Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Jari83 - Huhtikuu 03, 2019, 01:13:29 ap
-
Minkälaisia akkuja suosittelette Cali EV touringiin ?
-
Suljettu geeliakku, AGM tai vastaava huoltovapaa akku joka sopii jämptisti akkutilaan. Ihan halvimpaan ei kannata sortua. Laatuakuilla on myös useimmiten parempi takuu.
-
..Tai pelaat arpapeliä Bilteman lyijyakun kanssa. Voi osua tai sitten ei. Oma yleisakku Calissa on kestänyt omassa käytössä 8 kesää, yhdeksäs aluillaan, edellisellä omistajalla ties miten monta vuotta.
-
Bilteman akkuja minäkin käytän. Siihen on useampiakin syitä. Biltema on aivan vieressä, useita pyöriä käytössä, sama akkumalli kaikissa (Telineet sovitettu pienimmän akkukoon mukaan.), akku kiertää eli on siinä pyörässä joka kulloinkin on ajossa ja akuissa on takuu.
Mutta aina ei tiedä mitä saa. Pääasiassa on käynyt säkä että akku on kestänyt juuri ja juuri takuun ohi mutta on noita monta vuotta käytössä olleitakin. Vahinko että akkumallit muuttuvat ja "se hyvä malli" on poistunut valikoimista. Bilteman akut ovat monet standardikoosta poikkeavia.
Itse olen suosinut pienitehoisia akkuja (12 - 18Ah) sillä niillä käynnistyminen on varmempaa koska pitävät latauksensa paremmin kun ajelen paljolti kaupungissa eikä akku ehdi latautua jos olisi isompi vaan toimisi aina vajaatehoisena. Lisäksi pieni akku on halvempi kuin iso.
California 1400 GTS:n akku tosin on Kiinassa valmistettu 18Ah:n Yuasa mutta se johtuu siitä että sen sain takuuseen aikanaan kun pyörä oli uusi. Samanlainen kuin alkuperäinenkin akku. Se oli hyytynyt koska pyörä oli talven liikkeen myyntirivissä akunkengät kiinni eli koko ajan oli pientä kulutusta. Se syö nykypyörässä akun hengettömäksi parissa kuukaudessa.
-
Bilteman akut ovat yleensä muutaman millin korkeampia, pituudet ja leveydet seuraavat standardeja.
-
Päädyin pohdinnan jälkeen suljettuun geeliakkuun.
Paikallinen Oulun Akku palveli jälleen kerran hyvin ja kilpailukykyiseen hintaan.
-
Paljonko on akun luvattu ampeerituntimäärä? Vakio kokoa?
-
Joskus akun tyyppimerkintä antaa väärän käsityksen. Esimerkiksi tyypillinen Guzzin akku YTX20BS. Luulisi että on kyseessä 20Ah:n akku vaan onkin 18Ah:n kun katsoo valmistajan speksit. Tuollaisella erolla ei sinänsä ole suurtakaan merkitystä. Käynnistää varmasti kaikkien Guzzimallien koneet, mukaan lukien 1400cc moottorit joissa myös tuo akkukoko.
Käynnistymiseen vaikuttaa enemmän startin tyyppi. Suoravetoinen startti vaatii korkean virran heti alkajaisiksi kun taas alennusvaihdestartti ei vaadi akulta paljoakaan hetkellistä purkauskykyä. Kannattaa siis mitoittaa akku sen mukaan mikä on ajopelin käynnistinmoottorin toimintatapa.
Ainakin California3 lähti hienosti käyntiin Honda CL:n alle 10Ah akulla kun olin vaihtanut suoravetoisen startin alennusvaihteelliseen.
-
Jos on toimiva suoravetostartti, niin taitaa aika monta akunvaihtoa mennä hintaerolla, ennenkuin välitetty akku on järkevä.
-
Paljonko on akun luvattu ampeerituntimäärä? Vakio kokoa?
30 oli tuon akun ampeerituntimäärä.
Akun vaihdon yhteydessä pitää liitellä miinusnapa uusiksi.
Oli ottanut tärinästä itseensä ja on hieman heikolla kontaktilla.
-
Jos on toimiva suoravetostartti, niin taitaa aika monta akunvaihtoa mennä hintaerolla, ennenkuin välitetty akku on järkevä.
Eihän toki toimivaa Boschin suoravetoista kannata heivata niin kauan kuin toimii ja kannattanee vielä korjatakin. Nykyisillä alennusvaihdestarteilla, myös Bosch-merkkisiä Valeon ja sen kopioiden ohella, akkutehoa ei tarvita niin kovasti.
Edullinen alennusvaihdestartti on hinnoiteltu 100 - 150€ hintaiseksi. Osan hinnasta voi kompensoida hankkimalla pienemmän akun.
Hiukan tinkaamalla hyvän akun voi saada noin satasella: https://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/sahkoosat/akut/yuasa-lyijyakut/yuasa-vrla-agm-huoltovapaa-akku-yua-ytx20l-bs/
Eikä ole seisonut vanhenemassa koska hapotus tapahtuu vasta käyttöön otettaessa.
Toki Biltema on vastaavan akun hinnoitellut vielä halvemmaksi. Jaksaa tonninelisatasen pamauttaa tulille helposti. Viimeksi tänään. Tosin en ajanut, kokeilin vain. Kerholla oli muitakin kokelijoita.
Pari kaveria kävi lenkin heittämässä. Olivat aika viluisia takasin tullessaan.
-
30 on mullakin. Kestää ainakin pikkuajoa ja startteja.
