Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Aapo - Kesäkuu 27, 2019, 18:02:48 ip
-
Uusimmassa das Motorrad-lehdessä (Saksan johtava konepyörälehti) oli testi V 85 TT:stä. Varsin mairittelevaa luettavaa, varsinkin ajettavuuden ja käsiteltävyyden osalta. Rivien välistä oli luettavissa lievää kisätehon tarvetta. Uskoivat pyörän myyvän hyvin kategoriassaan.
-
Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum > Yleinen keskustelu > Asiaa ja asian vierestä > V85
http://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=6970.0 (http://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=6970.0)
-
Poikkesin tänään Turun Bike Worldissa. Yksi tuollainen V 85 TT oli myynnissä. Kertoivat kaupan käyneen tämän mallin osalta hyvin. Aika passelilta tuntui tällaiselle 175 senttiselle. Ei liian korkea eikä mitenkään "möhkälemäinen". Lottovoiton osuessa kohdalle voisi tuollaisen hankkia. Näillä nykyisillä ajoilla oma 1100 Breva riittää kyllä vielä pitkään.
-
Istahdin messuilla tuollaisen päälle ja tuntui se aika sopivalta 185 pitkällekin.
-
Moi!
Tänään tipahti postilaatikkoon uunituore MOTO1.
Siinä oli kattava testiraportti V85TT pyörästä.
En ehtinyt aamulla kokonaan lukemaan, mutta alustavasti arvioituna kirjoittaja Veijo Saano oli tyytyväinen pyörään ja sen ominaisuuksiin.
t. Kimmo
-
Ei tämä V85 TT erityisen ahtaalta vaikuttanut 196 cm pitkällekään ainakaan kylmien tyyppien perusteella. Kun kevät etenee, täytynee käydä kokeilemassa.
-
Näin semi-vanha ukkeli ei edes halunnut MP-näyttelyssäkään ottaa kylmiä tyyppejä kyseisestä pyörästä sillä mahdollisuus sen hankkimiseen olisi liian hilkulla. Parempi kun pysyn vanhoissa raameissa. Rouva oli samaa mieltä. Californialla jatketaan hamaan loppuun asti. (Onneksi on se ahdettu Centauro jos rupee porettamaan,)
-
Aika pieni on rungoltaan. Itse vain 188cm ja isk pieneltä tuntuu vyötärö. Tänä tosin tuntuu olevan standardi nykymopoissa. Tehty keskikokoisille.
-
MP-messuilla kaverini n.190cm totesi istuma-asennon olevan suunnilleen vastaava kuin hänen uudehkossa GS:ssä. Minä en kokeillut kun pyörätyyppi ei kuulu kiinnostukseni piiriin.
-
Iso Gessu ei kuskin paikalta ole mikään iso konttori. Eräällä 150 senttisellä kaverilla on sellainen pääasiallisena ajopyöränä.
-
Asiaa kirjoittaa veli Saano kokemuksistaan. Vajaa 10tkm viime kesänä TT:llä voin allekirjoittaa oikeastaan kaiken. Ehkä vilkku- ym kytkinten velttoutta voisi vielä korostaa.
Ovat lerppuja ja tunnottomia kuin meikäläisen 64v vanha mulkku! Tälle Guzzin pitäisi oikeasti tehdä jotain! (siis kytkimille, mun m..ku on mennyttä. Kai.) Ajoin viime kesänä TT:llä jopa enemmän kuin Indianilla ja se on jotain se!
-
Yleinen trendi näyttäisi olevan, että adventurepyörien markkinat on kasvussa. MP-messujen perusteella lähes jokaisella valmistajalla (po. HD, Indian) alkaa olla varteenotettava vaihtoehto tuohon genreen. Puhun nyt vähintään 1000 kuutioisista, riittävän tehokkaista ja isorunkoisista pyöristä, joissa on myös riittävästi voimaa ja kuljetuskapasiteettia. Vähän pikkuiselta Guzzi tuntuu ja tehoiltaan vaatimattomalta kilpailijoihinsa verrattuna mutta oma viehätyksensä siinä kieltämättä on. Hintakin on kohdallaan. Käytettyjen markkinoilla pyörää ei ole vielä näkynyt, joten ilmeisen tyytyväisiä omistajat ovat hankintaansa. Viime syksynä oli tarkoitus koeajaa TT Bike Wordissä, mutta kokemukseni mukaan Kehä III:n lähiympäristössä pyörää ei pääse kunnolla testaamaan. Tuo pitäisi testata soralla, jotta näkisi mihin pyörästä on.
-
Yleinen trendi näyttäisi olevan, että adventurepyörien markkinat on kasvussa.
<snip>
Joo, kuten automaailmassakin, city-maasturit ovat muodissa. ;D
-
Matka-enduroiksi minä niitä nimitän.
H-D on myös asialla ja tehnyt rupulikumikulkimen Pan America-nimellä. Ainakaan toistaiseksi sen esittely ei ole purrut kerhomme amerikanpyöräharrastajiin. Tiedä sitten ajan kanssa.
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/9070/Harley-Davidsonin-uusi-seikkailupy%C3%B6r%C3%A4-Pan-America-1250-Kaksipy%C3%B6r%C3%A4inen-Jeeppi-Harley-Davidson-BMW-KTM.htm
Toisaalta toisella, edellistä liki olevalla puhtaasti amerikanpyöräkerholla, on itse valmistamiaan seikkailupyöriä. Joko Buellin runkoon tehtynä tai sitten hieman raskaammin muokattuun Sportsterin runkoon sovitettuina. Pitkät joustomatkat, kaikki turja pois, jne.
Jotkin H-D-harrastajat ilmeisesti haluavat sillä tekniikalla olevia seikkailupyöriäkin. Suurin osa maamme tiestöstä on sorateitä joten asialla on mahdollisuutensa.
-
Viime syksynä oli tarkoitus koeajaa TT Bike Wordissä, mutta kokemukseni mukaan Kehä III:n lähiympäristössä pyörää ei pääse kunnolla testaamaan. Tuo pitäisi testata soralla, jotta näkisi mihin pyörästä on.
