Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Junkers - Maaliskuu 02, 2018, 19:26:21 ip
-
Nyt on saatu täällä Suomi-neidon lounaiskulmallakin kärvistellä pakkasissa. Diesel-Skodassa on moottorinlämmitin, mutta se on säteilymallia öljypohjan alla. Ei ole vanhanliiton Defan tai Calixin lohkolämmittimen väärtti. Sellaisen kun asensi moottorilohkoon jäätymisprikan tilalle niin kyllä kone lämpeni. Joskus kossina kun jäi kyntöhommat myöhäiseen syksyyn niin unohdin avomallisen pressulla peitetyn traktorin lohkolämmittimen turhan pitkäksi aikaa päälle. Asia paljastui kun pressun päältä alkoi lumi sulaa.
-
Vaimon edellisessä autossa oli myös lohkon kupeessa moinen. Ei sillä kyllä 2.2 litrainen pata paljoa lämmennyt. Tärkeämpää oli sisätilanlämmittimen töpseli..
Tuollainen perinteinen on kyllä hyvä. Veljen naapurissa oli joskus musta Taunus, joka sattui unohtumaan keväällä suoraan sähköön. Kelien lämmettyä konehuoneesta kuului porinaa :D Sama auto oli loppuajasta jo niin väljä, että mäkeen parkkeerattuna pakki päällä, lähti iloisen lupsutuksen saattelemana kiihtyvään liikkeeseen kohti "alajuoksua"..
-
Erinomaista, että sivistys tulee vihdoin sinne lounaaseenkin!!! ;D Toisaalta harmi, millä tavalla..???
Täällä pohjoisempana tuo asia on tullut esille ensimmäisiä kertoja jo viime vuosikymmenellä, mutta tilanne on ns. päällä täällä vieläkin, tosin pelkästään talvisin...Ratkaisuja löytyy monenlaisia, on letkulämmittimiä ja letkulämmittimiä kiertovesipumpuin. Helpoin ja halvin tapa on kuitenkin aluksi se, että laitat sen säteilylämmittimen päälle vähintään tupla-ajalle siitä, mihin olet tottunut vanhanliiton aikoihin.
Omassa, sinun autosi sukulaissielun mallissa, hehkun merkkivalo sammui alta aikayksikön, kun tuplasin lämmitysajan. Ja kyllä käynnistyy hyvin. Yöllä -27 ja viiden tunnin lämmitys, pieni hipaisu avaimeen ja taas mentiin ;D. Akku pitää "oikeilla" pakkasilla olla täysissä sielun ja ruumiin voimissa, se on koettu ykköseksi täällä talvisivistyksen rajalla!
Jouko
-
Viereiseltä palstalta luvatta lainattua:
Iski uteliaisuus aiemmin mainitsemastani syystä ja eilen olin koko illan kotona.
Mittailin piruuttani kannesta, nokkien välistä öljylammikosta lämpöjä.
-15 alussa, lopussa -19 pakkasta. Kesto 5h, Bemarin m47tu2 kone. Defan 300w öljypohjalämppäri. Kannen lämpötilat tuossa tunnin välein.
-14,4
-12,4
-8,6
-4,7
-2,4
0
Kyllähän se pata ja öljy lämpiää, mutta vaatii enemmän aika akuin "perinteinen" vesitilaan asennattava lämmitin.
Jos öljy saadaan -25 asteesta lämmitettyä vaikka -10 asteiseksi, niin onhan se reilusti kotia päin...
-
No ei aina kehity paremmaksi ei. Voi tulla tilanteita että merkkiäkin pitää vaihtaa... tai ainakin laajentaa merkkivalikoimaa.
Mutta nyt kun oli puhe autoista ja autokuume on ollut päällä syksystä asti niin sattuuko täälä kellään olla kokemusta näistä lataushybrideistä? Lähinnä volkkarin GTE golf/passat?
