Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: GuzGuz - Kesäkuu 20, 2019, 14:08:45 ip
-
Yleensä olen ostanut hyväkuntoista käytettyä moottoria alumiinirunko Klippooni.
5 ainakin siihen vaihtelin B&Strattoneita läpiruostuneista rungoista muutaman kymmenen vuoden sisään.
Mutta viime kesänä oli niin kapitalistinen olo, että ihan uusi takavetoinen tuli taloon.
Hieman nyt tutkin:
Alle vuoden ikäinen leikkuri on puoliksi ruosteessa koko alapinnalta, paikkapaikoin aika syvällekin syöpynyt.
Voisivat suojata kunnolla, niin helppo asia olisi asentaa tehtaalla vaikka "sisälokari".
Kunnon pesu, teräsharjaus, ruosteenestomaalia pari kerrosta ja ns spreykumia tms kiveiskuja vaimentavaa.
Lavasuojapinnoite vois olla hyvä tuohon.
Muutama kerros epoksimaaliakin..
Mutta siis tuo että yhdistetään moottori joka kestää jonkun 10-20v tms runkoihin jotka ruostuu puhki muutamassa vuodessa ja parin vuoden takuu.
Toi on törkeetä.
Olisko 5e per leikkuri tehtaissa, niin kestäisi saman kuin koneetkin, mutta eihän se sovi kulutusyhteiskunnallisesti.
Nyt jos vastaava, niin pinnottaisin heti uutena, niin paljon iisimpää.
-
Valitettavasti tuo koskee useita muitakin kodinkoneita. Ja jos eivät hajoa niin, esimerkiksi, C-kirjaimella alkaviin kopiokoneisiin on laitettu ohjelma joka "vioittaa" koneen ja pakottaa omistajansa ostamaan uuden. Tosin tuttu nörtti kävi katsomassa C:ia ja hetken kuluttua kopioita syntyi jälleen. Eikä ole vasta kuin 18 vuotta vanha laite. Alkaa olemaan hankala löytää värikasetteja.
-
Leikkuriin kun jaksaa tuoreeltaan asentaa pikaliittimen puutarhaletkulle, niin kestää pitkään. Joka kerta ajon jälkeen pyörittää konetta käyttökierroksilla ja laskee suuttimesta vettä ropeliin. Puhdistuu hyvin ja ei jää sitä ruostuttavaa heinäkerrosta muhimaan pintoihin. Tietenkin jos yhdistäisi uutuuttaan koneeseen epoksin tms alapinnoille.
Ihan laaduttomia ovat kyllä nykyään. Muovikoppaiset taas ravistavat akselinkiinnikkeet irti ja aisan kiinnitykset. Oma pääasiallinen kone on etuvetoinen, keräävä kuusiheppainen. Ihan pätevä peli, mutta n.15 vuoden ikä alkaa näkymään. Eturenkaat ovat sileät ja vetohammastus on toisesta tiessään. Koppa alkaa olla jo aika notkea, mutta ajan niin kauan, kuin runkoa riittää. Sitten vaihtanen tekniikan johonkin muuhun runkoon. Noita pyörie en ole nähnyt järkeväksi vaihtaa, maksavat 35-70€ kappale, riippuu mistä kysyy. Kone oli kuitenkin ilmainen..
-
Tuo Motomatin mainitsema yleisyys tehdä ohjelmoidusti rikkoutuvaa on tosiaan jo julkinen salaisuus.
Kaikki muistanevat hehkulamppupetoksen, sopivat ettei hehkulampput saa palaa kuin tietyn ajan..
Mikä itseäni ihmetyttää on että jos joku firma päättää ohittaa nuo kartellionnettomuudet, niin äkkiähän (muiden lyhyillä käyttövuosilla) olisi kovassa maineessa kestävyydeltään tuotteet.
Ja näkyisi markkinaosuuksissa.
Toki joku mirjardiyhtiö ostaisi häiritsemästä, mutta hinta vois olla suht ruhtinaallinen myyjälle.