Käsittääkseni siinä lentokentän läheisyydessä olisi otollista soramaata. En tosin ole vuosiin siellä suunnalla vaikuttanut. On se voinut muuttuakin.
-
Tänä talvena on tullut tutkailtua näitä matkaenduropyöriä vähän eri silmällä. TT 85 tuli koeajettua viimekeväänä, mutta ei meille kahdelle riitä tai muutenkaan ole matkapyöräksi optimi. Joku kipinä siitä jäi. Aika lähellä oli Aprilia Pegasoksen osto, joka voisi sellainen sopiva kokoinen kevyehkö soralle ja yksin ajettavaksi.
-
Se on sitten kirjaimellisesti yksin ajettava peli. Hengästyy aika äkkiä kuorman alla ja isommalla tiellä. Siis Pegaso tai BMW:n 650 Funduro.
-
Pegaso on 175 kg märkäpainoltaan, 50 hp. Sopii ja riittää varmasti sorateille, maastoon ja vaikka työmatkalle. Täällä, kun on nuo nopeusrajoituksetkin pääosin 80 kmh, siihen riittää tuossakin puhtia. On sitten vähän toiset pyörät valtatienopeuksille ja matkantekoon.
-
Tässä keskustelussa pitäisi ottaa mielestäni huomioon pitemmän ajan kokemukset ja tuntumat, eikä kertoa yksittäisen LYHYEN KOEAJON ANTAMIA TUNTEMUKSIA.
-
MOTO1 artikkelissa moitittiin V85TT:n etulokasuojaa ja kahvasuojia.
Mainittiin, että Aprilia Caponord etulokasuoja kävisi samoihin kiinnikkeisiin kuin V85TT:n iskarin kurasuoja.
Caponord Rally malissa on 19"" rengas kuten V85TT:ssä.
Ainakin kuvien perusteella ne olisvat hyvinkin vaihtokelpoiset? Joko joku on istuttanut sen V85TT:n?
V85TT:n kahvasuojat on myös rinpulat verraatuna Capon vastaaviin. Olisiko niissä kiinnitys hieman erilaiset?
Ehkäpä Stelvion vastaava sopisi V85TT:hen?
Jos minulla olisi V85TT, niin rakentelisin siitä suojaavamman...
Kimmo
-
Kahvasuojat:
-
Mahtuuko teidän pikku kätösenne noihin kaasukahvoihin? Minun ei mahtunut vaan hanska niin sanotusti hiersi. Laitoin sittemmin pari senttiä pidemmät kahvat. Vaikuttaisi, nimittäin, että kahvakytkimistä päätellen 1400 Customin kahvat olisivat samanpituiset. Vivut sen sijaan, säädettyinä, ovat hyvin mitoitetut ja kevyttoimiset.
-
Mun käsi on sen verran leveä, ettei oikein mahdu tuollaiselle kahvalle. Tuohon saanee kahvat ilman tuota lenssiä päässä. Saisi jo puoli senttiä lisää tilaa.
-
:o onpa teillä iso varustus! olen aina kuvitellut/luullut että joka pyörässä on samankokoiset tupit -noin suurinpiirtein- en ole ainakaan huomannut että olisi erikokoisia/pituisia myytävänä.
Tietysti harrikassa varmaan on miesten kokotupit ;)
-KG-
-
Kyllä kahvatuppeja on sekä halkaisijaltaan että pituudeltaan monenkokoisia. Myös kahvatupen muoto voi olla esimerkiksi keskeltä pulleampi. Myös materiaaleja on useita. Kumituppi lienee yleisin mutta kuten kvlm mainitsi niin usein amerikanpyörissä näkee nahkatuppeja. Monesti ovat hienosti ommeltu nahkapunoksella ja niissä saattaa on erilaisia kuvioita. Myös metallisia tuppeja näkee. Usein japsicustomeissa. Itse en kyllä laittaisi. Saattanevat olla viileällä säällä kylmät.
Itse toteutin kahvojen pituuden muutoksen näin: http://www.motomatti.fi/2016/10/california-1400-kahvanlammittimien_19.html
Ei liene kenellekään ylittämätön paikka tehdä sama homma omaan pyöräänsä. Sorvari tekee pikaisesti jatkopalat ohjaustangon päihin.
Varustuksen kokoon en ota kantaa. Kourat voivat olla isot mutta muualla on puutetta. Tai päinvastoin.
-
Tuossa ylhäällä toki tarkoitin kahvakumeja. Itse ajan aina ohuilla crossikumeilla. Joko vohveli- tai puolivohvelikuviolla. Noissa ohuissa ei ole tuolla ulkopäässä tuollaista donitsia, mikä rajoittaisi leveyttä. Yleensä sisäpääkin on ohut laippa. Ainakin oma käsi (11cm kämmenen leveys ilman puristusta) mahtuu kahvalle.
-
MOTO1 artikkelissa moitittiin V85TT:n etulokasuojaa ja kahvasuojia.
Mainittiin, että Aprilia Caponord etulokasuoja kävisi samoihin kiinnikkeisiin kuin V85TT:n iskarin kurasuoja.
Caponord Rally malissa on 19"" rengas kuten V85TT:ssä.
Ainakin kuvien perusteella ne olisvat hyvinkin vaihtokelpoiset? Joko joku on istuttanut sen V85TT:n?
Lokasuojan parannusta pitäisi ehkä kokeilla. Alkuperäinen heittää kaikki paskat etuvalolle ja vilkuille ja ennenkaikkea kuskin päälle. Kypärän visiiristä ei näe mitään!
Kuvassa TT85 reilun 100km jälkeen sateessa kuravellissä (Kittilä-Taatsin seita-Kittilä).
Terv, Jussi
-
Tuo on korkeen etulokarin ongelma.
Miula on talvienskassa etulokarissa ylhäällä yksi jatko ja alhaalla kaksi jatkoa.
Pyörä on niin ruma, että etulokarin jatkot vain kaunistaa sitä.