-
Lämmin autotalli on hyvä. Autoa tosin tarvitaan kerran tai kaksi kuussa näin talviaikana. Itse hoidan kulkemiset pääasisassa bussilla näin viileillä säillä. Tulee edulliseksi ja kun kerran on pelipaikoilla käymässä niin voi poiketa rennosti anniskelukohteessa. Lähimmän viiden kilometrin kulkemiset hoidan jopolla. Pätee liki samat asiat kuin bussimatkoihinkin paitsi aikataulu on oma. Kuljetuskyky on noin 110 kg mutta muuta tavaraa ei kovin paljoa kulje.
Autoa tarvitaan mökkiasioihin ja isompiin asiointeihin kun tarvitaan kuljetuskykyä. Pakettiauto, nääs.
Pari naapuria on huomannut harvan autonkäytön ja halunneet valittaa taloyhtiölle asiasta. Minä taas katson että talli on hyvin tarpeellinen autolle jolla ei paljoa ajeta. Kesällä tallissa on käyttöpyörät ja auto kadun varressa. Käytän, näkemykseni mukaan, tallia tehokkaammin kuin muut. Menkööt nillittämään muualle. Onhan heillä tolpat joissa on puoli tuntia sähkö ja saman verran ei, vuorotellen.
Nyt on ollut eräitä onnettomia aamulla kun kaikilla on lohkolämmitin ja sisätilalämmitin. Lämpötolppien pääsulake kun on poksahtanut kun kuorma on ollut liian iso. Silloin ei aina starttaa. Tyhmyys säteilee ympäristöön. Aiheesta on saatu kohtuullisesti huumoria aikaiseksi.
-
Letkun väliin laitettavan lämppärin voi laittaa lähes kaikkiin autoihin. Huvitti tosin joskus, kun pikkuveli halusi Octaviansa säteilijän tilalle letkulämppärin. Varaosaliikkeen myyjä kysyi, mihin autoon se tulee. Ei voi laittaa Octaviaan. Veli kysyi, että paljonko maksaa samalla moottorilla ja vaihteistolla olevaan Golfiin? Ei voi, kun on Skoda, ei vaan käy sen moottorille.
Veli tokaisi:" Okei, ostan sen Golfiin sitten.." Ja hyvin toimi asennettuna..
-
Mutta nyt kun oli puhe autoista ja autokuume on ollut päällä syksystä asti niin sattuuko täälä kellään olla kokemusta näistä lataushybrideistä? Lähinnä volkkarin GTE golf/passat?
Saattaa kuumeen helpotukseen Sami hyvinkin löytyä spesialisti esim. matkan varrella Gruppon Pohjoisen Ralliin tauolla täällä Kajaanissa..
Pienet järjestelyt tietty siihenkin..
Jouko
-
Mutta nyt kun oli puhe autoista ja autokuume on ollut päällä syksystä asti niin sattuuko täälä kellään olla kokemusta näistä lataushybrideistä? Lähinnä volkkarin GTE golf/passat?
Saattaa kuumeen helpotukseen Sami hyvinkin löytyä spesialisti esim. matkan varrella Gruppon Pohjoisen Ralliin tauolla täällä Kajaanissa..
Pienet järjestelyt tietty siihenkin..
Jouko
Yritämmä hoitaa kuviot niin että siinä pohjoisen rallin aikaan olisi vähän ylimääräistä vapaata mutta ei voi vielä tietää varmaksi. Tullaan kumminkin. Kai. Joskus.
-
Kannattaa varmistaa lataushybridiä hankkiessa, että ominaisuudet poikkeavat ainakin
Kian uutuushybridistä. Hämeen Sanomien toimittaja testasi sellaista pari viikkoa
muutama viikko sitten. Lopputulos oli, että täysin sopimaton Suomen talveen. Bensaa
palaa siinä kuin tavallisessakin autossa ja lisäksi tulee lataamisen vaiva.
Suurin ongelma oli, että ei suostu kulkemaan sähköllä ennen kuin moottori on lämmin.
