Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: GuzGuz - Kesäkuu 10, 2017, 13:51:48 ip
-
Tuli kyseinen hommattua Biltemasta kun lähistöllä oli niin ruuhkaista konepajoilla ettei aikaa pikku balanssointiin järjestynyt.
Muuten ihan ok, mutta akseli on liian hento (12mm), Calin takarenkaan kanssa ihan taipumisrajoilla, pärjää, mutta tukevampaa suosittelisin.
Tuosta ei kokemusta, mutta lienee sama perusrakenne ja valmistaja(?):
http://www.motonet.fi/fi/product/381501
Bilteman noin samanhintaisessa ei ole telinettä mukana.
Mikä heiltä osoittautui hyväksi, niin laakereiden vaihtoon:
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Ulosvedin/Laakerinulosvedinsarja-9-osaa-2000020878/
Ihan näppärästi vaihtui Guzzin takalaakerit.
-
Itse en ole mieltänyt hennoiksi, kun laitan laakerit mahdollisimman lähelle noita kartioita.
-
Toki.
Motonet mallissa ei laakereiden etäisyyttä voi säätää ilman lisäviritystä.
-
Kaikki akselit, teoriassa, taipuvat enemmän tai vähemmän. Tässä tapauksessa taipumalla ei ole merkitystä. Mutta jos akseli on mutkalla kuormittamattomana niin sitten on. Akseleiden pitää olla varsin suorat kuormittamattomana. Kuormituksen takia syntynyt pieni mutka ei haittaa.
Ne kartiot ovat hyvä apu mutta niitä ei välttämättä tarvita tasapainotukseen jos on nuo laakeroidut pukit. Toki akseli ja laakereiden sisäreiät pitää olla puhtaat.
Itsellä on kahdet kartioakselit, yksi pelkkä akseli sekä adapterit yksipuoliselle pyörän kiinnitykselle niin että pyörän saa sopimaan heitottomasti pukin laakereiden päälle.
Jos pukkien laakereiden korkeutta ja sijaintia voi säätää (Biltema) voi käyttää pyörän omaa akselia. Edellyttää että se on siistissä kunnossa ja pyörii laakereiden päällä nykimättä. Pyörän akseleissa on usein eri paksuiset päät. Siksi säädettävyys.
Hätätilassa on tasapainotettu niinkin että luotettu pyörän laakerien pyörivyyteen mutta niissä on sisäistä kitkaa ja tiivisteitä. Mutta työkaluttomissa "maasto-olosuhteissa" pääsee ainakin lähemmäs totuutta. Vanhoja painoja voi käyttää väliaikaisesti uudelleen. Ne voi kiinnittää vanteeseen esimerkiksi ilmastointiteipillä mikäli uusia tarrapainoja ei ole. Pinnavanteen omaavat ovat onnellisemmassa asemassa jos on käyttänyt pinnapainoja.
Jos ei ole painoja lainkaan voi etsiä tasapainotuspukissa kuitenkin sen kevyimmän kohdan ja paljonko painoja tarvitaan ja merkitään kohta ja tarvittavan painon määrä ja ensi tilassa sitten laitetaan kunnon paino. Väliaikaisena painona voi käyttää melkein mitä tahansa pientä ja painavaa tavaraa kunhan sen saa vanteessa pysymään.
Erityisesti etupyörä on tarkka tasapainostaan. Takapyörä en niinkään mutta ehdottoman suositeltavaa on suorittaa tasapainotus. Se ainakin pidentää renkaan ikää.
Koska mp:n pyörät tasapainotetaan pääasiassa vain staattisesti niin mahdollisen dynaamisen epätasapainon lieventämiseksi on syytä laittaa painot jaetusti vanteen kahta puolen tai keskilinjalle jos se on mahdollista.
Leveimmät prätkän pyörät voi joissain liikkeissä tasapainoituttaa myös dynaamisesti ja se on suositeltavaa jos ajaa lujaa. Auton renkaathan tasapainotetaan aina molemmilla tavoilla. Siksi painoja voi olla vannekehän eri puolilla.
Joillakin on tapana tasapainottaa pelkkä vanne. Siitä ei sinänsä ole muuta hyötyä kuin että tietää ainakin alle laitetun renkaan tasapainovirheen. Silloin ei ole lainkaan harvinaista että mitään tasapainoja ei tarvita renkaan takia. Monet laaturenkaat ovat hyvin tasapainoisia.
