Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Tammikuu 29, 2017, 17:54:05 ip
-
Nyt kun moottoripyörien takavannekoot ovat yhtä leveitä kuin autoissakin olen aikeissa kokeilla "pimeää puolta".
Tein aiheesta yhteenvetoa mitä eroja ja hankaluuksia voi ilmetä. Ne joilla on ollut pyörissään pidempään auton kumi takana ovat pääosin sitä mieltä että että ajo sujuu ihan riittävän hyvin. Vastustustakin, perusteineen, on ilmennyt mutta lähinnä niiltä joilla ei ole raskasta matkapyörää tai eivät ole autonrengasta kokeilleet.
Talouspuoli merkitsee myös: yhdellä mp:n takarenkaan hinnalla ostaa kierroksen autonrenkaita. Lisäksi pyörän renkaan kulutuskestävyys on surkea autonrenkaaseen verrattuna. Kymppitonni prätkän renkaalla, 40.000 km auton renkaalla.
Mp-kumi 200 - 250€/kpl ja 10.000 km vastaan 100€ kumi 40.000 km matkalle. Lisäksi asennus- ja tasapainotuskulut 4 kertaa vastaan yksi kerta. Eturenkaita kuluu, arviolta, samassa ajassa noin kolme.
40.000 km on arvio alakanttiin kulutuskestävyydessä. Autossa tavalliset kesärenkaat kestävät pidempäänkin vaikka painoa on enemmän.
Lisäksi pyörässäni on luistonesto jos vaikka autokumi olisikin liukkaampi ja samaa asiaa hoitaa jarrutussuuntaan ABS. Eturengas on tietenkin laadukas mp:n rengas.
Ajo-ominaisuuksia arvioivat omituisiksi alussa mutta kun siihen tottuu ja oppii renkaan tavoille niin ajaminen kyllä sujuu. Pakko uskoa koska ei niin paljon voi olla persaukisia Wingi- ja Valkyriekuskeja puhumattakaan H-D:n matkamallien omistajista.
http://www.motomatti.fi/2017/01/dark-side-eli-auton-rengas.html
Onko muilla Guzzin omistajista asiasta kerrottavaa tai onko tutuilla auton takakumikokemuksia?
-
(https://sdoge.naurunappula.com/screen/af/e8/afe85ea990273bc2/0/1143143.jpg)
Sori. Asiasta en tiedä mitään, mutta oli ihan pakko laittaa tamäkin vaihtoehto esille.
-
Aattelin kuitenkin kokeilla....
-
Ei tuossa korkealta putoa.
-
Mielenkiintoista !!
Saattaa olla että aiheuttaa kesällä paljon keskusteluja ;D
Tai jo asennusvaiheessa jos "laitatutat" päälle rengasta.
Mr
-
Hinta ei ole esteenä. Eikä kokeilunhalun puute. Onhan tässä tullut tehtyä kaikenlaista muutakin hullua.
Uskoisin että kokeilu ei ole pitkällinen tapahtuma mikäli se tuntuu kamalalta.
Renkaanvaihto on tuttua puuhaa sekä koneellisesti että käsipelissä. Joskus sitäkin työkseni tehnyt ja amiksessa oppinut. Eli itse omilla kaluilla teen renkaanvaihdot ja tasapainotuksen.
Tiedä sitten kuinka helposti auton kumi nousee vanteelle. Monissa asiaan liittyvissä jutuissa mainitaan voide jota käytetään renkaan asennuksessa.
Kunhan saisi selvyyden mikä rengaskoko olisi soveliain. Suurileveyksinen ei vaikuta parhaalta valinnalta. Ainakin pitää mitata alkuperäisen kumin kehän mitta ja hankkia suunnilleen samalla kehämitalla oleva rengas.
En tunne asiaa kuinka suuren renkaiden kokoeron ABS kykenee kalibroimaan. ABS kun on järjestelmä joka vertaa renkaiden kehämittoja toisiinsa. Siksi ensikokemus tulee hankituksi mahdollisimman saman kokoisella renkaalla. Netissä on kehämittataulukoita mutta eri valmistajilla on, kuulemma, hieman eroja vaikka sopivuus vanteelle olisikin sama.
Vierintävastuksesta en ole saanut tietoa mutta olettaisin että auton renkaalla on pienempi suoraan ajettaessa jos rengaspaine ei ole kovin alhainen. Moottoripyörän rengas kun painuu kapealta mutta suht pitkältä matkalta "lysyyn" jatkuvasti ajon aikana. Auton renkaassa, suoraan ajaen, ei ole vastaavaa lytistymistä niin paljoa koska pintapaine on alhaisempi suuren kosketuspinta-alan vuoksi.
Mutta onpa tässä vielä aikaa miettiä pitkä kevät ja kerätä muiden kokemuksia.
Yhteistä muiden kokemuksissa on että aina jutun lopussa kiistävät että auton rengas moottoripyörässä olisi hyvä eikä sitä siten voi suositella kenellekään. Taitaa olla amerikkalaista kulttuuria se.
-
On sillä auton renkaallakin oma vierintävastuksensa. Pyörän kumin kosketuspinta on ovaali, mutta auton suorakaide. Veikkaan jäljimmäisen kuitenkin olevan pinta-alaltaan suurempi. Auton kumi on kyllä jäykempi, eli sitä kautta deformaatiota voi olla vähemmän.
-
Yhdessä soolossa ja kahdessa sivarissa olen käyttänyt autonrenkaita. Soolopyörästä ei enää paljoa muista , kun sillä ajamisesta on kulunut jo 30 v . Oli ameriikan pyörä ja siihen takavanteen oli luovuttanut muistaakseni kuplavolkkari. Suoraanhan sillä oli ihan hyvä ajaa, mutta mutkatiellä vähän hutera kun kallisti ja ajoi renkaan "kulmalla", mutta kun sen tiesi niin kyllä sen kanssa pärjäsi. Auton renkaatkin on kehittyneet aika paljon niitä ajoista. Nykyisinhän pyöreäolkaista autonrengasta saa käsitykseni mukaan ihan laillisesti käyttää, toista oli silloin. Myös molemmissa sivareissa vanteet oli valmistettu auton vannekehistä. Yksi kerhokaveri on käyttänyt 1500 Wingissä autonrengasta omalla vanteellaan jo vuosikymmeniä .Ajelee välillä soolonakin ja on pärjännyt. Rengaspaineilla saa pelattua ominaisuuksia paljon enemmän kuin pyörän renkaalla.
-
Harrin vastaus on melko yhtenevä mitä olen saanut tietää muiltakin tahoilta.
Ajaminen Volkkarin tai Citroënin ristikudosrenkaalla ei ole yhteismitallinen nykyisen tyyppisen matalaprofiilisemman vyörenkaan suhteen. Vyörenkaan kulutuspinnan alue kun on varsin vakaa epätasaisuuksissa ja lievässä kallistuksessa mutta sivut hyvinkin joustavat joka mahdollistaa kulutuspinnan vakauden. Renkaiden rakenne-erosta ja profiilisuhteesta johtuvat erot suurimmaksi osaksi. Vyörengas ei nouse kulmalleen samalla tavalla kuin ristikudosrengas vaan pyrkii pitämään koko kulutuspintansa tiessä ja voimakkaammassa kallistuksessa suuren osan kulutuspinnasta. Tosin on ryhmä joka ajaa vyörenkaalla ylisuurella paineella jolloin kyseistä ilmiötä ei tapahdu vaan kaarteessa rengas on kapean sivunsa varassa. Molemmilla tavoilla on puolestapuhujansa.
Laillisuuden pyrin tarkistamaan vielä koska sain tietoa että auton rengas moottoripyörässä pitäisi katsastaa että se olisi listattuna vaihtoehtoiseksi renkaaksi. Jos on kyse pelkästä katsastuksessa käynnistä ja katsastusmaksun maksamisesta ainoastaan merkinnän saamiseksi niin asia on ok. Mutta jos tarvitaankin käsittely- tai jarrutustodistus niin se maksaa yli 500€. Tiedän koska olen testauttanut muita ajoneuvoja aiemmin. Mutta koeajot teen ensin. On varsin epätodennäköistä että virkavalta puuttuisi takarenkaaseen. Eivät ole ennenkään niitä juuri katselleet.
Moottoripyörän rengas toimii parhaiten hieman korkeammalla paineella kuin on suositus. Noin yleisesti arvioiden. Auton renkaan osalta rengaspaineen alhaisuudella saadaan renkaan kulutuspinta pysymään tiessä mahdollisimman leveältä. Paineen mataluus taas aiheuttaa jossain määrin epävakautta. Asia voi olla riippuvainen renkaan kantavuusluokasta ja rakenteesta.
Korkea rengaspaine sen sijaan tuottaa saman ilmiön kuin loppuun keskeltä kulunut leveä mp-rengas: suoraan menee hyvin mutta reagoi tien pituusuriin ja on raskas saada kallistettua mutkaan. Voiman tarve kallistamiseen on suurempi kuin kuluneimmallakaan mp-renkaalla.
Videoita ja selvityksiä netistä katselleena kertovat että kallistus 15 asteeseen asti on ihan ookoo, 20 astetta vaatii hieman huomiota ja 30 astetta on jo renkaan käyttörajoilla mutta mahdollista. Jälkimmäinen kulma on jo melkoinen custompyörälle ja enpä ole tainnut sellaiseen kulmaan toistaiseksi C14:a kallistaa.
Tästä tulee vielä mielenkiintoista....
-
Perhana kun järjestelmä oli muuttanut eilisen kuvan Naurunappulan logoksi.
Piti olla Sovgumin mainos. Saattaisi kestää jopa Guzzin voimia. Mutta ehkä sekin huipputekniikka katosi Neuvostoliiton myötä.
Onnistuisikohan tämä nyt ...
https://www.riemurasia.net/kuva/Rengasmainos/182089
-
Itämaiden renkaita olen autossa suosinut. Nykyiset ovat kiinalaiset ja paremmat ajaa kuin oli alkuperäiset eurooppalaisvalmisteiset joilla ajoin kuusi kesää. Erityisesti rengasmelu on alhainen. Kohta on kahdet kesäkumit autoa varten kun nokialaisista, Venäjällä valmistetuista, ovat nastat kaikonneet. Tosin anoppi asuu idässä muutaman kilometrin tännepäin Vladivostokista joten auton renkaita säästyy.
Kitkarengastakin on ehdotettu takarenkaaksi pyörääni. Olisi kuulemma parempi märkäpito. Varmaan myös kuluminen. Enköhän kuitenkin aloita ihan vakio kesäkumilla. Pitäväthän ne autonkin alla.
Valinnanvaraakin on: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_tire_companies
Luettelossa valkovenäläinen ja venäläinen rengaspaja mukana mutta ei mainintaa Nokian renkaiden venäläisestä toiminnasta.
-
Itse olen suosinut autossa renkaina ilmaisia..
Jos haluaa renkaan pitävän meteliä kesäkelillä, niin ostaa kitkakumin.
-
Bf Goodrich on myös käytössä Valkyissä. Painetta pidetään 2,2 - 3 bar välillä.
Mistä Blogissa kerrotut noin alhaiset paineet sait ??
Mr
-
Bf Goodrich on myös käytössä Valkyissä. Painetta pidetään 2,2 - 3 bar välillä.
Mistä Blogissa kerrotut noin alhaiset paineet sait ??
Mr
Katselin youtubevideoita sillä silmällä. Niitä on runsaasti ja renkaan käytöstä on kuvattu useissa videoissa asentamalla kamera renkaan eteen tai taakse. Kaikki painavia pyöriä. Eräässä videossa näytettiin eri paineilla miten rengas käyttäytyi. Alin paine taisi olla lähempänä yhtä baaria. Silläkin saattoi ajaa mutta vaikutti hankalalta. (Tilanne voisi olle esimerkiksi rengasrikko.)Korkein oli kymmenen baarin pintaan jolloin rengas ei muuta kaartaessa muotoaan lainkaan mutta keskiosa muuttuu kovan paineen vaikutuksesta pyöreämmäksi. En uskaltaisi ajaa.
Youtubessa on myös ajovideoita joissa kanttaavaa pyörää kuvataan kaarteessa kamera paikallaan ja sellaisia joissa kamera on takana tulijan ajoneuvossa. Kaikissa videoissa ei ole varmaa onko rengas se mikä kerrotaan olevan. Kuvahan voi valehdella.
Eiköhän todellinen ajopaine ole yli kahden baarin luokkaa. Moniin touringpyöriin verrattuna C14 on kevyehkö täydessä varustuksessa ja kaksi päälläkin. Laskeskelin että maksimipaino, kun on kaikki kyydissä, on reilut 600 kg. Sen kuorman C14 kantaa valittamatta. Kuormaa lisättäessä lisätään rengaspainettakin, luonnollisesti.
Tässä on listaus mikä pyörä, ajotapa, rengastyyppi ja koko sekä paine (paunaa neliötuumalle). http://darkside.nwff.info/?p=tires
Toisessa luettelossa on suoritettujen ajomatkojen pituuksia maileina. Guzzimalleja ei listalla ole. Piaggion skoottereita sen sijaan on.
-
Tämmösillä kumeilla ajeltiin seitkytluvulla Sunbeamilla. Edessä ja takana. Ei ongelmia ajo-ominaisuuksissa...
-
Ajomäärissä oli pari
other 2014 Moto Guzzi California 1400 Good Year Assurance Triple Tread 205/60/16 23000 32-34 26800
Mr
-
Kiitos!
Sitä en tarkemmin selannutkaan. Nuo lukemat on maileja.
Käyn katsomassa.
-
Tämmösillä kumeilla ajeltiin seitkytluvulla Sunbeamilla. Edessä ja takana. Ei ongelmia ajo-ominaisuuksissa...
Nokian "imukuppi" Hakkapeliitta. Tuttu autonrenkaana ja mopedissa. Kesät talvet. Moottoripyörissä en ole tavannut. Tai huomannut. Silloin.
-
Itse olen suosinut autossa renkaina ilmaisia..
Jos haluaa renkaan pitävän meteliä kesäkelillä, niin ostaa kitkakumin.
No ainakin meitin autossa Bridgestonen kitkarengas on hiljaisempi kuin Michelinin EnergySaver+. Eikä täälläpäin juuri muita kelejä olekaan kuin kesä-
Ilmaa on hyvä olla renkaassa ;)
-
Itselle ei kuivalla asfaltilla hiljaisia kitkapyöriä ole tullut. Äänekkäitä kesäpyöriä kyllä.
-
Tässä hieman enemmän ajaneen kokemuksia .
http://lifeisaroad.com/stories/2004/10/27/theDarkSide.html
Mr
-
Tavailin tuota jo aiemmin mutta nyt luin loppuun asti.
Lopussa oli pitkä kysymys - vastausketju jos selvisi erinäisiä asioita joita pidän tärkeänä.
Jutusta poimittuja esimerkkejä:
- ohjaaminen vastaohjauksella, sopii minulle koska olen melkein aina ajanut vastaohjauksella enkä niinkään painonsiirrolla eikä se puolen tonnin massakaan pelkällä painosiirrolla kääntyisi.
- uraiseksi kuluneella tiellä ajaessa pyörä pyrkii "alamäkeen" eli uran pohjaa kohden, ongelma korjataan ohjaamalla vastaan
- takapyörän jarrutusteho paranee auton rengasta käytettäessä
- eri auton renkailla eri käyttöpaine, jutussa vaihteluväli 2,3 - 3 baaria
- parempi soratiellä kuin mp-rengas
- jutun kirjoittaja ajanut kolme auton rengasta sileäksi ja yli 100.000 mailia (kokemusmaileja hänellä yli puoli miljoonaa)
- eturengas kuluu vähemmän kun on auton rengas takana (normikokoinen mp-rengas)
- pyöränsä on Honda Valkyrie (lienee hieman painavampi kuin C14, rengaskoko sama kuin C14)
Omia päätelmiä:
- auton rengas on edullinen 50 - 150€
- edullisuutta tärkeämpi on pitkä kestoikä
- pitkä kestoikä tarkoittaa harvempaa vaihtoväliä
- takarenkaan vaihto on työläs California 1400:ssa jossa on sivulaukut ja muuta estettä, varsinkin yksin tai tien laidassa, tarvitaan runsaasti työkaluja, nosturi ja muun muassa äänenvaimentimet pitää irrottaa (ainakin oikean puolinen)
- hieman matalammalla renkaalla välityssuhteen saa tiuhemmaksi, voi joskus käyttää kuutosvaihdettakin
- tehokasta ohjausta varten olen vaihtanut leveimmän saatavilla olevan ohjaustangon
-
Itselle ei kuivalla asfaltilla hiljaisia kitkapyöriä ole tullut. Äänekkäitä kesäpyöriä kyllä.
Kitkarengas on kyllä ilman nastojen rapinaa kuivalla asfaltilla.
Ja kyllä myös ensiasennus-kesä-Dunlop oli kitka-Bridgestonea äänekkäämpi. Sama juttu vaimon edellisessä autossa, mutta enpä enää muista renkaiden merkkiä.