-
Paljon tulee tuota lyhyttä 9-kilometrin työmatkaa ajettua joten jo senkin takia päädyin kolmikymppiseen akkuun.
Ei käy niin helpolla sitä ikävää työpaikan parkkipaikalle jäämistä.
-
Paljon tulee tuota lyhyttä 9-kilometrin työmatkaa ajettua joten jo senkin takia päädyin kolmikymppiseen akkuun.
Ei käy niin helpolla sitä ikävää työpaikan parkkipaikalle jäämistä.
Mutta ehtiikö akku latautua täyteen tuolla matkalla? Pieni akku ehtisi.
Jos akku on vajaalla latauksella jatkuvasti niin se ikääntyy nopeasti.
Tämä isoon akkuun luottaminen on yleinen harhakäsitys.
-
Yyasa 53030 30Ah oli Cali EV:ssä mulle tullessa ja kesti kesti 6v.
Viimeinen vastaava vain kolme kautta.
Nyt tuli laitettua tilalle pienempi ja kevyempi 20Ah Bilteman hyytelöakku 80-826. 79e.
Painon säästön lisäksi etuina myös että tuli tilaa koteloon.
Kulkee työkaluja ja istuimen ja akun valissä oleva tarvikekotelo mahtui kerrankin ilman erikoisjärjestelyjä.
Pirteästi tuntuu pyörittävän.
-
Paljon tulee tuota lyhyttä 9-kilometrin työmatkaa ajettua joten jo senkin takia päädyin kolmikymppiseen akkuun.
Ei käy niin helpolla sitä ikävää työpaikan parkkipaikalle jäämistä.
Mutta ehtiikö akku latautua täyteen tuolla matkalla? Pieni akku ehtisi.
Jos akku on vajaalla latauksella jatkuvasti niin se ikääntyy nopeasti.
Tämä isoon akkuun luottaminen on yleinen harhakäsitys.
Jatkan sitten harhailua tuon oman kanssa. Ajot pääsääntöisesti lyhyttä työmatkaa. Jos Calin lataus on kunnossa, niin kyllä se sitä lataa aikanaan.
Toki jos tuon elinkaari päättyy nyt yhdeksänteen kesään, niin varmaan pienemmän ostan. Painonsäästö kelpaa aina.
-
Kyllähän minäkin lyhyttä työmatkaa ajoin Calilla viime kesän lyhyttä työmatkaa isolla akulla. Latausvalo vähän palaa tyhjäkäynnillä mutta ongelmia ei ollu. Akun iästä ei oo tietoa kun tuli pyörän mukana.
-
Jos vehkeet kunnossa, ns. laakin peli, riittää pienempikin akku, kun starttivirtaa vaan tulee riittävästi. Starttivirta ja akun Ah määrä ei välttämättä suoraan korreloi. Häirötilanteissa iso akku antaa enemmän pelivaraa.
-
Niinpä, antaa startata parikin kertaa jos jotain hassua tulee. Onhan se ihan tarpeettoman iso fyysisestikin pyöräkäyttöön.
-
Tosin huolestuneena olen katsellut Kerhon H-D-omistajien akkupolitiikkaa. Akku noin 12Ah ja kone 1700cc tai jotain sinnepäin. Ainakin parilla kaverilla on vastaava laite matkassa kuin on itsellänikin auton apukuljettajan penkin alla siltä varaa jos yli kymmenen vuotta vanha romanialainen Rombatt sanoo että kevväämmällä.
Taidan sen kyllä ottaa pyöränkin mukaan, pieni kun on, niin on apua muille ja itsellenikin jos vaikka puhelinta telttaillessa tarvitsee latailla...
http://www.motomatti.fi/2018/12/apuvirtalahde-matkakayttoon.html
T3 Calissani on kiilahihnavetoinen auton laturi. Tuottaa virtaa 16Ah:n Bilteman kalsiumakkuun. Kestää kyllä sahailla pidempäänkin. T3:ssa on digitaalinen moottorinohjaus joka tarvitsee enemmän virtaa kuin kaasutinmalli. Aina ei ole säädöt olleet kohdillaan. Alkuperäinen laturi, Bosch, ei kyennyt kampiakselin päässä riittävään tuottoon. Bensapumppu on hyvä kuluttamaan watteja.
California Adamantissa taas on vakiolaturi Bosch. Sen tuotto riittää juuri ja juuri että pieni akkukin latautuu täyteen kun ajelee ns. kaupunkiajoa. Tampereen naapurikylät Kangasala, Orivesi, Ylöjärvi, Nokia ja pari muutakin ovat kaupunkeja. Välillä pitää ajaa moottoritietä että kone saa kierroksia. Kahdessssa pyörässäni on jännitemittari. Siitä on hyvä seurata latausjännitettä ja akun kuntoa. Ampeerimittari on myös hyvä varuste. Sen asennus vain on vaativampi kuin volttimittarin. Aika monessa Guzzissa on vakiona jännitemittari. Se kertoo akkujännitteen ja latausjännitteen.
-
Tässä eräänä päivänä katsoin Motortrendin nettipalvelusta autovideota ja siinä laitettiin vastaavalla mutikalla ruiskun omaava 90-luvun veekasi tulille. Merkkiä ei siinä luonnollisesti näytetty, mutta hyvin riitti oman akun kaverina.
-
Jos vain pelkkää starttiapuun tarvitsee varavirtalähdettä niin superkondensaattoripakkaus lienisi oikein hyvä. Se ei tarvitse latausta ennakkoon vaan latautuu siitä akusta johon se kytketään. Vaatii siis pienen "pesämunan" että toimii. Tässä yhden käyttöohje: https://tmvtools.mycashflow.fi/files/content_images/GYS%20STARTRONIC%20400%20esittely%20%2B%20k%C3%A4ytt%C3%B6ohje.pdf
-
Näistä onkin ollut tuolla toisaalla jo varmaan riittävästi juttua, turha enää tähän tuplata samaa sisältöä.