Tasapainottamaton pyörä voi pompottaa joissakin nopeuksissa voimakkaastikin. Joka tapauksessa se alkaa kulumaan epätasaisesti. Jos kulumaa jo on niin kuluneen renkaan tasapainotuksesta ei ole vastaavaa hyötyä. Kuluma ja paino voivat tällöin "riidellä" ja kuluma vain nopeutuu.
Jos paino on irronnut niin siitä on usein jäänyt jälki. Liimapainot ovat varsin samanlaisia niin vanteen siitä kohdasta voi saada mitan tarran jättämästä jäljestä ja päätellä montako grammaa tarvitaan. Rengasliikkeestä tai -korjaamosta saa ostaa painoja sen verran kuin tarvitaan.
Lyijypainoja ei enää saa käyttää joten tilalle tulleet sinkkipainot ovat merkittävästi isompia ja vaativat enemmän tilaa. Lisäksi ovat rumempia mutta pysyvät paremmin kiinni.
Vanhojen painojen tarrat ovat usein hyvinkin sitkeässä. Jos eivät lähde peukalolla rullaamalla niin ohut sprayöljy tai etanoli voi toimia hyvänä apuna. Myös liimatessa tarraa on alustan oltava puhdas ettei synny tappioita.
Nykyisillä tasapainotuskoneilla pääsee noin 2,5 gramman tasolle. Painot ovat usein vain kahta kokoa: 10 ja 5 grammaa. Niiden silpominen ei juuri lisäarvoa tuo. Tavallisessa tasapainoituspukissa pääsee samoihin lukemiin mutta mutta 5 grammaa on riittävä tarkkuus. Lujaa ajavat ja ratatarkoitukset voivat vaatia tarkempaa säätöä.
Jos painoja kuluu suhteettoman paljon on jossain vikaa tai jos niitä ilmestyy muuallekin kuin yhteen kohtaa vanteella niin jossain on mennyt väärin.
Renkaan virheasentoa vanteella ei voi korjata tasapainottamalla. Vaikka on sitäkin nähty. Renkaan asentaminen vanteelle on sitten oma juttunsa ja miten todetaan että rengas on oikeassa asennossa vanteen suhteen ja miten se on noussut vanteelle. Jos renkaan ulkokehä pompottaa tasapainoitettaessa on syytä tutkia missä kohtaa asennuksessa tuli virhe. Niitä on tehty jopa rengasliikkeissä.
Jotain ehkä unohtui mutta kun nuokin asiat muistaa niin saattaa säästää rengaskuluissa.
-
Mistä noita oikeita pinnapainoja muuten saa hankittua? Rengasliikkeet eivät niitä enää tunne. Kalastuspunttien kanssa taas joutuu itse puntarihommiin, kun eivät ole niin justiinsa punnuksia.
Tulipahan huomattua perjantaina, että olin vain laittanut ratapyörän eturenkaan mallatessa paikalleen ja jättänyt siihen. Ei nimittäin ollut puntitettu. Vipatus alkoi arviolta kahdeksankympin vauhdista..
-
Tästä aluksi: https://sparewheel.fi/product_info.php/products_id/10362
Tuo ruuvattava malli on sopuisan näköinen. Sylinterimallisetkin voinee käyttää uudelleen. Saattavat löystyä itsekseen ja hitaassa vauhdissa juosta pinnaa myöden napaan ja takaisin vanteen kupeeseen. Mutta kyllä tarrapainonkin yleensä saa kiinni pinnavanteeseenkin. Kaunishan se ei ole.
Pinnapainot kannattaa jakaa viereisiin pinnoihin jos painoa pitää olla enemmän kuin yksi puntti. Tietysti sillä edellytyksellä että pinnat ovat yhdessä rivissä vanteen keskellä.
-
Tarrapuntteja olen käyttänyt. Niitä ei vaan saa yhtä halvalla lyijyisenä. Rautaiset ovat isompia. Ulkonäöllä ei niin väliä, mutta isompi irtoaa helpommin.
-
Tarrallisia sinkkipainoja saa vaikka Biltemasta.
