Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: mosa - Kesäkuu 20, 2017, 19:49:22 ip
-
Olis tarkoitus tehdä Balttian turnee lomalla ja matkantekoa helpottaakseni hankkia navigaattori. Onko suosituksia/kokemuksia jostain merkistä&mallista, joka olisi helppokäyttöinen ja erityisesti mp-käyttöön soveltuva?
mosa
-
Pitää vastata ennenkä joku taas tuomitsee navit maailman turhimmaksi turhakkeeksi ;D Haitaksihan ne toki on jos ei osaa käyttää.Mutta ei se vaikeeta ole.
Paras merkki taitaa olla kunkin omien tottumusten ja mieltymysten mukainen. Mulla on ollut MP käyttöön tehtyjä Garmineja ja TomTommeja. Garmini sopii mulle paremmin. Nuo MP navit vain on niin jukelin kalliita ja ennen niihin ei kuulunut näitä ilmasia elinikäisiä karttapäivityksiä kuten nykyään on osassa autonaveja. En tiedä mikä tilanne on nykyään.
Päivitysten ja laitteiden hinnan takia olen siirtynyt ihan tavallisiin autonaveihin myös pyöräkäytössä. Laitan kiinni pitemmille reissuille ja muuten se saa olla laukussa tai hyllyllä. Jos alla on pleksillinen mopo niin ihan vaan sillä imukupilla kiinni ja joku varmistusnaru jos sattuu tipahtaa. Pleksittömissä tukin sen tuommoseen biltemasta ostettuun pussiin joka pitää vettä ja kiinnitysremmit tulee samassa.
Että melkein sanoisin että osta mikä tahansa navi joka tuntuu helpolta käyttää ja jossa tulee kunnolliset kartat ja karttapäivitykset mukana.
-
TomTom on helppokäyttöisempi mutta myös simppelimpi - sopii minulle.
Autonavigaattori oli mopossa joskus ja kun se tuntui pysyvän hyvin kiinni, jätin varmistuksen pois - tippui 80 km/nopeudessa. Kesti sen, on vieläkin autokäytössä vaikka päivityksiä ei enää saa.
-
Mulla on Garmin Zumo 660, moottoripyöräkäyttöön tarkoitettu, pysyy telineessään ja sietää vettä, vie perille kunhan osaa käyttää. karttapäivitykset hieman hankalia. Autotelinekin tuli mukana, ei sovellu mp-käyttöön.
-
Käyttääkö kukaan kännykkää navina, tankoon asennettuna siis? Jos, niin millaisella kiinnikkeellä ja kotelolla?
-
Käyttääkö kukaan kännykkää navina, tankoon asennettuna siis? Jos, niin millaisella kiinnikkeellä ja kotelolla?
Bilteman kotelossa kokeilin. Mahtaa niitä vielä olla myynnissä. Ihan kelpo systeemi muuten mutta silloinen kännykkä (nokia) vei virtaa navikäytössä ihan älyttömästi. Vaikka oli piuhan perässä.
-
Nämä Antero-puhelimet mitä mulla on ollut, jaksavat kyllä pitää virran yllä navina. Kunhan ovat johdossa. Täytyypä tarkastella halpakaupat.
-
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Moottoripyorat/Lisavarusteet/Muut/Alypuhelimen-pidike-2000035948/ tuommonen. Pitääpä kattella vieläkö tuo löytyy jostain varastosta ja kokeilla nykyisellä puhelimella.
-
Tulevalla reissulla tulee tuo puhelin navina kokeiltua, kotelona Lifeproofin vesitiivis kotelo ja siinä teline. Tosin vesitiiviys ei ole 100% kun täytyy pitää latauksessa. Jos tulee kaatamalla, niin tiivistellään sitten latausluukku. Nuo ovat jo aiemmin hommattuja ja pääsee taas hyötykäyttöön. Jos varta vasten hankkisin niin halvemmallakin toimivia koteloita/suojapusseja kyllä löytyy.
Softana HERE tarvittavilla kartoilla offline tilassa.
-
Karttaa lukemalla olen osannut perille. Tulee myös mielenkiintoisia ja muistorikkaita tilanteita kun kyselee reittiä tai osoitetta kielimuurin ylitse ulkomaassa. On tylsää osata heti sinne minne pitääkin.
Imukuppinavi kyllä löytyy: Mio jostain reilusti yli kymmenen vuoden takaa. Ei ymmärrä kolmostiestä mitään väliltä Kalvola - Ylöjärvi. Sen kanssa on kiva kinata reitistä. Esimerkiksi kääntyä aina vastakkaiseen suuntaan minne navi kehottaa. Löytää paikkoja jonne ei ollut edes menossa. Kivasti saa tottumukset kyytiä.
-
On tylsää osata heti sinne minne pitääkin
Paitsi jos pitää ehtiä lautalle ennen kun se lähtee ja pitää vielä kiepata Louisin tai Stein-Dinsen kautta matkan varrella sitä ennen...tai pitää etsiä jonkun pikkukaupungin laidalta Italiassa Guzzipurkaamoa, mistä saa sen V11 cliparin viidellä kympillä, joka varaosana maksaa vajaat tuhat € per kpl.
-
On nuo mainitut paikat löytyneet. Ei aina silloin kun olisi suonut. Reissuille en ole yleensä laittanut tarkkaa aikarajaa. Periaatteella "no reservations". Siten mennään miten mukavalta tuntuu. Joskus nopeasti, yleensä hitaasti. Yhdestä reissusta on jopa videotallenne jossa ei mennyt niin kuin oli suunniteltu. Vain reissun suunnittelija ja kuvausryhmä kiukutteli. Antoi mukavaa draamaa tallenteeseen. Valitsivat ehkä väärän oppaan.
Noista paikkojen löytämisestä tietämättä osoitetta tarkkaan. Kun tietää kaupungin/kylän missä kohde on niin homma on enimmäkseen ratkaistu. Sitten vain kyselemään miten lähiosoitteeseen pääsee. Useimmiten jokin paikallinen motoristi tulee näyttämään reitin ihan ilmaiseksi. Kielen osaamattomuuskaan ei näyttele suurtakaan osaa.
Pohjois-Saksassa kerran, jossain Hamelnin tietämillä, ajelin etsimässä majoitusta mutta en sitä löytänyt siltä pikkukylän kadulta mihin oli osoite. Paikallinen kanta-astuja oli ohiajoparaatiani seurannut muutaman ohituksen verran ja pysäytti viittomalla. Osasi muutaman sanan englantia jota silloin puhuin vielä huonosti. Jankkasin hänelle etsityn paikan nimeä ja ilme kirkastui. Hän oli paikan uusi omistaja. Oli vain vaihtanut majoituspaikan/bierstuben nimen jota ei itse asiassa ollut vielä ripustettu oven päälle. Taisin viipyä pari päivää.
Ennen minultakin uppo-oudot motoristit kyselivät että missä. Nykyään ei enää.
Outoja on myös mukava vedättää hieman: olen ajattanut erään osoitteen kysyjän, guzzistin, läheltä Särkänniemeä Laukontorille vauhdilla Pispalan ja Tahmelan läpi vanhaa moottorirataa Pyynikille ja siitä Kaakinmaan kautta Alarantaan ja osoittanut oikean rapun torin laidasta. Oli hieman pyörällä päästään. Samaan tapaan kuin Leningradin taksi vei turistia ennen. Kerrottakoon muunkyläläisille että matkaa olisi ollut suorinta reittiä noin kilometri Hämeenpuistoa pitkin ja pari kulmaa vasemmalle.
Mutta eikö moottoripyörällä olekin tarkoitus ajaa mielenkiintoisia reittejä eikä aina pääväyliä.
Monta opastusta olen tehnyt ja jos tulee ongelmia niin niihin pyritään keksimään ratkaisu paikan päällä. Kun pyörä on rikki niin yleensä jokin lähistön asukas voi sen ottaa suojaan odottelemaan kyytiä tai varaosaa ja korjausta. Joskus apu löytyy ihan yllättäen ja läheltä. Kunhan kehtaa kysellä.
Nykyään porukka on jotenkin avutonta kun jotain poikkeavaa sattuu eikä haluta ottaa tilanteesta myös sen tarjoamaa poikkeavaa toimintaa ja vaihtelua vastaan. Kaikki pitäisi olla ennalta suunniteltua ja toteutettavissa. Elämä ei vain mene niin.
Kiire on kuvittelua. Kun tulee este niin kiire väistyy. Jos ei väisty niin tulee stressi ja sen seurannaisvaikutukset. Tilanne voi jopa pahentua tai tulla kalliiksi.
Otetaan ajatusmalli: lakkaat aivan yllättäen olemasta. Oikeastaan ei paljoa tapahdu. Maailma ei pysähdy, työt jatkuvat tai katoavat olemasta. Ehkä kilpailija huomaa tilaisuuden. Omaiset suorittavat opitut riitit ja jatkavat entistä elämäänsä. Kivenhakkaaja saa tasaisen tulonsa.
Muutama päivä reissun venähdystä ei ole iso juttu. Vaikka niin luulette.
Tätä on tullut mietittyä viime aikoina kun viikon sisään on lähtenyt pari kaveria, toinen sukulainen, pois kokonaan. Tiedä sitten minne. Toinen varmuudeksi luotti kahteen uskontoon, toinen vain itseensä.
-
Saako näihin kaikkiin tehtyä mielivaltaisen ajoreitin vai opastavatko ne vain
lähtöpaikalta perille?
Joskus tätä ihmettelin kun olen ajellut Verkkokaupan Photonavilla. Sillä mielivaltaisen
reitin saa tehtyä. Uudemmissa ja hienommissa kyseistä ominaisuutta ei tuntunut olevan
lainkaan.
-
Ainakin appiukon Tomtomissa ja androideissa kun on laittanut lähtöpaikan ja kohteen, voi reittiin lisätä paikkoja, joiden kautta ajellaan.
-
Kyllä navi on oivallinen apuväline. Aikanani testailin autonaveja mutta kyllä oikea MP-navi on mielestäni hintansa arvoinen. Nykyisin Tomppaankin saa ,"ikuiset päivitykset" . Ainakin minulle tuli. Tyre -ohjelmalla voi suunnitella reittejä jos haluaa. Itse katselen perinteisestä kartasta paikat ja sen jälkeen annan ohjeet naville minkälaisia teitä haluan sinne ajella , toimii kohtuullisesti Tompassa. Majapaikat ja palvelut löytyvät helposti.