-
Kyllä, jatkot korkeassa lokarissa on rumat! Ja tosiaan korkealla lokarilla roiskeita tulee vauhdissa. Etupyörä heittää kuraa eteenpäin, josta pyörä sen naamariinsa poimii. Ainoa, mikä piti kuskinsa siistinä korkealla rapakaarella oli Tunturi Tiger. Etukumi oli 2.5" leveä ja lokari varmaan 15 senttiä. Eikä (vakiolla) päässyt yli neljääkymppiä..
-
Ei mun Cagiva W16 heitä kuraa syliin.
-
Mielummin vaikka 16 jatkoa ja naama puhtaan tositoimissa.
Kuka jaksaa prätkäillä, jos koko ajan pitää miettiä "en voi ajaa lätäköstä, kun visiiri sumentuu..."
-
Tuohon kuran hillitsemiseen näyttäisi olevan jo ratkaisu: "Aprilia Caponord Rally 1200 front mudguard, part number 2B0024475. The V85TT uses the same front forks." Ns. heittämällä paikoilleen...Muistelen, että joku V85TT on jo Suomessakin tuolla lisälokarilla modifioitu...
Kuviakin aiheesta:
https://www.google.com/search?sxsrf=ALeKk01-Mfn5rsF1cvnVLBmxIMKd28Zaww:1582382864412&q=moto+guzzi+v85tt+front+mudguard&tbm=isch&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwjlvqDEs-XnAhXozsQBHb7yBbQQsAR6BAgKEAE&biw=1920&bih=969#imgrc=2ioSEU41u3Y8eM
Jouko
-
Tuohon Aprilian lokariin kannattaa ehdottomasti hankkia myös jatko alapuolelle.
https://www.motea.com/en/extenda-fenda-front-aprilia-caponord-1200-rally-13-16-black-puig-9284n-965965-0
-
Siitäkin kuvaa asennettuna:
https://www.google.com/search?sxsrf=ALeKk01-Mfn5rsF1cvnVLBmxIMKd28Zaww:1582382864412&q=moto+guzzi+v85tt+front+mudguard&tbm=isch&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwjlvqDEs-XnAhXozsQBHb7yBbQQsAR6BAgKEAE&biw=1920&bih=969#imgrc=2ioSEU41u3Y8eM&imgdii=q5OY3_p1CE7AdM
Jouko
-
Nuo etulamput voisi myös vaihtaa ::)
-
Kertokaas joku tietämättömälle, että
- Miksi noissa pyörissä on etulokari niin etäällä ( korkealla ) etupyörästä
- Miksi etuokari on pieni lärpäke sen ollessa etupyörässä "kiinni"
Kun en oikein ymmärrä miksi kurapyöräksi suunnitellussa pyörässä ei sitten ole kunnollista suojaa. Kun kaikki kura, vesi ja kivet lentävä pitkin pyörää. Jokainen kuitenkin tietää miten helppoa ja hauskaa on puhdistaa vaikkapa sylinterien rivat...
Toisaalta...en sitä Indian´in etupyörän koteloa kovin somana pidä.
-
Olen samaa mieltä tuosta etulokarista. Ehkä yritetään kömpelösti korostaa pyörän luonnetta kilpailluilla adventure-pyörämarkkinoilla pulttaamalla siihen kiinni enska-lokari. Tuskin Mandellossa kukaan on edes tietoinen millaisilla teillä Suomessa
parhainmillaan pahimmillaan ajellaan. Ja nuo etuvalot ::)
-
Omasta kokemuksesta tiedän että eräissä vastaantulleissa tilanteissa on eturenkaan ja lokasuojan väliin kertynyt niin paljon likaa että etupyörän pyöriminen estyy. Siksi "mettäkoneissa" on useinkin tuo alempaan ohjauskolmioon kiinnitetty roiskesuoja. Toinen syy on elimoida tarpeetonta massaa jousittamattoman massan puolelta. Siihen asiaan liittynee myös "pienen lipareen" olemassaolo vaikka sen massa onkin jousittamattomalla puolella eli kiinni teleskooppien alaputkissa.
Kyseessä saattaa olla myös tietyt muoti- ja tottumiskysymykset. Tuo korkealla sijaitseva lokasuoja kertoo satunnaiselle katsojalle urheilullisuudesta ja ajoneuuvon uskottavuudesta maastokäyttöön.
-
Tiedoksi.
https://www.mcnews.com.au/moto-guzzi-v85-tt-recall-notice/ (https://www.mcnews.com.au/moto-guzzi-v85-tt-recall-notice/)
-
Mikäli oikein tulkitsin, niin koskisi vuoden 2019 mallia?
-
Iskarin puslat vaatii rasvaa; https://www.youtube.com/watch?v=mM8CrPmU1r8&t=298s
-KG-
-
Kävin eilen kyselemässä Bike Wordissä 85 TT:n tyypitystä. Ei onnistunut mutta parin viikon päästä ehkä mahdollista. Eihän sitä pääse kunnolla testaamaan mutta saa kai siitä jotain käsitystä onko pyörästä mihinkään.
-
Eikös jollain julkaisulla ollut menossa kestotesti 85TT:n osalta? Onko siitä uutisia?
-
Motorrad Saksa. Kerron, kun on testi kokonaan ajettu. Tähän asti kaikki ok.
-
Eilen vajaa 200 km 85TT:llä, siitä noin 40 km pehmeää kelirikkoista soratietä Keski-Suomessa. Soratiet todella huonossa kunnossa, osittain metsätaipaleella sohjoa ja paikoin jäätä, eipähän tuosta hirveästi nauttinut, mutta kokemus sinänsä. Eturenkaan suojaksi on jo tilattuna Aprilia caponor 1200 Rallyn lokari joka on tarpeen, jotta kura pysyy aisoissa. Ei se nyt visiiriin asti tule, mutta kuitenkin häiritsevän korkealle sylintereihin ja tankin alareunaan. Pyörästä minulla on kokemusta nyt suhteellisen lyhyeltä aikaa, mutta näin ensituntumaltaan hyvä valinta.