-
Luin saman jutun. Aika vastenmielinen laite näissä olosuhteissa. Kesällä kai pärjäilisi. Varsinkin kaupunkiajossa. Tosin siihen en sitä tarvitsisi. Kuljen mieluummin julkisilla.
Ajan mittaan ajamme, ainakin ne jotka eivät vielä ole elämänsä loppukiidossa, täysin sähköisillä laitteilla lopulta.
Tietysti siihen mennessä voi ilmestyä uusia innovaatioita joista ei ole vielä käsitystä. Näitä välimallin kulkineita pitää olla vain siksi että sähkötekniikka ei vielä suosi pitkien matkojen taivaltamista kertalatauksella.
Todennäköisesti talvi tulee silti olemaan jonkinlainen este. Sinne matkustamoonkin kun pitää saada lämpöä. Olisihan se hassua syödä siihen tarkoitukseen akkujen latausta. Bensatoiminen sisätilalämmitin voisi hoitaa asian ja pitää samalla akut purkauskykyisinä.....
Moottoripyörän osalta em haitat eivät niinkään haittaa. Suurella osalla moottoripyöriä ajetaan vain lyhyitä matkoja. Ainakin niin olin lukevinani jostain tutkimuksesta.
Matkamoottoripyörässä pitäisi olla nopea pikalataus (Max 15 min) jolla pääsisi vähintään 200 km kerralla ja vielä olisi pieni reservi. Ainakin jos ajattelen itseäni. Reilun kahden tunnin välein kun tulee se kahvitauko pidettyä. 400km riittää monelle päivämatkaksi. 600km olisi myös mahdollista. Silloin matkanaikaista latausaikaa syntyisi vain puoli tuntia. Se menee jo normaalistikin ruokailuun ja muuhun henkilökohtaiseen "ylläpitoon".
Kaupunkimoottoripyörä voisi olla huomattavasti kevyempi kun ei tarvittaisi akkuja kuin neljännes matkapyörän kapasiteetistä. Painon alhaisuus parantaa sekä hyötysuhdetta että suorituskykyä.
Kaupunkiajossa ei ilmanvastus ole ollenkaan niin merkittävässä asemassa kuin matkamoottoripyörässä. Siinä tarkoituksessa ilmanvastuksen voittaminen on suurin kulutuskohde. Seuraavaksi tulee kiihdytys ja jarrutus, sitten ylämäet ja viimeksi tekniset teho- ja vierintähäviöt.
(Ylämäetkään eivät ole merkittävä vastus sillä niitä on kokolailla saman verran kuin alamäkiäkin joissa energiaa säästyy tai sitä voidaan ottaa jopa talteen.)
Olen antanut itseni ymmärtää että on erilaisia akkutyyppejä. Sellainenkin joka latautuu nopeasti mutta ei kykene pitämään varausta pitkään. Yhdistettynä sellaisen akkutyypin kanssa joka latautuu hitaasti mutta säilöö hyvin nämä yhdessä lyhentäisivät latausaikaa ja lataus jatkuisi vielä hetken liikkeellelähdön jälkeenkin.
-
Kun joskus oli pidempään kylmää, oli päivittäin käytössä ollut auto aina lämmityksessä jos ei ollut ajossa.
Tänä talvena ei moisia pakkasia vielä ole ollut. Tekniikan kehityksessäkin seuraan muita n.20v perässä, joten
ongelmaksi ei ole säteilylämmittimen tehottomuus vielä eskaloitunut.
Joskus sellainen, magneetilla kiinnittyvä "silitysrauta" oli traktorissa öljynlämmittimenä. Jos oli illalla tiedossa,
että aamulla piti lähteä lunta linkoamaan, laittoi sen jo iltasella päälle.
Joskus taisin mainita, ettei nykyisen käyttöauton Transporter T4, akku pysynyt latauksessa talvisessa työmatka-ajossa.
Kyseessä oli kuitenkin oma moka, virheellinen toimintatapa. Vanhasta muistista olin laittanut pakkasten ajaksi pahvia
nokalle tuulensuojaksi. Osoittautui myöhemmin että, toimenpide sekoitti lataussäätimen lämpötilakompensoinnin.