-
Voisko joku perustella malaisjärkeenkin käyvästi pienen akun nopeammin latautumista.
Lähtötilanteessa oletetaan että akku on täysi, startatessa menee mitä menee Ah.
Ajaessa eikö lataannu ihan samalla täyteen samalla matkalla oli sitten 10, tai 30Ah patteri kun se mikä poistui tulee tilalle uutta laturista ihan saman verran?
-
Myöskään Guz Guz ei ole lukenut aiemmin kirjoitettua asiaa.
http://foorumi.guzziclub.fi/index.php?topic=2777.msg66929#msg66929
-
No niinhän se käsiteltiinkin jo aiemmin, kiitokset Pekalle.
-
Hyvä akkuvalmistaja on luonnollisesti myös hyvä kauppias. Akun kapasiteetti, Ah-määrä, on kovasti riippuvainen virrasta, jolla se on määritelty. Me kuluttajat joudumme luottamaan valmistajan antamiin lukuihin. Valmistaja puolestaan antaa lukuja, joilla kauppa käy hyvin. Harvoin on akkuun merkitty, mitä standardia ilmoitetut arvot noudattavat. Itse ostin 12 vuotta sitten Hankook merkkisen 55 Ah:n akun ja heti mittasin sen kapasiteetin. Käytin paremman puutteessa purkausvastuksena auton ajovaloja. Mittasin tunnin välein virran ja akun napajännitteen ja annoin purkautua täydestä aina syväpurkauksen hälytysrajalle asti. Kahden 55 W nimellistehon lampun yhteinen virta oli n. 8 A. Lopputulema oli n. 25 Ah. Sanon "noin", koska mittaus oli tällainen tunnin välein tehty, eikä jatkuva seuranta. Silti se akku toimi 12 vuotta moitteettomasti pikku Opelissa, osittain varmaan siksi, että minulla on siinä ylläpitolaturi, joka talvisin, ja joskus kesäisinkin, lataa akkua aina auton ollessa lohkolämmittimen pistorasiaan kytkettynä. Se ei siis ole yleensä ollut vajaassa varaustilassa.
Lyijyakun kapasiteetin ilmoittaminen siis on helppoa tehdä harhaanjohtavasti. Se johtuu em. mittausvirrasta ja akun sisävastuksesta ja niistä seuraavasta seikasta, että akkua ei voi ladata aivan piripintaan täyteen, eikä purkaa aivan typpösen tyhjäksi. Kun kummastakin päästä jätetään se varaustilan holkkuma pois, saadaan se käytettävissä oleva kapasiteetti. Myöskin purkaus ja varaus virrat ovat tarpeiden sanelemat ja aivan muuta kuin mitatut.
Akun sisävastuksella on sellainen Ohminlain mukainen vaikutus, että siinä syntyy jännitehäviö. Se on sitä suurempi, mitä suurempi on virta. Se myös on etumerkiltään vastakkainen lähdejännitteelle. Varatessa se estää täyteen latautumisen, jos latausvirtaa ei kovasti pienennetä. Purkaessa se kuorii lähdejännitteestä osan pois, ehkä juuri sen viimeisen tarpeellisen osan, varsinkin suurella sarttivirralla.
Kun pienenpuoleinen akku alkaa (suurta akkua) nopeammin täyttyä niin, latausjärjestelmästä riippuen, latausvirta pienenee ja sisävastuksen jännitehäviö pienenee ja akku latautuu täydemmäksi.
Ajokautemme on yleensä kesäaikaa, mutta autoilla ajellaan läpi ankaran talven. Kun/jos auton akkua ladataan kylmällä ilmalla, on otettava huomioon akun lämpötilakerroin. Jos automaattilaturi ei osaa kompensoida lämpötilaa, kuten useimmiten on asia, se lataa kylmällä ilmalla liian suurella virralla peruslatausta, eikä kytkeydy ylläpitolataukselle koska akku ei saavuta 14,4 V:n tasoa, johon laturi pyrkii. Lyijyakun napajännitteen läpötilakerroin on miinus 0,022 V/°C. Kun 14,4 V on +20°C lämpötilassa pätevä, se on +10°C lämpötilassa 14,2 V ja 0°C 14,0 V ja -10°C – 13,8 ja -20°C – 13,6 V. Peruslatauksella akku ei täyty. On pidettävä n. 10 min pituisia virrattomia absorptiojaksoja ja lopuksi ladattava hyvinn pienellä n. 30 – 40 mA:n ylläpitovirralla. Vasta sitten akku saadaan täydeksi. Hyvä automaattilaturi tekee näin, mutta ajoneuvon latausgeneraattori ei. Myöskään autoissa en ole nähnyt latauksen lämpötilakompensointia, paitsi kerran omassani, johon rakensin huonon releen tilalle elektronisen jännitesäätimen ja siihen saman tien myös kesä/talvi kytkimen.
