yhdellä puolella, vaikka ura on molemmilla puolilla. Varmaan jos väliholkki olisi kulunut, niin laakerit saattaisivat aiheuttaa kangertelua. Koeajossa kuitenkaan ei lämpenemistä tapahtunut ja välystäkään ei ollut laakereissa. Varmaan pitää hankkia pari 6204:sta varalle .
mr
-
Monesti pyöränlaakerit kestävät saman ajan kuin pyöräkin. Kymmeniä vuosia. Satoja tuhansia kilometrejä.
Laakerit pilaa akselin liikakiristys, yli-innokas pyörän peseminen, säilytys ulkotilassa tai alttiina lämmönvaihteluille.
Kovin tyypillistä on että akselimutteri vedetään hammas irvessä tiukkaan vaikka ei se mutteri paljoakaan sitä akselia pitele kiinni. Ylikiristettäessä akseli käy niin että metalli antaa jostain periksi, useinkin laakereiden väliholkista, laakerin sisäinen välys menee silloin nollan tuolle puolen eikä pelaa kauaakaan kun on polttanut voiteensa pois kuumetessaan.
Painepesuri on hyvä laite mutta ei oikein sovellu moottoripyörän pesuun muuten kuin huuhteluasetuksella jolloin vesi on sumumaista eikä siinä ole painetta liikaa.
Runsas pesuaine menee myös laakereihin. Ajon jälkeen pitää antaa pyörän jäähtyä kunnolla ennen pesua. Lämmin laakeri jäähtyessään vetää veden sisäänsä jos sitä on tarjolla.
Laakereiden pitää lämmetä ajossa jonkin verran. Se parantaa voitelua.
Kalliimmissa pyörissä on pyöränlaakereiden edessä huulitiivisteet. Niiden takana vielä suojatut laakerit. Huulitiivisteet tarvitsevat voitelua aina silloin tällöin. Renkaanvaihdon yhteydessä voi katsastaa niiden kunnon sekä vilkaista huulitiivisteen ja laakerin väliseen tilaan. Siellä pitää olla tyhjää eikä ainakaan likaa vaan tilkka vaseliinia. Paljo vaseliini tulee pois ja eksyy jarrulevylle. Akselin ympärillä olevat holkit ovat tarkasti mitoitettuja eikä niissä saa olla likaa eikä ainakaan ruostetta. Niissä pitää olla siistinä ainakin ne pinnat joihin huulitiivisteet koskettavat sekä holkkien päädyt.
-
Yli-innokas peseminen= painepesurilla kosketusetäisyydeltä. Tästä hyvä esimerkki kaveriltani, joka osti hyvinkin tuoreen pyörän viime talvena. Ilmeisen hyvin pidetyn oloinen ja siisti peli. Pyörää irroittaessa ei sitten ollut akseli lähteä mihinkään. Kävi ilmi, että laakereiden väliin oli päässyt vettä ja se oli ruostuttanut väliholkin akseliin kiinni. Myös laakerit olivat tiensä päässä, kun niitä käsissä pyöritti.
Saman kaverin vaimolla oli uusimmassa pyörässä ostettaessa tehdyn rengashuollon aikana huomattu rahinaa pyörän laakereissa. Pölysuojien alle katsottaessa oli selvää, että vettä oli painettu paineella laakeriin.
-
Usein laakerin kohdat ovat likaisen näköisiä ulospäin. Johtuu siitä että pieni osa laakerin vaseliinista pölysuojan tai sen edessä olevan huulitiivisteen takaa etsiytyy ulkotilaan. Siihen sitten kertyy, aivan vaarattomasti, pölyä joka näyttää ikävälle lialle. Ei kuitenkaan kannata pestä runsaalla liuottimella vaan laittaa rättiin hieman luotinta ja pyyhkiä lika pois.
Muutamasta pyörästä olen väkipakolla irrottanut akselin. Niille on ollut ominaista pieni ajomäärä ja säilytys ulkona. Kovin homma oli erään California 2:n taka-akseli. Mikään voima ei tuntunut riittävän ja jos voimaa olisi vielä lisännyt niin jotain olisi mennyt rikki. Akseli irtosi ehyenä kun sitä ruosteenirrottimella liotettiin pyörä kyljellään riittävän kauan. Jos akselia pitää irrottaa lyömällä on jo tapahtunut jotain jumiintumista. Akselit pitää kulkea pois ja paikoilleen käsipelissä.
Jumiintumista ehkäisevänä toimena on voidella akseli ja holkkien sisäpinnat aivan ohuelti sitkostetulla vaseliinilla. Paljoa sitä ei tarvita kunhan on levitetty kauttaaltaan. Ylijäämä pyyhitään pois asennuksen jälkeen.