Tai sitten nää hoidetaan niin että omistaja sai sydänkohtauksen 40-vuotiaana?
Jahas TT kirjoitti myös..
Tuo on hyvä neuvo, ja että muistetaan käyttää sitä letkuliitäntää (joissakin on jo tehtaalta) koneen pyöriessä, muuten se on täysin turhaa.
Perus pinnoiteohuus ongelmaan ei sekään auta, aina jää muhivaa kohtaa.
Vetorenkaat lienee muovia. Rälläkällä lisää kuvioita jos aineen paksuus kestää?
-
Se on kyllä ollut ajatuksissa. Tosin on niin tasainen tontti, että pelkkä vetoavustus riittää.
-
Jonsered muovirungolla on kestänyt hyvin lykättävissä... ja kun ryypyn kumitutti alkaa vetää sisään niin tankista tulevan imuletkun puhdistus tiedossa. Ajoleikkuri Murray Tecumsehin koneella tekohengitetty useita vuosia kun osia ei saa. Yleinen vika on mangeettien irtoaminen vauhtipyörästä ja sitä ei valmisteta enään. Bilteman vehkeellä tasapainoitin vauhtipyörän ilman mangneetteja ja ajo jatkuu ilman latausta. Tankki halkesi saumasta jne..
Harkinnassa puuilon kiinalainen tilalle tai siirtyminen robottileikkuriin harkinassa.
Tästä syystä mökillä ei kasva heinänkorttakaan.
-
Tästä syystä mökillä ei kasva heinänkorttakaan.
Pääosin ns kivipuutarhaa on mökkitontti ja niillä kohtaa missä on kasvustoa on kunttaa tai voimakkaasti tupastavaa heinää jota ei tarvitse leikata. Sellainen kiva mättäikkö. Kallioranta niin ei tarvitse biitsiä haravoida kuten eräällä toisella tontilla.
Silti mökillä riittää aina rakenneltavaa tai huolehdittavaa. Muutoin kyllästyisin. Minulla pitää aina olla edes hieman haastavaa takemistä. Tulee opittua uusia asioita siinä ohessa. Tykkään näperrellä ja sitten tietenkin ihailen aikaansaannoksiani.
-
Pari vuotta ajellut akkukäyttöisellä. Parilla akulla ajaa yli 600 neliötä. Muovia koko höskä. Ei huoltoa ei polttoaineen kanssa turaamksta. Toimii kuin Guzzi
-
Olis kiva kattella kuin akkukone ajaisi vaikka tätä "nurmikko" maastoani.
Perus hyvä leikkuri säädöillä ja bensalla on edelleen fine lopputulosta, ainakin mulle.
Äiteeni akkukone..
Neljä kertaa siihen uusinut akun ja tehotonhan se on, tasaisella pärjää kyllä.
Guzzit sen sijaan on parhaimmillaan mutkateillä ja kuskilla sopivan rento ote.
Ruohonleikkauskiin voi kuulemma mennä, ei omaa kokemusta.
-
Miula oli Honda Izy46 takaveto ja keräyssäiliö reilu 10 vuotta.
Sitäkin piti välillä ruuvata ja tais pari hihnana mennä.
Sitten eräs kerta vain pysähtyi ilman varoitusta.
Arvelin, että korjaus voisi olla sen verran hiinakas, että ei maksa vaivaa vanhaan koneseen.
Netistä pihaan toimitettuna uusi McCulloch reilusti alle kivijalkakauppiaiden.
Yllätys oli suuri, kun kurkkasin alle. Aivan sama vetosysteemi kuin Hondassa, jopa hihna on sama...
Miula menee 1,5 tankillista tontin parturoinnissa ja siimaleikkurilla metelöinti siihen päälle, joten ainakaan vielä sähkö ei ole vaihtoehto.
Keräävä leikkuri on ihan yliveto, ei tule heinää koirien tassuissa sisälle ja syksyllä haravointi on kevyttä puuhaa.