Nyt ilman pahveja lataa erinomaisesti ja akku pysyy täytenä. Latausjännitteessä on ollut n.1,5V ero. Jännitemittarin
asennus paljasti ongelman.
Mitä ajoakkujen latausaikoihin tulee, nykyisillä moderneilla akuilla 15 min latausaika on täysin mahdollista. Näistä
ominaisuuksista pääsemme toistaiseksi "nauttimaan" vain me rc-laitteiden kanssa harrastavat.
Sellaisia akkuja ja latureita ei vain vielä ole tuotu ajoneuvokäyttöön. Nykyisten sähköautojen latureiden tehot
ovat ymmärtääkseni enimmillään 35-55kW. Seuraava teholaturisukupolvi parempien akkujen myötä tulee olemaan
350kW. Mutta taitaa olla vähissä sellaiset sähköliittymät mistä saa ulos edes nykyisetkään tehot.
Kun jouduin pitämään autoa pois käytöstä teknisten ongelmien takia, laskeskelin tilapäisen liikenteestä poiston
kannattavuusrajan olevan kahden päivän paikkeilla. Näin siitä teknisestä takamatkasta joutuu maksamaan.
Toisaalta jos uuden hankkisi, ei siinäkään säästöä syntyisi.
-
Nykyisen auton vm 2010 kanssa voi vielä pysytellä siellä menneisyydessä noin viisi vuotta. Vähän sähkölaitteita, lohkossa lohkolämmitin eikä minkäänlaisia elektronisia vempaimia kabiinin puolella radiota lukuun ottamatta. Nyt jos haluaisin samanlaisen ja samanmerkkisen niin pakosta saisin kosketusnäytön, paljon muuta elektroniikkaa ajonhallintajärjestelmineen ym ym.
En sellaista kaipaa enkä haluaisi sellaisesta maksaa. Ihan kuin autoilijat olisivat, minä mukana, taitamattomia tunareita jotka tarvitsevat jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Kai sitä sitten on sellaiseksi muututtava ja nostettava kädet pystyyn jos tulee jokin ongelma. Tähän asti olen omat ajoneuvo-ongelmani selvittänyt itse.
-
Lämmittimistä ja akuista; mulla olisi kaksikin käytettyä bensa Webastoa/hydronicia. On ollut aikeissa omaan autoon asentaa. Vähän tilanahtautta ollut vaan havaittavissa konepellin alla. Nyt saanut vähän lisäpontta suunnitella sijaintia laitteelle, kun työpaikalla ei lähellekään kaikille riitä tolppapaikkaa. Lisäisi riippumattomuutta.
Akusta; isoveli juuri tänään osti hyytelöakun autoonsa. Nykyaikainen nelivetofarmari dieselillä ja kaikilla varusteilla haukkaa sähköä ja vaatii jonkin verran liikkeellelähtövirtaa. Mielenkiinnolla odotellaan, miten rokkaa arkikäytössä. Auto on päivittäin sekalaisessa ajossa.
-
En pidä mitään lyijyakkuista modernina. Lyijyakku vain on hyvä käynnistysakku kaikkiin olosuhteisiin.
Se vain taitaa pitkässä juoksussa hävitä markkinoilta uudenvuoden tinojen myötä.
Ilmakivääriinkin myydään jo muovista ja alumiinista tehtyjä kuteja.
-
Koritinakin pilattiin ja aikaa sitten. Rengaspainotkin ovat jotain sinkkisotkua.
-
Jostain syystä lämmitystolppien kellokytkimetkin antavat vain 2 tuntia sähköä. Kenkkua käydä pakkasessa lisäämässä aikaa toiset 2 tuntia, jotta riittää edes pariin pyöräytykseen.
Olen muuten huomannut, että auton kunnollinen peitehuppu lyhentää lämmitysaikaa roimasti ja helpottaa ikkunoiden raapimista ja lumitöitä.