-
Monissa kitkapyörissä on myös ominaisuus, joka tulee kuvion rakenteesta; Kiihdyttäessä asfaltilla ääni on kovempi, kuin tasaisella nopeudella. Kuvio/lamelli aukeaa kiihdyttäessä ja lisää siten kitkaa sekä ääntä.
-
Taidan kanssa kokeilla, eihän nuo maksa mittään: http://riekko.eu/?post_type=product&orderby=price&s=155/%2016&product_tag=henkiloauton-kesarenkaat
Valkosivu silloin menetetään mutta jos sen takapäässä kestäisi. Perinneharrikassa kantikas rengas tuskin paljoa haittaa kun kallistuskulmat on joka tapauksessa aikas maltilliset.
-
Kiitos rengaslinkistä.
https://riekko.eu/tuote/20560r16-92h-y-dayton-d320evo/
Kohtuuhintainen kumi Riekolla. Tiedä sitten kuinka paljon kestävämpi tai ajolleen parempi olisi keskihintainen noin 100€ rengas. Mutta kaipa tuo Daytonkin hintansa veroinen on. Riittää että sillä pääsisi kymmenentuhatta kilometriä niin se olisi jo mp-rengasta vähintään neljä kertaa edullisempi. Jos kaksikymmentätuhatta niin yksi työläs vaihto jäisi pois ja hinta/matka suhde paranisi todella paljon. Ja jos uskoo nettijuttuja niin auton renkaalla on ajettu yli 40.000 km ennen vaihtoa. Sopisi hyvin kuvioon kun perän öljynvaihtoakin varten pitää takapyörä irrottaa ja se on 60.000 km välein.
C14:n takarengas (200/60R16) on keskileveä verrattuna muihin custompyöriin mutta leveämmästä päästä kun verrataan touringpyöriin. Ja tourinkia olisi tarkoitus ajaa suurella kuormalla kaksi päällä ja reissukamat mukana. Voin jo kuvitella ajavani jossain Ylivieskan tietämillä viivasuoraa tietä kohti Liminkaa.....
-
Joskus parikymmentä vuotta sitten isoveljellä oli tuliuudet Daytonit autossa. Jäi mieleen niiden "ääniraita", kumi oli niin pehmeää, että ulisivat sorallakin! ;D Elokuvarenkaat siis.
-
Pehmeydestä saattaa olla etuakin moottoripyörässä. Pehmeys usein liitetään hyvään pitoon....
Olisihan se erikoista että moottoripyörän takarengas ulisisi kaarteessa.
-
Ainakin käytettävissä olevilla tehoilla..
-
Tehoa on enemmän kuin tarvitsen. Kerrankin!
Kerholla oli tänään kerhoilta ja julkistin aikeeni käyttää auton rengasta takana Californiassa.
Sepä repäisi käyntiin keskustelun jossa asia tuomittiin raskaasti mutta ei yksimielisesti. Yksi H-D:n omistaja oli myös asiaa harkinnut mutta ei ole tullut vielä ajankohtaiseksi kun käytetyn pyörän mukana ostettu käytetty rengas on kestänyt jo monta suvea. Hänen kavereillaan on autonrenkaita pyörissään.
Yllättäen myös Triumph Rocketin omistaja oli aiheesta kiinnostunut. Viisaasti sanoivat odottavansa minun kokemuksiani ennen kuin ryhtyvät toimenpiteisiin. Rocketissa on 240 leveä rengas joka voi olla leveydeltään ongelmallinen oli yksi arvio. Tosin saman levyisiä on alkuperäisinä H-D:ssa. Kuten myös Suzukin 1800 customissa.
-
Onhan noita nyt käytetty maailman sivu, alle vaan ja menoksi. Ei näillä kuuhun lennetä ;D
Työkaverilta asiasta vähän kyselin, ei ole chopperissaan 20v aikana muita kuin auton renkaita kokeillutkaan.
-
Uusimmassa Kopterissa oli kuvia 80-luvulta. Sattui silmään eräs etuviistosta kuvattu chopperi. Sen takaläski oli leveä auton kumi. Sivutuellaan seistessään, oli renkaan "kulmalla". Varmaan ajossa toimiva kuitenkin.
-
Kaipa siihen oppii. Moni on: http://darkside.nwff.info/?p=tires
Tokihan se rengas kulmallaan seisoo. Ainakin paikoillaan.
Auton renkaan dynamiikka on erilainen kuin pyörän renkaan.
Moottoripyörän alla auton pehmeäsivuinen rengas käyttäytyy siten että kaarteessa kosketuspinta on renkaan sisäkaarteen neljänneksellä. Kallistuksen lisääntyessä kosketuspinta on edelleen kulutuspinnan puolella. Se johtuu siitä että koko pyörän paino ja ulkokaarteeseen painava momentti kääntää kulutuspintaa sisäkaarteeseen.
Dark side tire -haulla löytää Youtubesta aiheeseen liittyviä videoita. Runsaassakaan kallistuksessa, mikäli pitoa riittää, ei mennä renkaan liepeen puolelle. Runsas kallistus on tietysti hieman suhteellista kun on kysymys custom- ja touringpyöristä. Mutta on tuolla laittamassani linkissä mainittu muun muassa Hayabusa auton renkaalla. Tosin luettelo on käyttäjien ilmoittamia tietoja joten voihan siellä olla ihan vitsejäkin joukossa. Levein luettelosta löytämäni kumi on 305 mm leveä.
Löysin tämmöisen videon aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=PZ_d5IIdRZI
-
Minä ajoin HD chopperilla joitain kymmeniätuhansia autonrengas takarenkaana. Eipä siihen paljon valittamista ole. Minulla oli ilmanpaineet todella pienet, 0.8-1 bar. Siksi että hooree oli jäykkäperäinen ja rengas toimi siten myös takaiskunvaimentimena. Toinen syy oli se että rengas "eli" mukavasti tienpinnan mukaan. Isommilla paineilla oli hirmu uraherkkä ja mutkissa pito huono kun rengas oli "kulmallaan" tiessä. Jarrutuspito oli mahdoton, myöhemmissä vaiheissa minulla ei etujarrua ollutkaan. Eikä rengas tuntunut kuluvan lainkaan. Hankintahinta on myös aivan toista luokkaa. Suosittelen.
-
Kiitos tuesta.
Sen olen jo oppinut muiden kokemuksista että se itselle sopivin rengaspaine on haettava itse kohdalleen. Paine riippuu lisäksi renkaan rakenteesta, pyörän painosta ja ajotavasta.
Chopperissa asia on hieman eri. Yleensä ne ovat kevennetty, kuten nimikin kertoo, mahdollisimman keveiksi. Silloin osa renkaan ominaisuuksista jää hyödyntämättä kuten kulutuspinnan kaartuminen renkaan kulman alle silloin kun on painoa runsaasti päällä. rengas nousee kulmalleen eikä pintaa ole paljoa tietää vasten.
Tutkimuksissani toisten kokemuksista olen ymmärtänyt että on kaksi tapaa käyttää auton rengasta: ajaa joko matalilla paineilla tai korkeilla paineilla. Matala paine tekee renkaasta vetelän ja ohjattavuus on epämääräistä mutta ajomukavuus muutoin parempi mitä mp-renkaalla. Kova paine taas aiheuttaa että kallistusvara renkaassa vähenee mutta ajotuntuma on tukeva eikä vetelyä juurikaan ilmene. Molemmissa tapauksissa rengas on kuitenkin herkkä tien pitkittäissuuntaisille isoille urille ja pyrkii ohjaamaan pyörää uran pohjalle.
Molemmissa tapauksissa olen saanut selvityksen asiasta: jos vetelee niin ohjaa hiukan vastaan.
Kallistusvaroista ollaan montaa mieltä: jotkut käyttävät jopa sporttipyörissä ja videoista päätellen kallistukset ovat yli 30 astetta. Touring- ja customkäytössä ei tuollaista kallistusta useinkaan ilmene. Kerron sitten kokemuksista kun ajokausi koittaa.
Jotenkin se luvattu moottoripyörävero on kustannettava. Tämä on yksi keino ja ekana vuonna jää jopa voiton puolelle.
-
Oma kustannussäästö tullee autoilun keventämisestä..
Mutta asiaan. Tuo rengaspaine on varmaan täysin pyöräkohtainen ja kuormituksesta riippuvainen. Pyörien geometriat ovat niin erilaisia, että painon muutokset vaikuttavat erilailla.
-
Varalta on ohjausvaimennin hankittuna ettei ainakaan heti alkuunsa ryhdy keula levottomaksi.
Vaimennin on pitkä liikemtakaltaan eli siinä on mahdollisimman pieni keskiasennon välys. Pitää vielä suunnitella mihin sen saa kiinni. Alakolmion taa tai eteen poikittain saattaisi olla kiinnityskohtia tarjolla. Pitkittäisasennus ei taida olla mahdollista. California Adamantissa on pitkittäin mutta se ei ole optimaalisin paikka.
C. Adamantin vaimenninasennusta. C14:sta varten suunnittelemani vaimennin on identtinen.
Oma kustannussäästö tullee autoilun keventämisestä..
Itse olen suunnitellut täysin päinvastaista: auto kun on joka tapauksessa käytännön syistä käytössä ja sillä on halvemmat kilometrit kuin pyörällä niin pikkuajot ja mökkireissut, ym maaseutuajelut (sukulaisissa käynnit, tms.)tehdään autolla. Pyörä tulee käyttöön pidemmille reissuille kuten ulkomaanmatkoille ja vastaaviin pidemmän matkan rientoihin. Jos vero vielä tulee lisäksi niin C14 saa olla ainoa pyörä liikenteessä. Jos veroa ei tule tai se on edukkaampi kuin esitetty niin C. Adamant on myös liikenteessä. Sillä voi tehdä lähiajelut kätevästi.
-
Nyt on kevennetty. Ostin pienemmän, mutta riittävän auton edellisen ison tilalle. Tuolla hoitaa vähintään tarvittavat ajot. Kaikki auton pitämisen ja käyttämisen kustannukset pienenivät.
-
Juu, yks jos toinenkin motoristi on ilmoittanut tuon mp-veron takia poistavansa autonsa / kakkosautonsa kesäksi liikennekaytöstäpoistoon. Se siitä verotuotosta...
-
Katsotaan nyt maaliskuun alkuun. Silloin pitäisi olla päätös tehty mp-verosta. Mutta hyvähän sitä on varautua.
-
Eilen ehtoona ei uni yllättänyt joten siirryin lukemaan darkside-juttuja netistä. Keskityin kielteisiin juttuihin. Niitä oli kahta päätyyppiä: rengaskauppiaiden ja mp-asentajien jutut ja toisena ryhmänä motoristien jutut jotka käyttävä pyörissään vain sitä rengastusta mitä pyörän ohjeistus suosittelee. Sekä yksi joka oli vannoutunut mp-renkaan käyttäjä mutta päätti kuitenkin kokeilla.
Kaupalliset jutut ovat kaupallisia ja siihen vaikuttaa halu saada myytyä kalliita renkaita kaikkiin moottoripyöriin. Niihin en kauheasti keskittynyt. Epäilen vahvasti puolueellisiksi jutuiksi.
Sitten nämä jotka tekevät oikein ja käyttävät normirenkaita. Otteita heidän vastauksistaan: jos auton rengas on niin hyvä kuin väitetään miksi sitä ei ole myös eturenkaassa? Miksi kilpa-ajajat eivät käytä auton renkaita? Kantikkaalla renkaalla ei voi kaartaa. Auton renkaassa on huonompi pito. Jne. Siis aika paljon mutua mutta ei yhtään faktaa. Epäuskottavia sepustuksia. Mutta hieman uskottavampiakin vastauksia oli: jyrkässä kaarteessa auton renkaalla ajava ajaa hiljaa koska kallistusvara renkaassa ei ehkä riitä. Auton rengas soveltunee vain raskaisiin matkapyöriin suorille teille. Vastaukset siis ilman kokemusta auton renkaasta pyörässä.
Onneksi löytyi juttuja sitten siitä välistä: pitkän linjan motoristi joka suunnitteli ajavansa GW:llä useamman tuhannen kilometrin taipaleen kaksi päällä niin päätyi, vastaväitteistä huolimatta, kokeilemaan auton rengasta pyörässään tätä reissua varten ettei tarvitse kesken matkan rengasta ryhtyä vaihtamaan. Siihen asti oli kokemusta vain mp-renkaista.
Tämä ukko sitten vaihdatti pyöräänsä renkaan joka mahdollistaa myös paineettomana ajamisen jos se sattuu puhkeamaan eli sivuiltaan erikoisjäykällä rakenteella olevan kumin. Koeajo oli jännittänyt ja ohjaaminen tuntui aluksi omituiselta mutta matkana jatkuessa omituisuus väheni ja kohta asiaa ei enää edes huomioinut. Matka meni hyvin. Takaisin päästyään oli suurin osa kulutuspinnasta tallella. Olisi voinut tehdä saman reissun uudelleen samalla renkaalla.
Alkuperäinen aikomus oli ottaa reissun jälkeen auton rengas pois alta ja laittaa mp-rengas alle mutta koska auton renkaassa on vielä pintaa eikä ajamisessa ole ongelmia niin matka jatkuu samalla renkaalla. Teki myös koeajovideon aiheesta. Hän ajaa melko kovalla noin 2,3 bar paineella: https://www.youtube.com/watch?v=2Q1fOKrEx7s Mutta iso on pyöräkin.
-
Videolla näkyvä rengas on erityisen pyöreäolkainen. Varmaan toimiikin ihan ok.
Enitenhän mielipiteitä asiasta on sellaisilla, joilla ei ole aiheesta kokemusta. Minua ainakin kiinnostaa rengaskokeilut. En toki ratalaitteeseen laittaisi, mutta sinne onkin sopivampia renkuloita. Katupyörässä varmaan uskaltaisi kokeilla.
ps. videolla näkyy myös yksi suuri virhe, mitä moottoripyöräillessä voi tehdä; nauhakengät. Ei ikinä! Sen syyn tajuaa kerrasta..
-
Narukenkävirheen olen tehnyt. Kerran. Onneksi krossipyörällä. Jäi käynnistyspolkimen tappiin ja keikahdin oikealle. Sama juttu leveillä farkunlahkeilla. Jää jalkatappiin.
Viittaus ratalaitteeseen on hyvä. Ratarenkaita katselleena niistä kuluu sivut nopeasti. Usein nopeammin kuin keskusta. Pyöreä profiili on silloin juuri oikea: sallii saman kumimäärän aina tilanteen mukaan käytettäväksi.
Touring-ajossa, kuten itselläni nykyisellä käyttöpyörällä on renkaan keskustassa suora kantti ja pinta siltä kohtaa kadonnut. Viime kesänä hieman yli 8000 km tuli mittariin. Ensimmäinen rengas meni rikki 1500 km kohdalla ja tämä toinen on kulunut 6500 km matkalla kantikkaaksi ja on hieman kömpelö ajaa ja siksi vaihtokunnossa. Tässä tulee se ihmetys että jos mp-rengas kuluneena antaa huonoa palautetta ajettavuudesta, kuinka huono ajettavuus on valmiiksi lituskaisella auton renkaalla? Tämä on se asia joka pitää ilmeisesti itse kokea. Kuluja tulee hieman yli 100€ jos ei homma suju. Ehkä sen renkaan saa myytyä eteenpäin. Rengastyöt teen itse.
Tarkastelin tätä kulunutta takarengasta. Keskikohta on kohta kankailla (kulutuspinnan paksuus alle sallitun) mutta muutama sentti sivuun on lähes neitseellistä pintaa. Paljon ei siis ole tullut kallisteltua. Silti reipasta matka-ajoa mutta rajoitusten puitteissa. Ajoreitit suht samat mitä edellisellä pyörälläkin mutta enemmän moottoritieajoa kuin ennen. Johtuu siitä että nykyinen pyörä on parempi ajaa moottoritiellä kuin edellinen.
Koska rengas kuluu vain keskeltä ja muuttuu hankalammaksi ajaa sekä kohta laittomaksi ja vaaralliseksi eikä kestä edes yhden kesän ajoja niin tilanne on hankala. Vaihtotyö on työläähkö. Lähinnä takapyörän irrotus ja kiinnitys pyörään. Rengastyö lienee ihan normaali toimenpide. Jotkut renkaat voivat olla tiukkoja vanteelle. Se jää nähtäväksi. Itsellä on rengasraudat ja kompressori.
Kyseinen rengas linkissä on "puhkeamaton" eli "run flat". Sellainen houkuttaa laittaa alle. Viime kesänä oli yksi puhkeaminen ja se oli hyvin säväyttävä kun paineet lähtivät kahdensadan metrin matkalla. En saanut pyörää edes pois moottoritien rampilta vaikka yritin työntää ja samalla vedättää vaihteella: vanne pyöri renkaan sisällä tyhjää. Onneksi sain apuja. http://www.motomatti.fi/2016/05/rengasrikko.html
Vertaillen: kulunut alkuperäisrengas on ikävä ajaa ja kuluu nopeasti kantikkaaksi. Uusi auton rengas on kantikas valmiiksi, liekö myös hankala ajolleen? Mutta eipä kulu kankaille kesässä tai edes kahdessa. Pientä hankaluutta voisi sietääkin. Kumminkaan ei tule kallisteltua urheilullisesti. Äkkinäiset väistöt arveluttavat.