-
Itse en jaksa hiplailla tontin nurkkia kovin tarkkaan. Omistan kyllä polttomoottoritrimmerin ja sillä on ihan hauska huudattaa, mutta ei jaksa. Keräävästä olen ihan samaa mieltä. Lapset ja koira kuskaavat nurmen muuten tupaan asti. Joku väittää, että kerääminen köyhdyttää maaperää. Höpöhöpö, oma nurmikko kasvaa alta aikayksikön nilkkamittaan, jos ei ole varuillaan. Ja on lannoitettu tasan kylvettäessä yli kymmenen vuotta sitten.
-
Löysin joskus varaston peränurmasta vanhan hevosvoimapussin. Nappuloita oli puolisen pussia. No, nakkasin sen keväällä aikaisin riviasunnon nurmikolle.
Ei olis pitänyt... Ruohoa tuuppasi ~20cm viikossa, kun oli kostea kesä. Ja semmonen työnnettävä raklan-raklan - masiina. Vieläkin muistellessa valuu hiki...
Markku mainitsi Tecumseh -koneen. Edesmenneessä työpaikaasa oli maahantuotu myytäväksi pieniä bensagenuja "Vinku-Intiasta". Ko. kone pyöritti. Surkeimmat vehkeet ikinä; Kaikki myydyt tulivat takuupalautuksina takas: Kaasarinkurkku tärinästä poikki, kumitallat poikki. Bensatankin korvakkeet poikki, jne.
Olivat kuulemma ostettaessa halpoja ja myyntikate oli erinomainen... Onneksi en ollut vastuussa asiasta.
-
Viitisen vuotta sitten ostin uuden Klippon meidän riviyhtiölle, vanhan tilalle. Aprikoin kai hintaa liian kauan kun rautakauppias työnsi varastosta sähköleikkurin ja lupasi sen kaupan päälle. Kukaan ei ollut sitä ostanut kun oli sellainen sähköjohdollinen. Tein kaupat.
Kun on viskattu sellaisella hauskuudella kuin migreeniherkkyys, joka ei siedä yhtään häkäkaasua, se sähköleikkuri on minulle mainio peli. Osaan kyllä hollata kumikaapelia sen verran. Tehoa on enemmän kuin moottorileikkurissa ja painokin on kevyt. Moni muukin asukas on omaksunut sen vuosien kuluessa kun ovat ennakkoluuloistaan päässeet.
Siimaleikkurikin on talossa, mutta minusta aika paljon kevyempi työkalu puskien juuria leikatessa on oikea viikate. Sen oppii kyllä helposti. Oikea asento näkyy jotenkuten Pekka Halosen maalauksesta. Samoin hionta tapa. Hionta onkin tärkeämpi kuin leikkaustyyli, jossa tärkeä on muistaa, että terän tulee viiltää ruohoa, ei runnoa väkisin. Kun sen oppii niin kevyempää se on kuin siimaleikkurilla vehtaaminen. Varsinkin jos ei tahdo sitä häkää. Onkohan noissa vielä toimivaa katalysaattoria nähtykään?
Missähän se on sanottu, että pitää olla leikattu nurmikko ja -pensaat. Varmaan se tuli muotiin joskus -60 luvulla kun Aku Ankka lehti lanseerasi Ankkalinnan pihat. Täällä luultiin, että se on se sivistys. Eräs rivarimme napurimme pyysi, ja sai, luvan tehdä oman pihansa poikkeuksellisesti ilman nurmea, jota ei halunnut aina olla leikkaamassa. Teki sitten noppakivipihan kukkalaatikoineen ja rautapenkkeineen ja aurinkovarjoineen. On tosi hieno.
Niin, se vanha Klippo. Se moottori toimi hyvin, mutta alumiinikoppa mureni helmoistaan työturvattomalle tasolle.