-
Moi!
Vuoden ensimmäisessä MOTO1 lehdessä ollut V85TT testiartikkeli on nyt luettavissa Gruppon kuvagalleriassa:
https://gruppomotoguzzifinlandiary.kuvat.fi/kuvat/GMGF-yleiset/Testiraportit+ja+lehtiartikkelit/
Löytyy sivun lopusta, koska artikkelit ovat aakkosjärjestyksessä.
t. Kimmo
-
Kauppalehti koeajoi:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tama-moottoripyora-sopii-paivittaiseen-tyomatka-ajoon-italian-orhi-on-kuninkaallisen-tason-kompromissi/d4d71afb-abdc-41dd-8bbc-72d2346330ca?ref=iltalehti:62a6&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=kiintea_kauppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi&_ga=2.197661158.817427322.1601807085-298513653.1579509513
Jouko
-
Vuosimallista 2021 kertoo:
https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/10227
Jouko
-
Tuossa edellisen viestin jutussa mainitaan pari uutta ajomoodia, eli Sport ja "kustomoitavissa oleva" Custom? Mitenhän tuo viimemainittu voisi olla kustomoitavissa?
Jouko
-
Jutussa on taas kielellisesti loistettu:
Moottorin vääntöä on parannettu entisestään ala- ja keskierrosalueella optimoimalla työntötankojen nostoa ja keinuvipuja ohjaavia nokka-akseleita
-
Tuossa edellisen viestin jutussa mainitaan pari uutta ajomoodia, eli Sport ja "kustomoitavissa oleva" Custom? Mitenhän tuo viimemainittu voisi olla kustomoitavissa?
Custom-moodi on niitä varten joille ei tavallinen kelpaa. Saa harrastella. Toisaalta siinäkin modifioinneissa on rajat: pitää täyttää edelleenkin päästöluokka. Eli ei pysty ohittamaan niitä rajoitteita jotka päästöluokan ehdoissa ovat.
Kun ajonhallintajärjestelmä on Magneti Marelli ja mallia 7SM niin sinne on pääsy muutenkin eli voi muokata vaikka kaikkia eri ajomoodeja. Tavallisella läppärillä ja ilmaisella apuohjelmistolla ilman että päästörajat haittaavat. Näin olen ainakin itse toiminut eikä siitä jää edes tunnistettavia jälkiä. Mutta silloin pitää välttää merkkihuoltoa. Niillä kun on taipumus päivittää Tehtaan uusilla asetuksilla ja silloin aiemmat päivitykset ja omatoimiset muutokset kokevat deletoinnin. Toki ne muutokset ovat siellä säätötietokoneella tallella ja voi noin tunnin ajankäytöllä "päivittää" takaisin omiin säätöihin.
-
Jutussa on taas kielellisesti loistettu:
Moottorin vääntöä on parannettu entisestään ala- ja keskierrosalueella optimoimalla työntötankojen nostoa ja keinuvipuja ohjaavia nokka-akseleita
Työntötankojen nosto: nokka-akselin nokan nosto ja nokan muoto. Keinuvivuissa voi olla myös venttiilin aukioloa ja noston määrää muuttavia geometrisiä muutoksia.
Kutakuinkin heikkoa suomennosta. Olisi voinut olla: Moottorin vääntöä on parannettu entisestään ala- ja keskierrosalueella optimoimalla nokka-akselin nokkien muotoa ja keinuvipujen vipusuhdetta.
-
Tuossa edellisen viestin jutussa mainitaan pari uutta ajomoodia, eli Sport ja "kustomoitavissa oleva" Custom? Mitenhän tuo viimemainittu voisi olla kustomoitavissa?
Custom-moodi on niitä varten joille ei tavallinen kelpaa. Saa harrastella. Toisaalta siinäkin modifioinneissa on rajat: pitää täyttää edelleenkin päästöluokka. Eli ei pysty ohittamaan niitä rajoitteita jotka päästöluokan ehdoissa ovat.
Kun ajonhallintajärjestelmä on Magneti Marelli ja mallia 7SM niin sinne on pääsy muutenkin eli voi muokata vaikka kaikkia eri ajomoodeja. Tavallisella läppärillä ja ilmaisella apuohjelmistolla ilman että päästörajat haittaavat. Näin olen ainakin itse toiminut eikä siitä jää edes tunnistettavia jälkiä. Mutta silloin pitää välttää merkkihuoltoa. Niillä kun on taipumus päivittää Tehtaan uusilla asetuksilla ja silloin aiemmat päivitykset ja omatoimiset muutokset kokevat deletoinnin. Toki ne muutokset ovat siellä säätötietokoneella tallella ja voi noin tunnin ajankäytöllä "päivittää" takaisin omiin säätöihin.
Kiitos vastauksesta Matti. Oma 85TT on viime vuodelta, joten odottelen "varmuuden vuoksi" kuitenkin takuuajan ja -huoltojen yli, ja sen jälkeen pitänee ihan uteliaisuuttaan perehtyä GD:n muokkausmaailmaan. "Vakiolla" on kyllä ollut todella mukava tehdä matkaa niin yksin kuin kaksinkin, mutta aina voi yrittää parantaa..
Jouko
-
Kiitos vastauksesta Matti. Oma 85TT on viime vuodelta, joten odottelen "varmuuden vuoksi" kuitenkin takuuajan ja -huoltojen yli, ja sen jälkeen pitänee ihan uteliaisuuttaan perehtyä GD:n muokkausmaailmaan. "Vakiolla" on kyllä ollut todella mukava tehdä matkaa niin yksin kuin kaksinkin, mutta aina voi yrittää parantaa..
Jouko
Kiitos itsellesi.
https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/
Löytyy aina viimeisin versio aiheesta. Suomennoskin on luvassa jollain aikataululla. Pääosa on jo käännetty mutta loppusäätöön pitää odotella että Covid19 antaisi periksi. GDV0.50 on lähinnä luku-ohjelma. Muunmuassa pieniä asetuksia ja vikalogin luku ja nollaus, ym. Erikseen on muokkausohjelma ja muut apuohjelmat joita ei ole ollut tarpeen kääntää suomeksi.