Lyijypainot on vissiin jo eilistä myrkyllisyytensä tahden.
Hyvinhän käytettyjäkin painoja voi käyttää kun uusii tarranauhaa alle.
Hyvin onnistui tasapainoitus kotikonstein.
160 vauhdissa oli maksimi mitä kokeilin ja tarinättömästi pyörivät.
-
Nuo sinkkiset on vaan just niitä isoja, kuten maalatut rautaiset.
-
Vaikka sinkkiset ovat isoja niin niiden pysyvyys on parempi ja ne taipuvat myös koveraan tai kaarevaan pintaan kun hieman kuulapäävasaralla avittaa. Mutta kauneusarvoja niillä ei ole.
-
Ylipäänsä mitkään puntit eivät ole nättejä. Noista halpiksista saa paremmin pysyviä, kun korvaa sen vakion vaahtomuoviliimapinnan vaikka oliko se nyt Scotchin kirkkaalla kaksipuolisella teipillä. Pitää julmetun kovassa.
-
Sinkin ominaispaino on 7,1.
Lyijyn 11,3.
Eli lyijypaino on noin kolmanneksen pienempi tilavuudeltaan.
Jos oikein sirot painot haluaa, niin mites olisi platina, ominaispaino 21,4.
Hieman hintavaksi voi tosin tulla...
Eikös rosterista saisi suht nätit?
Ominaispaino riippuen seoksesta n 7,9.
Pinnapainoissa on tosiaan ideaa vaikka olisi haroittavatkin pinnat kuten omassani.
Rinnakkaisiin pinnoihin kun laittaa painot, vanteiden puhtaanapito helpottuisi huomattavasti.
Vanhat tarrajäljet on pirullisia putsattavia.
-
Pinnapainojen "kauneudesta":
http://www.matkaendurot.net/forum/download/file.php?id=23475&sid=607856d513df5b91f744d5261d8d38c1&mode=view
-
Saahan sirompiakin lyijypainoja. Esim: https://www.storm-motor.fi/renkaat-ja-vanteet/rengastarvikkeet/mp-rengaspaino-50g-x-50-kpl/
Stormilla näkyy olevan pinnapainojakin.
Jouko
-
Entäs vaikka paksusta juotostinasta kiertäen spiraaliksi pinnan ympärille?
Vois tulla aika nättikin.
-
Jossain muuten nähnyt tuollaisen viritelmän. Olisko ollut Advrider-foorumilla.
-
Laitetaan tuo Stormin linkki toimivana: https://www.storm-motor.fi/renkaat-ja-vanteet/rengastarvikkeet/mp-rengaspaino-50g-x-50-kpl/
Hieman tyyris paketti harrastajalle mutta muuten ok.
Pinnapainosetti noin 50€.
-
Sikäli hyvä että painon määrää ei tarvitse tietää tasapainotettaessa luonnonmenetelmällä. Painomäärä pitää tietää kun tasapainotetaan koneella. Että sikäli harrastaja voi käyttää pinna- tai vannepainoina melkein mitä tahansa suht kiinteää ja painavahkoa materiaalia.
-
Sinänsä tasapainoitus mietityttää noin teoreettisesti kun laitetaan vaikka 20-40g jotain 16 kg painavalle takapyörälle.
50g olisi 1/320 osa kokonaispainosta, ei luulisi paljon hetkauttavan suuntaan tai toiseen.
Mutta kai se sitten on todettu vaikuttavaksi.
Takarengas tosiaan mopoissa ei ole niin nokonuuka, vaikka renkaan paistossakin heitoa olisi pysty- ja- leveyssuuntaan.
Hirvitti katsella edellistä rengasta tasapainoituskoneella uutena kun heittoa oli pari- kolme milliä.
Mutta eipä tuota sitten ajossa kuitenkaan huomannut.
Uusi Bridgestone on tosiaan oli sikäli ihme, ettei juuri mihinkään heitä, eikä tasapainoituskaan nyt.
Etunen on taatusti herkempi ko asioille, siinäkin nyt kaikki hyvin "matkakustomvauhteihin" ainakin.
Erikoista noissa alle laitetuissa nyt oli että kaikki painot meni ihan venttiilien viereen, taitaa japanissa olla tarkkaa maalitäplän kanssa.