Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Lokakuu 04, 2018, 22:31:45 ip
-
Smoton sivulla juttua miten viranomaiset ja teiden kunnossapidosta vastaavat ottavat motoristit huomioon:
https://www.smoto.fi/?p=6352
-
Tienkäyttäjät maksaa vuodessa noin 8 000 miljoonaa euroa ja siitä ei riitä.
19.09.2017
Hallitus kasvattaa liikenneverkon ylläpidon ja rakentamisen budjettia ensi vuodelle. Liikenneverkolle esitetään koko vuodelle 2,0 miljardin euron määrärahaa, josta ylläpidon eli perusväylänpidon budjetti on 1,4 miljardia.
Perusväylänpidon 1,4 miljardista eurosta 453 miljoonaa ohjataan väylien eli teiden, junaratojen ja vesiväylien, korjausvelan vähentämiseen.
Perusväylänpidon budjetti kasvaa, sillä tälle vuodelle siihen oli myönnetty noin 1,28 miljardia euroa. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on kasvattanut väylänpidon budjettia vuosittain, ja korjausvelan lyhentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vaylien-kunnossapidon-maararahat-kasvavat-korjausvelkaa-lyhennetaan-453-miljoonalla-eurolla/s7r6phiJ (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vaylien-kunnossapidon-maararahat-kasvavat-korjausvelkaa-lyhennetaan-453-miljoonalla-eurolla/s7r6phiJ)
-
Motouutiset.fi sivulla on sama juttu. Aika törkeää viranomaistoimintaa (ja valvonnan puutetta).
-
Motouutiset.fi sivulla on sama juttu. Aika törkeää viranomaistoimintaa (ja valvonnan puutetta).
Vaikutti siltä että motoristiä syytetään siitä että ylipäätään ajaa tiellä jossa on pintavikaa.
Muutoin tuo tie Mynämäki - Yläne on varsin mukava pätkä. Juhannuksen tienoilla ajoin sen molempiin suuntiin saaristoreissun yhteydessä.
Sekoitanpa tähän kevyautotkin. Ministeriön lausumassa mainittiin että kevytautoilla korvataan mopoja ja kevytmoottoripyöriä ja saadaan siten kaksipyöräisten määrää liikenteessä vähenemään. Se taas on ristiriidassa yleisen liikennepolitiikan kanssa jossa on tarkoitus edistää motorisoitujen kaksipyöräisten käyttöä erityisesti taajamissa. Jälkimmäisen perusteluna alhaisemmat päästöt, pieni tilantarve ja helpompi pysäköinti. Ei tiedä oikea käsi mitä vasen tekee.
-
Kevytauto on nimestä alkaen epäonnistunut yritelmä.
-
Olen eri mieltä.
Kevyt auto uudessa muodossa, eli henkilöautosta rajoitettu on hyvä idea JOS.
Siis jos lainsäätäjä ymmärtää sen, että siitä autosta voi tehdä monikäyttöisen koko perheen ajokin.
Laitetaan rajoitin helposti ohitettavaksi, esim. toisella avaimella.
Näin meillä on käytössä pikkuauto, jolla junnu ajelee rajoitetusti ja B-kortillinen sitten kovempaa.
Aiheesta:
Hallitus ilmoittaa nuijivansa Suomeen kokonaan uuden autoluokan – EU:n komissio: Ei täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Suomessa otetaan käyttöön uusi ajoneuvoryhmä eli kevytauto, ilmoittaa liikenne- ja viestintäministeriö. Uuteen ryhmään kuuluvat henkilöautosta muutetut, nopeudeltaan enintään 45 kilometriin tuntivauhtiin rajoitetut ajoneuvot.
https://www.is.fi/autot/art-2000005852021.html (https://www.is.fi/autot/art-2000005852021.html)
Tää taitaa haluta oman topicin...
-
Kevytauto on yleisesti kookkaampana varsinkin maantieliikenteessä vielä pahempi ongelma kuin mopoautot.
Kaupunkiajossa voisi toimia.
Ehdotan kummallekin ajoa sallituksi vain 60kmh ja alle rajoitetuilla väylillä.
Maaseudulla tulisi kyllä napisemista..