Muistutettakoon että ennen yhtäkään muutosta kannattaa tallentaa koko ajonhallintajärjestelmä (Ennen puhuttiin moottorinohjauksesta mutta asia on laajennut koskemaan muitakin toimintoja.) tietokoneelle muokkausta varten ja erikseen vaikka tikulle, levykkeelle, tms muistipaikkaan säilytettäväksi. Takaportti kannattaa aina pitää auki.
Pientä säätöä on eri versioiden kesken siinä mitä nimikkeitä on toiminnoilla ja mitä uusiin toimintohin keksittäisiin terminologiapuolen nimikkeiden suomeksi kääntämisen suhteen. Jokin logiikka pitää olla. 7SM on todella laaja verrattuna 5AM-järjestelmään. Merkittävin ero on siinä että 7SM-ohjelmisto "keskustelee" eri asetusten kesken eli ottaa näytteitä kustakin "taulukosta" kuljettajan halujen mukaan. Siksi "oman asetuksen" tekokin on mahdollista. Kiinnostaa ainakin nörttejä. Hevosmiestermillä "aisan yli" voi syntyä varsin hyvääkin tulosta mutta se ei, kokemuksen mukaan onnistu päivässä eikä edes viikossa viimeisen päälle vaikka aikaa ja intoa olisikin. Lisäksi pitää pitää kirjanpitoa mitä on muutettu minnekin ja miksi. Muutoin voi seota omaan nokkeluuteensa. Mutta on varmasti mielenkiintoista ja jännää.
-
Tuossa Motouutiset-jutussa oli V2 moottorin suunta runkoon nähden ilmoitettu väärin :(
-
Laitoin palautetta.
-
Nyt on tuokin laite koeajettu. Noin puolen tunnin perusteella ei voi paljoa sanoa mutta jotain kuitenkin. Ajoasento ei ole paras mahdollinen koska runko saisi olla isompi ja korkeampi. Myös polvikulma on liian jyrkkä makuuni. Moottori reagoi hyvin kaasuun mutta jotain jäi puuttumaan (teho). Jossain vaiheessa mittaritaulussa alkoivat vilkkumaan oranssit valot kun kahvaa käänsi kunnolla (!) Kokonaisvaikutelma pyörästä asfaltilla oli kuitenkin positiivinen ja ohjautuvuus oli erinomainen. Takajarru oli tehoton, onko pyörässä integraalijarrut vai mistä johtuu? Karu totuus on kuitenkin että TT85 painii täysin eri sarjassa kuin isommat adventurer-pyörät. Soralla en päässyt pyörää testaamaan eikä koeajopyörässä edes ollut 50/50 rengastusta.
-
Ne vilkkuvat valot ovat ajonhallinnan ilmoituksia takarenkaan luistosta. Takakumi siis pyörii valojen vilkkuessa nopeammin kuin etukumi. California 1400:n kanssa se on arkipäivää varsinkin nyt kun asfaltti on kylmää ja pölyistä. Saati sitten sorateillä.
Jos haluat karun mutta rouhean maastokykyisen Guzzin niin Quota 1000 voisi tyydyttää. Myöhempi Quota 1100 on matalampi istumakorkeudeltaan ja tonniseen nähden hieman sivistyneempi. Noin kauniisti sanoen.
-
..valot vilkkuu kun kierrokset nousevat yli säädetyn -tehtaalla rajaksi laitettu sisäänajo rajat (4500, muistaakseni)
Kierros rajaa voi muuttaa valikosta mieleisekseen, omassani rajana 6500 rpm.
Kuten MM mainitsi, myös silloin vilkkuu kun rengas rivaa = lähinnä soralla kun oikein yrittää. Sade asetuksella "ajonhallinta" niin herkkä että suomen reikäisillä teillä myös vilkkuu ja katkaisee heti vedon, siksi en sitä käytäkään -mielestäni enempi häiritsee kuin auttaa ajamista.
-KG-
-
Sadeasetus voisi toimia talvella lumisella ja jäisellä pinnalla helpottamassa käsittelyä mikäli ei ole tehokkaasti nastoitettuja renkaita.
6500 kierr/min tuntuu aika alhaiselta kierrosluvulta pikkulohkokoneeseen. Toisaalta, jos on niin että tuon kierrosluvun yläpuolella ei synny tehoa niin tarpeetonta kierrättääkään.
-
Lainaus——Karu totuus on kuitenkin että TT85 painii täysin eri sarjassa kuin isommat adventurer-pyörät.—-
Tähän kiinnostaisi saada vähän perusteita/ kokemusperäistä tietoa mitä @ tarkoitti? Itse en nimittäin tuota väitettä esittäisi.
Löysä
-
Sadeasetus voisi toimia talvella lumisella ja jäisellä pinnalla helpottamassa käsittelyä mikäli ei ole tehokkaasti nastoitettuja renkaita.
6500 kierr/min tuntuu aika alhaiselta kierrosluvulta pikkulohkokoneeseen. Toisaalta, jos on niin että tuon kierrosluvun yläpuolella ei synny tehoa niin tarpeetonta kierrättääkään.
Kyllä se teho taitaa nousta tasaisesti kierroslukujen noustessa yli tuon 6500k/min ja maksimiteho lienee siellä 7500-8000 k/min välissä lehtitestien dynokarttojen mukaan.
Ihmettelen tuota @...jaa...Edellisen viestin kirjoittaja ehti jo samaa asiaa ihmettelemäänkin...antaapa laajemman kokemusten äänten jutella :)
Jouko
-
On pieniä, keskikokoisia joissa isoin hajonta ja sitten isoja adventureita. Kaikilla on käyttötarkoituksensa. Riippuu missä ajaa. Kerhokaverilla on neljännestonnin iso endururo. Hänelle se tarkoittaa tavallista hiekkatietä. Pienillä ja osan keskikoisilla on rypemiskykyä. Se rajoittaa painon suhteen sen että minkälaisesta suonsilmästä jaksaa pyöränsä ylös nostaa. Siitä isommillakin voi, jos on osaamista kertynyt, ajaa samoja reittejä poislukien ne savikot ja suot joissa pienemmät vielä etenevät.