Akun ja muunkin virtalähteen sisävastuksen voi mitata. Siitä on oheisessa harjoitustyösarjassa mainio työohje, osa 1a. Sitä täytynee soveltaa isoille virroille ja isoille akuille pienentämällä vastusarvoja, mutta periaate säilyy. On huomattava, että vastukset eivät saa kovasti lämmetä, koska vastusarvo tällöin muuttuu. Auton lamppuja ei siis voi käyttää vastusten virkaa tekemässä, vaikka hakematta se tuleekin mieleen. On siinä muitakin hyviä harjoituksia, joita kannattaa tutkia niin pitkälle kun ymmärtää. Kuten kaikki hyvät harjoitukset, tämäkin asteittain vaikeutuu.
http://www.oamk.fi/~jjauhiai/opetus/fysiikka/lab/TSTlabohj04-05.pdf
terv: Timo
EDIT: Typo
-
Hajakentältä hyvä selvitys akun sielunelämästä.
Dieselautossani yli 10 vuotta vanha akku ja Guzzissa yli 5 vuotta vanha. Nykyisissä pyörissä ja autoissa on seisoessaankin virtaa syöviä toimintoja. Huomasin sen eräänä keväänä, kun Guzzilla lähdin ensimmäiselle ajolle. Ei siitä mitään tullut, kun akku oli tyhjä. Guzzissa on jatkuvasti akun navoissa kiinni CTEK:in liitin, johon saan laturin kiinni, kun en aja. Välillä käytän CTEK:in recon-toimintoa. Sen pitäisi virkistää akkua. Toinen CTEK on autossa. Hyvin on pelannut vaikka auto talvet ja kesät seisoo ulkona.
Reissuila on mukana ProCharger Starthilfebooster & Accupack (12000 MAH). Kesällä ProCharger on Guzzissa ja talvella autossa.
Näilä mennään.
-
Alkutilanne tänään.
Liki kaikissa talouden pyörissä on sama akkutyyppi: YTX20BS. 18Ah. Yleinen akkumalli monenmerkkisissä pyörissä.
Cali 1400:sen jo kolme edellistä kesää palvellut akku siirtyi California Adamantiin jossa on 950cc kaasutinmoottori ja alennusvaihdestartti. Lähtee vanhemmallakin akulla helposti käyntiin.
California 1400:seen ostin Stormilta aamulla uuden Yuasa-akun, em tyyppisen. Valmistusmaata ei mainittu missään yhteydessä. Ei akun mukana tulleissa papereissa eikä pakkauksessa. Edellisessä Yuasassa lukee että Made in USA.
Siirryin Kerholle jossa laskin happokasetin uuteen akkuun. Toimenpide sujui hyvin. Annoin akun olla kansi auki hapotuksen jälkeen reilun tunnin. Pesin auton odotellessa. Vilkaisin akkua pesuhommien ohessa ja pulputus akussa vain jatkui ja akku oli hyvin kuuma. (Ennenkin ovat lämmenneet mutta vähemmän ja pulputus loppuu aikanaan.)
Pulputuksen hiljennyttyä mutta ei loputtua suljin akun kannen. Ohjeen mukaan laitoin akun lataantumaan Kerhon isommalla C-Tek-laturilla. Alku vaikutti lupaavalta kun ensimmäinen ja toinen ledi laturin kannessa syttyivät. Vähintään pitäisi neljän ledin syttyä että akussa olisi virtaa käynnistykseen. Yhdeksän tunnin jälkeen tilanne oli edelleen sama: kaksi lediä. Otin laturin irti. Akun lepojännite noin 12,5 volttia. Mitatessa lepojännite laski muutamassa kymmenessä sekunnissa ilman ulkoista kuormitusta alle 12 voltin. Totesin että ei kannata kiinnittää pyörän sähköjärjestelmään. Akku oli lämmin edelleen.
Valitin asiasta myyjäliikkeeseen. Siellä vedottiin, aluksi, siihen että asiakas on ehkä tehnyt jotakin väärin. Kerroin prosessin kulun. Hieman jo harmistuin. Tämä oli muutaman vuoden aikana vastaavien akkujen suhteen jo aika yleistä. Asiakkaan vika. Takuu on akulle puoli vuotta. Vetosin tähän. Se olisi edellyttänyt että hapotus olisi tehty liikkeessä oikein. Nyt ei ollut näin toimittu. Asiasta ei ostohetkellä ollut mainittu.
Toistaiseksi asia on kuitenkin etenemässä. Huomenna pääsen tapaamaan akun myynyttä henkilöä. Aiheuttaa lähimatkailua tarpeettomasti. Vien akun liikkeeseen katsastettavaksi. Heillä ei tosin ole kuormitusmittaria.
Erikoista oli se että ostohetkellä myyjä sanoi että Yuasa-akut eivät ole enää laadukkaita. Helppo uskoa nyt. Sanoi itse käyttävänsä Euroglobea joka on merkittävästi halvempi kuin Yuasa. Tosin ei Yuasakaan enää edes satasta maksa. Tinkimisen jälkeen.
Ajelin kuitenkin California 1400:sella kun hain California Adamantista vanhan akun takaisin. Mukava oli ajella ihan hurua vain ja pelastin erään motoristin bensapulasta moottoritien laidasta.
-
Kerran on eräs pyörän akku mennyt vähän vastaavalla tavalla pilalle. Oli tosin viikon käytetty. Älylaturin jatkeena alkoi tuottaa pahaa hajua ja lämpesi. Varaus tipahti saman tien, kun laturista irroitti. Ei myöskään ottanut täyttä varausta. Ottivat mukinoitta liikkeeseen.
-
Eiköhän tämäkin asia hoidu samoin. Pitäähän myyjäliikkeenkin pitää puoliaan. Ikävä vain että se kohdistuu asiakkaaseen joka on heidän elantonsa lähde. Ei ole loogista.
-
Takuussa näyttövastuu on myyjällä, virhevastuussa asiakkaalla.