-
Ääni oikealle mp-naville. Kestää ja toimii kesät talvet niin pikitiellä kuin poluillakin ja varsinkin reitinsuunnittelu on helpompaa kuin monessa autokäytöön tehdyssä. Kokeiltiin emännän pyörässä TomTom-autonavia Givin suojapussin kera. Täysin kelvoton. Moponavin ainoa miinus on hinta. Kunnollinen telinekin, by Turhatek, maksoi 175€. Tomppa käytin 10 vuotta ja sitten viime syksynä siirryin Garminiin. Ottaa aikansa ennen kuin opin sen salat.
-
Kyllä Tompan motonaviin tulee mototeline samaan hintaan ja ihan toimiva (merkkiä en muista). Premium versioon tulee autotelinekin.
-
Miksi aina parjataan navigatoria ? Juuri kolmen viikon euroopan retkeltä palanneena voin taas kehua navigaattoria. Ei se kyllä paperikarttaa voita mutta on hyvä apuväline.
Mukava ominaisuus kotimaassa on kun on koko päivän ajellut ties missä ja painaa kuvaketta koti. Ei tarvitse miettiä reittiä.
-
Miksi aina parjataan navigatoria ? Juuri kolmen viikon euroopan retkeltä palanneena voin taas kehua navigaattoria. Ei se kyllä paperikarttaa voita mutta on hyvä apuväline.
Mukava ominaisuus kotimaassa on kun on koko päivän ajellut ties missä ja painaa kuvaketta koti. Ei tarvitse miettiä reittiä.
En minä moiti navigaattoria. Hyvä sellaiselle joka on muutoinkin avuton ja seuraa koneen kautta maailmaa kuin idiootti. Käyttäjät minua naurattavat. Monella reissulla olen ollut ja porukassa on ollut navin käyttäjiä. Riitelevät keskenään kenen koneen mukaan reittiä edetään. Aikaa menee turhaan säätämiseen. Samoin sen näpelöinti ajon aikana vie huomion muusta.
Jos ei ole tullut selväksi niin on minullakin sähköinen opastin. Autotallin hyllyssä enimmäkseen. Harvoin on tarvinnut. Puhelimessa on myös. Vaan ei ole tarvittu. Kaduilla ja teillä on nimensä ja rakennuksilla numeronsa. Jälkimmäisiä usein etsitään vaikka ovat olleet paikoillaan mahdollisesti jo vuosisatoja.
Teiden risteyksissä on melko yksiselitteiset viitat kulloiseenkin kohteeseen. Ja mitä sitten jos meneekin hieman sivuun reitiltä. Ei se kauheasti haittaa. Löytyy ehkä uusi reitti.
-
No liikutpa sinä sitten melkoisten asiantuntijoiden kanssa..
Itse käytän navia mieluusti, jos pitää osua johonkin osoitteeseen. Huomattu, että ihmisten paikallistuntemus omasta lähiympäristöstä on kovin heikko, niin on aika turhaa yrittää kysellä jossain kaupunginosassa osoitteen mukaan neuvoja. Navista katsoo lähtiessä, että osuu oikeaan suuntimaan ja sitten porhaltaa haluamaansa reittiä aikataulunsa puitteissa paikalle. Ei sitä reittiä kukaan pakota ajamaan kirjaimellisesti. Kellään tuskin on osoitekohtaista paikkatietoa päässään koko Suomelle, saati sitten vaikka Eurooppaan. Varsinkin sitten, kun kaupungit yhdistyvät ja tututkin paikat vaithavat nimiään. Esim puolet Äänekoskea vaihtoi kadunnimiään, kun yhdisti itseään ympäryskuntiin.
-
Autosta lainaan joskus mukaan tiivisteettömän TomTomin.
Tankkilaukun karttataskuun, niin ei sadekaan haittaa.
On ollut käyttöä vaikka etsiessä asiakkaan osoitetta kaupungeissa.
Ja jos tulee tilanne jostain "puolieksyksistä" kotiin tai tiettyyn paikkaan takaisin "kartalle".
Yleensä kyllä paperikartta käytössä, siitä kun arvailee paremmin minkälaisia teitä, mahdollisia öitsemyspaikkojen sijainteja jne on seudulla.
Muuten sellainen sattui kaatosateessa että kun Calin sivulla on pistokkeessa navin virtaliitin, niin oikosulkua alkoi esiintyä töpselissä.
Vahinkoa ei käynyt, mutta seikasta viisastuneena nykyisin on mukana vulkanoivaa "kumiteippiä" jolla suht tiiviiksi.
Mieluummin kyllä töpseli irti, noihan toimii omalla akullakin jonkun aikaa.
-
<snil>
En minä moiti navigaattoria. Hyvä sellaiselle joka on muutoinkin avuton ja seuraa koneen kautta maailmaa kuin idiootti. Käyttäjät minua naurattavat. Monella reissulla olen ollut ja porukassa on ollut navin käyttäjiä. Riitelevät keskenään kenen koneen mukaan reittiä edetään. Aikaa menee turhaan säätämiseen. Samoin sen näpelöinti ajon aikana vie huomion muusta.
<snip>
Kyllä niitä löytyy hauskoja juttuja myös ajalta ennen navigaattoria.
Vaikkapa Kööpenhaminaan tulo muinoin. Oli hotellin osoite - keskustassa - ja paperikartta ja vieläpä tulostettuja ajo-ohjeita, mutta kun isossa kaupungissa se sisääntulo on pitkä. Siinäpä ajelet nelikaistaista moottoritien näköistä väylää kymmenkunta kilometriä ja ihmettelet, milloin tullaan kartalle? Vauhti on kovaa eikä missään näy ketään, keneltä voisi kysyä eikä mitään katukylttejäkään näy. Orpo olo siinä tuli. No, ajettiin vaan ja lopulta huomattiin, että rautatieasema tuossa - silloin oltiin kartalla ja siitä eteenpäin helppoa.
Navigaattorin kanssa ilman ihmettelyä: 10 km päässä käännös vasemmalle - ja se on siinä.
Onhan niitä tapauksia... Osnabrückistä ulos ajaminen, Fuldan matkailuinfon etsiminen... jne.
-
joka on muutoinkin avuton ja seuraa koneen kautta maailmaa kuin idiootti
No, soosoo Matti! Nyt kyllä vähättelet nykyihmisen taitoa käyttää erilaisia teknisiä vempaimia. Et varmaan ole ollut kenenkään takapenkillä katsomassa kuinka sitä laitetta käytetään. No, ehkä vieruspenkillä. Ja varmaan on monenlaista käyttäjää.
Juuri eilen kotiuduin rankassa vesisateessa pitkältä ja helteiseltä Euroopan kierrokselta. Paljon aikaa ja vaivaa säästyi TomTomin avulla. Etenkin, kun ajoin koko kierroksen aivan yksin. Itäinen Eurooppa, Välimeri, Alpit ja Passo Stelvio, Itävallan alpit (pakosta, kun yksi tunneli oli suljettu), Schwarzswald.
Ei se käyttö sitä ole, että teetetään navilla reittiehdotus, ja hyväksytään se mukisematta ja ajetaan sitten sitä viivaa pitkin , edes tietämättä mitä ympärillä on. Miksi silloin edes matkailtaisiin? Sillä matkailua moottoripyöräilykin on, ainakin minulle.
Ekö vaan olekin osa koko asian hienoutta, kun voi iltasella kaikessa rauhassa hyvin syöneenä ja levänneenä, vaikka munkkiliköörin ääressä, jalkalampun alla lukea paperikarttoja ja vertailla kohteita ja reittejä TomTomin hyvän, ajantasasien ja selkeän kartan kanssa. Tehdä siihen muutoksia ja merkitä mielenkiintoisia kohteita, joita sattuu löytämään. Voi kaivaa netistä reitin varrella olevia kaupunkeja ja niiden nähtävyyksiä.
Onhan se hienoa pysähdellä Tsekissä juttelemaan tavallisten ihmisten kanssa, jos osaa tsekkia tai muuten pitää sellaisesta. Meitä on moneksi. Minä olin Euroopan kierroksella ajelemassa, en keskustelemassa. Kun kaikkien apuvälineiden: navin itsensä, paperikarttojen, matkailuopaiden ja netin, kanssa on päivän ajourakka selvillä, sen toteuttamisen apulaisena navi on oivallinen ajan ja vaivan säästäjä.
TomTom on erehtynyt kyllä tiestöstä muutaman kerran, mutta paikannuksesta ei koskaan. Sen satelliittipaikannus käyttää parhaimmillaan neljää GPS-järjestemää: Navstar, Glonas, Galileo, Compass. Olkoonpa navin merkki sitten mikä hyvänsä, sen käyttö on opeteltava huolella. Merkittäviä toimintoja, jotka pelkän kohteen etsimisen lisäksi pitää osata rutiininomaisesti ovat: etsi korvaava/vaihtoehtoinen reitti, väistä tiesulku, etsi lähin bensa-asema. Kun San Antoniossa oli tunneli yllättäen suljettu ja hotelli oli Saksassa jo odottamassa, oli vaan mentävä yli vuoren kun läpi ei päästetä. Siinä tuli luotettua TomTomin tekemään "lyhimpään reittiin" ja oikein hyvin se sen suunnitteli, vaikka lumirajalla tulikin käytyä toistamiseen ja syvät olivat "ojat" sielläkin.
Se mitä en ole oppinut nykyisestä TomTom Rider 400 mallista, on oman sijainnin näyttö kartttakoordinaatteina. Se toiminto on siksi oltava lisäksi matkapuhelimeen asennettuna GPS-Essentials/vastaava sovelluksena. Sitä tarvitaan silloin kun erämaaseudulta pitää ilmoittaa oma sijainti apuvoimille: ambulanssille itselle tai muille, tai hinausautolle rengasrikon/vastaavan takia. Tulevat oikeaan paikkaan paljon paremmin kuin vieraskielistä paikannimeä väärällä artikuloinnilla tavattuun tien mutkaan.
Karttakoordinaatit TomTom kyllä ymmärtää hyvin. Monen hotellin katuosoitetta se ei löytänyt lainkaan muististansa, mutta netissä on melkein aina hotellin koordinaatit.