-
Tällainen voisi mennä Californiassa kadulla:
https://www.camskill.co.uk/m128b0s8808p140160/Continental_Tyres_Temp_Space_Saver_Continental_CST17_Continental_CST_17_-_145_70_R17_T_107M_TL_Fuel_Eff_%3A_XC_Wet_Grip%3A_XC_NoiseClass%3A_XC_Noise%3A_XC (https://www.camskill.co.uk/m128b0s8808p140160/Continental_Tyres_Temp_Space_Saver_Continental_CST17_Continental_CST_17_-_145_70_R17_T_107M_TL_Fuel_Eff_%3A_XC_Wet_Grip%3A_XC_NoiseClass%3A_XC_Noise%3A_XC)
-
Ei hullumman oloinen rengas. Hiukan kuin auton renkaan ja moottoripyörän renkaan ristisiitos. Pyöreähkö profiili. Tosin kuva voi valehdella. Rengaskuvastoissa ei läheskään aina ole se rengas kuvassa mistä on tekstitiedot. Joissain pääsee suurentamaan sivukuvaa renkaasta niin onkin leveämpi kumi kuvassa kuin tiedoissa. Leveämmän näköinen myy paremmin.
-
Sama kuin edellä?
https://www.1001renkaat.com/renkaat-auto/continental/cst-17/145-70-r17-107m-353372
mosa
-
Todennäköisesti sama. Varmaan sisuskumin kanssa menee varmaan siivosti.
-
Näyttää 1001:sen kuvassa vielä paremmalta. Mutta en minä ketään yllytä auton renkaisiin, enhän.....
-
Jos en olisi jo varannut kesälle kahta ratapäivää, kampeaisin varmaan alle. Ei olisi kovin paha kokeilu. Nuo space saverit on todella kevyitä kumeja.
-
Se tuo Conti on tarkoitettu vararenkaaksi, ei ole paljon pintaa uutenakaan. Ja nopeusluokka on vaatimaton.
-
Tästä on puhuttu palstalla ennenkin. Kuormitus moottoripyörässä on jotain muuta, kuin auton alla. Kulutuspintaa kyllä pyörään on hyväksi aikaa, ei ole tietenkään niin paljoa, kuin "arkirenkaassa". Se ei välttämättä ole huono asia.
edit. Kävin mittaamassa omasta autosta 5-6 milliä tuntuu uutena olevan. Eli ihan hyvin on kuviota.
-
En ole tässä rekisteriotteen ääressä, joten mietin tuossa, sanotaanko siinä renkaiden yhteydessä nopeusluokasta mitään? Sitä vaan, että jos siellä on maininta nopeusluokasta ja laittaa alle alemman luokan, esim. tuon auton vararenkaan, niin mitä sanoo vakuutusyhtiö vaikka ulosajotapauksessa?
Jouko
-
Ei tunnu ihan älyttömästi kiinnostavan. Ainakin kun katsoo AVK:n rivissä myynnissä olevien pyörien renkaiden kuntoa. On monastikin sileää rengasta alla. Sellaisella ajaminenhan ei myöskään ole luvallista..
-
Noin niin kuin ajatuksella;
Tuon kyseisen renkaan nopeusluokka on M. Tarkoittaa nopeutta 130 jatkuvana.
Rengas löytyy tässä koossa useammankin suuren katumaasturin ja ison henkilöauton alla. Eli kuormitusta löytämäni Cadillacin (jonka löysin käyttävän tätä) katumaasturin paino on ajokunnossa jopa 2500 kiloa. Sille on hyväksytty renkaan käyttönopeudeksi 80km/h. Koska kyse on ihmistä kuljettavasta ajoneuvosta, reserviä on laskettu "riittävällä" kertoimella. Renkaan kuormitus siis tasaisella on vähintään 2500kg/4=625kg/pyörä. Kaarroksissa luonnollisesti moninkerroin enemmän. Tehoa moinen tuottaa 300-450 heppaa, joten silläkin kantilla ollaan turvallisella alueella. Eli en ihan äkkiä olisi huolissani renkaan riittävyydestä moottoripyörän takakumiksi..
-
Pitäisköhän tuota takarenkaana ihan oikeasti kokeilla. Mulla kun suurin osa ajokilometreistä tulee, kun suhaan työmatkoja lähes päivittäin HKI-HML-HKI. Ja vaikka ajais vanhaakin 3-tietä, niin melko suoraa baanaa sekin. Eli kaiketi melko passelia tietä "ei-mp-takarenkaalle"? Kuinkahan kovaa kumia (= liukas?) vaikkapa tuo conti mahtaa olla verrattuna metzelerin lasertecciin, jollaista tähän asti olen vintagessa suosinut. Ja tietty se uraherkkyys hieman askarruttaa. Mutta eikös kaikki selviä kokeilemalla, ja tietty varovaisuutta noudattaen.
mosa
-
Vaikuttaa kiinnostavalta tuo Continental.
145/70 R17 mahtuu mukavasti 1100 Caleihin.
Profiilikin on yllättäen hieman pyöreä, eikä hinnan kiroissa.
Kuulolla ollaan kokemuksista.
-
Siihen tulokseen olen tullut itsekin että ei se kokeilematta selviä.
Kohta tulee aika kun pyöräytän H nopeusluokan ja kantavuudeltaan tasoa 87 (matalampaa kuormitusluokkaa on hankala löytää, valikoima pienenee jyrkästi) autonrenkaan koko 195/60-16 takavanteelle. Renkaasta ei näy konttaamatta mitään ulkopuolisille: sivulaukut ja pidennetty takalokasuoja peittää kaiken.
Silti aion käydä katsastuskonttorilla koittamassa saanko vaihtoehtoisen kokomerkinnän rekisteröintitodistukseen. Jos esittävät käsittelykoetta, jonka heidän tulisi itsekin pystyä tekemään, virallisella tutkimuslaitoksella, se maksaa reilut viisisataa euroa. Sitä en taida teettää.
Se että merkintä renkaasta olisi Trafin tiedostoissa voi olla tarpeellinen jos jotain sattuu vaikka kyseessä ei olisikaan renkaan edesauttama tilanne. Katsotaan kuinka käy ja sillä edellytyksellä että kyseisellä renkaalla on ylipäätään kohtuulliset ajo-ominaisuudet.
-
Continental vararenkaassa käytetään 4.5 bar ilmanpainetta ja ei sovellu jatkuvaan käyttöön. Muistaakseni profiililtaan 90 on ainut mitä voi käyttää jatkuvasti. Selvittelin tätä muutama vuosi sitten sivaria varten , jos olisi tullut Kutsi veturiksi. Nopeusluokka M on suurin sallittu nopeus. Jokainenhan voi päättää onko se jatkuva, luultavasti marginaali riittää.
-
4,5 bar on siinä alkuperäisessä käytössä, auton alla. Nopeusluokkakirjain tarkoittaa nimen omaan sitä jatkuvaa sallittua, hetkellisesti voi ylittää.
-
Suuren yleisön riemuksi jatketaan:) Nopeusluokat M ja N ovat ns vararengas nopeusluokkia, jotka eivät ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön , siksi niille annetaan enimmäisnopeus. Näitähän ei käytetä moottoripyörissä. Moottoripyörä käytössä alhaisin luokka on P, suurin nopeus 150 km/h. Helpointa on käyttää ((Y)) nopeusluokan renkaita ,yli 300 km/h , riittää ominaisuudet nopeuden suhteen ;))
-
Kokeilemalla selviäisi. Auto ei ole sama asia, kuin mopo. Äkkiäkös tuon lämpöä mittailisi ajon aikana ja jälkeen. Se tässä showssa se kestävyyteen vaikuttava kriteeri on. Ei juuri muut.
Luvallisuuden saa jokainen harkita omalla tahollaan. Nyt kuitenkin keskustellaan muutenkin auton renkaasta moottoripyörään..
-
Tästä saa ainakin kattavan valikoiman. Mitenkähän C vahvistetut kävisi ?
http://www.rengas-online.com/cgi-bin/rshop.pl?dsco=136&cart_id=15465691.136.28207&sowigan=So&Breite=195&Quer=60&Felge=16&Speed=T&Load=&LoadRange=&kategorie=6&Marke=&ranzahl=4&tyre_for=&x_tyre_for=&m_s=3&suchen=View%20Tires&Ang_pro_Seite=10&rsmFahrzeugart=ALL&filter_preis_bis=&filter_preis_von=&homologation=&search_tool=standard&sort_by=preis
Mr
-
Pakurengas saattaa olla aika jäykkä..
-
Olen ymmärtänyt että kantavuuslukema saa olla alhainen. Silloin renkaan sivut reagoivat kaarreajoon ja epätasaisuuksiin paremmin. Tässä on tietysti mielipide- ja tottumuseroja.
-
Jos itellä olisi sellainen moottoripyörä, mihin autonrenkaan asennus olisi järkevää, en kyllä paljoa
kiinnittäisi huomiota renkaan kantavuuteen tai nopeusluokkaan. Toki niiden täytyy olla tulevaa käyttöä
silmällä pitäen riittävät. Kuitenkaan niistä ei mielestäni voi ennustaa renkaan käyttäytymistä ainakaan
toimessa mihin sitä ei ole suunniteltu. Toimivuus on varmasti enemmän pyöräkohtainen ja
myös kiinni kuljettajan sopeutumiskyvystä.
Oman kokemuksen mukaan kun kaikki ihan moottoripyörään tarkoitetutkaan renkaat eivät
toimi siedettävästi kaikissa moottoripyörissä. Ei vaikka spexit renkaan sivussa ovat nimeä lukuun ottamatta samat.
Kokeiluhommaksi menee, voisi yrittää osua oikeaan jos jollain muulla on kokemuksia vastaavasta renkaasta,
samassa moottoripyörämallissa.
Mutta voi se silti mennä metsään henkilökohtaisista syistä.
-
Kuriositeettinä auton renkaat sekä taka- että etupyörässä: https://www.youtube.com/watch?v=v2gLZVQSAHU
-
Etupyöränä jo kyllä karsastan yhtään kantikasta rengasta.
-
Tuo laittamani videolinkki vain siksi että kaikki näyttää olevan mahdollista.
Hetken jouduin tätä linkkiä MMAF:n sivuille hakemaan. Siinä on lakitekstiä "suomennettu" niin että minäkin ymmärrän.
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?topic=1184.0
Laki ei siis kiellä tiettyjen ehtojen mukaan asennettua auton rengasta moottoripyörässä. Rengas odottaa vielä kaupassa. Merkki ja tyyppi on tiedossa. Katsotaan sitten ajokaudella miten käy katsastuksessa. Pitäisi olla mahdollista saada vaihtoehtoinen kokomerkintä rekisteröintitodistukseen katsastamalla pyörä. Montakohan konttoria pitäisi kiertää.....
-
Suht väljästi tuo on pykälässä selitetty. Lähinnä että jos toimii niin saa laittaa.
-
Yleensä auton renkaita käyttävät motoristit ovat olleet vain hiljaa ja ajaneet. Mutta ensi suveksi on vähän suunniteltu ulkomaanmatkailua niin ulkomaan lait eivät välttämättä salli moista siksi olisi hyvä olla asiasta mustaa valkoisella.
-
Kannattaa tarkastaa kohdemaan suhtautuminen jo muutokseen etukäteen. Suomalainen lupalappu ei välttämättä paljoa paina. Esim Sveitsissä ovat olleet helisemässä jopa Suomessa leimatun putken kanssa.
-
Se vaan on vieraiden kielien lain tulkinta hankalaa mutta pitänee koittaa saada selvyys. Mutta lienee ainakin lieventävä asia jos on hyväksyntä papereissa. Muutoinhan pyörä on liki vakio. Kun täältä pohjolan "saaresta" lähtee hiukankin kauemmas on monta kansallisuutta ja kieltä välissä. Kaikki maat ovat kuitenkin EU-maita joissa olisi tarkoitus kuljeksia. Mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Voi jäädä ihan Baltian maiden tasolle matkailu tulevan suvena. Kyytiläisen kesäloman sijainti ratkaisee paljon. Mökilläkin pitäisi pari viikkoa viettää.
-
Ei varmaan sitten tule ongelmia. Mutta on hyvä tiedostaa sekin, että varsinkin hyvinkin näkyvät muutokset voivat herättää kiinnostusta vieraan vallan viranomaisessa. Eivät välttämättä osaa lukea edes suomalaista ajokorttia, saati sitten rekisteriotetta.
-
Ei varmaan sitten tule ongelmia. Mutta on hyvä tiedostaa sekin, että varsinkin hyvinkin näkyvät muutokset voivat herättää kiinnostusta vieraan vallan viranomaisessa. Eivät välttämättä osaa lukea edes suomalaista ajokorttia, saati sitten rekisteriotetta.
Hyvin sanottu. Saksassa minut poistettiin moottoritieltä 90-luvun alussa kun poliisi pysäytti. Johtui siitä että oli käytössä vielä vanha pahviajokortti jossa oli päivämäärä sille päivälle jolloin sain poistaa takaikkunalta autosta 80-lätkän. Saksalaiset tulkitsivat sen päinvastoin. Tosin korjasin tilanteen ajamalla seuraavasta rampista takaisin baanalle koska oli kiirus laivalle.
Myös muita väärinkäsityksiä on ollut ulkomaisten viranomaisten kanssa. Yleensä saksankielisissä maissa. He kun eivät ymmärtäneet suomea eikä ranskaa. Suomalaiset ajokortithan olivat aikoinaan myös ranskaksi. Jos muistatte.
Tuo samainen vanha pahvinen taiteltava ajokortti herätti huomiota tullessani Sveitsistä Saksan puolelle. Saksan tullimies halusi nähdä sen ja passini. Niissä on eroa. Yksi kirjain toisessa etunimessä. Ajokortissa on ylimääräinen "n" jota passissa ei ole. Virhe on viranomaisien, ei minun. Osaan kirjoittaa nimeni oikein mutta usein siihen muut lisäävät sen "puuttuvan" ännän.
Kiitettävää tarkkuutta. Piti vartoilla kun tullista laitettiin faksia Suomeen ja Suomesta takaisin Saksaan. Sieltä tuli kuva Suomessa voimassa olevasta ajokortista. No sehän oli tietenkin se vaaleanpunainen muovikortti, nykyistä hieman isompi joka on edelleenkin käytössä. Kertoivat sitten että matkani moottoripyörällä päättyi tähän. Protestoin asiasta ja koetin selittää että korttini on vain vanhempaa mallia ja edelleen voimassa. Suostuivat laittamaan uuden faksin Suomeen. Asia selvisi parin tunnin sisään. Kokonaisaika oli noin viisi tuntia tullissa. Osa ajasta meni siihen että kaikki varusteeni leviteltiin auki sekä pyörästä irrotettiin polttoainetankki sekä sivukotelot ja renkaat laskettiin tyhjiksi. Mitään väärää ei löytynyt. Se "n"-asiakin unohtui jotenkin.
Mutta koko ajan olivat asiallisia ja heikosta molemmin puoleisesta ymmärtämisestä huolimatta asioita hoidettiin kiireettömästi ja tarkasti. Kahvia sain automaatista ja omia eväitä natustelin.
-
Onkos tässä auton takarengas? Muuten kolhon oloinen laite...
https://www.youtube.com/watch?v=zdqW1lqTglc (https://www.youtube.com/watch?v=zdqW1lqTglc)
-
Jonkinlainen retrorengas. Sopinee ilmeisesti tietyn ikäkauden autoihin että pyöriin. Aikoinaan autonkin kumit olivat olattomia.
-
Makunsa kullakin. Kaverin puheesta ei mitään ymmärtänyt, mutta ääni ja kuvat kertoivat oleellisen. Oli pyörä minun makuun. Persoonallinen näkemys ja esimerkki siitä että moottoripyörissä luontainen vaihtelu voi rikkoa tavanomaisia kaavoja ja rajusti. Autot ovat tämän rinnalla aika tylsiä ;D.
-
Iha moottoripyörään tarkoitettu, nostalgishenkinen Firestone.
-
Ollut aiemminkin palstalla. Mutta aivan mahdoton ajoasento. Tuolla geometrialla ei pyörästä saa mitään otetta.
-
Eikö se sitten vastaa alkuperäisen Guzzi V8 haastavia ajo-ominaisuuksia.
-
Takarengas on tilattu. Nuukuudessani tilasin edullisen kumin joka testeissä ja kuluttajapalautteissa on saanut hyvää mainintaa. Tosin autokäytössä. Lisäksi hiljainen. Energialuokka ei ole erityisen hyvä. Keskitasoa. Hinta lasketaan kympeissä.