-
Onko se sähkökone pyörällinen vai ilmatyyny? Muistan joskus lapsuudessa, kun naapurin vanhalla pariskunnalla oli sellainen ilmatyynyleikkuri. Piti hassun hurinan, mutta leikkuun pystyi tekemään joka suuntaan. Heiluriliikkeellä leikkasi, myös jatkojohto sai välillä kyytiä, kun Leksa innostui heilumaan.
-
joskus ennen 70 luvun puoltaväliä olin kesähommissa hautuumaalla niin siellä oli semmonen flymo tai mikä lie leijuva ruohonleikkuri, oli kyllä kätevä peli hautojen siistimiseen
-
Nyt sitten hajos Stihllin siimaleikkuri.
Mikä ihme siinä on, että kaikki laitteet hajoaa käytön aikana...
Stihl on ainakin 25 vuotta vanha ja kerran uusittu siimapää ja sytytysyksikkö.
Nyt oli kaasukahva ja sen liitännäiset yksinkertaisesti murentuneet palasiksi.
Olisiko tullut ko. muovi aikajanan loppuun.
-
21 vuotta sitten ostin uutena väkisintyönnettävän Klipon. Maksoi alle kaksi kertaa halvimman tarjousleikkurin verran. Käytetty paljon. On korkeussäätö yhdestä vivusta, runko jotakin valua, vähän raskaampi työntää kuin muovi/peltikone, laakeroidut renkaat.
Työntöaisaa on kerran pitänyt hitsata. Renkaat kuluneet pinnan osalta, ei muuten. Moottorin vaihdoin viime kesänä romusta peltileikkurista, koska ajoin itse entisen kiveen, jolloin kampiakseli vääntyi. Runko ja renkaat kestänevät reilusti toisen parikymmentä vuotta. Honda on myös valmistanut jämäköitä leikkureita. Ainakin täällä Iisalmessa talohuoltofirmat käyttävät vain Hondia ja Klippoja. Olen edelleen sitä mieltä, että kertakäyttötuotteita kannattaa välttää.
-
Klippo kestää, mutta itsevetävissä vetosysteemi ei ole muun tekniikan tasolla. Ainakin meidän reilut
10 vuotta vanhassa pelissä on ekonomit saaneet parissa kohdassa yliotteen insinööreistä. Yksi
hihnapyöristä on muovia ja sehän kestää vain muutaman vuoden kun taas metallisissa ei ole vaihtotarvetta.
Vetohihnan koppa on muovia ja köykäisen oloinen. Koppa on muistaakseni ollut alumiinivalua vanhemmissa.
-
Kyllästyin perinteisiin polttomoottorileikkureihin (koska vaimo ei koskaan saanut niitä käyntiin ja leikkaus jäi itselle..) ja ostin Boschin Rotak litium-akkuleikkurin 7 vuotta sitten.
Kyllä epäilijöitä riitti: ei se kuulemma jaksa, aika menee lataillessa ja joka kesäksi joutuu uusimaan akut...vaan hyvinpä sujuu :D Naapuritkin kehuneet, kun ääntä ei juuri lähde.
Nurmea on yli 700 neliötä. Yhdellä (36V/2.6Ah) akulla leikkaa pituudesta ja tiheydestä riippuen 100-300 neliötä. Latausaika 30min 80% varausasteeseen ja täyteen tunnissa.
Alkuperäiset akut ovat vieläkin iskussa, valmistusleimat niissä on vuodelta 2010. Ei kyllä pysty sanomaan että olisivat hiipuneet, mutta varmasti jo jonkin verran. Oikeanlainen akkujen säilytys kannattaa opiskella, eli säilytys vajaana ja viileässä.
Seuraavakin on ehdottomasti vastaava, nyt samassa mallissa näyttää olevan vakiona 4Ah akku.
-
Urpon 3000 m2 perintönurmelle tarvitsisi siis kottikärryllinen akkuja.
(Tai melko pikainen laturi. Ehkä kaksi laturia.)
-
Tuli nyt tutkittua miten puhdistuu käynnissä ollessa kun laskee vettä liittimellä (tehtaalta) "potkuriin".
Ei toimi, ainakaan tuossa omassani.