Joten Motomatin tapauksessa myyjän tulee näyttää toteen se, että asiakas on toiminut väärin.
-
Asiaan saataneen päätös tulevan viikon puolivälissä.
-
Kävin myös akkukaupoilla Akkupojissa, uusi akku Yasa 28 AH. Hapottivat sen itse, ei muuta kuin kotiin ja akku lataukseen, mutta yli 10 h:n latauksesta akku ei tättynytkään, ainakaan laturin full-valo ei syttynyt. Takaisin kauppaan akun ja laturin kanssa, tosiaan akussa vähemmän napajännitettä kuin heti hapotuksen jälkeen. Kysymys onkin, viallinen uusi akku tai viallinen laturi ? Selvittelevät asiaa, huomenna tiedetään.
Luettuani MM:n tarinan omasta tapauksesta, otin opikseni enkä ruvennut itse uutta akkua hapottamaan.
-
Akkuasia on toistaiseksi kunnossa. Hapottivat akun jo liikkeessä. Hain täyteen ladattuna ja laitoin paikoilleen. Toimii. Edeltävä, kunnossa oleva samanlainen akku jatkaa sopimussuhteessa California Adamant-trikessä.
Koko löpinä kuvineen: http://www.motomatti.fi/2019/04/california-1400-gts-akku-pyoraan.html
-
Mulla myös akkuasia kunnossa, alunperin akku oli "sökö" sekä epäkuntoinen laturi, joka ei tietenkään ladannut uuttakaan akkua täyteen. Liikkeessä siis todettiin, uusi akku ok, latasivat sen täyteen ja totesivat laturini epäkuntoiseksi. Uusi akku paikalle ja T5 heti tulille. ;D
-
EV:hen ostin alkuviikosta Motonetistä 30 Ah:n MTX Energy -akun hintaan 69,90. Olisin ostanut vastaavan 40€ kalliimman Yuasan mutta juuri ei ollut saatavana. Samaa akkua voin käyttää sitten myös K75:ssä.
-
Cali 1100 ie osalta siirryin viime kesänä usean numeron pienempään 19 Ah:n Bilteman geeliakkuun (art. Nr. 80-826) edellisen 30 Ah:n akun hiivuttua. Hyvin tuntuu riittävän tuokin. Pienemmän akun käsittely on paljon helpompaa ja akkukoteloon jää tilaa myös tarve-esineille. Litiumakku on nyt toista kautta tuotantotestissä ja se sama akku on palvellut mm. pikku Brevaa, Ducati 900 Sporttia ja nyt sen paikka on Aprilia RSV Millen uumenissa. Akku painaa 400 grammaa ja mahtuu mihin tahansa lyijyakulle mitoitettuun mp:n akkukoteloon. Antaa nyt litiumakun näyttää mihin siitä on 2-3 vuotta. Tähän astisella kokemuksilla tuskin enää palaan ainakaan sporttipyörissä lyjyakkuun.
-
Pitäisi asentaa JMT- merkkinen litiumakku, ei omaan kalustoon, mutta meinaa jäädä heti lähtötelineisiin.
Akun kannessa on testinappi, millä akun varaustilan voi tarkastaa. Heti pakkauksesta kaivettuna ja testattuna näytti täyttä varausta.
Käyttöohje vaatii kuitenkin ehdottomasti lataamaan akun ennen sen ottamista käyttöön.
Kun sitten juuri ennen latausta kokeilin uudestaan painaa testinappia, varaustilan näyttö pysyi pimeänä.
Laturi näytti ennen latausta akun varaustilaksi 24%. Tähän n. 4Ah akkuun meni varausta hieman vajaat 3Ah, mikä sopii
laturin näyttämään lähtötilanteeseen.
Akun oma varusnäyttö pysyi pimeänä latauksenkin jälkeen kokeillessa.
Onko muilla litiumakkujen kanssa touhunneilla ollut havaintoa samanlaisesta ilmiöstä tuon varausnäytön suhteen?
Ovatko "testinapit" ylipäätään toimineet?
Ja jos eivät, onko ollut muita seurauksia?
-
Mitään käsitystä ei ole ennestään litiumeista muuta kuin käynnistysapuna erillisestä hieman älypuhelinta isommasta kikkareesta jolla saa "sahata" aika pitkään ennen kuin uupuu.
Mutta erittäin merkittävällä mielekiinnolla otan aiheesta tietoa vastaan miten näiden akkujen kanssa tulee toimia.
Itseni on uskoteltu, erään akkukauppiaan toimesta, että Guzzin laturit ovat vanhanaikaisia eikä niihin kannata laittaa nykyakkua sillä latausjännite ei ole tarpeeksi suuri. Toki kysyin että miten on 1400cc tapauksessa koska kyseessä on auton hihnavetoinen laturi. Ihan vakiona. Selkeää vastausta en saanut. Toisaalta Biltemassa, Puuilossa, Stormilla ja Motonetissa suositellaan kaikkiin Guzzimalleihin litiumakkua. Toki moninkertaiseen hintaan perusakkuun, kuten MTX, Euroglobe, ja muut ns. halpisakut, nähden. Onko myyjillä jotain salattua tietoa? Vai vain myyntipuheita?
Olisi nimittäin tarve hankkia "kiva" akku Centauroon lähiaikoina.
Kerhon kavereilla on parissa pyörässä, uudehko KTM ja 70-luvun Jytäjammu, litiumakut. Molemmat ovat, toistaiseksi, tyytyväisiä. Jälkimmäisessä pyörässä on moderni latausjärjestemä jälkiasennettuna.
Missä kohtaa kulkee se raja jossa litiumkku on parempi kuin lyijyakku?