Vaikka kuinka onkin navi-muistivälineeseen tallennettu reittisuunnitelma, olen usein jättänyt sen höpöttämään omiansa ja poikennut suunnitelmasta ajelemaan jonnekin Wienin vanhan kaupungin sokkeloihin, poikennut katukahvilaan syömään sitä suklaatorttua ja juomaan espressoa, varmana siitä, että navi kyllä milloin tahansa neuvoo lyhimmän tien alkuperäiselle reitille. Siis, jos se vielä on telineessään kun palaan kahvilta. Siksi on kiinnitettävä riittävästi huomiota myös lukitus ja kiinnitys järjestelmiin, jotka olivat TomTomin mukana kyllä asialliset.
Mootoripyörän navigaattori poikkeaa autojen vastaavista siinä, että se on paremmin tärinää ja iskuja kestävä ja vettä pitävä. Moottoripyörälaite minulla palvelee koko talvikauden autossa, autolaite ei ehkä palvelisi moottoripyörässä. Hintaahan näillä pahuksilla kyllä on, mutta näyttää siltä, että kaikki korvaavat virittelyt ovat "puolivillaisia".
Navigaattorien moottoripyörämalleissa, toisin kuin automalleissa, ei vielä ole saatavana WiFi:llä varustettuja, jotka osaavat päivittää itsensä verkon yli ilman erillistä tietokonetta. Tietokoneen käyttöjärjestelmänkin on oltava kaupallinen, joihin en haluaisi koskea pitkällä tikullakaan. Asia kyllä hoituu näköjään mainiosti kun asensin Linuxin virtuaalikoneeseen virtuaali-Windowsin.
-
"puolivillainen" auton navin lainaaminen guzziin ei ole osoittanut mitään ongelmia tärinästä tms.
Maksoin 25e käytetystä gaattorista ja ajaa asiansa, varsinaisesti pyöriin tarkoitetut on hieman eri euroissa..
Huolisin kyllä sellaisen, muttei ole ihan kärkipäässä hankintalistoilla.
-
Eihän navigaattori ole erehtymätön sekään.
Esimerkkinä vaikka taas Kööpenhamina ensimmäisen TomTomin kanssa, tavoitteena tuttavien uusi talo jossakin kaupungin reunaosissa, osoite tiedossa. Tullaan tunnelista, ensimmäinen liikenneympyrä ja sitten navigaattori ilmoittaa, että tuonne: kielletty ajosuunta. No, sinne ei menty vaan vasta seuraavasta.
Hetkessä navigaattori laski uuden reitin ja sillä selvä. Ihmisnavigaattori ei yhtä helposti huomaa reitiltä poikkeamista eikä tee uutta reittiä kovin nopeasti.
Vanhat navigaattorit olivat aika hitaita ja kartat puutteellisia, mutta kehitys kehittyy. :)
-
Meillä (autossa) navi on enimmän aikaa tarkka nopeusmittari. Seuraavana tulee perilletuloajan arviointi. Joskus jopa oikeasti etsitään jotain uutta osoitetta...
-
Moottoripyörään tehty navigaattori on kyllä hyvä peli. Sitä voi käyttää myös autossa. Päinvastoin asia toimii joten kuten, mutta sadesuojauksen ja kiinnityksen kanssa pitää voimistella. Mulla on TomTom 400 Rider ja tyytyväinen olen. Sain Calin ostossa mukaan navigaattoria varten tehdyn siistin telineen. Sähköpiuhat olivat valmiina odottamassa Calissa, kunhan ensin onki ne näkyviin tankin alta. Ehdoton etu on se, että tuntemattomissa paikoissa navigaattori reitittää uudelleen, jos sattuu ajamaan risteyksestä ohitse. Toimii myös pimeällä. Ei tarvitse jännittää ryhmittymisiä, vaan saa keskittyä ajamiseen. Jos sattuu olemaan suljettuja teitä, niin ei huolta. Lähtee ajelemaan jonnekin päin vaan, niin navi etsii uuden reitin. Vaikka pimeässä, kun katukylttejä ei näe lukea.
En minä navia tuijottele koko aikaa. Lähinnä sitä tarvitsee sokkeloisista kaupungeista ulos ajettaessa tai aivan viimeisillä kilometreillä kohteeseen ajettaessa.
Ainoa huono puoli navissa on, että tuoreimmat kartat pitää muistaa päivittää. Eikä aina silloinkaan viimeisimmät muutokset ja tietyöt tule mukaan. Yleensä laitan vain loppuosoitteen. Matkan aikana ei tarvitse orjallisesti noudattaa navin ehdottamaa reittiä, vaan voi kurvailla sivuteitä. Navi saa rauhassa ehdottaa, että tee "U-käännös, jos mahdollista!". Kyllä se rauhoittuu, kun kohde lähestyy. U-käännösehdotuksilta välttyy, jos viitsii suunnitella välietapit. Tai navin voi laittaa päälle vasta lähempänä kohdetta, jos ehdotukset häiritsevät.
Jos haluaa edullisen ratkaisun, niin paras konsti on ottaa sellainen puhelin, johon saa HERE-kartat. Lataamalla kartat sopivissa paikoissa saa aina ajan tasalla olevat kartat. Puhelinta voi pitää taskussa tai koettaa sommitella se näkyviin ja sateen suojaan.
-
Navigaattori on kiva vempele. Sillä yleensä löytää perille vaikka reitistä olisi syytä neuvotella. Sekin ratkeaa asetuksia muuttamalla ja järkeä käyttäen.
Minä käytän vuoden 2006 uusinta uutta autoGarminia imukupilla Sport 1200 tankkiin kiinnitettynä. Pienet sateet olematon kate ohjaan sivuun ja muun ajan se on muovipussissa ajopuvun taskussa. Useasti ajan mielenkiintoisia reittejä pitkin päivää ja illan päätteksi katson navista mistä pää löytää tyynyn.
-
Minulla oli ensikosketus navigaattoreihin Tomppa Rider 1 vuonna 2006 ja sillä menin karttoja päivitellen ja niistä maksaen 8 vuotta. Laitoin siihen turhatecin telineen heti alkuunsa, kun luin alkuperäistelineen aiheuttamista latauksen kontaktiongelmista. Ei niitä kontaktiongelmia koskaan sitten tullut. Oli yksinkertainen käyttää ja kun oppi vielä käytännössä kantapään kautta niksit, se oli tosi hyvä apuri reissuiltojen paperikarttojen tarkastelun lisänä. Kesti ongelmitta ja on vieläkin kunnossa.
Vaihdoin sitten kuitenkin "varmuuden vuoksi" uudenpaan versioon Smoton tarjoukseen "ikuiset ilmaiset päivitykset", ja onhan tuo ohjelma muuttunut niin, että vuosi meni taas opetellessa ja laitetta haukkuessa, mutta kun pääsi jyvälle, niin huomasi saman asian kuin ensimmäisen kanssa taistellessa, että kyllä se pääosin peiliin katsoessa se syyllinen niihin suunnistusongelmiin löytyy. Asensin eri valmistajan telineeseen(wunderbaum..no Wunderlicht) tämänkin ja hyvin on Tomppa(olisko joku Rider model 7/2013) toiminut ja kelpaa ainakin minulle, kun ei paremmistakaan tiedä..En kyllä pitemmille reissuille enää pelkkien karttojen kanssa lähtis.
Jouko
-
BTW mulla on TomTom Rider 2013 niin, että se ei ole ollenkaan kiinni pyörän sähköissä, ajelen vaan sisäisellä akulla ja lataan illalla.
Laite on sähkönsäästömoodissa eli kun mitään ei tapahdu, se on pimeänä - ei tule turhaan sitä vilkuiltua. Kun käännös on n. 3 km päässä se herää henkiin ja kertoo, mitä on tulossa. Jos haluaa tietää, missä mennään, näpäytys näyttöön herättää hetkeksi.
Miksi se ei ole pyörän sähköissä, liittyy yritykseen liittää eräs TomTom One sähköihin - tuloksena sinistä savua (vähän) ja tuhoutunut liitäntäjohto. Tekniikka(kaan) ei ole minun lajini, paitsi teoriassa.
-
Joo, olen periaatteessa ja vähän käytännössäkin motomatin kanssa samaa mieltä naviga attorista ja vielä herättelisin ihmisiä miettimään tätä laitevalikoimaa mikä on nykyään tarjolla. Nytkin kirjoitan kännykällä tätä viestiä, navin avulla löydän kaverin mökille missä katsellaan läppäriltä netfliksiä... no okei, ainoa mikä pitää paikkaansa minun tapauksessa on tämä kännykkä, noista muista vermeistä mulla ei ole kokemusta...
Mihinkään facebookiinkaan tms. en ole älynnyt liittyä tai siis rekisteröityä, whatsapp on eksoottisin mesta mihin kirjauduin, sinnekin sen takia kun jälkikasvu häärii siellä...
Eli tästä tarinasta varmaan osaa päätellä että navigaattoria en omista enkä varmaan osaisi sitä käyttääkkään, tosin duuniautossa on sellainen integroituna (jessus kuinka hieno sana)! Kerran yritin avata sen mutta se kyseli kaikenlaisia typeryyksiä joten jätin sen omaan arvoonsa... Ainoa makee juttu on ko. autossa bluetooth -yhteys, voin soitella ja vastata puheluihin rattinappulan painalluksella!
On se vaan hienoa olla onnellisen tietämätön kaikista elämää helpottavista vehkeistä; Guzzi tulille, kypärä päähän ja kohti tuntematonta...
-
25 vuotta hitsarina. Maailmankuva muodostui sen pienen luukun kautta. Ei enää lisää sitä. Alan ajella karttapallo tarakalla.
-
Terve,
Viimeiset 10 vuotta olen käyttänyt aktiivisesti navigaattoria niin autoillessa kuin moottoripyörällä. Itse laitteita on ollut vain kaksi: TomTom Raider 1 ja Garmin Zumo 660??. Tompan latausongelma pakotti uusimaan sen n. Neljän vuoden käytön jälkeen. Nyt Zumo alkaa tulla vaihtokuntoon kuuden vuoden käytön jälkeen. Käyttöominaisuuksiltaan Tomppa oli ehdoton suosikki, mutta Zumon kanssa on pärjätty joskin sen opettelu vei aikansa. Miksi Zumo menee vaihtoon on se että sen kirkkaus ei ole auringonpaisteessa riittävä. Varsinkaan mp käytössä. Vielä enemmän ärsyttää sen hidas käynnistyminen ja satelliitin löytyminen, kun tuleen ulos tunnelista tai laivasta.