Valinnassa, hinnan lisäksi, painoi kuvion tyyppi ja renkaan profiili. Rengas on paineellisena kulutuspinnaltaan pyöreähkö eli keskusta ottaa ensin kiinni ja riippuu sitten käytetystä paineesta ja painosta mikä on painojakauma ja kosketuspinnan muoto tietä vasten. Myös renkaan reunan kuvio jatkuu pitkälle renkaan lievettä kohden. Selvästi tehty käyttöön jossa reunoillakin on tarvetta.
Muutaman illan söin lakritsia ja katselin rengasluetteloita niin että silmissä mustui. Kokokin muuttui siinä matkalla kun asiaa mietittiin miehissä rengaskauppiaan kanssa. Leveys on 205 ja profiili 60. Alkuperäinen koko 0n 200/60. Eli hieman leveämpi mutta sillä ei liene suurtakaan merkitystä. Kauppias oli sitä mieltä että kapealle vanteelle hieman leveämpi niin profiili taipuu enemmän kaarelle.
Kerron sitten lisää kun rengas on saatu vanteelle. Entisellä kumilla on vielä hetken aikaa laillista pintaa vaan ei olisi jos uusi lakiesitys saa lain voiman. Kerkenen sen millin kuluttamaan karkeilla kevätteillä. Kunhan nyt Vappuun asti malttaisin.....
-
http://www.motociclismo.it/moto-guzzi-eldorado-special-lord-of-the-bikes-2017-puntata-5-67367 (http://www.motociclismo.it/moto-guzzi-eldorado-special-lord-of-the-bikes-2017-puntata-5-67367)
Varmaan tääkin monesti nähty mutta autonrenkaasta on kai puhetta (kun kerran posterioren puolen la ruota on da auto), tuollaisella epäilyttäisi lähteä paikalliselle mutkatielle...
-
Heh. Mulla on ollut tuon kuvia jo jonkun aikaa, jotta laittaisin tuonne toiseen ketjuun. Mutten tajunnut, että siinähän on auton kumi takana.
-
Nyt on uudet etu- ja takakumit hankittuna. http://www.motomatti.fi/2017/04/dark-side-ei-auton-rengas.html
Katsellaan sitten keväämmällä kuinka taittuu kurveihin ja millaisilta tuntuvat kulutusurat ajella.
Paljon on tullut palautetta mutta harvalla on asiasta minkäänlaista kokemusta. Negatiivinen palaute on ollut kaikilla olettamusta.
Muutaman autonrenkaankäyttäjän jutulla olen ollut eikä heillä ole varsinaisesti negatiivista sanottavaa muuten kuin että ajettavuus on erilaista. Siihen tottuu helposti. Mitä isompi jättö pyörässä on sitä vakaammin menee. 1400 Californiassa on 155 mm ei varsin pitkä jättö joka on tyypillinen sen sortin customeille ja raskaille touringpyörille. Laki sallii Suomessa max 160 mm jätön mutta tehdastekoisessa sallitaan isompikin. Mutta se ei liity juurikaan tähän.
Myös eturenkaan löysin joka on profiililtaan "loivempi" eli sen syrjät tulevat kantatessa totuttua aiemmin vastaan. Eipä pyörässäkään ole ihmeelliset kallistusvarat.
-
Negatiivisen oletus arvailut jatkunevat..
Hyvä että saadaan kohta jotain emppiirisempää.
Periaatteessa leveämmällä ja tasaisemmalla takakumilla voisi kuvitella suora-ajossa pyörän hieman hakevan suuntavakauttaan.
Ja mutkissa kosketuspinta kun siirtyy takapyörässä hieman sivummalle keskilinjasta taipumukseen yli tai ali ohjata.
Kumpaa tekee?
Voi hyvinkin osoittautua ettei sinänsä vaikuta ajamiseen paljoakaan, ainakaan sallituissa nopeuksissa.
-
Periaatteessa leveämmällä ja tasaisemmalla takakumilla voisi kuvitella suora-ajossa pyörän hieman hakevan suuntavakauttaan.
Ja mutkissa kosketuspinta kun siirtyy takapyörässä hieman sivummalle keskilinjasta taipumukseen yli tai ali ohjata.
Kumpaa tekee?
Kokeneemmilta saatua tietoa mutta erimerkkisestä pyörästä on että normaalilla tien kallistuksella pyrkii ohjautumaan lievästi oikealle. Saman tekee, mutta voimakkaammin, ajouran vasen reuna, oikea ohjaa vasemmalle. Voisi siis olettaa että ilman kuljettajan toimenpiteitä pyörä soutaa ajourassa. Mutta niin tekee tavanomainenkin rengastus mutta oletettavasti lievemmin.
Kaartaessa takapyörä nousee jossain määrin kulmalleen vaikkakin samalla litistyy jonkin verran eli tarjoaa runsaasti kulutuspintaa tietä vasten. Samaa kuin autossakin mutta päinvastaisten voimien ansiosta. Jos painetta renkaan sisässä on liikaa joutuu renkaan nostamaan´"väkisin" kulmalleen ja se vaatisi enemmän ohjaamista. Verrattuna moottoripyörän renkaan profiiliin niin sen sijaan että renkaan kosketus tiehen kaarrettaessa siirtyy kulutuspinnan sivulle ilman isompia muodonmuutoksia auton renkaalla se tapahtuu renkaan osittaisesta litistymisestä kosketuskohdassa tiehen. Kallistuksessa on suurempi vierimisvastus. Tämä on kiinni renkaan paineesta ja sen rakenneominaisuuksista.
Jos verrataan mp-rengas vs auton rengas kaarrekäyttäytymisen profiilia asfalttia vasten niin mp-renkaalla siitä tulee renkaan kulutuspinnan mukainen selkeä tasasäteinen kaari kun taas auton renkaalla syntyy soppalautasen muotoinen käyrä jossa keskellä suoraa ja sivuilla jyrkähkö nousu ja sen jälkeen loivempi nousu. Eli auton renkaalla kaarteen aloittaminen vaatii enemmän ohjausta aluksi mutta riittävä kallistus kun on saatu aikaan niin ohjaaminen onkin jo kevyempää. Ottaen huomioon että C14 ohjaus on jo alunperin hyvin kevyttä. Aluksi kallistaessa aliohjautuu ja kallistusta lisättäessä yliohjautuu voimakkaasti. Silloin ollaan jo melkoisessa kallistuskulmassa. (Kun katsoo nyt alla olevaa liki loppuun kulunutta rengasta siinä on 5 cm leveä suora kohta keskellä ja sivuissa ei kulumaa lainkaan. Siinä välissä on hieman kuluman näköistä mutta pintaa ei ole hävinnyt sen vertaa että olisi mitattavissa. Tämä 6500 km matkalla.)
Uskoisin että auton rengas takana antaa tien kaltevuudesta ja uraisuudesta palautetta ohjaukseen varsin runsaasti. Jää koettavaksi miten C14:n runko, jousitus ja ohjaus asiaan suhtautuu. Ja riittääkö kuljettajalla hartiavoimat. Suht suoraa matka-ajoa olisi tarkoitus suorittaa. Ohjausvaimennin on hankittuna mutta ei asennettuna. Kaiken varalta.
Käyttämäni nopeudet ovat olleet "sallittuja" eli sitä vauhtia mitä muukin liikenne etenee. Rekkoja pitää ohitella aika-ajoin mutta tievalinnat ovat olleet kiireettömässä ajossa mutkateitä ja sorateitä. Moottoritie Tre - Nurmijärvi on tullut tutuksi mutta osana siitäkin ajan mieluimmin 130 tietä myöden. Rengasvalinta saattaa ohjata enemmän isoille teille. Kerron sitten.
-
Mikä profiili tuossa on etupyörässä vakiona? Tuollainen etuläski voi tehdä pyörästä raskaan hitaissa vauhdeissa ja uraherkkyys kasvaa.
-
Profiili on 70. Leveys 130 kahdeksantoistaiselle vanteelle. Eli se mikä on suositusmitoitus.
Hain netin ja parin alan yrittäjän avulla juuri tuollaista hyvin loivan poikkiprofiilin omaavaa rengasta ajatuksella paljon kumia tietä vasten.
Tämä kumi on tarkoitettu nimenomaan baggereihin ja pyöriin joissa ei ole paljoa kallisteluvaroja. Kestäväksikin mainitaan. Sopinee auton renkaan kaveriksi. Olisihan se ikävää tämän tästä vaihtaa etukumia vaikka onhan se helpompaa kuin takakumin vaihto. Takarenkaan vaihto kun vaatii paljon purkamista.
Ilmeisesti joskus toukokuussa tulee selvitystä rengasasiasta kunhan saan ne laitettua alle. Mielenkiintoa asia on ainakin saanut osakseen.
-
Erilaiset on tarpeet. Itselle juuri päinvastainen on tärkeintä; kallistuksessa mahdollisimman paljon kumia tontissa ja suoraan ajettaessa kapeampi profiili. 1100 Calin vakio rengasprofiili ei tällainen ole.
-
Eipä tässä vakiota haetakaan. En ole itse todennut mutta amerikkalaisilla Dark Side -sivuilla väittävät että auton renkaalla on pintaa enemmän tontissa kallistuksenkin aikana kun rengaspaine on oikea. Uskoisin kuitenkin että jyrkässä kaarteessa ei niinkään. Riippuu varmaan renkaan rungosta ja onko yleensä niin paljon kallistusvaraa että varsinaisella kulutuspinnalla ei enää ajetakaan.
Aikanaan minulla oli tehokas (siihen aikaan) japaninpyörä ja sen rengasleveys oli kolmannes nykyisestä. Eipä ollut paljon pintaa tietä vasten ja silti ajettiin. Silloin renkaat kestivät pidempään. Odottakaa reilu kuukausi niin saatte ensi käden tietoa. Sitä ennen asennuksesta.
Pidolla en niin suurta merkitystä näe siinä ajotavassa mitä pyörälläni harrastan. Sitä paitsi ei pito juurikaan vähene vaikka tiessä kiinni oleva alue ei suuri olisikaan. Pintapaine kasvaa kun pinta-ala pienenee.
-
Kyse oli siis eturenkaasta.
-
Uraherkkyys ilmeisesti myös tulee leveällä lisääntymään.
Kaikkihan on varmaan huomanneet miten keskeltä tasaiseksi kulunut rengas ohjautuu herkemmin pitkittäisten asfalttirailojen ( joita nykyisellä tienpidolla piisaa) tms vietäväksi.
Pikku juttu sekin arkikäytössä pyörällä, mutta hyvin huomaa kun vaihtaa alle uudet pyöreäpfofiiliset.
-
Itse juuri syksyllä ihmettelin kun Calin ajokäytös oli muuttunut etupäästään varsin raskaaksi. Lähempi tarkastelu osoitti etukumin olevan kulunut kuvion pohjaan asti. Uusi musta tulee huomenna, joten saa heti ajokauden alkuun fiilistellä tuoreen renkaan ominaisuuksia.
-
Saatko millään viritettyä esim. GoProta tms kameraa kuvaamaan takarenkaan käytöstä ajon aikana? Käyt vaikka tekemässä kierrosennätyksen paikallisella radalla ;D
Sillai kiinnostava aihe.
-
Jaa mää vai?
Ei ole kameraa tullut hankituksi mutta ehkä joku lainaa hyvään tarkoitukseen. Ainakaan renkaan takapuolelle sitä ei kannata laittaa sillä katsomieni Youtubevideoiden perusteella kamera vaurioituu herkästi. Kameraa ei myöskään kannata laittaa pyörän keskilinjalle vaan renkaan sivulinjan etupuolelle. Silloin näkyy myös miten rengas ja sen kulutuspinta reagoi kaarteessa.
Videotani odotellessa muiden filmejä:
Tässä on kuvattu keskilinjalta etupuolelta: https://www.youtube.com/watch?v=gZKhoFbL7Fo
Tässä takaa: https://www.youtube.com/watch?v=NvACbZKcqM8&t=169s
Tässä videossa näkyy hidastuksissa miten kulutuspinta ja renkaan sivu käyttäytyvät jyrkässä kaarroksessa: https://www.youtube.com/watch?v=mteJpm94wIs&t=64s
-
Nyt on jo autonrengasasia niin pitkällä että kumi on jo vanteella. Tähän mennessä on jo muutama juttu tullut havaituksi vain jutuksi ilman perusteluja. Rengastyö oli helppo. Homma sujui vanhalla rutiinilla. Käytin Kerhon rengaskonetta vaikka en siihen ole kajonnut yli viiteentoista vuoteen. Tavallisesti teen käsipelissä rengashommat.
Kirjoittelin blogiini aiheesta. Myös siitä että olen suunnitellut kaksi menetelmää miten takapyörän saa irti ja paikoilleen erittäin vähällä purkamisella. Nyt tein liki samoin kuin merkkihuoltokin mutta en irrottanut toista äänenvaimenninta lainkaan ja toisestakin vain kannattimen. Nyt auton kumi on vanteella ja tasapainotettu.
http://www.motomatti.fi/2017/05/california-1400-auton-rengas-taakse.html
Huomiseksi jäi asennus ja koeajo. Voi olla että siirrän koeajon jos sataa.
-
Noin päin sen pitäisikin olla helppo. Auton vanne on halkaisijaltaan suurempi, kuin moottoripyörän. Näin ainakin ovat bomber-foorumilla kertoneet.
-
Oli tää kireämpi laittaa kuin mp-rengas. Mutta ei liian kireä. Nousi kohtuupaineella vanteelle kun oli runsaasti liukastetta.
-
Perjantaina punnersin 140/80-17 taakse, joku hiton tunloppi vai kislaveeti vai mikä ja sisärengaskin vielä siinä riesana... ristus mikä homma... mutta oli todennäköisesti lastenleikkiä näihin isojen poikien vehkeisiin verrattuna, taitaa olla pojilla lähestulkoon ameriikan meininki! Ikävä kyllä en osaa visioida Guzziin auton rengasta, en eteen enkä taakse... jos olisi pakko asentaa niin Audaceen ehkä sopisi taakse ja sekin vähintään kahden promillen visioimana... Taidan olla vieraantunut henkilöautoista ja renkaista yleensäkin kun duuniauto ja siviiliautokin ovat kuorma-autoja... ja molempien rengasasiat hoidetaan duunin piikkiin... :D
-
Tulipa viimeiksi rengastöitä tehdessäni luettua renkaan mukana tullut asennusohje.
Siinä sanottiin että rengasta vanteelle nostettaessa ei saa käyttää yli 3 bar painetta.
-
Viime aikoina renkaat ovat kyllä nousseet vanteelle ihan pikkupaineilla, mutta tulee mieleen eräs liikkeessä vaihdettu sisäkumillinen, kun piti nostaa vähän päälle viiteen, ennen kuin nousi. En ole kuullutkaan, että valmistaja pesisi kätensä noin pienillä paineilla.
-
Olette varmaan nähneet rengasliikkeessä laitteen jolla auton rengas nostetaan vanteelle. Siinä hyvin voimakkaalla paineilmapulssilla renkaan ja vanteen välistä toimitetaan puristeilmaa renkaan sisään.
Itse selvisin asiasta kuuden baarin paineella jota en pidä kovana ja sekin paine viipyy renkaassa vain pienen hetken sillä venttiili on silloin irrotettuna joten ylimääräinen ilma tulee pois muutamassa kymmenessä sekunnissa. Joskus on tarvittu, moottoripyörän renkaassa, yli kahdeksankin baarin painetta. Sekin California II:sen takavanteelle rengasta nostattaessa.
Jos kolme baaria on maksimipaine niin miten on mahdollista sellaisella renkaalla ylipäätään kesto ajossa. Siinähän rengaspaine vaihtelee jyrkästikin kun ajetaan monttuun tai on tilanne jossa renkaaseen muutoin tulee voimakas paineisku.
Koulut käyneenä autonasentajana ja renkaita joskus enemmänkin puljanneena ihmettelen moista käsienpesua kolmella baarilla. Käyttöpainekin voi olla lähellä kyseistä lukemaa.
Ymmärrän kyllä sen mihin kohtaan ylipaineen kuormittava vaikutus renkaassa syntyy ja mitä se voi siellä tehdä. Kudosten irtoaminen toisistaan on seurausta ylikuormituksessa. On myös mahdollista että renkaan liepeen sisällä oleva teräslankanippu leikkautuu irti kumikudoksesta tai katkeaa. Olenpa nähnyt renkaan katkenneen reunasta reunaan kun sitä yritetään nostaa vanteelle. Silloin oli kyseessä mp-rengas auton vanteelle. Vanteen sorvauksen jälkeen hankittu uusi samanlainen rengas meni ehyenä paikoilleen.
Palatakseni omaan auton-rengas-taakse-projektiini on se nyt asentamista lukuun ottamatta valmis. Siirryn kohtapuoleen autolla Kerholle asennushommiin. Mukaa pitää ottaa pieni suuntaisnostin niin ei yksin tarvitse kannatella takapyörän painoa sitä asentaessa. Myös vaseliinia pitää olla spooreihin.