Miksi, ylipäätään, tehdään enää "korkkiakkuja, tai muita muinaisjäännöksiä? Johtuuko se asiakkaiden vanhakantaisuudesta?
-
EV:hen ostin alkuviikosta Motonetistä 30 Ah:n MTX Energy -akun hintaan 69,90. Olisin ostanut vastaavan 40€ kalliimman Yuasan mutta juuri ei ollut saatavana. Samaa akkua voin käyttää sitten myös K75:ssä.
Eilen piti lähteä lietoon kirkolle niin 5 vuotta vanha motonet akku (banner tms) antautui ei jaksanut pyörittää, viikolla toimi vielä, kävin motonetissä mutta siellä tarjosi vain tuota Yuasaa joka olisi pitänyt hapottaa ja muistelin että hapotettua akkua ei ihan heti voi ottaa käyttöön ja sinne kupittaalle ei viitti mennä kokeilemaan että lähteekö vai tuleeko lieskat penkin alta, kokeiltiin sitten naapurin experimental lentokoneen litium akkua mutta ei riittänyt potku siinäkään, jäi reissu väliin, kävin pajalla koittamassa testerillä niin vanha akku oli jännite ok mutta starttivirta 40 A ja ruudussa luki notta "replace battery"
onko sulla motonetin tuotenumro tolle osamallesi akulle olisi helpompi mennä hakemaan ?
-
Pitäisi asentaa JMT- merkkinen litiumakku, ei omaan kalustoon, mutta meinaa jäädä heti lähtötelineisiin.
Akun kannessa on testinappi, millä akun varaustilan voi tarkastaa. Heti pakkauksesta kaivettuna ja testattuna näytti täyttä varausta.
Käyttöohje vaatii kuitenkin ehdottomasti lataamaan akun ennen sen ottamista käyttöön.
Kun sitten juuri ennen latausta kokeilin uudestaan painaa testinappia, varaustilan näyttö pysyi pimeänä.
Laturi näytti ennen latausta akun varaustilaksi 24%. Tähän n. 4Ah akkuun meni varausta hieman vajaat 3Ah, mikä sopii
laturin näyttämään lähtötilanteeseen.
Akun oma varusnäyttö pysyi pimeänä latauksenkin jälkeen kokeillessa.
Onko muilla litiumakkujen kanssa touhunneilla ollut havaintoa samanlaisesta ilmiöstä tuon varausnäytön suhteen?
Ovatko "testinapit" ylipäätään toimineet?
Ja jos eivät, onko ollut muita seurauksia?
Onko akussa siis jokin sisään rakennettu indikaattori? Ajatuksena kuulostaa hyvältä.
Miten muuten toimii se lyijyakun päällä oleva vihreä silmä? Onko akussa jokin vihreä koho, joka reagoi akkuhapon/veden ominaispainoon tms?
-
Mitään käsitystä ei ole ennestään litiumeista muuta kuin käynnistysapuna erillisestä hieman älypuhelinta isommasta kikkareesta jolla saa "sahata" aika pitkään ennen kuin uupuu.
Mutta erittäin merkittävällä mielekiinnolla otan aiheesta tietoa vastaan miten näiden akkujen kanssa tulee toimia.
Itseni on uskoteltu, erään akkukauppiaan toimesta, että Guzzin laturit ovat vanhanaikaisia eikä niihin kannata laittaa nykyakkua sillä latausjännite ei ole tarpeeksi suuri. Toki kysyin että miten on 1400cc tapauksessa koska kyseessä on auton hihnavetoinen laturi. Ihan vakiona. Selkeää vastausta en saanut. Toisaalta Biltemassa, Puuilossa, Stormilla ja Motonetissa suositellaan kaikkiin Guzzimalleihin litiumakkua. Toki moninkertaiseen hintaan perusakkuun, kuten MTX, Euroglobe, ja muut ns. halpisakut, nähden. Onko myyjillä jotain salattua tietoa? Vai vain myyntipuheita?
Olisi nimittäin tarve hankkia "kiva" akku Centauroon lähiaikoina.
Kerhon kavereilla on parissa pyörässä, uudehko KTM ja 70-luvun Jytäjammu, litiumakut. Molemmat ovat, toistaiseksi, tyytyväisiä. Jälkimmäisessä pyörässä on moderni latausjärjestemä jälkiasennettuna.
Missä kohtaa kulkee se raja jossa litiumkku on parempi kuin lyijyakku?
Miksi, ylipäätään, tehdään enää "korkkiakkuja, tai muita muinaisjäännöksiä? Johtuuko se asiakkaiden vanhakantaisuudesta?
En ole enää moneen vuoteen huomannut, että myyjillä olisi mitään salattua tietoa, tai ylipäätään mitään tietoa. Myyjä tahtoo vain myydä ja paasaa yleensä vain myyntipuhetta ja useimmiten täyttä puppua. Heille, niin kuin muillekin amatööreille, akku on hyvä kun se pyörittää starttia reippaasti rallattaen. Ei ole mitään väliä kuinka kauan se käyttöä kestää ja onko ehkä tulipalovaara.
Litiumakkua on montaa erilaista tyyppiä. En ole itse niitä missään ajoneuvokäytössä käyttänyt, seurannut kyllä olen sitä kehitystä.
Kaikille litiumakuille on tyypillistä huono ylivarauksen ja alivarauksen kesto. Ne lakkaavat varautumasta ja jotkut suorastaan muuttuvat vaarallisiksi, etenkin ylivaraamisesta.