Itse en ole koskaan käyttänyt navigaattorissa ääntä vaan olen seurannut sen ohjeita näytöltä. Aluksi tuli seurattua hieman turhankin orjallisesti sen ohjeita, koska aina ei voi luottaa sen ehdottaman reittivalinnan järkevyyteen. Aina se on kuitenkin perille ohjannut.
Keski-Euroopan tuntemattomilla maaseuduilla olen nauttinut sen tuomasta vapaudesta valita reittini ihan mieleni mukaan luottaen siihen, että perille löytää aina. Usein olen totaalisesti ajanut ns. "kartalta pudonneena" mutta siitä huolimatta tallessa. Samoin huoltoasemat ja hotellit ovat löytyneet tarvittaessa vaivatta.
Paperikarttaa en tietenkään ole hyljännyt, koska sillä tehdään suuret linjaukset ja suunnitellaan reitit isossa kuvassa. Navigaattoria en ole oppinut käyttämään siihen tarkoitukseen.
Ammattini puolesta olen ajanut 30 vuotta Suomea ristiin rastiin. Eli Suomen tiet ovat tuttuja, mutta navin tuomaa hyötyä ei voi kiistää, kun joku tietty osoite pitää löytää ihan missä kaupungissa tahansa.
Yhteenvetona voin sanoa, että toki ilman navia pärjää ja löytää perille. Niinhän sitä löydettiin vielä 15 vuotta sittenkin. Mutta on aivan turhaa olla käyttämättä kehityksen ja tekniikan tuomia etuja, jos niistä on kiistatonta apua jokapäiväisessä elämässä!
T. Kimmo, Guzzilla ja navilla kohti tuntematonta, tänäkin kesänä!
-
..Vielä enemmän ärsyttää sen hidas käynnistyminen ja satelliitin löytyminen, kun tuleen ulos tunnelista tai laivasta...
Viime vuonna ostin Garminin , se ainakin käynistyy välittömästi kun painaa päälle -tai jos lataustelineessä kiinni: heti kun lataus alkaa
-KG-
-
..Vielä enemmän ärsyttää sen hidas käynnistyminen ja satelliitin löytyminen, kun tuleen ulos tunnelista tai laivasta...
Viime vuonna ostin Garminin , se ainakin käynistyy välittömästi kun painaa päälle -tai jos lataustelineessä kiinni: heti kun lataus alkaa
-KG-
Ilmeisesti kuudessa vuodessa on tapahtunut kehitystä. Hyvä juttu tietää.
Entä näytön kirkkaus? Riittääkö päivällä ajeluun ongelmitta?
T. Kimmo
Kimmo
-
Itse olen yleensä printannut reittiohjeet ja palasia kartoista. Ja siiten aina välillä pysähtyy ja toteaa että tuolta olisi pitänyt kääntyä tuonne. Kännykästä sitten oma sijainti ja uusi yritys päästä kartalle. Aina on määränpäät löytyneet, vaikka aikataulut pettäneet. Ajaminenhan se tärkeintä....mitä sitä niin tarkasti suunnittelemaan, suunnitelmilla kun tapana muuttua risteyksestä toiseen matkatessa. Kaikki tyylillään. Nuorna miesnä päätin lähteä maailmalle. Niin pitkälle olin suunnitellut, että laivalipun gdanskiin olin hommannut. Jotenkin ajauduin Prahaan, Lontooseen ja lopulta Irlannin länsirannikolle. Sinne aioin jäädä loppuiäksi. Puolentoista vuoden päästä olinkin takaisin Suomessa. Ei vieläkään tajua, että mikä johti mihinkin. Mutta hauskaa oli. Olisiko ollut yhtä hauskaa tarkoin laaditun käsikirjoituksen kanssa? Monelta vastoinkäymiseltä olisin säästynyt, mutta noita vastoinkäymisiä ja "vääriä ratkaisuja" usein huvittuneena muistelee, ja sitä, miten ne lopulta tekivät matkasta vivahteikkaan ja yllätyksellisen. Ei sitä montaa päivää vaihtaisi pois.
-
Moi, aihetta sivuten, onko gruppolaisilla kokemusta pelkistä gps-laitteista? Kai niissäkin nykyään jonkunlainen navi on mukana. Mutta välttämättä navia en tarvitsisi, olisi vaan mukava ajellessa Savon ja Keski-Suomen tuntemattomia hiekkateitä tietää, päättyykö tie jonnekin umpikujaan vai pääseekö jatkamaan matkaa. Tietäisi noin suunnilleen, missä sitä milloinkin on.
Vai voiko navia käyttää noin, ilman etukäteisreititystä? Kun ei ole noiden kanssa tullut pelattua. Yksi olisi tietty puhelin virittää tankoon, ja käyttää jtkn kartta-ohjelmaa siinä, mutta sitten pitäisi laittaa virtapiuhakin NTX:ssä johonkin.
Jani
-
Kiitos vilkkaasta ja asiallisesta keskustelusta ja vinkeistä (tämänkin) aiheen tiimoilta. Eri vinkkejä&hankintakriteereitä&hintoja punnittuani olen päätymässä hankkimaan AL:n jäsentarjouksena olevan Garminin. Siinä on mm. karttojen päivitystä helpottava WiFi. Vanhaa Nokian puhelinnavia käytin aikoinaan lähes pelkästään ääniohjauksella kuulokkeet korvissa, joten mp:n tärinät ja sadesäät eivät häiritse autonavinkaan käyttöä, kun itse laite on taskussa. Toki tankkilaukkuunkin sijoittamista voi kokeilla, jos haluaa ohjeille kuvallisen varmistuksen.
mosa
-
Edellinen TomTom, jonka numeroa en nyt muista, se joka sirpaloitui Rhonen laaksoon viinitarhaan ja vakuutus maksoi uuden, oli valoltaan niin vähäinen, että kirkkaana päivänä oli hankaluuksia.
Tämä uusi on (nyt siis kahden vuoden ikäinen) TomTom Rider 400, ja tässä riittää valo ihan auringonpaisteessakin.
Muutakin uudistusta on tullut. Reitteihin voi määrättömästi tökkiä käyntipisteitä. Reitin voi tehdä renkaaksi, siis lähtö ja maali sama. Selkeä sivupaneeli näyttää ryhmityksen, bensapisteet, nopeuskamerat jne...
Satelliitijärjestelmiä on ainakin Navstar(USAF), Glonas(Rus) ja Galileo(ESA), joidenkin tietojen mukaan myös intialaiskiinalainen Kompas. Tunnelista tullessa tilanne päivittyy sekunnin tai pari. Jos ei noudata reittiehdotusta vaan ajaa oman pään mukaan, laite laskee määrättömästi uusia reittiehdotuksia enempiä kiukuttelematta. Niitä sitten voi noudattaa tai ei. Ainakin niitä voi tarkastella helposti (pysähtyneenä) ja suurennella vaikka hanskat kädessä. Kartta tuntuu olevan paremmin ajan tasainen kuin Googlen vast. Täytyy tietenkin päivittää se neljä ilmaista kertaa vuodessa, ainakin talvi/kesä rajoitusten vaihduttua. Juuri nopeusrajoitukset ovat usein päin seiniä. Onneksi nopeudet on teiden varsille merkitty sellaisilla hassuilla pyöreillä kilvillä.
Reittiehdotusten, jos niitä käyttää, ehdot ja niiden asetukset kannattaa opetella hyvin. Usein kyllä ajan omia reittejäni minne nenä näyttää käyttäen navia vain karttana, joka aina tietää oman paikkani tarkalleen.
<mielipidettä>Näyttää siltä, että inho navigaattoreita kohtaan perustuukin juuri siihen, että omasta vapaudesta luovutaan ja ajetaan näyttö "kypärän visiiriin liimattuna" sen mukaan. Vapaus kun on tunnetusti moottoripyöräilyn tärkein funktio. Se perustuu väärinkäsitykseen. Yhtä lailla voisi orjuuttaa itsensä paperikartalla. Kysymys on vain teknisestä käyttöliittymästä. Aaro Hellaakosken sanoin: "Ken tietä käy; tien on vanki; vapaus on vain umpihanki".</mielipidettä>
Sellaisen huomasin navigaattorin kiinnityksestä, että parin millin rako navin alumiinirungon ja pyörän mittariston kromikehyksen välissä ei ole riittävä. Kapillaari riittää pitelemään siinä vesitippaa ja molempiin syöpyy hetkessä ruma jälki. Vähintään 5 mm pitää olla rakoa.
Ja Guzzeissa on rungon ja ohjauspylvään välisessä johtonipussa piilossa "tupella" johtimien päät navigaattorille sopivasti. Sähkö siihen tulee ja poistuu parkkivalon mukaan ja parkkivalon sulakkeelta.
TomTom Rider malleja ei vielä ole omalla WiFi:llä päivitettäviä, muita malleja on.
Kuten edellä jo kerroinkin, yksi tapa käyttää navia on todella vain kartta, joka tietää paikkani, siis ilman reittiehdotusta. Ja se kartta on hyvä.
-
..Vielä enemmän ärsyttää sen hidas käynnistyminen ja satelliitin löytyminen, kun tuleen ulos tunnelista tai laivasta...
Viime vuonna ostin Garminin , se ainakin käynistyy välittömästi kun painaa päälle -tai jos lataustelineessä kiinni: heti kun lataus alkaa
-KG-
Ilmeisesti kuudessa vuodessa on tapahtunut kehitystä. Hyvä juttu tietää.
Entä näytön kirkkaus? Riittääkö päivällä ajeluun ongelmitta?
T. Kimmo
Kimmo
390 LM on malli -on riittänyt.
-KG-
-
Moi, aihetta sivuten, onko gruppolaisilla kokemusta pelkistä gps-laitteista? Kai niissäkin nykyään jonkunlainen navi on mukana. Mutta välttämättä navia en tarvitsisi, olisi vaan mukava ajellessa Savon ja Keski-Suomen tuntemattomia hiekkateitä tietää, päättyykö tie jonnekin umpikujaan vai pääseekö jatkamaan matkaa. Tietäisi noin suunnilleen, missä sitä milloinkin on.
Vai voiko navia käyttää noin, ilman etukäteisreititystä? Kun ei ole noiden kanssa tullut pelattua. Yksi olisi tietty puhelin virittää tankoon, ja käyttää jtkn kartta-ohjelmaa siinä, mutta sitten pitäisi laittaa virtapiuhakin NTX:ssä johonkin.