On muuten pienikokoiset laakerit, pyörän kokoon ja painoon verrattuna, C14 takapyörän laakerit. Vanhemmissa on huomattavasti järeämmät. Poikkeava on myös laakereiden välissä oleva holkki. Se yltää laakereiden sisään saakka eli suuntaa laakerit toisiinsa nähden samansuuntaisiksi. Se asettaa pientä lisätyötä kotiasentajalle verrattuna perinteiseen väliholkkiratkaisuun kun tulee laakereiden vaihdon aika.
Mahdollisesti jo myöhemmin illalla on blogissani kuvia aiheesta ja ehkä kokemuksiakin miten "kanttikumi" kanttaa. Todennäköisesti poikkean myös Mustassalahdessa illalla jos kaikki on mennyt hyvin. Sää näyttää pysyvän viileänä ja pilvipoutaisena.
-
Tuon on pakko olla joku turvallisuusjuttu ja sitä kautta vastuukysymys. Eli olisko jonkinmoinen riski saada roskia silmiin isommilla paineilla..
Nykyisillä renkailla normaalikäyttöpaine pyörii 2,6-2,8 bar lukemissa. Saati sitten käytön aikana lämmön ja rasituksen mukanaan tuoman lämpiämisen aiheuttama paineen nousu. Eli ilmeisesti valmistaja vaan lopettaa vastuun renkaan käytöstä ja asennuksesta kokonaan talon seinien ulkopuolelle.
-
Aprikos... Tallinnan laivalla männäviikolla oli vieressäni virolainen heppu Harrikkansa kanssa ja takarenkaana oli leveä autonrengas. Kaveri kehui kovasti ja sanoi, että 40.000 km menee sillä ... ja erittäin neliskanttinen profiili.
-
Teen tästä lähtöä.....
Viimeistään huomenehtoona on tietoa jos ei tule ongelmia.
-
http://www.motomatti.fi/2017/05/california-1400-auton-rengas-taakse-osa.html
Kokoonpano on tehty. Takapyörä oli varsin helpompi homma saada paikalleen kuin mitä asentajan ähellystä katselin Heinolla saman pyörän kanssa kun viimeksi takuuaikaisen ilmaishuollon ohessa takarengas vaihdettiin. Ehkä sekin oli asentajan eka kerta.
Tein suht tarkat ohjeet omatoimivaihtajan avuksi oli sitten kyse alkuperäisrengastuksesta tai autonkumista. Taka-akselin käyttönä asennusvälineenä on suuri apu. Myös muita apuvälineitä käytin mutta ei mitään kalliita. Tietenkään.
Kyse on, moottoripyöräksi, erittäin painavista osista ja järeistä rakenteista. tarvitaan papua hihassa että ilman apuvälineitä yksin tekee takapyörän asennuksen. Erityisen herkkä kohta on perän muovisuoja navan ja perän välissä.
Myös toiseksi nuorimman veljeni pyörään tehtiin rengashommia. Oli pikku-Brevan etugummi kulunut hampaille ja se vatkasi ohjausta ikävästi. Siinä ohessa vielä muuttohommia. Kävin myös Mustassalahdessa kuuntelemassa mielipiteitä. Olipa mielenkiintoista......
Tosin siellä oli toinenkin Guzzi jossa molemmat renkaat olivat autonrenkaita. Ilmeisesti ristikudoskumeja ja retromallia. Hyvin kulmikkaat.
Lisäsin yllä olevan linkin juttuun ajotietokoneen osuudesta rengasasioihin kuten muuttuneen rengaskoon ohjelmoinnin pyörän järjestelmään ja järjestelmävaroituksista jos rengaspaine putoaa hitaasti.
-
Hyviä juttuja on MM sun sivuilla mutta päivitä hyvä mies tekstit pienempään fonttiin...läppärissä kirjaimet kissankorkuisia ;D
-
Hyviä juttuja on MM sun sivuilla mutta päivitä hyvä mies tekstit pienempään fonttiin...läppärissä kirjaimet kissankorkuisia ;D
Eiköhän sieltä jokaisen läppärin näppäimistöstä löydy se miinustamisnäppäin---------
Kirjoitan myös itselleni ja tykkään lukea ilman klaseja. Juttuja on toista tuhatta ja haen usein sopivaa tietoa vanhemmista artikkeleistani. Sitä paitsi ne on mun sivut.
Toki toiveita saa esittää. Väritkin on kuulemma väärin ja sisällysluettelo pitäisi olla vasemmalla. Tee tässä sitten kaikille mieliksi. Niin, ja edelleenkään en suostu käyttämään hymiöitä ym. emoneja. Niitäkin on kaivattu.
-
Vaatiiko yhtään enemmän " vientiä" kurviin ?
Tuliko takajarrulle käyttöä :D.
Meinaan vaan että saattaa jopa hidastuvuus parantua..
mr
-
Tällaiselle noviisille ei tämäntapainen kokeilu tulisi mieleenkään. Mielenkiintoista on kuitenkin seurata osaavampien ja kokeilunhaluisempien hankkeita. Eiköhän tästä saada suhteellisen tarkka analyysi ajan mittaan, Motomatilla kun varmaan on tuota vertailupohjaa renkaasta jos toisestakin.
-
Kurviin ajo ei vaadi mitään uutta jos kurvi on loiva kuten isoilla teillä. Kun haluaa kantata kunnolla niin pitää vastaohjata lievästi mutta voimaa ei tarvita. Onneksi on ollut vanhoja Guzzeja sen verran että on oppinut että kääntyy se kun kääntää. Kankeampiakin pyöriä saa kaupasta vieläkin. Ohjauksen keskialue on aivan normaali.
Toistaiseksi en ole vielä niin syvään kantannut että olisi rauta raapinut. Mutta melko syvälle kuitenkin eikä mitään nuljahdusta tapahtunut vaikka siitä on peloteltu. Renkaan kulmat eivät yllä asfalttiin kantatessakaan. Koko ajan on menty kulutuspinta alaspäin. Blogijutussani on se toinen linkki jossa isolla pyörällä kantataan kunnolla.
Paljon on kuultu olettamuksia ja pelottelua. Sateella en ole vielä ajanut mutta se ei johdu siitä että vesiliirrollakin on peloteltu. Kovasti on ihmisillä olettamuksia. Tosin oli itselläkin.
Pelkäsin uraista asfalttia jo ennalta koska ajattelin että suorempipintaiseen renkaaseen tulee isompi kampeamismomentti kun toinen reuna on tyhjän päällä. Mutta rengaspa joustaa eikä mitään äkillisiä suunnanmuutoksia tapahdu. Asian kyllä huomaa. Tavallisella "puolipallomaisella" mp-renkaalla ilmiö on jyrkempi. Se mahtuu paremmin siihen uraan.
Tosin on toinenkin oppisuunta jotka käyttävät kovaa painetta renkaassa. Nyt on kokeiltu 2,3 bar ja 2,2 bar. Ero on ilmeisesti niin pieni että mitään vaikutuseroa en löytänyt. Pitää vielä kokeilla kolmen baarin painetta ensin ja sitten uudelleen 2,3 baarin. Pitäisi eroa löytyä. Renkaitakin on varmaan erilaisia ja niiden käytös myös. Ei ole kokemusta niistä kuin auton alla. Ajodynamiikka on erilainen.
Ne autonrenkaan käyttäjät joita olen haastatellut (GoldWing, VTX, Vulcan, ym) ovat ilmoittaneet että autonrengas on ja pysyy alla jatkossakin. Myös laki antaa tähän mahdollisuuden. Kyse ei ole laittomuudesta. Renkaan joutuu vaihtamaan, kuulemma, alta pois ja uuteen kun se käy liian vanhaksi vaikka pintaa vielä olisi. Mutta menetys ei ole suuri.
Ehkä aiempi pyöräni 1100 Breva olisi ajolleen heikentynyt mutta C14 ei ole heikentynyt ainakaan riittävästi. Hyvin taittuivat Pirkkalan pikkutiet tänään iltapäivällä. Näyttää siltä että tämä kaukoitäinen halpiskumi saa olla alla ainakin muutaman vuoden jos ei yllätä negatiivisesti. Evaluointikierros on vielä kesken.
Takajarru on selvästi tehokkaampi kuin ennen. Välityssuhde muuttui haluttuun suuntaan. Voi laittaa isomman vaihteen päälle aiemmin.
Tein pölyisellä parkkiksella pientä pyöritystä ja se sujui oikein hyvin. Pysähtymispaikka pitää katsoa ettei ole kovin vino oikealle. Sillä puolen on huonompi jalkani.
-
Eiköhän sieltä jokaisen läppärin näppäimistöstä löydy se miinustamisnäppäin---------
Kirjoitan myös itselleni ja tykkään lukea ilman klaseja. Juttuja on toista tuhatta ja haen usein sopivaa tietoa vanhemmista artikkeleistani. Sitä paitsi ne on mun sivut.
Toki toiveita saa esittää. Väritkin on kuulemma väärin ja sisällysluettelo pitäisi olla vasemmalla. Tee tässä sitten kaikille mieliksi. Niin, ja edelleenkään en suostu käyttämään hymiöitä ym. emoneja. Niitäkin on kaivattu.
Ei muuten löydy ainakaan macbookista sitä miinustamisnäppäintä..isommaksi saa kyllä. En kaipaa hymiöitä, väreille sama kunhan selvää saa ja sisällysluettelon saat mun puolesta laittaa minne haluat.
On toki sun sivut mutta on hankalat lukea kun on normaalia selkeästi isompi fontti. Ei ole tarkoitus olla hankala vaan helpottaa meidän muiden käymistä sivuillasi, et kai niitä ihan itsellesi kuiten tee?
-
Kokolailla itselleni teen mutta muutkin saavat katsella. Ei ole ansaintaa eikä siten mainoksiakaan että sikäli ovat mukavammat sivut katsella. Mun koneen näppäimistössä pienennys on ctrl fn -
Isonnus on sama mutta lopussa +. Mutta kone on 15v täyttänyt HP, käyttis Ubuntu ja selain Firefox. Näillä on menty.
Kirjoittamiani artikkeleita on noin 2/3 osaa jotka olen julkaissut. Loput ovat omaan käyttöön tai vasta kehittelyasteella. Pitkästi yli tuhat juttua. Viikossa tulee noin viisi juttua mutta joskus olen tauolla ja katselen vain muiden juttuja. Niitäpä netissä riittää.
Nyt on tää ohimenevä rengasjuttu ja ohessa Centauron kunnostus. Pitkä juttu pitkän seisonnan jäljiltä.
-
Tänään oli vuorossa soratieajelu varsin vaativissa olosuhteissa: tie oli lanattu niin että irtosoraa riitti ja taivaalta tuli juttuja kolmessa olomuodossa. Lämmintä ei oikein ollut.
Olen nuo ajokokemukset kirjoittanut yhteen settiin niin että uusin on alimpana. Myös se soratiejuttu.
http://www.motomatti.fi/2017/05/california-1400-auton-renkaan.html
-
Otahan testaillessa kurvit harkiten - ettei lähde mopo käsistä.
www.youtube.com/watch?v=lwdKEWrwbNU (http://www.youtube.com/watch?v=lwdKEWrwbNU)
Ai tuohan olikin hoodee ;)
T,
Jukka
-
Aika perinteisesti kävi. Ei hajuakaan kaarteenotosta ja kovin oli matala pyörä. Mutta nätti mukku. Taisi vain vasen tennari kärsiä. Pyörään kosmeettista haittaa ja öljyvuoto hieman paheni. Olisi kulkenut kaarteessa korkeammalla jos olisi ollut leveä auton rengas. Mutta tavan pallukalta tuo näytti. Mikä lie Siltakivi.
Vaikka kikkailenkin tuon auton kumin kanssa niin toki koitan olla siellä turvallisemmalla puolella. C14 on varustettu muutamilla varoittavilla asioilla. Astinlautojen alla on muoviset kulutuspalat joista toisen sain tiehen tuossa aiemmassa puusilmäjutussa. Sen jälkeen on teräväkärkiset mutterit jotka viistävät asfalttia ja vasta sen jälkeen alkaa olla "rautaa maassa".
Tuo 205 leveä takanakki kallistaessa, vaikka painuukin pienillä paineilla syrjästä lyttyyn, niin jonkin verran korottaa maavaraa kun mennään "kulmallaan". Painetta jos nostaisi niin vielä enemmän mutta pelkään että pitäisi vastaohjata raskaammin kun massaa pitäisi kammeta vielä ylemmäksi.
Olen huono nukahtamaan ja näitä ajatuksia pyörittelen päässäni ja sovittaa käytäntöön mitä mikin toimenpide tekee teoriassa ja käytännössä. Takarenkaan muoto korreloi suoraan ohjauksen jätön kanssa. Jos takakumi on hyvin kapea tai muodoltaan "V" jonka kärki on tietä vasten tarvitaan isompi jättö kuin normikaarevan kulutuspinnan suhteen. Tiiliskivimuoto, kuten nyt, aiheuttaa sen että iso jättö, kuten tapauksessa, tekee kulmalleen nostosta raskaan eli vaatii vastaohjausta enemmän. Mitä leveämpi, sen enemmän voimaa. Kun paine on sopivan alhainen eikä iso niin tiilikiven reunat antavat periksi ja ohjaus on lähempänä normaalia. Tätä kohtaa haen.
Homma toimii myös toisinpäin: kun kuorma on takarenkaan kulmalla ja pyörä pystyssä (kalteva tai isourainen tie) niin se aiheuttaa ohjaukseen, juurikin jätön kautta, sivuttaismomentin joka kampeaa pyörää vastakkaiseen suuntaan. Onneksi molemmat seikat ovat samansuuntaisia niin juurikin renkaan leveyttä tai painetta muuttamalla saa kompensoitua näitä seikkoja. Ehkä seuraava renkaani onkin 185/70R16? Menee kuitenkin samalle vanteelle.
Renkaan alhainen paine taas nostaa renkaan lämpötilaa ajossa mikä taas muuttaa sen ominaisuuksia kun materiaali reagoi lämpöön kuten myös ilma renkaan sisällä. Sopiva paine pitää renkaan suht vakiolämpöisenä eli painevaihtelu pysyy kurissa kuten renkaan käsiteltävyyskin. Siksipä odottelen lämpimämpiä säitä kokeiluja varten.
Muutama muukin asia vielä on jotka vaikuttavat mutta näitä ensin.
-
Hiukan asiasta sivuun, mutta edelliseen viestiin liittyen.
Koeajoin Lahdessa 1400 Cali Touringin ja se kääntyi vintageeni verraten lähes ajatuksen voimalla, tai ainakin siltä tuntui. Kokemukseni pyöristä on hyvin vajavainen, eli olen ajanut pappatunturilla paljon 60-luvulla, Nevadalla alle 100 km, HD Sportsterilla 30000 km ja Vintagella alle 10000, joten tuntemukseni voi olla vain uutuudenviehätystä. Erot jätössä ovat 116 Vint. / 155 Touring, ainakin jonkin lähteen mukaan. Kuuluuko tuntua näin päin, vai pitääkö lähteä etsimään Vintagesta jotain vikaa?
-
Kyllä Tonti-runkoisen pitäisi aika kääntyvä olla. Myös vakiona. Voihan olla, että sinulla on totutteleminen vielä kesken, kun on vasta kymppi takana :P Omassani on toki hieman muuteltu geometria ja ei vaadi kuskilta kovin kummoista vääntöä. Kyllä tuon jälkeen tietenkin modernit pyörät tuntuvat ketteriltä, sitä ei voi kieltää.
Itse en taas ole kokeillut (vieläkään) 1400:a. Se on ollut jo pari vuotta listalla.
-
Tere MattiS.
Ajattelen, että tuo fiiliksesi noiden pyörien käsiteltävyydestä on hyvinkin oikeaan osuva. Itse siirryin Vintagen sarvista 1400 Eldoradoon.
Toki Elkassa on Touringiin nähden kapeampi takarengas ja 16 tuuman vanteet, mutta tuskin sillä on järin isoa vaikutusta. Keulakulmakin on asteen verran loivempi Touringiin nähden. Kompensoi varmaan sitä pienempää vannekokoa. Mutta kyllä, laite on ällistyttävän kevyt käsitellä siihen nähden mitä on painoa. Tästä motomattikin on muutamaan otteeseen kirjoitellut. Tuntuu ajossa Vintagea kevyemmältä. Viimeinen muistikuva on kyllä kesältä 2015, mutta se tunnelma jäi mieleen jo Eldoradon koeajoreissulta.
Sen verran olen kuitenkin oppinut, että en lähde kovin pienellä pihalla tai parkkiksella ajamalla kääntämään. Siinä kun tekee hitaalla vauhdilla käännöstä ja stonga liikaa linkussa ja pikkuisen tökkää, niin silloin on kyllä kaikki kilot läsnä ja saa vain toivoa ettei buutsi luista asvaltilla.
Ruutuun parkkeeraamisessa saa myös katsoa ettei jää keula liikoja alamäkeen. Voi tulla nolo tilanne kun pitää pyytää ohikulkevia joukkoja työntämään. ;D
Kotimökillä on pieni luiska autotalliin ja yleensä valutan sen sinne perä edellä. Toissa syksynä kuitenkin keula edeltä ja niinhän siinä kävi, että viime keväänä en saanut sitä vedettyä niin päin ulos. Ei puhettakaan. Viime viikonloppuna vedin kyllä V11 Guzzin sieltä perä edellä ilman ongelmia, vaikkei sekään mikään kevari ole.