Missä menee se raja? Mitä akkua kannattaa käyttää? Litium vai lyijy? Kyllä se vastaus on noissa kaikissa sama... Akku ja latausjärjestelmä ovat yhteen soviteteut. Akku on oltava se, mikä järjestelmään on suunniteltu. Jos akku korvataan toisen tyyppisellä, on korvattava myös latausjärjestelmä sille sopivalla.
Kun voimakkaat kestomagneetit (metalliseos) keksittiin alettiin tehdä kestomagneettilatureita. Niiden hyvä puoli on minimaalinen huollon tarve, kun ei ole magnetoitavaa roottoria ja sen liukurenkaita ja kuluvia hiiliharjoja. Fyysinen kokokin on vastaavasti pienempi. Huono puoli ei suinkaan ole tehon puute, niillä saa saman tehon kuin saman kokoluokan "perinteisellä" laturilla. Vaikeus tulee tuotetun sähkön laadun, puhtauden kanssa. Jännite on täysin riippuvainen pyörimisnopeudesta ja vaihelee 20 voltin ja 100 voltin välillä. Se reguloidaan haluttuun akkujännitteeseen, kesäaikana lyijyakulle 14,4 volttia. Koska regulointia ei voida tehdä pienitehoisena roottorin magnetoinnin puolelta, kun on kestomagnetointi, se on tehtävä suuritehoisena laturin tuoton puolelta. Siinä tulee se ongelma.
Regulointia voidaan tehdä pääasiassa kahdella tavalla: Muuttamalla sähkön ylijäämä lämmöksi tehotransistorilla tai katkomalla teho on/off periaatteella niin, että päällä/pois aikasuhteella voidaan saada keskimäärin oikea latausjännite. Edellisessä on vaikeutena suuri lämmöntuotto ja turha energianhukka, mutta hyötynä puhdas tasajännite ja tarkka säätö. Jälkimmäisessä on haittana katkomisen jäänteenä jäävä laturin täyden antojännitteen, jopa 100 voltin, katkomisjäte. Hyötynä taas on hyvin pieni lämpöhäviö ja turhaa tehoa ei tarvitse myöskään moottorista ottaa.
En ole itse omakohtaisesti kokeillut litiumakkujen kestävyyttä, eikä kai pitkää aikaa kukaan muukaan. Pienlaitteissa, puhelimissa ja tietokoneissa ym. on myös katkojaperiaatteella toimivat regulaattorit sähköverkon 240 voltista esim. 19,5 volttiin, kuten tällä läppärillä, jolla kirjoitan. Niissä on kuitenkin niin pienet tehot kyseessä, että tuotettu sähkö, joka sellaisenaan on kelvotonta litiumakulle, siistitään lisäregulaattorilla, ylijännitteen piikkit poistavalla suojapiirillä. Jos piikit pääsevät litiumakkuun se pilaantuu nopeasti.
Moottoripyöränn kestomagneettilaturin regulaattorina on tyypillisesti katkojatyyppinen (on/off) tyristoriregulaattori. Sen perässä ei ole mitään ylijännitepiikeiltä suojaavaa piiriä, eikä oikein voi ollakaan, suurien tehojen vuoksi. Lyijyakkua piikit eivät haittaa, mutta kuinka käy litiumakun?
Olen mitannut kyseisiä jännitepiikkejä omasta pyörästäni. Niillehän käy niin, että akku nitistää ne jännitteeseen, joka on napajännite plus sisävastuksen jännitehäviö. Jos haluaa kunnolla nähdä oskilloskoopilla kyseiset piikit, on käytettävä virtamittapäätä. Akku käyttäytyy kuten hyvin suuri kapasitanssi ja muuttaa jännitepiikit virtapiikeiksi. Se ei muuta perusongelmaa, ylilatausta. Pahin tilanne tulee kun akku latautuu täydeksi ja rippeli ratsastaa akun navoissa olevan laturin jännitteen/virran päällä, siis valeasussa virtamuotoisena. Jos joku osoittaa, että litiumakun ylilataaminen ei olekaan sille haitallista niin sitten koko insinöörimaailma on ollut väärässä.
Litiumakulle on oltava litiumakun ympäristö.
-
Onko akussa siis jokin sisään rakennettu indikaattori? Ajatuksena kuulostaa hyvältä.
JMT-akun kannessa on liitekuvan "testikeskus". Test-nappia painamalla pitäisi syttyä oikea määrä sinisiä ledejä. Pakkauksesta otettuna, 24% varauksessa
ollut akku sytytti kaikki kolme lediä, oli siis omasta mielestään täynnä. Sittemmin ei ole syttynyt ainuttakaan, vaikka akku on täynnä.
Se siitä hyvästä ajatuksesta.
Tämän akun sen omistaja vie takaisin kauppaan, josko saisi uuden takuuseen?
Omissa moottoripyörissä on ollut käytössä Shorai merkkinen litiumakku. Neljäs ajokausi on aloitettu onnistuneesti.
-
Miten muuten toimii se lyijyakun päällä oleva vihreä silmä? Onko akussa jokin vihreä koho, joka reagoi akkuhapon/veden ominaispainoon tms?
Mitä siihen lyijyakun vihreään silmään tulee, sen alla on erivärisiä ja ominaispainoltaan erilaisia palleroita, yleensä vihreä ja valkoinen.
Jompikumpi niistä on näkyvillä tai ei kumpikaan. Akussa oleva elektrolyytti, akkuhappo pitää niitä näkyvillä, akun nestemäärän ja varaustason mukaan.
Jos silmä on musta, täytyisi akkuun lisätä akkuvettä koska nestepinta on laskenut niin alas etteivät pallukat enää tule näkyville.