-
Ootteko tuolla tien päällä huomanneet, kun liikennetraktori ajaa 60km/h, niin miten vaikeaa joillekin on sen ohittaminen on.
Junnaa siinä sitten, kun traktorin perässä on kaksi tai kolme lippispäistä korollajormaa, että ei tässä mikään kiire ole, kun se oma risteys on kahdeksan kilometrin päässä...
-
Juttu leviää mutta omaa syytäni.
Näihin hitaasti ajaviin ja vielä hitaammin perässä ajaviin olen myös tutustunut. Epäilen että ovat naapurien vanhoja isäntiä jotka nykyiset isännät on laittanut saunaoluiden hakuun. Niin ei siinä mitään erityistä kiirettä ole. Sopivalla kohtaa olen ohittanut joko yksittäin tai koko ryhmän kerralla. Pitää vain olla selvillä ettei edessäpäin ole sivutien tai peltotien liittymiä johon traktori voi yllättäen ja ilman vilkkua kääntyä.
Tosin keväämmällä Jyväskylän (Ent. Korpilahti) Vaaruvuodessa Hiace peippaili ihan tosissaan etten vain menisi ohi. Menin kuitenkin. Kohta edessä oli koko tien levyinen traktorikuorma. Mutta pääsi siitäkin ohi. Liekö Hiace-kuski yrittänyt siksi estää ohitustani?
Sitten on nämä joista tulee ajettua ohi mutta sitten liimaantuvat perään. Mikä lie tarve siinäkin?
Koska olen tiellä moottoripyörällä vain yhdestä syystä: viihdyttämässä itseäni, mutta ne monet muut voivat olla tiellä ihan asialla ja ansiotoiminnassa. Siksi itselläni on runsaasti aikaa heille.
-
Olen eri mieltä.
Kevyt auto uudessa muodossa, eli henkilöautosta rajoitettu on hyvä idea JOS.
Siis jos lainsäätäjä ymmärtää sen, että siitä autosta voi tehdä monikäyttöisen koko perheen ajokin.
Laitetaan rajoitin helposti ohitettavaksi, esim. toisella avaimella.
Näin meillä on käytössä pikkuauto, jolla junnu ajelee rajoitetusti ja B-kortillinen sitten kovempaa.
<snip>
Ei siinä mitään JOSsia ole.
Ruotsissa tuli A-traktoreille katsastuspakko ja niinpä 22.000 on ajokiellossa - niitä on viritetty. Ja näin tulee käymään Suomessakin.
Tuo kaksiavainjärjestelmä tekee virittämisestä lapsellisen helppoa - siis lapsikin osaa ja tekee.
JOS taas tehdään rajoitin, jota ei millään voi ohittaa/poistaa, saadaan auto, jolla ei ole paljonkaan jälleenmyyntiarvoa.
-
Laitetaan sanktiot kohdalleen. Rangaistaan vasta sitten, kun lakia on rikottu, eikä kaikkia varmuudeksi etukäteen.
Saahan meillä ostaa laillisesti vähän verotettua polttoainetta, mutta silti sillä ei juuri kukaan aja luvatta kun sanktiot on kohdallaan.
-
Palataanpa rupisiin teihin.
Kuinka moni on kärsinyt teiden heikosta kunnosta konkreettisesti? Kaatunut, meinannut kaatua tai suistunut väärälle kaistalle, syntynyt vaaratilanne muun liikenteen kanssa tai jouset lyöneet kunnolla pohjaan?
-
Laitetaan sanktiot kohdalleen. Rangaistaan vasta sitten, kun lakia on rikottu, eikä kaikkia varmuudeksi etukäteen.
<snip>
No kyllä tuo ns. kevytauto on rangaistus kaikille tielläliikkujille, myös niille jotka niillä ajavat.
-
Ketjun perusteella on vaikea sanoa, mikä on topiikki, mutta sotketaan kaikki ainekset ja katsotaan, mitä tulee.
Vapaa-ajan tukikohtaani johtava tie kulkee yhdellä noin 600-700 metrin matkalla routivan savimaan päällä. Asvaltointi on tehty pohjatöiltään huonosti, kuten kaikki tällaiset paikat. Maa pitää tuollaisessa löysän saven paikassa kuoria pois routarajaan saakka. Muuten se kiehuu siinä ohuen pien alla, nousee rypyille ja välillä joihinkin kohtiin ilmestyy aikamoisia suppia.