Itse olen ajanut pienillä, keskisuurilla ja isoilla enduroilla "mättäältä mättäälle" ja hiekkakuoppia pöyhien.
Taikasana on rengastus. Jos, esimerkiksi, laittaa 1200cc enduroon ns. desert-renkaat menee sillä varsin vaativassakin maastossa. Nykyisillä massiivisten seikkailupyörien omistajilla on yleensä alla 50/50 renkaita. Ovat onnettomia jo sorateilläkin jos oikein reippaasti pitäisi edetä. Toki välttäviä sekä asfaltilla ja sorallakin. Mutta nautinto jää molemmissa osin puuttumaan.
V85TT:ssäkin on sen verran potkua että kun on kunnon renkaat alla niin alkaa maisema siirtyä kahteen suuntaan: hiekka/rapasuihkuna taaksepäin ja edessäpäin mutkat jyrkkenevät. Koittakaapa edes kerran oikeita maansiirtorenkaita. Metsäautotiet ovat hyvää harjoitusmaastoa. Siitä voi edetä metsäpoluille ja miksei endurospooriinkin.
-
Lainaus——Karu totuus on kuitenkin että TT85 painii täysin eri sarjassa kuin isommat adventurer-pyörät.—-
Tähän kiinnostaisi saada vähän perusteita/ kokemusperäistä tietoa mitä @ tarkoitti? Itse en nimittäin tuota väitettä esittäisi.
Löysä
No lähinnä kysymys on pyörän fyysisestä koosta ja tehosta. Tuli mieleen testatessa että voisiko tällä kenties reissata kaksi päällä kamat mukana ja riittääkö matkustusmukavuus, teho ja eritoten vääntö. Itselläni on kokemusta KTM:stä sekä nykyisestä ajopelistäni Super Tenere 1200:sta, joka on huomattavasti järeämpi, tehokkaampi ja vääntävämpi. Stelvion olen myös pariin otteeseen koeajanut muttei se oikein sopinut käteen, vaikka koneesta pidinkin. Itselleni tuli TT85:sta sellainen käsitys että suunnittelun lähtökohtana ei ole ollut täysverinen adventurer-pyörä kuten Tenere 700 tai KTM 790, vaan pyörä on tehty enemmän asfaltille. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten TT85 pärjäisi testissä noiden kanssa.
-
Sadeasetus voisi toimia talvella lumisella ja jäisellä pinnalla helpottamassa käsittelyä mikäli ei ole tehokkaasti nastoitettuja renkaita.
6500 kierr/min tuntuu aika alhaiselta kierrosluvulta pikkulohkokoneeseen. Toisaalta, jos on niin että tuon kierrosluvun yläpuolella ei synny tehoa niin tarpeetonta kierrättääkään.
..voihan sitä kierrättää rajottajalle vaikka koska -ei ne valot sitä estä. Useimmiten kierrokset ajossa riittää 4000-5000, harvoin yli 6000 -silloin kannattaa jo vaihtaa isommalle kuten isolohkollakin. Siis "normaalisti" tieliikenteessä liikkuessa.
-KG-
-
Tehosta; kun 2.0l autolla tottunut liikkumaan tuntuu 1.6 vääntö ja teho aika ohuelta -näin se vaan menee ja on hyväksyttävä.
-KG
-
Liian osuva vertaus; vaimon edellinen auto oli suoraruiskutteinen 2.2 litrainen bensafarkku, nykyinen on imusarjasuihkutteinen 1.6, ei meinaa kuulemma liikenteessä pärjätä ;D
Guzzeissa menee niin, että jos moottori on jo mekaanisesti rajoitettu, ei sitä moottorinohjauksella enää paikata. Veikkaan V85:ssä olevan aika pienet venttiilit ja mieto nokka, verrattuna vaikka Tenereen.
-
Täytyy vielä kehua TT85:sta siinä ettei tärinöitä tuntunut lainkaan ja kaasuun reagointi oli nopeaa. Mutkissä äärimmäisen ketterä. Hämmästelin noita ominaisuuksia, ilmeisesti selkäytimessä on Cali 1100 kaasariversiolla aikoinaan ajetut 164K km. Hyvä pyörä on kysymyksessä mutta ei aivan vielä ole pakittamisen aika. Saavutetusta tehosta on vaikeaa ellei mahdotonta luopua.
-
Itselläni on ollut lähes aina jonkin sortin matkaenduro, nykyinen termi adventure pyörä, omistuksessani. Olen onnistunut upottamaan niin 950 KTM kuin BMW 1200 GS Adventure pyöränkin turpeeseen. Siinä ei auta suuri teho eikä aina kirosanatkaan kun voimat loppuu nostaessa. Ison adventurepyörän kanssa on oltava kavereita matkassa jos meinaa lähteä seikkailemaan vähänkään pehmeämmälle. Jos pysytään isoilla ja kovapohjaisilla teillä, onko ns. Adventure pyörä silloin oikeassa paikassa? Tuo 85TT täyttää mielestäni juuri perinteisen seikkailupyörän määritelmän. Ei pyrikään olemaan se paras missään kategoriassa mutta sillä pärjää missä vain. Toivottavasti kukaan ei pahastu tällä foorumilla jos vertaan V85TT pyörää perinteiseen Bemarin R100 GS:ään. Pärjää joka paikassa tekemättä itsestään sen suurempaa numeroa. Tuolla kyseisellä Bemarin mallilla tuli ajeltua kahdeksan vuotta kesät talvet. Tuossa Guzzissa vaan on enemmän tehoa, paremmat jarrut sekä parempi jousitus jo vakiona. Turvallisempi myös kyytiläisen kanssa.