Meidän taloyhtiön lämmitystolpat menivät vähitellen huonoon kuntoon ja sähköliikkeet vain lupailivat, mutta eivät tulleet korjaamaan; pikkuhommista kun tulee niin huono tuotto. Aikani niitä ruinasin, mutta pakon edessä vanhana sähkömiehenä lopulta korjasin ne itse. Yksitellen kiikutin eteisen lattialle 8 laatikkoa ja poistin risat ja laitoi ehjät kalusteet sisälle. Kellothan niistä useimmiten särkyvät, joten asensin vain pistorasiat ja niihin työnnettävät irtokellot. Vastaisuudessa ei tarvita sähkömiestä uusimaan kelloa; varaston hyllyltä vaan uusi kello rasiaan. Pari talvea ovat olleet eikä vielä ole varkaat vieneet. Sekin hyöty on, että ottamalla kello pois ja auton lämmityspistoke rasiaan suoraan, saa riittävän pitkän lämmitysajan. Kiusaus olisi tietysti laittaa se koko yöksi, mutta en ole sellaista huomannut. Toisaalta – oikein kovalla pakkasella jos nukkumaan mennessä laittaisi töpselin ja nukkuisi 8 tuntia ja lähtisi töihin niin sekin olisi ihan kohtuullista; näillä lämmittimillä.
Taloyhtiön sähkönsyöttö siinä on kovilla kyllä... Asia tulee juuri nyt esille kun meinaan esittää yhtiölle, että laitetaan jokaiselle omasta ryhmätaulusta autopaikan sähkö. Samalla tulee myllättyä piha ja kukkapenkit uuteen uskoon. Kaapelia menee aika paljon ja työtunteja. Jos sähköautoja piankin lataillaan oikein joukolla ei talon sähköliittymä enää riitäkään. Sen suurentaminen taas maksaa. Tosin sen suurentaminen voi odottaa sitä aikaa. Siihen asti vaan lämmitetään huoletta vaikka koko yö ja maksetaan sähkö jokainen itse. Kellokytkimenkin voisi asentaa omaan ryhmätauluun; ei tarvitsisi mennä pakkasessa laittamaan lämppäriä päälle, jos on muistanut laittaa johdon, ja jos ei ole vikavirtakytkin lauennut. Ja jos on lauennut niin voihan sitä aamukuudelta taas, vanhan tavan mukaan, tulla soittamaan minun ovikelloa, ja minä sitten taskulampun kanssa ja reinot jalassa käyn tökkäämässä sen vivun takaisin ylös.
-
On katsos ihmisiin iskostunut tiukkaan se luuli, että pitkään lämmittäminen pilaa jäähdytysnesteen. Vähintään polttaa sen mustaksi. En ole kyllä itse sellaista huomannut, vaikka joskus kotona vähän enemmänkin keittelen autoa lämpimämmäksi.
-
Kun kerran alkoi sähköautojutustelu...
Kaiken riemun ja hypetyksen keskellä on lähes tyystin unohdettu sähköautoihin liittyviä - ihan oikeita - hankaluuksia. Kuten edellä oli jo mainittu, kovilla pakkasillahan se sähkömoottori ei oikein puksuttele. On enämpi etelän maihin tarkoitettu.
No, talossa, jossa asun, ei ole edes p-aluetta, saati lämppäritolppaa. Missähän lataisi?
Monissa taloissa on pelkkä lämppäritolppa, jossa aikoinaan - esim. 1985 - on päätetty kuormituskesto 750w/pistorasia. Eipä käytetä lataukseen!
Jos sitten halutaan koko järjestelmä nykyaikaistaa, niin muutama asia on uusittava: Kaikki tolpat, kaikki kaapelointi, sähköpääkeskuksen muutos ja laajennus ( mahtuuko nykyiseen keskukseen / huonetilaan? ). Voi jopa vaatia taloyhtiön liittymän suurennuksen, eli jopa uusi talokaapeli ja korkeamman liittymän uusi maksu. Samassa nousee myös sähkölaskun perusmaksut yms.