Jani
Totta kai navia voi käyttää vaikka ei olisi "menossa mihinkään". Silloin näyttää paikan kartalla, koordinaatit, korkeuden merenpinnasta,kellonajan ja yms. Itse käytän lähes poikkeuksetta 3D näkymää, jossa pystyy kivasti seuraamaan tulevia mutkia ja risteyksiä. Antaa pienen ennakkoaavistuksen tulevasta ja voi hieman varautua tulevaan.
T. Kimmo
-
Enpä malta vielä lopettaa navin kehumista!
Navigaattorin käyttö vähentää myös turhia ohituksia (ainakin itsellä).
Kun navista näkee, että itse tulee kääntymään parin kilometrin päästä vasemmalle tai oikealle, niin usein malttaa jäädä jonkun hitaamman ajoneuvon perään, kuin sen sijaan lähtee väkisin ohittamaan. Myös lähestyvät liikenneympyrät kertovat jonkin taajaman tai isomman risteyksen olevan tulossa ja malttaa olla höökimättä ohi ensimmäisen tilaisuuden tulleen.
Toisaalta, jos navista näkee, että seuraavaan käännökseen on matkaa 47 km, voi surutta päästellä ohi. :)
T. Kimmo
-
Maatalouskoneasentajana kun kiertelin pohjoismaita firman piikkiin 80-luvulla niin perille osasin joka kerta. Paras ohje oli kääntyä vasoemmalle 16 km ennen kuin katuvalot alkavat. Näillä kokemuksilla täytyy ihmetellä jos laitetaan jossain päin maailmaan missä koti on. Hirvittävää avuttomuutta.
-
Kyläkauppiaan poika kertoi tässä muutama kesä sitten miten ilmestyi siihen kaupalle, olikohan saksalainen tai englantilainen pariskunta kyselemään, että missä on kaupunki kun navigaattorin mukaan heidän pitäisi olla Turussa. Eivät olleet kuin 380 kilsaa liikaa idässä. Lähistöllä on kyllä pieni, muutaman savun kylä jonka nimi on Turku.
Eli kyllä kartasta pitää olla edes jonkilainen käsitys ennen kuin heitääntyy pelkän navigaattorin varaan. Sama turkuhomma voi käydä meikäläisillekin jossain urbaanissa Transylvanissa.
-
<snip>
Paras ohje oli kääntyä vasoemmalle 16 km ennen kuin katuvalot alkavat. Näillä kokemuksilla täytyy ihmetellä jos laitetaan jossain päin maailmaan missä koti on. Hirvittävää avuttomuutta.
Avutonta tosiaan on.
Tekniikkaa ei tietenkään ole pakko ottaa käyttöön... mutta turha haukuskella niitä, jotka ottavat... jotkut jopa ajelevat italialaisilla moottoripyörillä.
-
Ei se uusavuttomuutta ole. Kotiin osaamiseen eri paikoista ei kovin paljoa taitoa vaadi, jos bensaa riittää.
Se mikä oikeasti raivostuttaa, on kun ei pysytä sovitussa aikataulussa. Juurikin maisemien katselun tai muun haahuilun takia. Olen jättänyt auton myymättä tällaiselle sankarille, kun ei ajoissa löytänyt paikalle. Siis sovittuun aikaan, koko ajan oli jotain muuta päämäärää. Kun vihdoin raahusti paikalle, kerroin myyneeni auton jo muualle. Sai vartoa koko päivän paikan päällä, vaikka olisi ollut muuta menoa.
-
Niinpä... mutta tuo ei taida olla se pointsi, pointsi on, että navigaattori on turha, turhake suorastaan - ilman pärjää mainiosti.
Niinkuin pärjääkin, ei ollut ennenvanhaan sellaisia.
Mutta jos tuolle linjalle lähdetään, niin onhan koko moottoripyöräily turhaa, aivan turhaa... mitä isompi pyörä, sen turhempi... jne. ;D
Eli en lähtisi tuolle linjalle...
-
Btw, mistä tuollaisessa vanhassa pyörässä naville tai vaikka puhelimelle kannattaa virta ottaa, kun eppäillä soppii ettei tuossa ole valmiita piuhoja tarkoitukseen? Siihenkin löytyy varmaan jotain valmiita ratkaisuja? edit. Itse itselleni vastaten, esim Biltemasta näyttää löytyvän usb-laturi pyörään.
Jani
-
Maatalouskoneasentajana kun kiertelin pohjoismaita firman piikkiin 80-luvulla niin perille osasin joka kerta. Paras ohje oli kääntyä vasoemmalle 16 km ennen kuin katuvalot alkavat. Näillä kokemuksilla täytyy ihmetellä jos laitetaan jossain päin maailmaan missä koti on. Hirvittävää avuttomuutta.
Jotkut asiat olivat ennen paremmin, useimmat eivät olleet.
Olen parhaillaan Riikassa, hotellin löytäminen navigaattorin avulla oli äärimmäisen helppoa. Vehje ajatti suoraan ovelle. Väitänpä että perille päästiin huomattavasti turvallisemmin kun voi keskittyä liikenteeseen eikä juuri tarvinnut huolehtia suunnistamisesta minulle täysin vieraassa kaupungissa.
Viime - ja tällä kaudella käytössäni on olleet TomTom Rider 400 ja tämän rikkoutumisen jälkeen Gatmin 395lm. Molemmissa lukollinen teline niin laitteen uskaltaa jättää pyörään paikoilleen tauon ajaksi. Molemmissa on kartta-aineisto ollut hyvällä mallilla, pieniä pätkiä on ollut niin että kartat eivät ole vielä olleet ajantasalla. Parin vuoden ajalta kokemusta muistaakseeni 16:n Euroopan maan kohdalta. Käytön logiikka on Garminissa minulle sopivampi, Tompan kanssakin pärjää. Hankkii noista kumman vaan niin hyvän laitteen saa.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että tuo on tekninen vimpain joka voi hajota. Paperikartat on hyvä olla myös ajantasalla niistä on myös helpompi suunnitella sitä minne menee.
En kuvittele olevani joka alan erityisasiantuntija niin käytän mielelläni nykyaikaisia elämääni helpottavia laitteita ja ilman kunnollista mp-käyttöön tarkoitettua navia en reissuun lähde. Jos joku haluaa vielä 2017 suunnistaa aiten että kääntyy sen -81 puretun navetan kohdalta vasemmalle niin se se ei ole minulta pois. Enkä edes väitä että tällainen suunnistaja olisi avuton ottamaan käyttöön nykyaikaisia apuvälineitä.
-
Etsittiin vaimon tätiä Vaasan seudulta 80 -luvulla. Vaimo oli saanut ajo-ohjeen: X:n kylältä 4 km Y:n suuntaan punainen talo oikealla. No kaikki talot oli punaisia eikä siinä kylässä ollut mitään tarkkaa rajaa mistä alkaa kilometrejä laskemaan. Asiaan tietysti kuului että oli ilta, pimeä ja satoi vettä eikä ristinsielua näkynyt missään. Kysyttiin sitten lopulta yhdestä punaisista taloista. Ei se monta taloa heittänyt.
-
Navi on lyömätytömän hyvä osoitteiden löytämisessä. Varsinkin kun muistaa, että se on joskus tyhmä kuin saapas ja sen lisäksi todella itsepäinen. Tarjoaa joskus väkisin kymmenien kilometrien ylimääräistä lenkkiä jos ei oikeasti tiedä mistä pääsee. Mutta perille se vie kyllä jos katuosoite ja pitäjä on oikein.
Noihin osoitteisiin liittyykin sitten se itseäni ja omassa toiminnassani hiertävä juttu. Toistan: Puhun vain omasta kohdastani.
Näin nettiaikana tulee helposti laadittua reissuista sellaisia lukujärjestyksiä minkä mukaan koko homma pitää elää. Kaikki valmiiksi ettei tule yllätyksiä. Sattumanvaraista on ainoastaan sää. Onhan se tietysti yksi osa homman hauskuutta varailla jo sydäntalvella majoituksia, laskea reittejä, kilometrejä ja päivämääriä valmiiksi.
Mutta tuota touhua on tullut tehtyä jo liiaksi asti. Esimerkiksi viimekesän (syksyn) Euroopan reissun suhteen piti ottaa lopulta itseä niskasta kiinni, että älä helvetissä rakentele tuollaista viritelmää kun ne random-majoitukset ovat kuitenkin ne kaikkein parhaat ja muistettavimmat. Ja niitä löytyy. Heinä- elokuussa en tuppaudu keskieurooppaan muutenkaan, joten en ole varma tilanteesta silloin.
Kyllä kuitenkin viime syksynä tuli Mandellon sekä Munchenin majoitus varattua etukäteen. Mynkkylä sen vuoksi, että Octoberit olivat alkaneet edellisenä viikonloppuna. Mikä oli syynä itsellänikin sinne menolle. Muuten olisin pysynyt Bayerin maaseudulla ja sattumanvaraisessa majoituksessa.
-
Navi on lyömätytömän hyvä osoitteiden löytämisessä.
Niinpä. Siksi se sopii erinomaisesti sellaiseenkin matkailuun, missä ei ennakkoon varailla paljon majoituksia. Navigaattorista löytyy iso liuta majoituspaikkoja jos niitä yleensä lähistöllä on. Ajella voi ihan rauhassa ainakin Keski-ja Etelä-Euroopassa, kun tietää, että navigaattorilla löytyy majoitus suht nopeaan iltaakin vasten. Kesä- ja heinäkuussakin.
Jouko
-
Olen parhaillaan Riikassa, hotellin löytäminen navigaattorin avulla oli äärimmäisen helppoa. Vehje ajatti suoraan ovelle. Väitänpä että perille päästiin huomattavasti turvallisemmin kun voi keskittyä liikenteeseen eikä juuri tarvinnut huolehtia suunnistamisesta minulle täysin vieraassa kaupungissa.
Olen ollut Riikassa taksin kyydissä. Etupenkissä. Koskaan ei oo liikenteessä niin pelottanut.
-
Käypä Kairossa ja aja taksilla, niin pelkäät vielä enemmän!
-
Kyllä Tompan motonaviin tulee mototeline samaan hintaan ja ihan toimiva (merkkiä en muista). Premium versioon tulee autotelinekin.