Jos akseli kuitenkin on jo ruostunut niin ruostetta on muuallakin: väliholkeissa, akselin läpivienneissä, jarrukilvessä (takapyörän yhteydessä) ja erityisesti laakereiden keskiörei'issä. Ruosteen pääosan voi hioa hiomanauhalla kevyesti pois akselilta ja holkkien sisäpinnoista.
Holkkien sisäpuolen hiontaan voi tehdä työkalun: parinkymmenen sentin pätkä pyöreää tai kuusikulmaista 8 mm:n tankoa jonka pää halkaistaan rautasahalla 40 - 50 mm:n matkalta. Halkeamaan laitetaan pätkä kaksin kerroin käännettyä hiomanauhaa ja pyöräytetään akselin ympäri. Näin on saatu aikaiseksi hoonauslaite jolla sisäreiätkin tulevat puhtaiksi. Pyöritetään porakoneella.
-
Oma riemunsa on myös huoltamattomissa takahaarukan akseleissa/läpipulteissa.. Ne perhanat on vieläpä pitkiä ja siten myös pitkässä holkissa. Kun pääsee kuivaksi, niin syö vielä pyöränakselia helpommin urille. Sellaisen kanssa taistelu käy työstä.
-
Oma riemunsa on myös huoltamattomissa takahaarukan akseleissa/läpipulteissa.. Ne perhanat on vieläpä pitkiä ja siten myös pitkässä holkissa. Kun pääsee kuivaksi, niin syö vielä pyöränakselia helpommin urille. Sellaisen kanssa taistelu käy työstä.
Samaa mieltä. Erityisesti pikkulohkoisissa voivat takahaarukan laakerit olla kovilla. Ne kun eivät pyöri ympyrää eivätkä lämpene. Kuluma tulee yhteen kohtaan ja ovat ruosteen ulottuvilla. Standardikamaa laakerikaupassa.
Nykyään kun on takajousitus monissa malleissa hoidettu progessiovivuston välityksellä eli CARC-mallit ovat ne siinä iässä että vivustoa kannattaisi vilkaista onko siinä kuinkakin paljon välystä. (Välystä siinä on aina ihan pikkiriikkisen mutta se kuuluu asiaan.) On herkässä paikassa ruostumaan. Itsellä oten sen auki kolmantena vuonna ja totesin että ei ole laitettu tehtaalla rasvan nokarettakaan neulalaakereihin. Hieman oli jo ruostettakin mutta purkamisen, pesun, voitelun ja kokoonpanon jälkee ei tarvinnut moneen vuoteen tehdä huoltoa kyseiseen laitteeseen.
Yleensäkin, nykyään, laakereihin ei ole alunperin juuri rasvaa laitettu. Siksi tyypillisesti ohjauslaakerit ovat vaaravyöhykkeessä. Niitä kun on hankala suojata täydellisesti. California 1400:n ohjauslaakerit jouduin vaihtamaan jo toisena käyttövuonna. Vaihdoin kuulalaakerit kartiorullalaakereihin runsaan voiteen kera ja laitoin maajohdon keulan ja rungon välille. Se vähentää laakerien sähköistä kuormitusta. Kumirengas ja muovinen etulokasuoja kun ovat yhdessä oikein hyvä "kissannahkasähkön" tuottaja. Tämä korkea jännite pyrkii kulkemaan kipinöiden ohjauslaakerien kautta runkoon jos maajohtoa ei ole. Ilmiö taitaa olla nimeltään influenssi. Paha ja piilotteleva vaiva.
-
Tjaa... SKF ja tehty Bulgaariassa. maksoi 12,64 € / pari. Eikohän pidetä mukana jos joku tarvitsee ;D
Mr
-
Ei niitä kannata Ruotsissa tehdä. Tulisi hintoihinsa.
-
Laakereiden vaihtotarpeen pyörissä/ kiekoissa useimmiten kuulee ylimääräisenä äänenä.
Guzzit kun on suht äänekkäitä, niin voi jäädä huomaamattakin.
Aina kun pyöriä on irti, niin kannattaa kokeilla kuin rullaa laakerit.
Peukalo taitaa useimmiten taipua n akselin kokoiseksi.
Jos haraa yhtään laakeri, niin vaihtotarvetta.
Saattaa kestää pidempäänkin ennen kuumiamistaan/ äkkiä vaihtoon, mutta parempi hoitaa kuntoon hetimiten.
Pahin skenario on että leikkaa kiinni, tosin olettaisi ääntäkin sitten olevan jo niin että taatusti kuuluu?