Talossa mahd. asuva autoton ( mummo, vihernuori, vanhapiika ) nostavat mahdottoman äläkän asiasta. Kun hyvin monessa tapellaan jo lämmitystolppien aiheuttamasta "hirveän kamalasta" laskusta. Jouduin joskus esittämään yht.kok. laskelman paljonko pihavalot kuluttavat kuukaudessa... Eikä sitäkään kaikki uskoneet...
Remontti voi maksaa esim. 3000€/kämppä. Mutta säästähän bensalaskussa...
Ei tämä nyt ihan siten mene, että vaihdetaan sulakepohjat omin voimin ( laitonta!! ) ja hymyilään leveästi.
-
Kun kerran alkoi sähköautojutustelu...
Kaiken riemun ja hypetyksen keskellä on lähes tyystin unohdettu sähköautoihin liittyviä - ihan oikeita - hankaluuksia. Kuten edellä oli jo mainittu, kovilla pakkasillahan se sähkömoottori ei oikein puksuttele. On enämpi etelän maihin tarkoitettu.
<snip>
Ei sähkömoottori muutenkaan puksuttele, aika siististi käy - pakkasellakin. Akut ovat toinen juttu. :)
Mutta meikäläinenkin asustelee vuonna 1956 rakennetussa kerrostalossa, jolla ei ole yhtään autopaikkaa - ei ole lämmitystolppia eikä tule, kun ei ole paikkojakaan eikä mahdu. Ei siis tule sähköautojen lataustakaan. Tilanne monessa keskikaupungin talossa sama.
-
TimoEv on oikeassa, taloyhtiöiden suhteen kun aletaan miettiä lämmitystolppien muuttamisesta latauspisteiksi. Isoja riitoja tiedossa lähinnä siitä, kuka maksaa tästä muuttamisesta ja kysymyshän on taloyhtiön sähköverkon kokonaiskapasiteetista ???
-
Kun kerran alkoi sähköautojutustelu...
Kaiken riemun ja hypetyksen keskellä on lähes tyystin unohdettu sähköautoihin liittyviä - ihan oikeita - hankaluuksia. Kuten edellä oli jo mainittu, kovilla pakkasillahan se sähkömoottori ei oikein puksuttele. On enämpi etelän maihin tarkoitettu.
No, talossa, jossa asun, ei ole edes p-aluetta, saati lämppäritolppaa. Missähän lataisi?
Monissa taloissa on pelkkä lämppäritolppa, jossa aikoinaan - esim. 1985 - on päätetty kuormituskesto 750w/pistorasia. Eipä käytetä lataukseen!
Jos sitten halutaan koko järjestelmä nykyaikaistaa, niin muutama asia on uusittava: Kaikki tolpat, kaikki kaapelointi, sähköpääkeskuksen muutos ja laajennus ( mahtuuko nykyiseen keskukseen / huonetilaan? ). Voi jopa vaatia taloyhtiön liittymän suurennuksen, eli jopa uusi talokaapeli ja korkeamman liittymän uusi maksu. Samassa nousee myös sähkölaskun perusmaksut yms.
Talossa mahd. asuva autoton ( mummo, vihernuori, vanhapiika ) nostavat mahdottoman äläkän asiasta. Kun hyvin monessa tapellaan jo lämmitystolppien aiheuttamasta "hirveän kamalasta" laskusta. Jouduin joskus esittämään yht.kok. laskelman paljonko pihavalot kuluttavat kuukaudessa... Eikä sitäkään kaikki uskoneet...
Remontti voi maksaa esim. 3000€/kämppä. Mutta säästähän bensalaskussa...
Ei tämä nyt ihan siten mene, että vaihdetaan sulakepohjat omin voimin ( laitonta!! ) ja hymyilään leveästi.
Ihan kokonaan ei ole unohdettu, ainakaan meillä. Kovasti on mietitty ja asiaan vaikuttanut jo ensimmäisen sähköauton ilmaantuminen pihalle. Muuten, siinä ensimmäisessä ei ole ilmennyt mitään pakkasvaikeuksia; ei ainakaan ole kerrottu.