Eli kilo neljäsatanen on painava möykky siirrellä, siitä ei pääse mihinkään, mutta naamioi itsensä liikkeellä ollessaan varsin kevyeksi. Toki se mahtava alakierrosten vääntö luo osaltaan sitä tunnetta. Olikohan niin, että puolellatoista tonnilla on jo 90 % ulkona.
Eli tuskin siinä Vintagessa mitään vikaa on. On vain niin jämy laite.
1400 Guzzi on hieno laite, mutta joskus tuntuu, että onkohan jo liian sivistynyt. Ei varmaan uusille asiakkaille, mutta tällaiselle 80-luvulla merkin parissa aloittaneelle tulee välillä tunne, että ehkä palanen sielua puuttuu.
https://www.youtube.com/watch?v=WaDqxdNO3Ws
-
Ajelin Cali Jackalilla kymmeniä tuhansia kilometrejä ennen nykyistä Cali 1400:a. Myös Nevadasta on kokemusta. Jackal on ilmeisesti hyvin saman tapainen kuin Vintage. Kyllä minustakin Cali 1400 tuntuu ketterämmältä ja jämäkämmältä kuin Jackal. Syynä lienee se, että Cali 1400:n painopiste on matalammalla kuin Jackalin. Minulla on myös geelisatula ja istun alempana kuin Jackalissa. Jackal tuintui huterammalle kuin Cali 1400. Jos vain Cali 1400 pysyy liikkeessä, niin se on helppo käsitellä.
Se mistä jaksan mussuttaa, on Cali 1400:n ykkösen suuruus. Alle 15 km/h nopeudessa kaasua vähentämällä Cali 1400 muuttuu kenguruksi (tai sammuu). Ruuhkissa mateleminen lastin kanssa onnistuu kytkintä luistattamalla. Samaa peliä piti Jackalikin, mutta voimaa oli vähemmän. Kävin reilu vuosi sitten koeajamassa jonkun HD:n gliderin. Mieleeni jäi, että sillä oli mukava madella ruuhkassa.
-
Eri malleissa on erilaisia ominaisuuksia jotka johtuvat muutamasta seikasta. Suurin osa siitä miten on keularatkaisu tehty. Esimerkiksi akseliväli vaikuttaa vähemmän. Paljon puhuttu jättö on ratkaisevin: mitä pienempi jättö sitä kevyempi. Sitten merkittävin on ylä- ja alakolmioiden muoto eli teleskooppien (Muitakin keularatkaisuja toki on. Yleisemmin ottaen.) etäisyys ohjausakselista (T-kappaleiden offset). Lisäksi muitakin seikkoja.
Tonti-rungon suuria etuja on hyvät hidasajo-ominaisuudet: pienelläkin käännöllä saa siirrettyä rungon painopistettä haluttuun suuntaan niin että tasapaino säilyy. C14 on siinä hommassa vastaantulija eli samassa tilanteessa ohjausliikkeet ovat laajoja ja näyttäviä. Kääntöpuoli on sitten siinä että jo kävelyvauhdissa on ajettavuus kevyttä ja keveys säilyy vauhdin noustessa. Tonti-runkoinen California on kevyt verrattuna C14-malleihin. Paino, joka kohdistuu ohjauslaakeriin, on se tekijä joka ratkaisee jätön, ja muidenkin mittojen ohella, ohjauksen keveyden ja tunnokkuuden sekä ohjauksen luontaisen palautumiskyvyn keskiasentoon.
Toivottavasti tämä selvitti asiaa.
Laitan kätevän laskurin linkin. Se on perusteiltaan laadittu keulan pituuden maksimointiin niin että sillä voidaan todeta ajettavuuden säilyminen. Mutta sitä voi käyttää visualisoimaan vaikka oman pyörän kaaviomuodon kunhan saa laitettua kaikki mitat laskuriin. Tällä olen useamman keulan ja runkoratkaisun miettinyt valmiiksi ja toteuttanut. Tosin trike-asioissa rakensin käytännön ohjauskulmalaboratorion jossa eri mittoja saa muutetuksi säätöpyöriä kääntelemällä ja ajamalla kokeilla säätöjen vaikutukset. Väittäisin että minulla on pisimmälle mietitty triken runkogeometrian tuote käytössäni näillä leveysasteilla. Sen verran monta surkeilla ajo-ominaisuuksilla varustettua trikeä olen tavannut. Ja muutaman pyynnöstä korjannut.
http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
Huom. Vaikka Guzzeissa tyypillisesti ohjausakseli ja keulaputket ovat samassa linjassa keskenään on malleja joissa tämä arvo ei kuitenkaan ole 0. Etuakselin sijainti ei välttämättä olekaan alaputkien keskellä vaan hieman edessä tai taaempana jollei jopa sen etu- tai takapuolella. Tämä arvo on huomioitava T-kappaleiden asteina. Mukavia laskelmahetkiä!
LeCa tuossa toistaakin ne tunnot joita itselläni on. Siksipä on varaa kikkailla auton renkaallakin menettämättä paljoakaan keveydestä. Edelleen on kevyempi käännellä kuin 1100 Californiat.
Ai niin: mielenkiintoinen yksityiskohta MGX-versiossa on ohjauksen palautin. Se toimii paineellisella kaasulla joka paineistuu kun keulaa käännetään ja näin auttaa palauttamaan ohjauksen keskiasentoon. Se sylinteri siellä alakolmion alla ei ole ohjausvaimennin vaan "-tehostin."
Kas, Paakanan paimenpoikakin kerkesi vielä väliin todistamaan asiaa. Katsojan silmissä C14 painopiste on korkealla ja sitä useinkin tullaan kysymään: eikö se ole hankala hallita kun on noin kamalan yläpainoinen?
Takarenkaan kehän pienennös lyhensi kaikkia vaihteita mutta eniten tietysti kuudetta. Eri mieltä taas olen nykimisestä. Ihan tasaiseen menee tyhjäkäynniltä alkaen. Toki voimasiirron kiertovälys moottorijarrutuksen ja vedon välillä aiheuttaa pienen nykäyksen mutta vähemmän kuin viisivaihteisella vaihteistolla olevilla malleilla. Mateleminen onnistuu kyllä ihan tyhjäkäynniltä. Kytkin toimii juoheasti on ehkä hiukan raskaahko käyttää. Mielellään laittaa vapaalle liikennevaloissa. Kevyempi kuitenkin kuin esim. Cali kolmosessa. C14 on ihan kotonaan kaupungissa kunhan huomioi että aivan hidas-hidasajo aiheuttaa laajoja ohjausliikkeitä kuten tuolla aiemmin selvitin. U-käännös onnistuu yllättävän kapeallakin tiellä. Pitää vain kallistaa reippaasti.
Olisikohan Paakanan paimenpojan pyörän moottorinohjauksessa päivityksen varaa?
Laitetaanhan vielä: mikä on tyhjäkäyntikierrosluku? Itsellä se on 1200 rpm.
-
Lienee suurimmalta osin tuon painopisteen sijainnin syytä tuo Cali 1400:n keveyden tunne. Fyysistä massaahana tuolla on paljon ja sen tuntee kun pyörän päälle istuu ja sitä nostelee pois jalalta. Tontissa ei melkein tarvitse edes käsiä laittaa tangoille, kun se jo saa jalalta. Tämä kasvanut paino kun maskeerataan alustageometrialla, tulee juuri tuollaisia kuvailtuja pitkiä liikkeeitä. Vipuhan on silloin tehty pidemmäksi, joten saman massan saa siirrettyä kevyemmin, mutta liikeradan kustannuksella. Tämä näkyy sitten mutkatieajossa ketteryydessä. Kovaa ajettaessa taas se paino alkaa näytellä suurempaa osaa, kun massa pyrkii poistumaan tangentin suuntaan. Jos tätä ei ennakoi, tie käy kapeaksi.
-
Tämä kasvanut paino kun maskeerataan alustageometrialla, tulee juuri tuollaisia kuvailtuja pitkiä liikkeitä. Vipuhan on silloin tehty pidemmäksi, joten saman massan saa siirrettyä kevyemmin, mutta liikeradan kustannuksella.
Tätä yritin tuolla aiemmin kertoa ohjausgeometrian sepustuksessani.
-
Olisikohan Paakanan paimenpojan pyörän moottorinohjauksessa päivityksen varaa?
Laitetaanhan vielä: mikä on tyhjäkäyntikierrosluku? Itsellä se on 1200 rpm.
Suattaapi olla tarvetta moottorinohjauksen päivitykseen. Sille ei ole tehty mitään. Tyhjäkäynnillä kierroslukumittarin viisari silmämunalla katsottuna näyttää heiluvan 1300 - 1500 rpm välillä.
-
Tuo etujätön ero niinpäin, että 1400:ssa suurempi etujättö kuin Vintagessa oli se, mikä sai minut ihmettelemään, kun kuitenkin suuren etujätön pitäisi tehdä mp:stä "hitaissa nopeuksissa raskaamman hallita". lyhyen koeajon perusteella kuitenkin C14 tuntui kääntyvän itsekseen.
Nuo vastaukset luettuani uskonkin sen johtuneen nimenomaan alhaisemmasta painopisteestä ja huomattavasti matalammasta istumakorkeudesta. Sportster Superlow oli paljon matalampi kuin Vintage, mikä aiheutti aluksi suuria vaikeuksia hidasajossa Guzzilla. Lisäksi, kun Vintagessa on istuimen ja astinlautojen välinen korkeusero ainakin minun jaloilleni liian pieni, oli alussa suuria ongelmia ehtiä saada jalkoja maahan ajoissa. Siitä on varmaan jäänyt kammo kallistaa pyörää hitaassa vauhdissa, eli käännän ohjaustankoa, en kallista, kun taas matalalla C14:lla kallistin, jolloin etupyörä kääntyi itsestään.
-
"Katsojan silmissä C14 painopiste on korkealla"
Tuo pitää paikkansa. Varmaan sen efektin tekee ne "läpi tankin" nousevat sylinterin päät. Tyhjät kopat. Galluzzin kikkailua? Saatu ainakin takaapäin aika agressiivinen näkymä kun koko kone ikään kuin rajähtää ulos tankin alta. Vai liekö niihin korkeisiin yläkoppiin mitä järkisyytä, että piti tehdä noin? Joskus pitää oikein pysähtyä miettimään millä korkeudella on esim. kannentiiviste ko. moottorissa. Hyvin alhaalla siihen nähden mitä nopea vilkaisu antaa olettaa.
-
Olisikohan Paakanan paimenpojan pyörän moottorinohjauksessa päivityksen varaa?
Laitetaanhan vielä: mikä on tyhjäkäyntikierrosluku? Itsellä se on 1200 rpm.
Suattaapi olla tarvetta moottorinohjauksen päivitykseen. Sille ei ole tehty mitään. Tyhjäkäynnillä kierroslukumittarin viisari silmämunalla katsottuna näyttää heiluvan 1300 - 1500 rpm välillä.
Tuo kierrosluvun vaappuminen on omituista. Silloin kun vaihdoin kaasuvaijerit pidempiin (Ohjaustankomuutos.) niin ensikäynnistys toi tuollaisen ilmiön esiin. Tyhjäkäynti vaappui. Tein ilmaisohjelmalla kaasuvaijerien uudelleenohjelmoinnin ja sen jälkeen neljän TPS anturin uudelleenohjelmoinnin niin että ECU ymmärtää mitä kaasukahvalla tehdään. Kerran jälkeenpäin tuli häiriöilmoitus (Kaikki nämä jutut on blogissani.) ja huomasin että ns. paluuvaijerissa oli lievästi välystä. Säädin välyksen pois ja tein uudelleen saman kalibroinnin vaijereille ja TPS:lle. Vikailmoituksia ei sittemmin ole tullut.
Olisiko kaasuvaijerit syytä säätää ja tehdä kalibrointi?
Omaan pyörääni syötettiin ECUun uusia muutoksia reilu vuosi sitten. Myös ABS ja luistonesto päivitettiin. Koska oli takuuaikainen ilmainen huolto niin pyysin tekemään kaikki jutut koska, jos ei mitään takuunalaista vikaa myöhemmin ilmene, ei pyörääni tarvitse päivittää jos kyse ei ole takaisinkutsusta. Olen tyytyväinen pyörän tämänhetkiseen toimintaan. Jos taas kehitys kehittyy niin että saamme ohjelmointohjelman myös 7SM:lle joskus niin päivittämisen voineen siirtää itselle kuten vanhemmissa moottorinohjausversioissa.
1400:ssa suurempi etujättö kuin Vintagessa oli se, mikä sai minut ihmettelemään, kun kuitenkin suuren etujätön pitäisi tehdä mp:stä "hitaissa nopeuksissa raskaamman hallita". lyhyen koeajon perusteella kuitenkin C14 tuntui kääntyvän itsekseen.
Kuten tuolla aiemmin selvitin on ihan ohjausmekaniikkaan liittyviä syitä miksi toinen pyörä kääntyy helpommin kuin toinen vaikka onkin painoeroa. Syy löytyy ylä- ja alakolmioiden offsetistä eli teleskooppiputkien keskilinjan etäisyydestä ohjauslaakerin keskilinjaan.
Kun istahtaa satunnaisen moottoripyörän päälle ja kääntää sarvista paikoillaan huomaa että runko liikkuu, ja painopiste sen mukana, kääntämisen jyrkkyyden matkassa. Tätä asiaa C14:ssa ei kovin ole. Siksi on vaappuva hidasajo. Onneksi se on alle kävelynopeuden.
Varmaan sen efektin tekee ne "läpi tankin" nousevat sylinterin päät. Tyhjät kopat. Galluzzin kikkailua? Saatu ainakin takaapäin aika agressiivinen näkymä kun koko kone ikään kuin rajähtää ulos tankin alta. Vai liekö niihin korkeisiin yläkoppiin mitä järkisyytä, että piti tehdä noin? Joskus pitää oikein pysähtyä miettimään millä korkeudella on esim. kannentiiviste ko. moottorissa.
Nuo maalatut tai kiillotetut koristekopat ovat siksi kun niiden alla oleva venttiilikoppa on melko ankean näköinen. Keskellä ovat vielä tulpanhatut törröttämässä. Nokka-akseli on kannen sisäsivulla joten se ei paljonkaan kanteen paksuutta tee mutta neljälle venttiilille liikettä jakavat kaksi keinuvipua sen sijaan ottavat tilansa. Koristekoppa korottaa vain reilut kaksi senttiä. Mitannut en ole. Koppa on ohuehkoa alumiinivalua joten se ei paljon paina vaikka näyttää massiiviselta. Lisäksi siinä on aukkoja. Pyörä on ajettavissa ilman koristeistakin. Mitään muuta funktiota ei kopilla ole.
Tarkemmin en ole katsonut mutta sylinterikantta ripoineen on enemmän näkyvissä mitä rivoitettua sylinterin osaa. Osa sylinteristä on lohkon sisällä.
Taitaa olla aika laiska pyörä? -kysymyksen on saanut kuulla jo monesti. "Pullea" olemus antaa pyörään tämänkin vivahteen. Siihen ei ole leivottu agressiivisyyttä tai muuta "vaarallista" ulkonäköä paitsi Audaceen pikkuisen ja MGX:n ulkonäköön hieman enemmän.
-
Pyörä on varmasti pullukka ja mitä enemmän härpäkettä roikkuu ympärillä, niin sitä pullukammalta näyttää.
Itse kone tulee kuitenkin kuoristaan ulos rajummin kuin missään Guzzissa aiemmin ja tuskin ihan vahingossa. Brändistä on otettu ilo irti eikä piiloteltu.
-
Aivan. Useimmat koeajajat ovat pitäneet kokemastaan. Silti ostajia on harvassa. Tosin törmään jatkuvasti ihmisiin jotka eivät ole ikinä edes kuulleet Guzzi-nimisestä merkistä. Löytyy ihan heistäkin jotka pitävät itseään motoristeina. Viimeksi Nummijärviajossa. Hän tosin luovutti kesken kun aloitin jutun Giorgio Parodista ja hänen kaveristaan Carlo Guzzista ja miksi kotkan kuva on tunnuksessa. Jaksoi kyllä yllättävän pitkään siihen vaiheeseen kun jossa neliventtiilinen yksisylinterinen ratakone näkee päivänvalon. Useimmat kyllästyvät jo aiemmin vaikka olisi juomiakin tarjolla.
-
"Kuten tuolla aiemmin selvitin on ihan ohjausmekaniikkaan liittyviä syitä miksi toinen pyörä kääntyy helpommin kuin toinen vaikka onkin painoeroa. Syy löytyy ylä- ja alakolmioiden offsetistä eli teleskooppiputkien keskilinjan etäisyydestä ohjauslaakerin keskilinjaan."