Niin tulee mutta ei tällaista... Laite pysyy varmasti paikallaan ja on kumivaimennettu kovaa kyytiä varten. Ja teknisen näköinen. Ja kallis.
https://shop.touratech.de/lenkerhalterung-garmin-zumo-340-345-350-390-395-v-3-0-abschliessbar-schwarz.html
-
Tuollaisenhan modifioi kätevä mies Shimanon lukkopolkimesta. Ja puolella tuosta hinnasta saa kaksi. ;D
-
Kyllä Tompan motonaviin tulee mototeline samaan hintaan ja ihan toimiva (merkkiä en muista). Premium versioon tulee autotelinekin.
Niin tulee mutta ei tällaista... Laite pysyy varmasti paikallaan ja on kumivaimennettu kovaa kyytiä varten. Ja teknisen näköinen. Ja kallis.
https://shop.touratech.de/lenkerhalterung-garmin-zumo-340-345-350-390-395-v-3-0-abschliessbar-schwarz.html
Overkill! ;D
-
Meillä perheessä otetaan navigointi yleensä huolella. Oudoissa maisemissa (ulkomailla) suunnittelu lähtee aina paperikartalta liikkeelle ja sitten navigaattori tai/ja google maps käyttöön, kun päästään maantielle. Jos navi ja goodle maps antaa saman reitin/matkan suunnitteluvaiheessa, ollaan lähtökohtaisesti aika selkeillä vesillä. Tätä tukee myös se, että apukuski on innokas ja tarkka (pilkun viilaaja) kartan käyttäjä koulutuksensa kautta ("tieinsinööri").
Tietotekninen vimpain on juuri niin viisas tai typerä kuin sen suunnittelija tai/ja käyttäjä (useimmiten ongelmana). Reittisuunnittelua ohjaavat parametrit tulee olla oikein (=ymmärtää, mitä ne tarkoittaa). Jos esim. päällä on lyhyin reitti + reitti sisältää hiekkatietä sallittu, tulos voi olla yllätyksellinen. Joskus ennen navigaattoreita maailmalla ajellessa oli kompassi mukana autossa. Siitä sai kartan kanssa lisätukea oikeasta suunnasta.
Takavuosina ajettiin katetulla liukuvalla matkaveneellä, jossa oli matkanopeus 25-35 kn haarukassa. Minä luin navigaattoria ja vaimo luki merikarttaa ja antoi suullisesti reiteistä/viitoista lisäinfoa. Jos joskus reitissä oli keskenämme ristiriitaa, otettiin "vene alas", reittitarkennuksia varten. Maastokartta on väylien ulkopuolilla tarkempi, kun merikartta, jossa tarkkaa tietoa on lähinnä väylien tuntumassa. Paras merkarttasovellus oli aikanaan Uusiloisto, siinä sai maastokartan ja merikartan päällekkäin ja sillä pysty ajamaan myös tiellä. Aiheessa pysyttiin, ainakin melkein;D
-
Tässä kohdassa voinen sivuta aiheen reunoja.
Sana 'navigaattori' on pöllitty merenkulusta. Siellä se tarkoittaa henkilöä, joka kapteenin avuksi suunnittelee reittiä ja määrittelee kuljettua reittiä. Hän tekee sen tiedolla, taidolla ja apuvälineillä. 'Navikka' on merimieskielellä se hytti, jossa navigaattori työskentelee, lähellä 'bryggaa'. Siellä oli ennen muinoin hauska käydä tupakalla ja juttelemassa mukavia, koska siellä on jotenkin erityisen rauhallinen ilmapiiri. Olipa siellä kerran kapteenikin kolmantena kun paatti pöläytti hiekkasärkälle ja potkurit kaivautuivat syvälle hiekkaan ja moottorit stumppasivat. Kysyin tyhmän kysymyksen: "Mikä se oli?" Kapteeni pölläytti pilven kippurasta piipustaan ja totesi rauhallisesti: "Ei se mitään, se tekee aina tässä kohdassa tällä tavalla." (Anteeksi jos olen kertonut jutun ennekin, en enää muista mihin kaikkialle olen sen jakanut.)
Laitteena navigaattori on mielestäni monijakoinen kokonaisuus. Se sisältää:
- Sähköisen kartan.
- Satelliittipaikantimen.
- Karttaplotterin.
- Tietokoneavusteisen reitinsuunnittelun.
Väitän, että useita kertoja vuodessa päivitettävä sähköinen kartta on paikkansapitävyydessä tarkempi ja ajantasaisempi kun paperikartta, joka myös on ihan hyvä kartta. Eräs ystäväni väittää itse muistavansa ulkoa kartat paremmin kun navigaattori, joihin hän ei luota lainkaan. Hän on väärässä.
Osaan paikantaa itseni tällä planeetalla missä tahansa ilman satelliitteja. Väitän, että tämän lukijoista harva pystyy samaan, mutta eräät kyllä pystyvät. Älkää nyt loukkaantuko, mutta perustelen väitteeni pitkällä kokemuksella. Satelliittipaikannus on kuitenkin niin nopea ja tarkka, että en näe mitään tarvetta nähdä sitä vaivaa, että tekisin sen itse. Nykyaikainen (tämän kaltainen) tekninen laite myöskin vikaantuu aniharvoin jos koskaan. Myönnän auliisti ihmisoikeuksien nimessä höpsismin käyttöluvan niille, jotka siitä pitävät, ei se ole yhtään hassumpaa. En kuitenkaan haluaisi höpsähtää Milanossa tai Napolissa esikaupunkialueen kaduille, joille ei poliisikaan mene.
Karttaplotteri yhdistää sähköisen kartan ja paikannusvälineen, mikä se sitten onkin, ja tekee havainnekuvan kuljetusta reittipisteiden jonosta ja reitin suunnittelusta, josta se sai tuon nimen. Se oli kymmeniä vuosia sitten suuri edistysaskel, jo ennen satelliitteja.
Tietokoneavusteinen reitin suunnittelu on apuväline niille, jotka kaipaavat nopeaa kartan tutkimista ja parhaiten valitun reitin suunnittelua. Tietokone pystyy tutkimaan millisekunneissa karttaa yksityiskohtaisemmin kuin ihminen tunneissa. Edelleen sallin talvi-iltojen ratoksi sen nautinnon, joka tulee munkkiliköörin ja karttojen parissa tulevan ajokauden retkien suunnittelusta. Kaukana kotoa vieraalla seudulla tien ollessa poikki, tulee automaatio avuksi nopeutensa ansiosta, kun korvaava reitti suunnitellaan nopeasti, vain yhden tilanteen mainitakseni. Edelleen väitän, että tietokone (tai tässä tapauksessa ARM) pystyy tutkimaan karttaa huolellisemmin kuin 90% teistä lukijoista.
Tällä tavalla muotoutuu puheena oleva navigaattori laitteena. Sitä voi siis käyttää monella tavalla. Ainakin noilla neljällä mainitulla tavalla, sekä niiden kombinaatioilla. Mielestäni on aiheetonta väittää sen olevan: ehdottomasti ja ilman vastaväitteitä tarpeellinen tai tarpeeton. Kaikilla meillä on navigaattori, purkissa tai korvien välissä, joillakin takapenkillä.
Aiheellista on vastata kysymykseen: Mitä sen laitteen tulee osata? Miten se kannatta asentaa? Mistä sille kannatta ottaa sähkö? Mitä se saa maksaa?
-
Täyttää asiaa tuossa edellä kirjoitetussa gps-navigoinnin luotettavuudesta ja helppoudesta. Omalla kohdalla olen (partion ja armeijan koulutuksen jälkeen) laajimman yleissivistyksen kartoista ja navigoinnista (suunnistuksesta) saanut juuri merenkulun puolelle suorittaessani rannikkolaivurin tutkinnon (alin taso näissä siviilipuolen harrastetutkinnoissa). Siihen päälle sitten hankin vuokraveneen kuljettajan ja radioaseman hoitajan lisenssit, kun tuli vähän innostuttua veneilystä. Rahasta tulikin ajettua kesälomalla ajankuluksi liukuvaa venettä parina kesänä.
Itse asiaan, vähän gps-navigaattorin luotettavuudesta. Ostin 2005 Garminen käsigpsin (C60), joka on nyt palvellut siis 12 vuotta, jo tuhansia tunteja. Vain kerran on gps-signaali hävinnyt avomaastossa, kulussa veneellä, noin 30 sekunniksi. Tämä samainen kapine on myös ollut varalaitteena varsinaisen karttaplotterin rinnalla ja välillä sitä on tarvittukin. PC-pohjaiset navigointisovellukset eivät kuulu oman kokemuksen mukaan kenttäolosuhteisiin ja pieniin aluksiin. Nämä navigaattorit, joissa kaikki on ladattu koneeseen sisälle toimivat varmasti, kun vaan virtaa riittää ja satelliitit löytyvät (Ne löytyvät ainakin siihen saakka, kunnes "tähtien sota" syttyy). Käynnykän sovellukset (esim. googlemaps) tarvitsevat pääsääntöisesti datayhteyden, joka on aina riskaabeli ainoana navigaattorina, esim. ulkomailla. Googlemaps on monessa mielessä erittäin hyvä, mm. tienumerointi on esimerkillistä. Miinuksena on erilaiset tarpeettomat "pop-up ikkunat, jotka täyttävät näyttöä.
On tullut mietittyä myös navigaattoria moottoripyörään. Toistaiseksi Calissa on vedenpitävään koteloon, johon saa puhelimen näytön näkyviin. Jos lähtisin pärrällä ulkomaille, niin varmaan hankkisin motoon oman laadukkaan navigaattorin.
-
Mökillä kolmatta viikkoa. Vieraita on käynyt. Sähköt ja tie tänne on vedetty seitsemänkymmentäluvulla. Toistaiseksi ei tänne ole osannut yksikään navin käyttäjä pelkän navin avulla. Puhelimella pitää neuvoa. Tosin vain muutamat viime kilometrit joissa useita risteyksiä. Posti ja lehti tulee, tosin päivän myöhässä, eli ei voi olla kyse siitä että tietä tai osoitetta ei ole kartassa.
Viimeisin vieras sanoi että tie loppui järven rantaan navin mukaan. Piti vielä ajaa vesistössä muutama sata metriä. Asia jota Garmin varoitteli tekemästä. Mökki on kuitenkin kalliolla usean metrin irti vedestä ja tie tulee jyrkähköön alamäkeen. Lisäksi samassa osoitteessa, numeroeroilla, on pari muutakin asuttua paikkaa.