-
Viime kesän noin 3 tuhannen kilometrin koeajon perusteella kahden henkilön matkapyöränä V85TT suoriutui laukut täyteen pakattuina erinomaisesti! Ko. matkat suuntautuivat pieniä päällystettyjä mutkateitä pitkin ja huomasin, että nopeus tuppaantui helposti ylittyvän yli sallitun ;D. Paljon helpommin, kuin esim. omistamani Cali Vintage 2007 kaksin päällä matkustettaessa. Vakiojousitus on erinomaisen hyvä kaksi päälläkin ja ainakin meidän painolle jää vielä reippaasti kasvuvaraa! Ajo on vakaata ja turvallista. Suomen tienopeuksilla ja kaksi päällä en kyllä osaa toivoa muuta.
Ajelin viime kesänä lisäksi noin 4 tuhatta kilometriä yksi päällä niin valta- ja moottori-, kuin myös sorateitä. Pitemmällä reissulla Liettuaan en muista kahden kumppanini huomauttaneen minua, ns. matkanjohtajaa, liian hitaasta matkavauhdista, vaikka heillä oli ns. tehokkaammat tai isompikuutioiset Guzzit... Sorateillä ajelin Suomessa yksin ns. hymy korvissa, vaikka edellisestä kerrasta oli ehkä sen kolmisenkymmentä vuotta :). Minusta takajarrukin toimi soralla hyvin, kun oli enduro-ohjelma päällä.
Muuta en toivo, kuin että lisäpitkät pitää hankkia etelänmatkoja ajatellen. Jos sattuu, että pitää joskus väkisin ajaa pimeän tullen, kuten piti kerran..
Mandelloon mennään syyskuussa V85TT Travelilla ja kaksi päällä! Maailman tilanne voi sen enää hyvin niukasti estää! :)
Jouko
-
On totta, että iso ja painava adventurer-pyörä on hankala kaivaa esille jos sen onnistuu upottamaan. Itselleni on käynyt noin muutaman kerran. Kerran pyörä kellahti myös kyljelleen eikä voimat meinannut millään riittää nostamaan sitä pystyyn. Tästä olen oppinut sen verran etten enää ajele minne sattuu, vaan otan riskit huomioon. Ei isolla adventurer-pyörällä tarvitsekaan poiketa pienimmille kinttupoluille tai pehmeälle alustalle, sillä isot adventurer-pyörät on tarkoitettu rivakkaan etenemiseen sekä asfaltilla että soralla. Lisäarvo pienempiin lajikumppaneihin syntyy pitkäaikaisen tuotekehittelyn tuloksena, joka tekee niistä mahtavia yleispyöriä myös tehoa arvostaville. Itselläni on toki kokemusta toki myös pienemmistä enduroista kuten DR 800 BIG, Honda XL 600 ja Jammu Tenere 660 sekä tietenkin piikkejä. Alppien yli on tullut reissattua kaksi päällä myös aikansa normipyörillä kuten Honda CB 500, Kawa SR 650 ja Honda KZ750. Koskaan ei ole ollut tunnetta, että tässäpä oiva ajopeli, ei tee mieli vaihtaa parempaan. Tehoa ja vääntöä ei ole yksinkertaisesti ollut riittävästi. Riittävä vääntö poistaa myös turhan vaihtamistarpeen kun moottoria ei tarvitse turhaan kierrättää. Itse huomasin tuon ilmiön TT85:n koeajossa. Vertailun vuoksi esim. Tenerellä voi ajella pikkuisia mutkateitä 5-vaihteella (5/6) 3000-5000 kierroksilla. Soralla joutuu tiukissa kurveissa laittamaan nelosen eli kone vääntää tosi alhaalta.
-
Italiasta F1Corselta (f1corse.it) on tulossa kolme motorkittiä 850TT:lle (Stradale, Sport, Racing). Luigilta saanee lisätietoa :D
-
Muutama vuosi sitten tuumasin, että huti tuli, mutta hyvinhän tuo on käynyt kaupaksi ja omistajatkin olleet tyytyväisiä.
Viimen tuli myös itse ajettua, vaikka ostohousuja ei tullutkaan jalkaan, niin onpahan todella positiivinen paketti - kiitos KG!
T,
Jukka
Ps. Pakko myöntää - olin väärässä.
-
Vuoden verran v 85 TT:n omistaneena täytyy kyllä kehua pyörää. Taittuu mutkiin mahtavasti, vääntää ihan tarpeeksi minun ajoihini ja voi ajaa pitkiäkin pätkiä väsymättä. Olen kokeillut 1200 Tenereä joka Guzziin verrattuna on huomattavasti raskaamman tuntuinen käsitellä ja meikäläiselle koprkea kapistus, toki vääntöä varmaan löytyy enemmän, samoin Hondan AT on myös jotenkin pehmeämmän tuntuinen rungoltaan. Olen tyytyväinen Guzziini, nämähän ovat tietysti makuasioita joista sanotaan, että niistä ei voi, eikä kannata kiistellä, toisaalta ne ovat asioita joista voi aina kiistellä ;D. Hyvää ajokautta kaikille merkeille ja kuskeille
-
Pakko kompata, hyvä pyörä on. Kohta 2tkm ajettu jo tänä keväänä ;D
Pitikin kysymäni, et miten on muut omistajat nähneet tarvetta lisäillä öljyjä?
-
Viime kesänä ensimmäisen tonnin huollon jälkeen ajelin n.6tkm ennen kuin laitoin pyörän talviteloille, enkä huomannut silloin, että öljyä olisi kulunut. Taisi olla Guzzitech.com sivuilla jotain keskustelua öljyn kulutuksesta, mutta sekin taisi jäädä jotenkin sellaiseksi, että jos laittaa öljyä sen silmän yläreunaan, niin parin tkm:n kuluttua öljy on ylärajan tuntumassa. Eli ylämerkki on ylämerkki ::)
Jouko
-
Ei ole kyllä itselläkään havaintoa öljyn kulutuksesta. Nyt keväällä kävi niin, että koneen etupään tiivisteestä tihkui hieman öljyä läpi. No ajanvaraus Bike Worldille ja kuntoon tuli. Ainoastaan joku pultti oli päässyt löystymään. Perä piti myös hyvin erikoista ”valittavaa” ääntä ja sinne meni samalla käynnillä uudet öljyt ja se loppui siihen. -21 mallin vanteet laitoin tuossa kuukausi sitten tilaukseen EvolutionBikelta ja niitä tässä nyt kovasti odotellaan… Vielä kun saisi tuon tuulilasin tai sen aiheuttaman turbulenssin pois. Kyseessä siis se touring-mallinen pleksi. Madstad:in tekeleitä on rapakon takana kehuttu, mutta aika kallista muovia jos sieltä tilaa. Euroopasta ei taida löytyäkään jälleenmyyjää.