-
Pahimmillaan on irtokuulia liikkeellä ja pyörä ei ei pyöri koska jarrulevy haraa vastaan. Ohjattavuus saattaa mennä hetkessä. Renkaanvaihdon yhteydessä on helpoin tarkistaa mutta jos rengasta vaihdetaan muutaman vuoden välein niin välitarkistuskin voi olla tarpeen. Normihuollossa tarkistetaan vain että pyörät pyörivät. Vasta sormin pyöritettäessä tuntee pyöriikö laakeri sopivan tahmaisesti eikä pidä ääntä tai nyi millään kohtaa.
-
Aika lailla niukkaa on ollut draama, kun pyöränlaakerit on menneet. Lähinnä takapäässä huomaa vatkausta, kun kuulat ovat jonossa. Etunenkin on menettänyt vähän vakauttaa, ei ole ehtinyt kyllä jarru pahemmin lukkiutumaan. Kyllä sen huomaa ajoissa. Vähän kuin rengas olisi tyhjänä. Kiinnileikkaantuminen ei pyrönakselilla ole ihan sama juttu, kuin esimerkiksi moottorissa. Massan liikkeen jatkuvuus pitää huolen, että leikkaava akseli ei jää jumiin. Akselin kohdilla momenttia on normaaleissa pito-olosuhteissa riittämiin pyörittämään rengasta. Ehkä irtosoralla ja hiekalla tilanne voisi olla toisin.
-
Toivottavasti se onkin noin kuin TTT kirjoittaa. Olen nähnyt japaninpyörän josta oli mennyt toinen etupyörän laakeri juuri jarrulevyn puolelta mutkaan jarruttaessa. Aika viutilo oli levy ja kuljettaja letkuissa hospitaalissa. Mielestäni aivan turhaan lopetti harrastuksen. Tuskin olisi toista kertaa ajanut huonoilla laakereilla.
Opin ainakin sen että tarkistan aika-ajoin että klappia ei ole ja pyörä pyörii kunnolla. Huollon tai renkaavaihdon yhteydessä tutkin tarkemmin.
Etupyörissä on tyypillisesti kaksi laakeria melko lähellä toisiaan. Jos toinen pettää niin se ainoa ei kestä kuormaa. Takapyörissä on kaksi pyöränlaakeria ja lisäksi sysäyksenvaimentimen ja/tai perävaihteen laakerointi tukena.
Ducatistani, 906 Paso, meni takapyöränlaakereista oikeanpuoleinen ajossa mutta ketjuvetoisena sen takarattaan tuplalaakerointi ja osin jarrulevy kannatteli sopivasti että sain pyörän hiljalleen ajaen talliin. Onneksi vika tuli lähellä silloista asuinpaikkaani. Vaihdoin kaikki neljä laakeria. Silloisessa työpaikassani hyllytavaraa. Pääsi ajamaan seuraavana päivänä uusilla kuulilla.
-
Kyllä kai yksittäisiä katastrofaalisia onnettomuuksia sattuu helpommillakin vioilla ja virheillä. Ei vaan voi yleistää, että aina kun vaikka laakeri hajoaa, niin pöpelikkö kutsuu.
-
Kyllä kai yksittäisiä katastrofaalisia onnettomuuksia sattuu helpommillakin vioilla ja virheillä. Ei vaan voi yleistää, että aina kun vaikka laakeri hajoaa, niin pöpelikkö kutsuu.
Eipä tietenkään aina käy pahasti. Juuri kerroin kuinka kävi pahasti ja kuinka ei käynyt kun oli tuuria. Mutta olisi voinut käydä.
Minulla on hyvä otanta Kerhon pyöristä usealta vuosikymmeneltä. Aiemmin ajettiin toisten vanhoilla pyörillä ja niissä ilmeni laakerivikoja joita sitten korjasin tai avustin korjauksessa vaikka hankkimalla uudet osat työpaikaltani. Honda vain on hankala kun siinä ei kaikki laakerit ole standardin mukaisia. Jokin mitta laakerissa on aina puoli milliä eri kuin vakiossa.
Nyt Kerhon kalusto on pääasiassa amerikkalaista ja italialaista muutama japanilainen, itävaltalainen ja pari Bemaria. Remonttia tehdään todella vähän kun aikuiset ostavat aina uudet pyörät muutaman vuoden välein, on huoltosopimukset ja Autoliiton palvelut. Itse olen, Henkon ohella, yksi harvoista jotka tekevät edes huollot itse.
-
tossa pojan kevarista 15 vuotta sitten takapyörän laakeri, tuli kyselemään että on vähän outo, ton jälkeen kävin aina välillä koeajamassa veljeksien pyöriä kun niillä niitä oli