Puolet ruohosta jää silti.
Tuon takatuuppari Bryckeni saa onneksi kyljelleen kunhan tankissa on alle puolet bensaa ja painepesuri hoitaa tehokkaasti homman.
Mikä tuossa on mielestäni hyvä idea, niin kyljellään onnistuu myös öljynvaihdot, tikkuputki on mietitty sopivan pitkäksi että saa astian alle.
Väitän nimittäin että leikkureissa jää usein öljynvaihdot tekemättä alakautta lirautettavissa homman hankaluuden tähden.
Leikkurina tuo on osoittanut ihan hyväksi kaikin puolin, jos ei alapuolen nopeaa ruostumista lasketa.
Hyvä ergonomia, sopiva vetovauhti, kerää/heittää sivulle/jättää alle, yhdellä kahvalla leikkuukorkeus, hyvä käynnistyvyys ja tasan puoli litraa on hyvä öljytilavuus.
Teho tuntuu oikein sopivalta tälläiselle puoliksi offroad tontille 175cc moottorilla.
Jaa, moite tulee siitä että terä on tosiaan potkuri, ts nostaa pikkukivet terään ja mm kun ajoin kumimaton yli, niin nostaen repi riekaleiksi.
Täytynee vaihtaa terä tasaisemmaksi jos noissa vanhemmissani mitat osuvat.
Hyväkuntoisella nurmikolla tuo noste on tietysti vain eduksi, periaatteessa kun nostaa myös leikattavaa pystyyn.
Vanha Stigani saa nyt toistaiseksi olla varoiksi.
Periaatteessa pätevä peli etuvetoineen ja alumiinirunkoineen kaipaisi kaasuttimen totaalisen puhdistuksen (ei edes käynnisty nykyisellään).
Ja koneessa ei ole ihan terve ääni, jotain helisee irti kuuloisesti kun joutuu kovemmille pusikkoon.
Ärsyttävää siinä on hieman tuo öljynvaihto alakautta ja varsinkin se että aisa on aivan liian matala periytyen -selkäsi kyyryssä ja otsasi hiessä sinun on nurmikkosi leikkaaminen- ei vetävistä malleista.
Sekin on tietysti muutettavissa.
Hyvää aisassa toisaalta on että se on nivelöity, isomman puskan vierestä ajaessa voi kuski olla hieman sivummalla.
Täytyis vissiin rakentaa oma versio yhdistellen hyvät puolet..
-
Pitkästä aikaa tupsahdin tänne gusti sivuille selaamaan puheenaiheita. Tuo ruohonleikkurikeskustelu herätti ajatuksia kun asia kosketti
Itseäni tässä päivänä muutamana.
Itsellä on jo n20v käytössä ollut weat eater merkkinen tecumseh koneella oleva traktorimallin ajoleikkuri ja leikkuuhihna joka pyörittää teriä pamahti poikki jo nyt ekaa kertaa vaikka koneella on jo leikattu ruohoa 20v????.
Vetohihna on vielä ihan hyväkuntoinen,mikä sekin on alkuperäinen.
Leikkuuterien laakeripukkit ja starttimoottorin olen joutunut uusimaan,siinä kaikki mitä olen joutunut askartelemaan ko "halpiskoneen" kanssa.
Leikuupöydä pesen ihan vaan vesiletkun kanssa pari kertaa kesässä ja syksyn tullen, eikä ruostetta lainkaan.
Latimo
-
Tecumseh kesti hyvin yli 20 vuotta , mutta sitten irtosi mangneetit vauhtipyörästä... eikä mistään uutta. Startti ja kaasutin uusittu... nyt porakoneella ajokeikkuri käyntiin kun toinen startti petti. Runko todella hyvässä kunnossa. Onkohan luopumisen aika ja kiinalainen kone tilalle ?