Paikkauksille tapahtuu samalla tavalla. Eivät ne hyödytä. Tie on kelirikon aikaan dyyneillä. Ainoa mahdollisuus olisi kuoria koko tie jonnekin kuuteenkymmeneen senttiin syväksi uraksi ja täyttää siltä mitalta uusi sora ja asfaltti, joka alkaisi pysyä. Sitä ei rahoita kukaan. Se on sellaista pintaläärimistä sitten ja montun merkki on halpa.
Nopeusrajoitus on 80. Tie on leveä ja motoristille se voisi olla mukava ajettava. Mutta tuota kohtaa varokaa, jos siitä menette. Siihen hajoaa myös auto.
Tällainen tavallista karskimpi pätkä löytyy tiellä 7056 Virtain Killinkoski - Alavus alkupäästä Alitalonperän paikkeilla. Se ei koskaan tule kuntoon edellä mainituista syistä. Mutta pitkin Suomea näitä on ja paljon.
Onneton se, joka päättää laittaa puita uuniin traktorin ja isäntä-corollien letkan ohi ja loimauttaa pitkälti toistasatasen vauhdilla Alitalon murrosesteeseen, jota "kuoppaiseksi" tieksi voisi hiukan pehmitellen kutsua.
-
Ilman mitään kunnostusta vaille vuosikymmeniksi jätettyjä pikkuteitä on suomessa paljon.
Oman asuinsijan lähitiet on kyllä vihdoinkin kunnostettu ja kaikki nyt ihan parin vuoden sisään.
Olisko jotain valoa yleisestikin aiheeseen tulossa, toivottavasti.
Rupisilla päälysteillä usein ajaessa tavallaan lienee mennyt jo selkärankaan lukea tietä ja ajolinjoja niin että (tuurilla) selvinnyt ilman mitään onnetonta.
Mutta likipitäen on pari läheltä tilannetta käynyt.
Molemmat aurinkoisella säällä.
Ihan mahdotonhan on lukea päälystettä täysin puiden varjojen ja aurinkomme paisteen rankassa kontrastissa jos ei ihan mateluvauhtia ole kulku.
-
Palataanpa rupisiin teihin.
Kuinka moni on kärsinyt teiden heikosta kunnosta konkreettisesti? Kaatunut, meinannut kaatua tai suistunut väärälle kaistalle, syntynyt vaaratilanne muun liikenteen kanssa tai jouset lyöneet kunnolla pohjaan?
Tästähän saisi monta äänestystä aikaiseksi.
Vastaan toki kyllä kaikkiin edellä esitettyihin vaihtoehtoihin. Lisään vielä, jouset ovat myös kerran jääneet pohjaan, teleskooppi piti purkaa ennen kuin
tilanne korjautui.
-
Kerran meni Sporttituntskasta päreiksi koko takatelarit (tehtaan virallinen termi oli jousijalat).
Muistaakseni niiden alaosat olivat vaan muovivalukappaleet, joissa oli reikä metallitankoa varten,
jousi ympärillä.
-
Palataanpa rupisiin teihin.
Kuinka moni on kärsinyt teiden heikosta kunnosta konkreettisesti? Kaatunut, meinannut kaatua tai suistunut väärälle kaistalle, syntynyt vaaratilanne muun liikenteen kanssa tai jouset lyöneet kunnolla pohjaan?
Varmaa näyttöä ei syntynyt, mutta kävipä vuosia sitten, että ajoin Annilla Joutsa – Pertunmaa tietä ja tien painuma oli sellainen pyöreäreunainen, että ei näkynyt kunnolla. Oli kuitenkin kunnon painuma ja siihen täräytin varomatta. Lie ollut selkä vähän painunut c-kirjaimelle kun vihlasi selästä niin peijakkaasti. Anni kesti kunnialla ehjänä ja yhdistelmä pysyi tiellä ja pystyssä, mutta selkä oli pahuksen kipeä useita viikkoja. Olisi pitänyt käydä kuvaamassa lääkärillä, mutta eihän suomalainen reserviläinen valita.