On jotenkin huvittavaa puhelimitse pyytää saapujaa ajamaan järveen virtuaalisesti että pääsee
perille.
Nyt on tehty kuvakooste risteyksien maisemista ja kylteistä ja tekstillä kääntymisohjeet. Se lähetetään hyvissä ajoin kutsutuille vieraille ja tutuille. Sama ohjeistus toimii myös poispäin.
-
Ei tuo ole varsin ihmeellistä. Noin puolet naveista eivät tuo meidänkään omaan pihaan. Ajattaa naapuritielle. Se oli niin valitettavasti hyväksyttävä, ei kai kukaan niin sokeasti enää naviin uskokaan, että järveen tai pellolle sen perässä ajaisi.
-
Navigaattoreilla on välillä tapana neuvoa moottoritiellä: "Tee u-käännös".
Ainakin tätä monet tottelevat sokeasti siitä päätellen, että moottoritiellä
näkee usein u-käännöksiä.
-
Menee sinällään ohi aiheesta mutta kuitenkin; tuohon Jyväskyläntien ja Nelostien välille tehtiin joitain vuosia sitten yhdysväylä. Kaverini asuu aika lähellä sen tien toista päätä. Haki meitä heille illastamaan ja oli autossa navi päällä päivän työreissun jäljiltä. Tuota silloin uutta tietä ajaessa nuoli pyöri kuin väkkärä ja kartta oli harmaana. Kun vihdoin oltiin käytännössä näköetäisyydellä määränpäästä, niin navigaattori karjaisi:" Tee u-käännös!" Toisti tämän vielä kolmasti ennen pihaan ajoa. :D
-
Sähköiset kartat perustuvat pääasiassa olemassa olevaan eri maiden virainomaisten laatimaan ja ylläpitämään karttadataan. Puutteet ja virheet siirtyivät aikanaan paperilta digitaaliseen muotoon. Toki ajassaan aineistoa päivitetään esim ilma/satellittikuvilla. Epätarkkuuksia ja virheitä tulee varmaan jonkin verran lisää eri valmistajien omissa prosseissa. Nuo mainitut virheet kertovat juuri epäsynkronista kartassa vs gps. Gps ei tee tuon tasoista virhettä.
Kaupalliset toimijat varmaan priorisoivat korjauksiaan palautteeseen ja sen merkitykseen. Takahikijän Taavit tuskin googlelle tai Carminille laittaa palautetta virheistä jostain pöpeliköstä. Voisi kannattaa kuitenkin kokeilla. Niillä tuntuu olevan rahaa turhempaankin. Oma mökkisaaren peruskartta on tehty joskus noin 1850 luvulla. Ei ihan mätsää ilmakuva vieläkään paperiin. Samasta syytä tontin kallioon hakatut nurkat ei kaikki meinanneet millään löytyä. Siinä sammal pöllysi aikansa.
Loogiset virheet ohjelmissa kertovat huonosta koodaamisesta sekä puutteellisesta testaamisesta. Ns. Tuotantotestaus on halvempaa ;D. Samasta syystä ne navigaattorin pikkupräntit on olemassa, kun käynnistät konetta. Vastuu on aina lopen käyttäjällä.
-
GPS on amerikkalainen. Itsellä ei ole muuta kuin tuo GPS-palvelu mutta ei tällä kertaa mukana. Joku jolla on myös Glonass-palvelu tai ehkä myös Galileo voisi katsoa olisiko venäläisillä parempaa tietoa ja tarkkuutta kuin amerikkalaisilla tai ehkä eurooppalaisella järjestelmällä. Vai pitääkö ryhtyä luottamaan kiinalaiseen järjestelmään?
Vastarannalla on rivi venäläisten mökkejä sattumalta ihan tuossa 4G-maston ympärillä. Pitäneekin tutkia osuuko niille tonteille yhtä huonosti kuin meidän. Suurta haittaahan ei siitä ole että ei perille osata jos on halua osata perille. Kun on puhelimet ja muut. Mutta huvittaa että siihen pysähdytään mihin suunnistuskone lopettaa ja sen jälkeen puhelimella. Jospa ei puhelinta olekaan niin tulisiko ehkä mieleen jatkaa tietä vielä hieman ikään kuin seikkailuhenkisesti.....
-
Kannattais niitä virheitä korjauttaa. Varmaan mukava kattoa kun torppa palaa ja paikallinen vpk kääntyy väärälle tielle. Mutta soittelee sitten ja yrittää selvittää että siitä ja siitä postilaatikolta niin ja niin pitkästi ennen seuraavaa risteystä.
-
Kun venäläiset ampuvat risteilyohjuksia, on GPS:n kellot varmuuden vuoksi sopivasti hieman väärässä
ajassa juuri silloin. Voi siinä rantatieltä vaikka järveen lipsahtaa? Ja VPK sammuttaa väärää mökkiä.
-
Käypä Kairossa ja aja taksilla, niin pelkäät vielä enemmän!
Emmää nyt sentään niin hullu ole! :o
-
Navigaattoreilla on välillä tapana neuvoa moottoritiellä: "Tee u-käännös".
Ainakin tätä monet tottelevat sokeasti siitä päätellen, että moottoritiellä
näkee usein u-käännöksiä.
U-käännökseen moottoritiellä oikeuttaa vain liikennemerkki, jossa lukee "TURKU 10".... Tottakai moottoritiellä voi u-käännöksen tehdä mutta se tehdään tietenkin poistumalla rampista ja palaamalla toisesta rampista taas takaisin. Näin olen ymmärätnyt ja toiminut.
-
Navigaattorin hyvyys riippuu pitkälti siitä, millaiset kartat on sisällä, paikannus kyllä toimii.
Kartat ovat kyllä parantuneet paljon. Muistelen, että joskus aikoinaan esim. Norrköpingistä etelään ajettaessa navin mielestä ajeltiin pitkät pätkät pitkin peltoja - myöhemmin ei. Myös Puolassa tuli ajettua moottoritietä, jota navin kartassa ei ollut - luulenpa, että nyt on.
BTW TomTom ei käske tekemään U-käännöstä, vaan ehdottaa: Tee U-käännös, jos mahdollista.
-
Nokian Symbian-puhelimissa oli oikukas navigaattori.
Kerran suunnistettiin Piikkiöstä kohti tuntematonta Turkulaista puutarhaa.
Puhelin olisi välttämättä halunnut mennä moottoritien kautta, mutta kun
emme siihen suostuneet lukuisista kehoituksista huolimatta, puhelimen täti
johti meidät tahallaan harhaan.
Moottoritien tunnelissa GPS-signaali häviää ja siitä hätääntyneenä täti
ehdotti yleensä välitöntä u-käännöstä.
-
Monessa tapauksessa taitaa olla todellinen ongelma, että moni "hätään joutunut tai juonut" ei edes tiedä itse missä oikein on ja vielä pitäisi saada jotain ymmärrettävää sanaa suustaan.
Tarkkaa paikannukseen esim. pelastuslaitokselle, riippumatta onko tietä perille tai oikeaa karttatietoa olemassa, auttaa aina koordinaatit. Toki pitää olla vähän käsitystä niistä. Kertominenkin on hankalaa, jos ei ole sitä vihtahousun viimeistä keksintöä eli älypuhelinta matkassa ja patterissa latinkia. Jos oikein varman päälle ja elämän riittävän yksikertaiseksi haluaa pelata, auttaa ns. MOB laitteet tai vastaavat maakravuille tarkoitetut. Kun nappia painaa, tulee vilkkuvene tai -auto tulee hätiin. Pitää toki osa painaa sitä nappia sormella, ei vasaralla ;D.
Ns. kylmän sodan aikaa gps tarkkuus oli luokkaa +/- 10 metriä parhaillaan. Nyt ollaan (näin liennytyksen aikaan) parhaillaan noin metrissä. On se amerikkalainen binismies tässä ovela, rakentaa armeijan piikkiin kaupallisia sovelluksia koko maailman käyttöön. Teinien ja vähän vanhempienkin "Tinderit" ovat sitten niitä ihmisten rauhanomaista kanssakäymistä edistäviä sovelluksia gps paikannuksesta.
Itämaissa taidetaan enemmän keskittyä atomin halkaisemiseen naapurin tontilla. Google yms. vastaavat vinkuvat mitä erinäisimmissä yhteyksissä lupaa paikannukseen. Kaikki eivät varmaan edes kysy käyttäjän lupaa.
Kehitys kehittyy, vaikka paperikartta onkin hyvä ja edelleen tarpeellinen keksintö edes alkeellisen järjenkäytön rinnalla. Englesmannit aikanaan vastustivat kovasti lankapuhelimen käyttöä perustelemalla, että meillä on "maailma paras lähettipoikasysteemi". Samoin oli ongelmia polttomoottorisovellusten (autot ja mopot) kanssa ja turhanpäiväiset kilvanajajat häädettiin Mansaarelle ja Skotlantiin pääsemään hengestään. Samoilla apajilla vähän vielä aikaisemmin ensimmäiset junalinjat olivat lääkärin mukaan ihmismielelle erittäin turmiollisia (jopa 80 km/h), niin piti ikkunat peittää ajossa, etteivät vaan päät mene sekaisin ohi kiitävästä maisemasta.
Nyt ainakin ollaan vahvasti asian vieressä - MOT.
-
Mitä tulee noihin jenkkien solttuhommiin, niin gepsin lisäksi nykyinen Internet sai alkunsa 1970-luvun taitteessa Yhdysvaltain asevoimien ARPA-tutkimushankkeesta.
-
GPS on amerikkalainen. Itsellä ei ole muuta kuin tuo GPS-palvelu mutta ei tällä kertaa mukana. Joku jolla on myös Glonass-palvelu tai ehkä myös Galileo voisi katsoa olisiko venäläisillä parempaa tietoa ja tarkkuutta kuin amerikkalaisilla
No mulla on Rider 410 ja siinähän on sekä GPS että Glonass. Käytännössä tarkoittaa sitä, että löytää sijaintinsa todella nopeasti ja on tarkka. Ero on huikea, jos vertaan 10 vuotta vanhaan Rideriin, jonka ostin 2006. Galileo-tukea ei vielä ole Tompan laitteissa.
Samat kehut myös iPhone 6S:lle, jota myös käytän.