Mr
-
Minulla on ollut vuodesta 1986 lähtien vuosimallia1983 Birggs&Stratton 4 hp leikkuri jolla ajelen n. 1700 m2 nurmikkoani ja syksyin silppuaan lehdet. Terä vaihdettu kerran, öljyt joka toinen vuosi mutta kaasari pitää puhdistaa pari kertaa kesässä tulipa muutaman kerran.Koneessa alumiini runko ja työnnettävä malli.
Voiko leikkurin museokatsastaa??? Yritin laittaa kuvia koneesta mutta tiedostot lian suuria..... miten te muut saatte kuvat läpi???
T Olli
-
Lainataan toisessa ketjussa olevaa viestiä, jonka ansiosta minä onnistuin laittamaan kuvan tänne:
Kuvan laittaminen viestiin omalta kovalevyltä:
-Viestin kirjoituksesta Lisätoiminnot
-Lisätoiminnoista Liite
-Liitteestä Selaa
-Selaamalla haetaan haluttu kuva
Jos kuva on liian suuri (yli 300k), eikä koneella ole kuvankäsittelyohjelmaa jolla voi muuttaa kuvan kokoa,
helpoin on Image Resizer
http://www.bricelam.net/ImageResizer/
-
Ruohonleikkurin ostin muistaakseni vuonna 1984 käytettynä. Laitoin sen silloin työkuntoon. Ei voi museokatsastaa, on nyt sen verran
"viritetty" laite. Nyt sen kampiakseli on tainnut vääntyä, jokohan siitä nyt aika jättää? Meneenä kesän nurtsi ei juuri kasvanut joten
en ole tehnyt leikkurin osalta suunnitelmaa. Suunnitelma syntynee jos ja kun tilanne kääntyy akuutiksi.
Keväällä tuttavaperhe pyysi viemään ruohonleikkurinsa kierrätykseen, sitä ei kukaan enää saanut käyntiin. Kattelin konetta, melko ehjän näköinen
Klippo, ei ikinä huollettu ja terät loppu. Tilalle olisi pitänyt löytää joku toimiva käytetty. Totesin heille ettei kannata vaihtaa leikkuria tässä vaiheessa.
Tein siihen huollon, putsasin, vaihdoin kaasuttimeen kalvon ja uudet terät. Lähti ekalla vedolla käyntiin ja todella kevyellä vedolla. Lisäksi moottorin
käyntiääni on hyvin hiljainen.
Nyt tuttavaperheen rouvakin on joutunut ruohonleikkuu hommiin kun hänkin saa leikkurin vedettyä käyntiin.
-
Kun on kunnossa, niin helpostihan se lähtee. Mullakin on kuusi heppainen vetävä/keräävä, niin sillä ajaa rouvakin. On vielä aitoja sivuventtiilikoneita tuo kutonen. Jopa siitä alkaa pehmetä, vaikka on putsattukin. Myös vetopuolen hammastus etupyörissä alkaa vedellä viimeisiään. Harmi, kun ne pyörät maksavat 50-60€/kpl. Ei oikein perustele hintaansa tuossa koneessa.
-
Lainataan toisessa ketjussa olevaa viestiä, jonka ansiosta minä onnistuin laittamaan kuvan tänne:
Kuvan laittaminen viestiin omalta kovalevyltä:
-Viestin kirjoituksesta Lisätoiminnot
-Lisätoiminnoista Liite
-Liitteestä Selaa
-Selaamalla haetaan haluttu kuva
Jos kuva on liian suuri (yli 300k), eikä koneella ole kuvankäsittelyohjelmaa jolla voi muuttaa kuvan kokoa,
helpoin on Image Resizer
http://www.bricelam.net/ImageResizer/
En onnistu liittämään kuvaa. Napsautan "liitteet ja muut asetukset", sieltä ruutua "valitse tiedosto" ja tuplaklikkaan sopivaksi pienennettyä kuvaa. Tiedostonimi ilmestyy viereiselle ruudulle, mutta en saa sitä mitenkään liittymään viestiin. Osaako joku neuvoa, vai johtuuko tämä Vistasta. Sama tilanne myös Vempula-sivuilla.