Vuosia myöhemmin olin ihan muusta syystä vatsan alueen varjoaineröntgenkuvauksessa. Muun ohella lääkäri sanoi, että selkänikamassa näkyy olevan vanha murtuma, joka on vuosia sitten parantunut, mutta ei näy mainintaa papereissani. Näytin ja näyttelin, että voiko se olla tullut tällaisesta liikkeestä, kun istuu kuin c ja sitten rytkäytetään. Mahdollisesti noin se on tullut, sanoi lääkäri...
Jos se olisi ollut pyöränlaakeri, tai kampiakseli, se olisi pitänyt vaihtaa, mutta kun oli ihmisen osa se parani itsestään. :)
-
Auto on kyllä saanut kipeää tien huonosta kunnosta, mutta pyörällä on onnistunut väistämään. Lähellä oli joitain vuosia sitten Konnevedellä, kun ei oltu merkattu tietyötä. Asfaltista oli höylätty kymmenen senttiä syviä, muutaman neliön palasia pois. Vuoroin vielä eri kaistoilta. Sellaiseen ajaen olisi kyllä kuski poistunut pyörän päältä.
-
Kaveri ajoi Tampereella taajamassa tietyöhön mitä ei ollut merkattu. Kaupunki maksoi mukisematta kieroon menneen vanteen ja nelipyöräsuuntauksen. En tiedä sitten onko semmoinen mitenkään itsestäänselvää, vai onko kyse siitä miten asiansa esittää.
-
Kaveri ajoi Tampereella taajamassa tietyöhön mitä ei ollut merkattu. Kaupunki maksoi mukisematta kieroon menneen vanteen ja nelipyöräsuuntauksen. En tiedä sitten onko semmoinen mitenkään itsestäänselvää, vai onko kyse siitä miten asiansa esittää.
Taitaa olla ennakkotapaus.
-
^ Tästä on itseasiassa useampia vuosia nyt. Puolen neliömetrin palanen asfalttia oli poistettu 50km/h alueella.
-
Jos ei asvaltti kestä kuplimatta, siihenkin on luova ratkaisu keksitty. Kuoritaan se pois. Näin on tehty mökkipaikkakunnalla 8 km pituisella tienpätkällä jo vuosia sitten. Soratietä on helpompi höylätä
-
Jos ei asvaltti kestä kuplimatta, siihenkin on luova ratkaisu keksitty. Kuoritaan se pois. Näin on tehty mökkipaikkakunnalla 8 km pituisella tienpätkällä jo vuosia sitten. Soratietä on helpompi höylätä
Ei ole millään tavalla ainutlaatuista. Vanhoja öljysorateitä ja huonoja kevytasfalttiteitä (Nykyään pehmeä asfaltti) kuoritaan sorateiksi. Jokunen ihan oikealla asfaltillakin päällystetty on Pirkanmaan pohjoispuolella muokattu soratieksi. Voi olla parempi niin. Mutta on monia täkäläisten teiden kuntoluokkaa nostettukin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96ljysora
https://www.yit.fi/asfaltti/paallystyksen-tuotteet/perusasfaltit
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/soratiet
Onneksi on sellaisia pyöriä tallissa joilla voin ajaa kaikilla pinnoilla.
-
Täälläkin on pari kuorittua tietä ja pelotetta lisäkuorimisista. Lisäksi on niin ja näin hoidettuja, yksityisten harteilla olevilla kunnossapidoilla olevia hiekka-/sorateitä.
-
Jos ei asvaltti kestä kuplimatta, siihenkin on luova ratkaisu keksitty. Kuoritaan se pois. Näin on tehty mökkipaikkakunnalla 8 km pituisella tienpätkällä jo vuosia sitten. Soratietä on helpompi höylätä
Näinpä. Kestäähän asfaltti, jos pohjatyö on tehty kyseisen paikan vaatimalla tavalla ja asvaltti on tarpeeksi paksu kestääkseen kuormituksen. Joissakin paikoissa riittää pohjan muotoilu ja joissakin koko maa pitäisi vaihtaa routarajaan saakka.
On ehkä halvempi ratkaisu kuoria se pois, jos on ongelmapaikka, kuin vaihtaa kilometrikaupalla kuplivaa savea lujaksi soraksi puolen metrin syvyydeltä.