Ylläoleva pitää paikkansa olettaen, että teleskooppiputket ovat ohjauslaakerin suuntaiset ja etuakseli keskeisesti teleskooppiputkiin nähden. Ratkaisevaa on etuakselin etäisyys ohjauslaakerilinjasta ja etupyörän halkaisija. Ne määrittävät yhdessä ohjauskulman kanssa jätön.
"Kun istahtaa satunnaisen moottoripyörän päälle ja kääntää sarvista paikoillaan huomaa että runko liikkuu, ja painopiste sen mukana, kääntämisen jyrkkyyden matkassa. Tätä asiaa C14:ssa ei kovin ole. Siksi on vaappuva hidasajo. Onneksi se on alle kävelynopeuden."
Jos C14:ssa on tosiaan suurempi jättö, pitäisi sen rungon liikkua enemmän ohjausta käännettäessä.
-
Jos C14:ssa on tosiaan suurempi jättö, pitäisi sen rungon liikkua enemmän ohjausta käännettäessä.
Vaan eipä liiku, tässä tapauksessa, sillä offsettiä kolmioilla on niukasti jättöön nähden. Offsetin kasvaessa myös jättö kasvaa. Voidaan siis kuvitella että insinööri on päättänyt jätön suuruuden tämän tyyppiseen ratkaisuun ja sen jälkeen vasta ohjausakselin sijainnin kyseisen jätön suhteen.
Voisi sanoa että kolmioiden offset ja jätön suuruus pelaavat samaan pussiin hallinnan keveyttä määritettäessä. Myös pyörän painolla on merkittävä osuus näiden arvojen suuruuteen.
Jos teleskooppien rake (teleskooppien ja ohjausakselin keskinäinen kulma on nolla ei keulan pituuden muutos muuta jättöä. Sen sijaan eturenkaan koon muuttaminen muuttaa. Suurentamien lisää jättöä.
Kolmioiden offsetin vähentäminen lisää jättöä. Tässä "kolmiodraamassa" joutuu keulan suunnittelija miettimään ja mahdollisesti joutuu kokeilemaan asioita. Nykyään lienee tehtailla hienot tietokoneohjelmat jolla voi tehdä simulaatiota eri muuttujilla. Ennen homma piti tehdä fyysisesti ajamalla. Teleskooppikeulalla asia on kuitenkin edelleen kompromissi helppoa hallintaa vs ajon vakautta.
-
Offseteistä en tiedä hittojakaan mutta perstuntumalla mennään. Kuten vähän joka hommassa ja useimmiten päin persettä.
Se oma perstuntuma on ollut sellainen, että äärimmäisessä hidasajossa kuten risteykseen- tai liikennevaloihin tulo, oli Vintage varsin horjakka. Etenkin jos oli joku kyydissä. V11 Guzzi tulee niihin tilanteisiin todella vakaasti. Sama pätee Eldoradoon (14E). Joskus tulee mieleen laitteen pysähtyessä valoihin, että tarviiko jalkoja laskea ollenkaan asvaltille. Toistaiseksi on kyllä tarvinnut. Kait se tuo pitkä akseliväli ja jumalaton paino on hyvässä hyvä. Ja pahassa sitten saman verran pahempi.
Tuossa kun oli aiemmin juttua siitä, että 1400 kone näyttää katsojan silmään yläpainoiselle malmikasalle, niin tein eilen pari erittäin epävirallista mittausta.
Oli Eldorado ja 1100 Corsa rinnatusten ja mittasin satulassa istuen sylinterinpään korkeuden maasta. Eldoradon koristekoppa nousee likiman 100 milliä Corsan ventiilikoppaa korkeammalle. Leveyssuunnassa 1400 kone on yli 100 milliä leveämpi.
Ei voi juurikaan syyttää katsojan silmää jos syntyy vaikutelma vakavasta yläpainosta. Ja ehkä ylipainostakin. Kuski mukaan lukien. Ollaan sellaisia bosshosseja molemmat. Mies sekä fillari. ;D
-
Ei täälläkään hoikkia olla.
Kohta tankkaamaan menossa ja Lahteen suuntaamassa koko massalla.
-
Jos C14:ssa on tosiaan suurempi jättö, pitäisi sen rungon liikkua enemmän ohjausta käännettäessä.
Vaan eipä liiku, tässä tapauksessa, sillä offsettiä kolmioilla on niukasti jättöön nähden. Offsetin kasvaessa myös jättö kasvaa. Voidaan siis kuvitella että insinööri on päättänyt jätön suuruuden tämän tyyppiseen ratkaisuun ja sen jälkeen vasta ohjausakselin sijainnin kyseisen jätön suhteen.
Voisi sanoa että kolmioiden offset ja jätön suuruus pelaavat samaan pussiin hallinnan keveyttä määritettäessä. Myös pyörän painolla on merkittävä osuus näiden arvojen suuruuteen.
Jos teleskooppien rake (teleskooppien ja ohjausakselin keskinäinen kulma on nolla ei keulan pituuden muutos muuta jättöä. Sen sijaan eturenkaan koon muuttaminen muuttaa. Suurentamien lisää jättöä.
Kolmioiden offsetin vähentäminen lisää jättöä. Tässä "kolmiodraamassa" joutuu keulan suunnittelija miettimään ja mahdollisesti joutuu kokeilemaan asioita. Nykyään lienee tehtailla hienot tietokoneohjelmat jolla voi tehdä simulaatiota eri muuttujilla. Ennen homma piti tehdä fyysisesti ajamalla. Teleskooppikeulalla asia on kuitenkin edelleen kompromissi helppoa hallintaa vs ajon vakautta.
Offsetin kasvaessa jättö pienenee, koska etupyörän akseli siirtyy eteenpäin ja ohjausakselin linja pysyy samana, jos mitään muuta ei muuteta. Siksi ilmeisesti C14:n jättö on suuri, kun offset on pieni. Tämä olettaen, että rake on nolla ja akseli on keskeisesti telareihin.
Jättö on juuri se vipuvarsi, joka siirtää moottoripyörän runkoa sivusuunnassa, kun ohjausta käännetään. Siis suurempi jättö siirtää runkoa enemmän kuin pieni.
Jos mitään muuta ei muuteta, muuttaa keulaputkien jatkaminen jättöä, koska pyörän rungon etuosa nousee ja siten loiventaa ohjausakselin kulmaa, ja jättö kasvaa.
Sinänsä jätön kannalta yksi lysti, miten yhteys ohjauslaakerin ja etuakselin välille on luotu. Ratkaisevaa ovat vain etuakselin etäisyys ohjausakselin linjasta, etupyörän halkaisija ja ohjausakselin kulma.
Huvittavin esimerkki on Yamaha XZ 550, on kolmioissa melkoinen offset, mutta otettu takaisin telarien alapäässä. Toista ääripäätä edustavat vaikka crossipyörät tai vanhemmat Boxeri-Bemarit, offset hyvin pieni, mutta akseli onkin sitten telarien etupuolella.
-
"kokeilla kolmen baarin painetta ensin ja sitten uudelleen 2,3 baarin? " Joko kokeilit ??
Valkyrie porukat pitävät enimmäkseen 2.6 -3.0 paineita. Ajelelevat kyllä usein kahdestaan.
Miehetkään ei mitään kukkakeppejä ole...paitsi minä :D
Mr
-
Valkyrie taitaa olla ainakin 50 kiloa painavampi.
-
Hei. Sotkeudun minäkin tähän aiheeseen. Itselläni on yhdessä pyörässä (GL 1800) ollut takana keskieurooppalainen kitkarengas, vieläpä runflat malli. Kokeilu alkoi tänä keväänä enkä todennäköisesti tule pyörän kumiin palaamaan. Tuntuu kaikin puolin paremmalta joka suhteessa. Tarkan, parhaan rengaspaineen löytäminen on hieman haastavaa, sillä tämän viikonlopun tarkkailut vähän yllättivät. Laitoin rengaspainetunnistimet jotka lähettää tiedon Garminin navigaattoriin. Eilen Kajaanista lähtiessä +6 astetta, perillä Posiolla +2 ja lumisade. Rengaspaineen nousu renkaan lämmetessä tuolla matkalla edessä vakiorenkaalla 0,2 bar, takana autonrenkaassa 0,5 bar. Tänään Posiolta lähtiessä +1 lumisateessa Kajaanin +11 auringonpaisteeseen rengaspaineen nousut täsmälleen samat. Sekä meno-että tulomatkalla kaksi rouvan sulatustaukoa. Tuo puoli baria takana tuntuu kevyemmässä pyörässä jo ajettavuudessa, itsellä pyörä + kuski + kyytiläinen yli 500 kg ei juurikaan normaalissa matka-ajossa. Jännä seurata mitä kesäiset, toivottavasti pian tulossa olevat lämpötilat vaikuttaa paineisiin. Suuremmalla ilmatilavuudella on vaikutuksensa.
T. Löysä
-
Valkyrie taitaa olla ainakin 50 kiloa painavampi.
Taitaa olla kevyempi... 309 kg tyhjänä
Mr
-
Nesteineen antaa speksit 330kiloa. Ja näköjään data antaa Guzzille 320 kiloa tankki täynnä. Ohhoh, aika pullukoita. Ovatkin ihan vertailukelpoisia. Itseasiassa oli jäänyt jostain sellainen luulo, että California olisi kevyempi.
-
Tarkemmin en ole painoja mittaillut enkä vielä paineitakaan mutta lämpötilaa kyllä. Mutkatietä ajamalla kulutuspinnan lämpö nousee kymmenillä asteilla. Jos olisi tarkka niin tekisi taulukon renkaan pintalämpötila versus paine. Vartoilen nyt ensin kesälämpöjä. Tänäänkin oli vain 10 astetta kun Lahteen läksin.
Sopivan lämpötilan kun löytää löytää myös sopivan paineen. Noin niinkuin renkaan toiminnan kannalta. Jos lämpötila vaihtelee runsaasti niin voi epäillä että painetta on liian vähän. ja toisinpäin.
Pitää hankkia pienimuotoinen painemittari. Millainenhan mittari olisi hyvä pintalämpötilan mittaukseen?
Tähänastiset kokemukset auton renkaasta alkavat olla vakuuttavat. Taitaa jäädä pysyväksi asiaksi. Pitänee katsastuskonttorilta hakea lainmukainen merkintä vaihtoehtoisesta rengaskoosta.
-
Sellainen infrapunalämpömittari laser osoittimella. Halpa ja ajaa asiansa. Kannattaa mitata läheltä ja useasta kohtaa, niin ei laske liian isolta alalta keskiarvoa.
-
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä ketjua, hyvä kun tuli toinenkin asian käytännössä asiaa kokeillu kommentoija. Oman pyöräni rengaskoko on 190/60 ZR17, paino reilut 340 kg. Mitähän kokoa tuohon ajattelisi 185/60?
-
Olen mielenkiinnolla seurannut tätä ketjua, hyvä kun tuli toinenkin asian käytännössä asiaa kokeillu kommentoija. Oman pyöräni rengaskoko on 190/60 ZR17, paino reilut 340 kg. Mitähän kokoa tuohon ajattelisi 185/60?
Varmaankin ihan ok sillä poikkeamalla että auton ja moottoripyörän renkaiden kokomerkinnät eivät ole aivan yhteismitallisia. Auton 185 on hieman kapeampi kuin pyörän 180 ja vaikka profiilisuhde on sama niin kehämitta on hieman pienempi. Se vaikuttaa kokonaisvälityssuhteeseen ja voi vaikuttaa kulutukseen. Mittanauhalla tuo selviää. Tosin karkeasti jos rengas ei ole vanteella ja täytetty käyttöpaineeseen.
Kantavuuden ja nopeusluokan ylittamisesta ei liene pelkoa.
En kehota ketään laittamaa auton kumia pyörään. Mutta ainahan voi kokeilla omin luvin......
-
Eilinen uuden eturenkaan vaihto kevensi hieman ohjaustuntumaa. Tänään keveni lisää kun lisäsin rengaspainetta muutaman kymmenyksen takakumiin. Nyt paine on lähellä kolmea baaria. Rengas rullaa kevyemmin ja tarvitsee entistä vähemmän voimaa kallistamiseen. Luulin että olisi toisinpäin mutta eipä olekaan. Taas tuli oppia tässäkin asiassa. Nyt on myös oletettavasti vähemmän vierintävastustakin joka on jossain määrin eduksi energian kulutukseen. Ketterästi menee. Kantaa myös kyytiläisen nätimmin.
Väitän että pyörää ennen koeajamaton henkilö ei tietäisi ajavansa auton renkaalla.
Varoituksen sanoja:
Auton rengas ei ole mitoitettu moottoripyörän renkaan vanteelle. Renkaan puhjetessa voi luiskahtaa pois päältä.
Auton renkaan käyttäminen L3e-luokan ajoneuvossa on useissa maissa laitonta.
Auton rengas on painavampi ja moottoripyörän jousitus ei ole suunniteltu sitä varten.
Auton rengas on mahdollisesti herkempi vesiliirtoon kuin mp-rengas.
Auton rengas kestää mp:ssä pidempää koska se on kovempaa seosta.
Auton renkaalla jarrutusmatka pitenee.
Kallistaminen on raskasta.
Auton rengas ei sovellu rata-ajoon.
Lyhyen kokemuksen sanoja:
Auton rengas meni mp-vanteelle aivan samoin kuin mp-rengas. Puhkeamisesta ei kokemusta. Mp-rengas samalta vanteelta lähti päältä puhjettuaan.
Auton renkaan käyttäminen Suomessa on laillista kunhan se vain katsastetaan ja todetaan käsiteltävyydeltään päteväksi käyttää ao tarkoitukseen. (Katsastusta varten voidaan vaatia noin 500€ hintaista käsittelykoetta + alv.)
Jousituksen suhteen ei ole toistaiseksi havaittavia puutteita ilmennyt.
Vesiliirtomahdollisuus on olemassa.
Auton rengas on pehmeämpää seosta kuin tavallinen touring-mp-rengas.
Jarrutusmatka auton renkaalla lyhenee.
Kallistaminen on erilaista. Kun tottuu niin ei ongelmaa. Raskasta se ei ole. (Voi olla pyöräkohtaista.)
Touring-pyörällä (ja sen vakiorenkaillakaan) ei juuri tarvitse ratailla mutta voi sillä siellä harjoitella kun kohdalle sattuu....
-
Tällainen mielenkiintoinen kumi sattui silmään
https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwik87m60q7UAhWJJ5oKHUHhB3gQjRwIBw&url=http%3A%2F%2Fwww.michelin.fi%2Fhenkiloauton-renkaat%2Fmichelin-crossclimate&psig=AFQjCNFcXl1UcddiYWXO4lblWl0IMr5kdA&ust=1497024830825374
Kestävyys todella hyvä....saattaa olla turhan paljonkin . Kuljetusliike kertoi ajaneensa yli 50 tkm autolla
mr
-
Tuo CrossClimate on ainakin amerikanmaassa käytetty moottoripyörän takarenkaana vaikkakin siellä on tuota valikoimaa: http://darkside.nwff.info/?p=tires
Minua tosin varoitettiin että auton rengas kestää moottoripyörässä niin pitkään että se vaihdetaan uuteen ikävuosien vuoksi eikä kulumisen.
Moni on päätynyt itämaiseen halpisrenkaaseen. Tällä ratkaisulla kun ei etsitä maksimaalista suorituskykyä.....
-
Tänään ajelin lähinnä matka-ajoa. Tosin vain reilun sata kilometriä. Tyrväälle ja takaisin. Garage Café oli auki ja siellä poikkesi pari guzzistiakin.
Rengaspaine on nyt 2,8 baaria. Taidan sen siihen jättää vaikka kaarteeseen lykkääminen onkin hieman raskaampaa kuin alemmalla paineella. Vierintävastus on alhainen ja kyytiläisen sekä muun kuorman ottaminen ei edellytä välttämättä paineen lisäämistä renkaaseen kantavuuden vuoksi.
Takapää on yhtä vakaa oli painetta 2,3 tai 2,8 baaria. Korkeammallakaan paineella rengas ei nouse olkansa varaan vaan kulutuspinta kääntyy alle kuten autokäytössäkin eikä tarvitse pelätä että renkaan sivut kuluisivat. Matkapyörässä pääosa ajosta on suoraa tietä joten kulutuspinnan keskialueella on eniten käyttöä. On mielenkiintoista bähdä millä tavoin rengas kuluu: kuluvatko kulutuspinnan reunat enemmän kuin keskikohta. Suoraan ajaessa ei rasitusta ole kuin vetosuuntaan mutta kaarreajossa on kaksi voimaa jotka kuluttavat reunoja. Silloin on kuormituksena sisäkaarteeseen suuntautuva voima ja eteenpäin suuntautuva voima. Jarrutuksessa pituussuuntaisen voiman suunta vaihtuu.
Hallitsemisen suhteen ei vaikeuksia ole ilmennyt lyhyen "sopeutumisajan" jälkeen. Harmittaa että en jo edellisessä matkantekopyörässäni käyttänyt auton rengasta.