Muutenkin kyllästyttää aina lukea näitä yleistyksiä, että "navigaattori tekee sitä ja tätä" ja "navigaattori käskee tekemään U-käännöstä" jne. Uskallan väittää, että suurimmalta osalta nämä johtuu siitä, että ajetaan ikälopuilla laitteilla, joita ei ole koskaan osattu, uskallettu tai viitsitty päivittää. Yhtä lailla vanhentuneella paperikartalla voi jäädä oikea reitti tai kohde löytymättä ja sitä paperikarttaakin pitää osata käyttää.
Samaten vieressäistuva kartanlukija voi ohjeistaa väärin.
Yksi juttu on myös se, että helppo aina syyttää teknistä laitetta, eipä ne paperikartan ja kompassin kanssa eksyneet varmaan kirjoittele foorumeille mitään sankaritarinoita aiheesta... ;D
-
Edelleen motomatin kanssa samalla alueella... vieraita on mökillä käynyt mutta kukaan joka ei ole paikkaa tiennyt ei ole löytänyt navin kanssa tänne... olen ajanut isoon risteykseen vastaan, lähtenyt perään Guzzilla kun on ajettu ohi ja aina sama tarina... "eihän siinä kohtaa ole taloa"... no onhan tämä tässä ollut jo vuodesta 1926... ;)
-
Tuo taitaa olla paras systeemi navigoinnin suhteen sininen nuoli näyttää missä mennään ja loppu on kuskin omassa harkinnassa.
Vielä on löydetty sumussa ja lumisateessa se navetan nurkka mistä se metsäauto tie lähtee.
-
Navi on useimmiten hyvä mutta kun sitä tottelee liiaksi niin oma kyky mieltää paikkoja ja halu käyttää järkeä ei ole sillä tasolla kuin ilman.
Tilannetta kuvaa hyvin kaveri joka kaksi kertaa oli käynyt ex-pajallani ja soitteli kolmannella kerralla moottoritievarren ABC:ltä että miten sinne pääsisi uudelleen. Ei ollut navigaattori matkassa sillä kertaa.
Saman olen huomannut itsessäni. Olen päässyt perille navilla mutta en osaisi ilman jos uudelleen pitäisi. Navigaattori siis syö aivokapasiteettiä jonka pitäisi seurata ympäristöä.
Silti käytän sitä toisinaan ja varsinkin silloin kun on kiire jota minulla harvoin on ja toivon ettei koskaan toisillakaan sillä kiire on liikenteessä varsin huono asia.
-
Olisiko okei että jokainen Guzzimies etenee parhaaksi näkemällään tavalla, aika jonninjoutavaa nahistelua navigaattorin puolesta ja vastaan... GuzGuz, mää soitan sulle jos eksyn 24 tieltä... ;D
-
GuzGuz minulle vajaa vuosi sitten piirsi hyvän navigaattorin Vääksyssä.
-
Kun en itse osannut niin pyysin TomTom ohjetiimiltä neuvoa: miten omat tämän hetken sijainnin koordinaatit saa näkyviin?
Tulihan sieltä vastaus: Kun valitsee pikavalikosta 'Hae' ja 'Koko kartta' ja vielä täppä kohtaan 'Leveysaste Pituusaste' tulee syöttövalikko kohteelle koordinaattien mukaan. Sen kohteenhan tiedämme ja osaamme syöttää näinkin, mutta sitä ei kysytty nyt van nykyistä sijaintiamme, vaikka onnettomuuspaikalla. Näytössä on kolme riviä syöttömuotojen esimerkkeinä. Juuri esimerkissä olevat koordinaatit ovat nykyinen sijainti. En olisi arvannut. Nyt tiedän ja kerron teillekin.
Laitoin esityksen, että asian voisi mainita 133 sivuisessa käyttöohjeessa ja voisi se olla tuossa laitteessakin ao. kohdassa näytössä mainittuna. Jospa päivityksessä laittavat...
-
Tämmöinen oli omassa mopossa.Ikkalan kans kun vaihdettiin mopoja niin Sami poisti gepsin ei
ollut ilmeisesti saanut uusia päivytyksiä..
-
-KG-
-
Toimiihan tuo... mutta aika vaikea reitittää uudelleen ajon aikana. ;D
-
Oltiin me hurjia nuorempana. Neil Armstrong ja minä.
Neil kävi kuussa ja minä alppien takana ilman matkapuhelinta, nettiä ja gepsiä. ;D
Nyt ei ne nuoret ...
-
Tuon näyttö ei myöskään sekoa tunneleissa tai kolhuista. Näkyy myös auringonpaisteessa.
-
Tämmöinen oli omassa mopossa.Ikkalan kans kun vaihdettiin mopoja niin Sami poisti gepsin ei
ollut ilmeisesti saanut uusia päivytyksiä..
Kyllä se muuten oli hyvä mutta siihen ei mahtunu koko läntisen euroopan kartta. Ja kun se aina näytti K(evoon). En varmaan vaan osannu käyttää.
-
Sattui käymään niin että Baltiaan äskettäisen lomareissun alla navigaattori koko euroopan karttoineen tarjottiin 45e avaamattomassa pakkauksessa.
Pikku latauspähkäilyiden ja opettelun jälkeen osoittautui ihan hienosti toimivaksi oliskohan edullisin TomTomeista 5"versio.
Ihan hyvä avustin oli matkassa etsiä pari hankalaa osoitetta.
Hyvä paperikartta mukana ja olisin löytänyt ilmankin, mutta näppärämmin kävi vempeleen kanssa.
Yllättävän tukevasti muuten istuu Guzzin pleksiin ihan omalla imukuppi kiinnikkeellään ja alaviistoon asennettuna näkee lukea jopa aurinkonpaisteessakin.
Voi olla että moiset kadottaa ihmisen luontaista suuntavaistoa ja muutenkin on todettu että pallon tähän asti kekselin kädellinen on typertymässä vempaimineen, mutta mennään nyt sitten tekniikasirkuksella loppuja kohden.
Yhdyn kyllä mielipiteisiin joissa mainitaan parhaiten ilman karttaa löytäneensä kohtaamisiin ja maisemiin.
-
Onko tuossa vakiona mukana mitään varmistuslenkkiä imukupin lisäksi? Itse tein aikoinaan anopin CanAmiin kiinnikkeen imukupille. Eli alumiinitaso ja sen nurkkaan tein kiinnitysreiän vaijerille. Vaijeri tuli sitten TomTomin jalkaan, imukupin yläpuolelle. Jos olisi sattunut niin, että imukupin ote olisi irronnut, niin olisi jäänyt roikkumaan vaijerin varaan. Kertaakaan ei kyllä tipahtanut, eli kohtuu hyvä imukuppi.
-
Mulla on ollut autoon tarkoitettu imukuppikiinnitteinen opastin. Se pysyi hyvin niin Brevan kuin Calinkin pleksissä. Välillä on ollut pätkä narua tai nippuside varalla. Ei ole silti irtoillut vaikka Calin pleksi onkin lievästi kaareva. Olihan se tuokin laite kokeiltava mutta enimmäkseen autotallin hyllynkulmaa koristaa. Onneksi ei ollut kallis. Käytettynä kolme kymppiä. Mutta toimii jos tarvii.
-
Sama mielessä kävi, varmistuslangat ettei putoisi.
Muttei tarvetta.
Toi kyllä pysyy oikeasti kiinni kunhan pinta on sileää mihin kiinnittyy, ei meinaa käsivoimin irrota ennenkuin ottaa alipaineen tutista pois.
Hyvä liitossysteemi, pieni kosteutus hönkäisemällä kuppiin ja kiinni veto riittää.
-
Voi että alkaa olla tomtomit niin lääst siisonia ...
https://www.youtube.com/watch?v=Plu6GeWv2HE
-
Voi että alkaa olla tomtomit niin lääst siisonia ...
https://www.youtube.com/watch?v=Plu6GeWv2HE
Kehitystä pitänee vielä tehdä että homma on täysin integroitu kypärään ilman ulokkeita. Joku taisi jotain sen suuntaista jo esitelläkin mutta ei ole vielä kaupoissa näkynyt.
Mutta onko vaarana järjestelmän pettäessä että kuljettajasta tuleekin uusavuton motoristi kun ei enää tiedä mitä on mutkan takana.....
-
Ei kai tarvitsisi kuin hud-näytön kypärään ja navin taskuun, josta kuvan siirtäisi näytölle. Navin ohjaus sitten olisikin eri juttu. Noita hud-projektoreita saa kyllä jo kypärään.
-
Hommasin Garminin autonavin, jonka virtapiuhassa tupakansytytinpistoke. Ei oikein sellaisenaan pysy paikallaan Vintagen virran ulostulossa. Onko kokemusta, miten saisi pysymään tai joku muu vaihtoehtoinen tapa virran saannille?
mosa
-
Kaikkea sitä Salossa kehitelläänkin.
-
Onko kokemusta, miten saisi pysymään tai joku muu vaihtoehtoinen tapa virran saannille?
mosa
Laitoin omaan Vintageen navin piuhoihin liittimet ja kiinni etulampun sisälle parkkipolttimon liittimiin. Antaa ja sammuttaa virran aina kun vääntää virta-avaimesta on ja off. On toiminut hienosti jo yli 10 vuotta.
T. Jouko
-
Laitoin omaan Vintageen navin piuhoihin liittimet ja kiinni etulampun sisälle parkkipolttimon liittimiin. Antaa ja sammuttaa virran aina kun vääntää virta-avaimesta on ja off. On toiminut hienosti jo yli 10 vuotta.
OK. Kuullosta pelittävältä ratkaisulta. Pyörä on maalla tallissa, joten en nyt pääse tutkimaan, että onkos nuo parkkilampulle tulevat johdot eriväriset, jotta selviää, kumpi on plussa/miinus. Sama juttu tietty navin piuhojen osalta eli pitää selvittää napaisuuden varmistamiseksi kumpi plussa/miinus.
mosa
-
Tuo Joukon idea on hyvä. Laitoin itsekin aikanaan yhdelle Euroopan reissulle Garminin autonavin tankkilaukun kuttaperkkaläpän alle ja sähköt sille Vintgen virran ulostulosta. Mahdoinkohan vetää sen jesarilla kiinni. En ainakaan muista, että olisi irronnut. Mutta sisäkalut irtosi siitä pistokkeesta. Sen verta tuli tärinää. Kesti ehkä paritonnia ajella. Eli tuollainen kevyt johtokoplaus on varmasti paras vaihtoehto.