-
..karkea arvio minun pyörässä; 0.1l menee 1000km euroopan keleissä -täällä kotona viileässä ja tasaisemman vauhdin ajossa hiukan vähemmän.
-KG-
-
Kiitos vastauksista, ehkei tässä sitten huolta sen suhteen vaikka pidemmälle reissulle lähtee. Pitää vaan seurata tilannetta.
Mitäs etuja noissa uusissa -21 vanteissa on? Tarkoittanee siis tubeless -renkaisiin vaihtoa…?
Ehkä jos joku välillä hitusen ajonautintoa laskee on rengasmelu. Tietty tuuli/kallistus jne niin aika kova ääni on. Pitänee vielä noi paineet katsoa uudelleen, keväällä ekana laitoin n 5km ajon jälkeen, eli vähän lämpöisinä kuitenkin, 2.5 ja 2.9. Nyt kun kotona katsoin kylminä niin olikin aika paljon enemmän. Otin vähän pois. Nyt tuntuu sit kuitenkin vähän levottomilta :-\
Sen verran oon ehkä pätkä (174cm), että touring tuulisuoja riittää ihan kivasti. Sitä normia en oo ees kokeillut.
-
Kyllähän tubeleseilla ajellessa on se etu sisärenkaallisiin verrattuna, että paikkaushomma on huomattavasti helpompaa reissun päällä.
Se taitaa tuo rengasmelu olla ominaisuus noilla Michelin Anakee Adventure renkailla. Ne kyllä "jollottaa" kallistaessa, mutta aikalailla siihen on tottunut eikä se enää niin hirveästi haittaa, kun ajaa korvatulpat korvissa.
Touring pleksiin laitoin viime syksynä Mra:n lisälipan ja sen kanssa oli kylmemmällä kelillä hyvä ajaa, kun viima meni jo kypärän yli ilman pyörteilyä. Pelkkä touring pleksikin on hyvä varsinkin helteellä, kun se tekee tasaisen tuulen kasvoja kohti ja jäähdyttää mukavasti.
Jouko
-
Minkäs mittaisia 85TT-kuskit noin keskimäärin on? Tai ei oikeestaan keskimäärin, vaan ennemmin sieltä haarukan pidemmästä päästä? Ja teettekö paljon reissuja kaksi päällä?
-
Juurikin tuo paikkaushomma on se syy miksi noita tubeless vanteita alle haen. Kai siinä muutaman gramman painossakin voittaa, mutta tuskinpa huomaan mitään eroa sen suhteen. Itse laitoin myös tuossa kauden alussa tuon MRA:n lipan joka auttoi hieman mutta ei vieläkään ole hyvä. Vaatii vielä hienosäätöä. Pituutta ei siis ole enempää kuin 175cm.
-
Kyllä on perinteisesti tehty Vintagella kaksi päällä pitkiä reissuja Keski- ja Etelä-Eurooppaan joka kesä vuodesta 2007 alkaen, mutta ei vielä TT:llä, kun viime kesä oli mikä oli. Kolmisen tuhatta kilometriä ajettiin kuitenkin viime kesänä 2 ja kamat päällä ja erittäin hyvin riittää tämän pyörän ominaisuudet siihenkin. Takapenkkiläinenkin tykkää jopa paremmaksi.
Pituutta minulla on keskimäärin 174(mitattu virallisesti 173 ja 175 :D). Tein tuon oman lipan kahdesta Mra:n lipasta yhdistelemällä kiinnitysosat toisesta lipasta X-screen lippaan ja kiinnitin sen niin ylös kuin vain puristimet sallivat. Satula on low-mallia ja lisäksi otin penkistä pois ne kumitulpat ja lippa toimii nyt hyvin.
Jouko
-
Kuvaa ei valitettavasti ole.
Käytin 1100 Brevassa sen vakiopleksissä Mra-lippaa. Leveämpi versio. Sovittelin sitä eri kompositioneihin kun säveltäjä.
Yllättäen paras tulos löytyi niin että lisäosan yläreuna oli vain hitusen varsinaisen pleksin yläreunan yläpuolella.
Asento oli että pleksin suhteen lippa oli siten että sen alareuna oli noin 20 mm:n etäisyydellä pleksistä mutta yläreunasta paljon kauempana. Ikään kuin lähes pystyasennossa.
Perustelen: ilmavirta törmätessään pleksiin ilma tiivistyy (paine nousee) ja joutuessaan em. suurenevaan rakoon alkaa sen paine laskea nopeasti raon suuretessa ja ilmavirran nopeus kasvaa ja sen myötä jatkaa alkuperäisen pleksin liikesuuntaan. Toimi minulla oikein hyvin noin 100 km/h vauhdissa jonnekin 130-vauhtiin. Oma mittani on Valtion Virallisissa Papereissa 178 mutta käytännössä nykyisin noin 176 cm. Brevan korkeampi (punainen) satula oli loppujen lopuksi parempi ajolleen.
Toki kypärälläkin lienee vaikutuksensa. Itse ajan pääasiassa avokypärä päässä.
Säätöjä voi kokeilla miltei määrättömästi. Kokeilin sellaisiakin asentoja joita muut pitivät kummallisina. Lisäilmanohjaimella saa siis aikaiseksi kummallisten ilmavirtavaikutuksien lisäksi huumoria.