Jos käytetään 5-lankaista kaapelia ja 3-vaihe pistorasioita ja 16 A sulakkeita (joka on aika pieni) ja yleensä lasketaan, että 80 % täydestä virrasta (jolla sulake palaisi) saadaan 12 A ja rapiat päälle. Se kolmella vaiheella ja 400 V kukin, saadaan n. 15 kW tehoa per tolppa, joka on vähän alakanttiin. Jos on 150 kWh akku (en tiedä mitä ne ovat todellisuudessa) sitä saisi ladata 10 tuntia – siis tyhjästä täyteen. Tuskin kaikki meidän 8 asukasta samaan aikaan lataa, mutta jos lataisi, joka olisi täysin mahdollista, se tietäisi 120 kW:n tehoa, joka meinaa johtokuormana ja sulakekestona päätaulussa 100 A virtaa ja 120 A kahvasulaketta (kahvasulakkeen saa vaihtaa vain sähköasentaja). Siinäkin on vasta parkkipaikkakuorma, lisäksi tulee vielä kiinteistön muu talouskulutus. Epäilen vahvasti, että mikään sähkölaitos ei toimita meille sellaista liittymää, eikä muillekaan. Moni herää kohta "kasakan nauruun".
Nämä ovat noita kaimani ja kolleegani mainitsemia käytännön tosiasioita, joita eräät miettivät ja eräät vasta sitten kun sähköjohdon pää on kädessä ja akku tyhjä.
Jos joku nikottelee kustannuksia kun ei mielestään sähköautoa käytä, siinä käy kuten hissien ym. parvekelasien kohdalla. Joko maksat tai itket ja maksat.
Koska tässä yhtiössä näitä ei suunnittele muut kun minä, tulemme tyytymään seuraavat 30 vuotta ns. hitaaseen lataukseen ja lämpövoimakoneiden kohtuulliseen lämmitykseen. Jos pikalatausta tarvitaan – olen jo katsonut siihen sopivan paikan ja rakennamme 2 auton yleisölle vapaan paikan yhteiskunnan tuella.
-
Näistä sähköajoneuvoistahan on laajalti keskusteltu. Täällä:
http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5892.0 (http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5892.0)
-
Näistä sähköajoneuvoistahan on laajalti keskusteltu. Täällä:
http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5892.0 (http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5892.0)
Tuossa ylläolevan linkin keskustelussa tuotiin ilmi liki kolmen vuoden takaisia ajatuksia. Eipä noissa vielä mitään suurta eroa ole tämänpäiväisiin.
Toki monet alan suuryrityksetkin, kuten H-D, on satsannut merkittävästi sähkömoottoripyöriin ostamalla alan yrityksiä. Samoin Polariksella on vastaavia hankkeita.
Mutta esimerkiksi BMW:llä ei edes ajatella, ainakaan toistaiseksi, että heidän seikkailupyöriään sähköistettäisiin. Jokin skootteriprojekti heille tosin on. Ovat siis realistisia.
Vaikka sähkö on keksitty jo ajat sitten niin ajoneuvokäyttöön sitä on kehitetty vasta tosissaan hetken aikaa. Lisäksi puuttu vielä sähkökäyttöä tukevat rakenteet.
Kun muistellaan ottomoottorin alkuaikoja niin polttoaine ostettiin apteekista. Niitä kuitenkin oli riittävän taajassa, ainakin kaupunkialueella. Polttomoottoreiden lisääntyessä bensiinin myynnistä tuli bisnes ja tienvarsiin syntyi runsaasti jakelupisteitä.
Nyt jakelupisteiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt. 70-luvulla bensiiniä myytiin ns. huoltoasemien lisäksi joka kyläkaupalla. Siinä mielessä palvelussa on tapahtunut taantumista.