Veden lisäys ei vain aina, ainakaan periaatteessa ole mahdollista vaan akku on hyvää vauhtia tuhoutumassa, siellä kennot ovat jäämässä kuiville.
Tästä on tältä keväältä omakohtaista kokemusta. Auton Sznajder-merkkisen 2,5 vuotta vanhan akun silmästä oli vihreä hymynaama kadonnut.
Mustaa oli tullut tilalle.
Akku on ns. huoltovapaa, kansi on sinetöity ja avaaminen kiellettyä ja "tarpeetonta".
Akun kannessa on tulkintaohje silmälle: Vihreä=hyvä, valkoinen=akku purkautunut ja musta=vaihda uusi akku.
Akun täyttökorkkien sinetöinti/suojakansi aukeni kuitenkin helposti ilman työkaluja, kaikista kielloista ja pelotteluista huolimatta. Kannen alla on painettavat
täyttötulpat normaalisti. Tulpat irrotettuani totesin kennojen nestepintojen olevan alhaalla. Korkit ja kannen sai suljettua niin ettei päällepäin tehtyä
huoltoa niistä huomaa.
Nyt akkuveden lisäyksen jälkeen, vihreä hymynaama on palannut.
-
Vielä aiheesta kun Yuasan 53030;n vilahtelee teksteissä.
Oli EV:ssäni tullessa ja huoltokirjan mukaan kesti peräti 7v.
Vaihdoin samanlaisen tilalle ja parissa kaudessa oli entinen.
Normaalisti hoidettu, täynnä syksyllä ja piuhat irti, viileässä säilytys.
Keväällä täysin kaput.
Muualtakin kuullut että laatu on noissa laskenut.
Tilalla nyt Bilteman geeli 19A, aika näyttää.
Ja plussaa tosiaan lisätila kotelossa.
-
JMT litiumakun testinapin toimimattomuus on sikäli kiinnostavaa kun, se saattaa liittyä akun sisällä olevan kennojen tasauspiirin toimintaan.
Testinapilla ei sinällään tee mitään, todennäköisesti se vain mittaa akun napajännitettä. Siten sen yhteys todelliseen varaustilaan on viitteellinen.
Kuitenkin on mahdollista että, myös tasauspiiri on viallinen. Jos (ja todennäköisesti kun) kennot akun sisällä poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan,
toimimaton tasauspiiri johtaa siihen että, osa kennoista jää alilataukseen ja osa latautuu liikaa.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyväksi, liikaa latautuminen johtaa pahimmassa tapauksessa tulipaloon.
Samoin mahdollinen viallisen tasauspiirin oikosulku.
Litiumakku kun pitää sisällään kaiken palamiseen tarvittavan, se ei tarvitse ulkoilman happea palaakseen.
-
Turpon parin vuoden käytön jälkeen väsähtäneessä litiumakussa (merkiltään LP)
oli testinappi ja 3 lediä. Akku on muuten kierrätyksessä, mutta tasauskortti
tuli säästettyä muistoksi. Jännitetesteri on tässä ainakin samalla kortilla
tasauksen kanssa, joten on mahdollista, että jos toinen ei toimi niin ei
toimi toinenkaan.
-
Olisi nimittäin tarve hankkia "kiva" akku Centauroon lähiaikoina.
Missä kohtaa kulkee se raja jossa litiumkku on parempi kuin lyijyakku?
Miksi, ylipäätään, tehdään enää "korkkiakkuja, tai muita muinaisjäännöksiä? Johtuuko se asiakkaiden vanhakantaisuudesta?
Laita Centauroon tällainen, ei ole kallis edes litiumakuksi.
https://hobbyking.com/en_us/zippy-flightmax-4200mah-4s2p-30c-lifepo4-pack.html
Nimenomaisesti tuo 2P versio.
Minulla on tuollainen muussa käytössä mutta on pitänyt kokeilla että, lähtee sillä ainakin Buell kakistelematta tulille. Ja kaikenlaista Kawaa on pitänyt herätellä
sillä talvihorroksesta.
Sillä ei ole kovaa suojakuorta joten tarvitsee ympärilleen lisää kutistesukkaa ja telttapatjaa....
Minusta litiumakku pesee lyijyakun kaikessa muussa paitsi, kunnon pakkasessa se ei toimi. Lyijyakku on myös huolettomampi huolimattoman käytön suhteen
koska sen elektrolyytti on enimmäkseen vettä. Ei voi syttyä palamaan vaikka vetykaasut palaisivatkin.
Olemme myös vanhakantaisia, minua ainakin on moitittu 1800-luvun teknologiaan juuttumisesta.
-
Onko akussa siis jokin sisään rakennettu indikaattori? Ajatuksena kuulostaa hyvältä.
JMT-akun kannessa on liitekuvan "testikeskus". Test-nappia painamalla pitäisi syttyä oikea määrä sinisiä ledejä. Pakkauksesta otettuna, 24% varauksessa
ollut akku sytytti kaikki kolme lediä, oli siis omasta mielestään täynnä. Sittemmin ei ole syttynyt ainuttakaan, vaikka akku on täynnä.
Se siitä hyvästä ajatuksesta.
Tämän akun sen omistaja vie takaisin kauppaan, josko saisi uuden takuuseen?
Tämä keissi on toivottavasti saatu päätökseen. Noin kuukauden miettimisen jälkeen AllRight toimitti takuuna tilalle akun missä varaustilanäyttö toimii.
Näyttö ei kerro mitään akun todellisesta varaustilasta mutta kuitenkin reagoi testinapin painallukseen.