Nyt ei ole enää montaa kyläkauppaakaan vaan jakelu tapahtuu paljolti keskitetysti suurten toimijoiden suurilta asemilta. Ajoneuvoijin niissä ei ole keskitytty juurikaan vaan päärooli on matkustavaisten huoltamisessa.
Itsellä on ajokaudella syntynyt tapa bongata vielä olemassa olevia pikkukylien bensiksiä. Useimmiten hämmästyttävät positiivisesti runsailla palveluillaan ja monessa niissä tehdään myös vaikka autolle huolto tai pikkuremontti siinä odotellessa.
Yli 90% niistä bensiksistä joita nuoruudessani oli kotipaikkani ympäristössä 100 - 150km säteellä ovat kadonneet. Kuten ilmeisesti muuallakin.
Korjaamotoiminnan katoaminen teiden varsilta on hyvin ymmärrettävää: Ajoneuvojen luotettavuus on hyvällä tasolla.
Kun bensiinin ja vastaavien polttoaineiden käyttö vähenee tapahtunee yhä enemmän keskittymistä. Sähkönjakelun, miten se sitten tehdäänkin, tullee olemaan paljolti ihan kevyesti järjestettyä. Levikkeen laidassa on muutama töpselipaikka. Vilkkaassa paikassa voi olla joitain palveluitakin. Pitkä latausaika (esimerkiksi yli 5 min) synnyttää muutakin kysyntää kun kerran on pysähdytty. Mutta ilmestyykö näitä latauspaikkoja koskaan kolmi- ja nelinumeroisten teiden varteen saati soratieverkostolle? Sieltä on bensankin myynti loppunut jo ajat sitten.
-
Ei ainakaan täällä "syrjässä" ole viime vuonna valmistuneissa kerros- tai rivitaloissa huomioitu sähkäautojen latausta.
Onko syynä hinnannousu vai mika?
Jos yhteisöasumisen pihalautausta halutaan kehittää, niin laitetaan laki, että vuonna X jokaisessa yhteisöasumistalossa pitää löytyä perusvarustus parkkipaikalta ja erikseen X prosenttia autopaikoista sähköautoille.
Tämänkin voi kiertää niin, että esim. monta taloyhtiötä tekee oman erillisen parkkipaikan ja taloyhtiöllä ei ole yhtään parkkipaikkaa...
-
>> Jos yhteisöasumisen pihalautausta halutaan kehittää, <<
Jotta vältytään aivan tajuttomilta riidoilta, niin latausverkko on oltava siinä mielessä erillinen, että se on ns. takamittarin perässä. Näin voidaan laskuttaa käyttäjiä oikein. Vaan "sähkölaitos" kun ei toimita kuin sen yhden mittarin, niin takamittari hoidetaan sitten lataajien toimesta. Ja taas yksi riitelyn aihe: Yksi lataa vain kerran-pari viikossa ja kauppaedustaja joka yö. Takamittari on luettava ja laskut laadittava, maksut valvovottava ja tilitettävä edelleen taloon. Isännöitsijän tekemänä maksaa tietysti erikseen, eikä talkooväkeä pitkään tämä hauskuta itse tehtynä.
OK-asujalla ei tässä ole mitään ongelmaa. Eikä osalla RT-porukkaa, jos on esim. 5 syl. rivitalo. Asuin joskus T:reella 16 syl. rt:ssa ja jestas mistä kaikesta tuli jos mitä sanomista; Pihalla oli syksyllä aivan pimeää, mutta pihavaloja poltetiin turhaan. Lisää valaisimia, mutta nykyinen määrä kuluttaa liiankin paljon sähköä. Vesihanat on vaihdettava, mutta kustannuksia ei saa tulla. Maksullista lumenaurausta ei tarvita kunhan lunta ei kulkuväylille tule... Tähän sitten uusi lataustsydeemi...
-
Eipä noita ole pahemmin näkynyt, kuin kauppojen parkkihalleissa ja perjantaina huomasin, että Citymarketin parkkipaikallakin oli varattu latauspaikkoja autoille.