Hidasajo sujuu todella hienosti jos alusta on kokolailla tasainen. Epämääräisellä alustalla (Esimerkiksi mukulakiveyksellä) hidasajo vaatii nopeampia reaktioita mutta on helpompaa kuin mp-renkaalla. Leveä kumi kun tukeutuu useampaan kohteeseen kerralla.
Kuten jo aiemmin kerroin, on jarruttaminen tehokkaampaa kuin mp-renkaalla. Tiessä on paljon kumia joka on pehmeämpää kuin mp-renkaan pinta.
Uusi eturengas on sopeutunut myös tehtäväänsä. Kohta on 10.000 km huolto. Pitänee hankkia öljyjä ja tiivisteitä. Venttiilikoneisto rallattaa erityisesti vasemmalla. Ihan siedettävästi tosin. Pientä ruuvaamista siis tiedossa.
Ajotavasta riippuen (kaupunkiajo, matka-ajo, aktiivinen ajo) kulutus on järjestyksessä 6,8 L, 5,5 L ja 5,4 L. Kun enemmän käskee ja ei ole muita hidastamassa on kulutus alhaisimmillaan ja moottorin käyntilämpötila on noin 115 astetta mitattuna moottoriöljystä yli 20 asteen ulkolämpötilassa. Matka-ajossa lämpötila on noin 90 astetta. Saisi olla korkeampikin. Pienikulutuksista tästä pyörästä ei taida saada. Mutta asiaa tutkitaan.
-
Tiessä on paljon kumia joka on pehmeämpää kuin mp-renkaan pinta.
Tämähän ei ihan suoraan pidä paikkaansa. Tietenkin jos vertaa johonkin kivi koviin touringkumeihin, mutta muuten ei. Auton renkaassa kuvion korkeus ja mahdollinen lamelli tekee renkaasta pehmeämmän.
Jos kumi olisi pehmeämpää, ei rengas kovin kauaa auton alla palvelisi.
-
Hei. Auton rengas tuntuu pehmeämmältä kun sitä kädessä hypistelee, ainakin kun vertaa ison touring pyörän kivikovaan renkaaseen. Se että autonrenkaalla pystyy, ainakin omassa pyörässä, ajamaan pienemmällä paineella auttaa siinä että rengas seuraa tienpintaa paremmin. Ainakin kun Aavasaksan reissulla mennessä ajoin reilun 10 km vastalanattua, hyvin hiekkapitoista soratietä, tasakaasulla n. 80 vauhtia, ei takarengas "hakenut" lainkaan (niin Quota raukka jäi kotiin). Noin vakaata menoa en ole ennen kokenut katurengastetulla moottoripyörällä.
Löysä
-
Tämän renkaan tapauksessa, muita en ole niin kovin tutkinutkaan, tein käytännön kovuuskokeen painamalla tavallisella ruuvimeisselillä sekä mp-renkaan että auton renkaan ehyeen kohtaan kohtuullisella voimalla niin auton renkaaseen meisseli uppoaa merkittävästi syvemmälle. Mitään leikkausta ei toki tapahdu. Erona on tietenkin se että auton renkaassa on kumia paksusti mutta mp-renkaassa ei niinkään. Asia vaikuttaa painuman määrään. Mutta silti ns- näppituntuma antaa huomata että auton renkaan kumilaatu, ainakin tässä tapauksessa, on pehmeämpää ja sen huomasi myös jo ensimmäisissä jarrutuksissa. Kunnon sadekelin kokemusta ei vielä ole.
Liukkauden, tai pidon, mittarina olen myös käyttänyt luistonestoa: kiihdytyksessä mp-renkaalla luistoneston valo vilkkui varsin herkästi. Samaa en ole saanut aikaiseksi sen jälkeen vaikka renkaan kehä on nyt noin 10% lyhyempi.
Johtuu pidon lisääntyminen mistä syystä hyvänsä, lamelleista, kumin pinta-alasta tiehen, kumin laadusta tai muusta seikasta, on pito joka tapauksessa parempi ja tuntuma tiehen hyvä. Vain irtohiekkaisella soratiellä on pito huonompi kuin mp-renkaalla.
Pakettiautossani on liki samanlaiset renkaat olleet jo toista vuotta. Erona vain kantavuusluokka. Hyvin ovat sielläkin pärjänneet. Hankintapaikka sama.
Edelleenkin väitän että asiaa tietämätön pyöräni koeajaja ei huomaisi mitään erikoista ajettavuudessa jos ei tietäisi rengastuksen laadusta.
Kuvaavaa on kyllä se että olen tarjonnut koeajettavaksi pyörääni mutta kukaan ei ole halunnut "kun siinä on tuo auton rengas."
Epäilyjä ja kielteistä palautetta saa kuulla melko paljon. Viikonloppuna Rutakkorallissa oli ihmettelijöitä ja eräitä lausuntoja sai kuulla. Tein joitakin vastakysymyksiä aiheesta. Kaikkien puheet osoittautuivat "vain puheeksi." Kellään ei ollut todistuspohjaa tarjota epäilyksilleen ja mielipiteilleen.
Olisi mukava saada oikeata tietoa ja kokemusta muiltakin. Toistaiseksi on yksi henkilö tällä foorumilla maininnut ajavansa pyörällä jossa on auton rengas.
Ymmärrettävää toki on että Guzzeissa, suurimmassa osassa, on kapeat takarenkaat. CARC-malleissa olisi jo sen verran leveyttä takavanteessa että auton rengasta voisi käytännössä kokeilla.
H-D osatolla melko moni käyttää auton rengasta mutta silloin on kyseessä enimmäkseen ristikudosrengas jossa on jäykät sivut ja käyttöperiaatekin usein eri. Ajetaan matalalla paineella ja renkaan joustoa hyödynnetään ajomukavuuden parantamiseen. Siltä sektorilta en ole saanut palautetta modernin auton vyörenkaan käytöstä. Siellä epäillään "hentojen" sivujen joustavuutta ajo-ominaisuuksien heikentäjänä. Loppujen lopuksi rengas käyttäytyy samoin mp:n alla kuten autonkin alla. Kulutuspinta on aina asfalttia vasten.
-
Muistelin että aiemmin oli juttua aiheesta eikä niin kovin kauan sitten. Reilut 6 vuotta mennyt. Omakin mielipiteeni oli tietämättömän syvällä rintaäänellä kirjoitettu. Olettaminen ei ole tietoa.....
http://www.guzziclub.fi/foorumi/index.php?action=printpage;topic=3345.0
-
Oma valinta oli tuohon aikaan tapeetilla.... Bridgestone Exedra renkaat tuli sitten ostettua Valkkyyn. Yllättävän hyvät alla nekin.
Varmaan näin vähillä kilometreillä vaihto tulee iän perusteella, mutta jos intoudun ajamaan em. pyörällä enemmän ,niin laittaisin autonrenkaan.
Niin paljon on tietoa tullut lisää ja paljon porukan ajokokemuksia.
Mr
-
Nyt on tullut 1400 Californian mittariin liki 5000 km ajoa auton rengas takarenkaana. Toimii erinomaisesti kunhan rengaspaine on sopiva. Muutama tuttu ja eräs outokin on testannut pyörääni tietämättä että takana on auton rengas muutama taas juuri sen vuoksi. Ainoa negatiivinen vastine on tullut siitä että ei olisi lähtenyt koeajamaan jos olisi tiennyt auton renkaasta.
Jarrutusteho auton renkaalla on parempi kuin alkuperäisrenkaalla. Oletettavasti myös kiihdytyspito. Kaarrepidosta ei ole toistaiseksi luistoon asti syntynyttä kokemusta.
Kaikki on mennyt hyvin. Aluksi ajelin kaarteita varovasti, varsinkin sateella. Nyt ajan sillä nopeudella mutkiin kuin ennenkin eikä mitään omituista ole tapahtunut. Uraisella tiellä auton rengas käyttäytyy rauhallisemmin kuin pyörän alkuperäinen rengas. Vain silloin kun urapaikkaus on reilusti korkeammalla kuin ympäröivä asfaltti ohjaa auton rengas matalammalle tasolle mutta varsin rauhallisesti.
Käyttämäni auton rengas ei nouse olalleen kaarteessa vaan kulutuspinta on tietä vasten, kaarteen jyrkkyydestä riippuen, vähintään kolmanneksen verran. Renkaan olkiin ei ole syntynyt kulumajälkiä varsinaisen kulutuspinnan ulkopuolelle. 5000 km matkalla ei ole vielä tapahtunut mitattavissa olevaa kulumista kulutuspinnassa.
Soratiellä rengas on vakaa ja helppo ajaa. Siitä on jo satojen kilometrien kokemus. Jopa kiviseltä metsäautotieltä.
Ajatukseni on auton renkaan käytöstä että pitää olla kohtuullisen raskas pyörä jossa vakaat ajo-ominaisuudet. Pitkä akseliväli vakauttaa. C14 akseliväli on noin 1,7 metriä.
Suurella todennäköisyydellä ajan tulevaisuudessakin, tällä tai vastaavan tyyppisellä pyörällä, auton rengas takana.
Liitteenä kuva pohjoisen reissun tehneestä renkaasta.
-
Varmaan muuten tuo urissa esiintyvä vakaus johtuu siitä, että renkaan halkaisija on vakio koko kulutuspinnan leveydellä. Pyöreässä renkaassahan kehänopeus on erilainen eri kohdin renkaan leveyttä. Kun sitten eri nopeudella liikkuva pinta tarraa tien pintaan, esiintyy nytkähtelyä. Olisiko järkevä ajatus?
-
Tuota en tullut ajatelleeksi.
Enemmän sitä että suora kulutuspinta antaa periksi ja joustaa esteen edessä jota mp-renkaan kankeampi muoto ei niin kovasti tee. Kulutuspinta on hyvin joustava.
Jonkun pikkukiven yli ajaneena ei sitä juuri huomaa. Yksittäinen isompi kivi jonkin verran heilauttaa. Mutta se ei ole erityisesti pyörän käyttöalueella. Rupiseksi murtunut asfaltti menee hienosti. Mutta merkittävä korkeusero hiukan heilauttaa jos siihen osuu vinosti. Mutta en pysty sanomaan onko heilahdus suurempi kuin mitä vastaavassa kohdassa heilahtaisi muutenkin. Leveä, suora kulutuspinta ei myöskään tavoita ollenkaan pieniä uria ja murtumia tiessä. Menee yli elehtimättä.
Juuri menneellä viikolla ajelin 200 - 600 kilometrin päivätaipaleita ihmeemmin itseäni rasittamatta. Väsyneempiä vaikuttivat matkakumppanini olevan ajosuoritusten osalta.
-
Laskeskelin aikani kuluksi viime kesän 6000 km aikana kuluneen rengastuksen perusteella kuinka kauan nykyisellä noin 8500 km vuosisuoritteella vielä pääsen. Eturenkaan joudun vaihtamaan loppukesästä 2019 ja takarenkaan vasta 2022. Siis aikaisintaan. Kolme eturenkaan vaihtoa ennen kuin takarengas on tiensä päässä jos ei rengasvaurioita tapahdu.
Laskelmassa olen huomioinut tulevan lain 1,6 mm:n minimiurasyvyyden. Lakisesitys on siitä jo annettu.
Blogissani on aiheesta ajokauden päätyttyä jatkettu ja laajennettu artikkeli: http://www.motomatti.fi/2017/07/california-1400-takarengaskokemuksia.html
(Olipas siellä paljon kirjoitusvirheitä. Osa niistä, ainakin, on nyt korjattu.)
-
Mulla tuli Elkkaan kolmessa kesässä karvan auki 20 tonnia täyteen. Alkuperäisellä rengastuksella. Ja samat tulee alle jatkossakin. Jos löytyy. Voihan toki olla, että niitäkin on kuluneitten vuosien aikana ehditty jo "kehittämään" niin etteivät ole enää samaa kamaa.
Kuitenkin, jos on, niin tuollainen rengastus on ajo-ominaisuuksiltaan ihan passeli Eldoradoon. Niilläkin voi raapaista astinlaudan tonttiin ilman, että kuski luisuu sinne perässä. Toki hiton harvassa itsellänikin tilanteet, että niin olisi käynyt edes kuorman kanssa.
Sattui muuten varsin oivallisesti tuo renkaitten vaihto sekä peräöljy samoille kilsoille. Toki öljyjä voi vaihdella tiuhempaankin, että saa tehtyä homman samassa rytäkässä. Ei ole kummoinen kustannuserä.
Enovei, näillä kokemuksilla ja kilsoilla itselläni olisi rengashommat tämän talven jälkeen esissä kaudelle 2021.
Auton rengasta en uskalla edes kuvitella omaani. Sehän kestäisi varmasti satatonnia, enkä tiedä onko mulla itselläni enää niin paljon kilsoja jäljellä. Olisi aika helvetin kolkkoa mennä ostamaan sitä elämänsä viimeistä takarengasta. Tällainen pikkupätkissä puuhailu antaa vanhalle äijälle tunteen, että elämällä on vielä jatkuvuutta. ::)
-
Olisi aika helvetin kolkkoa mennä ostamaan sitä elämänsä viimeistä takarengasta.
Tää oli paha ;D
Taidan itsekin tyytyä uusimaan normirinkuloita, toivottavasti vielä monia..
-
Olisi aika helvetin kolkkoa mennä ostamaan sitä elämänsä viimeistä takarengasta.
Jos sen siis tietäisi :o
-
Melkoisen syvälliseksi ja ikuisuutta luotaavaksi meni tämä keskustelu.
Muutetaanpa ilmaisua: käytän alla olevia renkaita toistaiseksi.
Voi toki olla että vähän käytetty takarengas jää perikunnalle.....
Itselle ei ole mitenkään iso kynnys tehdä renkaanvaihtoa ja sitäkin hommaa olen talven ajalle varautunut tekemään mutta muihin kulkimiin. Teen rengashommat aina itse enkä siten altista vanteita kolhittavaksi rengasliikkeiden rasvanäppien toimesta.
C.14:n takapyöräkin tulee keväämmällä irrotetuksi mutta lähinnä siksi että siten on helpompi pestä ja vahata takavanne ja voidella takahaarukan piilossa olevat kohteet. Samalla katson missä kunnossa on peräöljy ja pitääkö se vaihtaa. Perään pyrkii kertymään vettä jos ajelee märillä teillä. Kuten viime suvena melko paljon tapahtui. Voisi sanoa että tyyppivaiva tässä mallissa. Ehkä pitäisi tehdä perän huohottimeen muutos. Samalla tulee pestyä ja voideltua perän vetospoorit.
Jo aiemmin valmistin työkalun jolla saa taka-akselin irrotettua hyvin vähällä purkamisella. Vain oikean puolen äänenvaimennin pitää irrottaa, jarrukilven ohella, että taka-akselin saa pois.
-
Seitseman vuotta takana auton rengas takarenkaana. Nyt alla kolmas kumi. Keskiarvona per rengas noin kolmekymmentätuhatta kilometriä. Keskimäärin ajan kyseisellä pyörällä hieman auki 10000 kilometriä per vuosi.
Nykyään on alla ZETA-merkkinen kulutuspinnaltaan symmetrinen vyörengas. Sellaisia on hankalampi löytää kun nykyään on renkailla oma sijoituspaikkansa auton akseleilla. Siinä on pintaa vielä kahdeksi suveksi näillä ajosuoritteilla.
Väitteestä että auton rengas on liian kovaa kumia ei ole itsellä havaintoa. On pysähtynyt jarruttamalla eikä ole kaarteissa tehnyt mitään temppuja. Ei kuivalla eikä märällä. Sorapinnalla lyö tyhjää tai luistaa. Riippuu tilanteesta.
Harkitsen, tämän renkaan kuluttua hylättyäni, laittaisinko alle 195 leveän kumin eli kymmenyksen kapeamman. Jos se vaikka vaikuttaisi ajo-ominaisuuksiin. Toki, aina, pyöreäolkainen päällikumi. Sisärenkaaton eli sekin väite on tullut kumotuksi että auton rengas ei tiivisty mp-vanteelle. Kokemusta on tullut nyt useamman kymmenentuhannen kilometrin matkalta asfaltilla ja hiekalla.
Eturenkaaksi jo hankin, varastoon, pehmeäseoksisen Pirellin sporttikumin. Metzelerin tourinrengas kyllä kestää ajoa mutta äreämmässä jarrutuksessa abs reagoi varsin herkästi eli kumissa ei ole pitoa siinä määrin kun mihln olen tottunut. Ajan Metzelerillä vielä kevätkauden ja sitten kun asfaltti hieman siliää vaihdan alle Pirellin. Mielenkiintoista nähdä kuinka sen pehmeä kulutuspinta katoaa. Kunhan kesän kestää eli noin kymmenentuhatta km. Hinta noin 150€. Metzelerillä on ollut se etu että ei tarvitse vaihtaa kumia kesken suvea. Metzeler kestää kilometrejä mutta hinta oli korkea. Menneelle ajokaudelle kertyi hieman yli 10000 km 1400:lla.
Kerrotakoon että katsastutin pyörän siten että edessä oli silloin ristikudosrengas ja takana auton vyorengas ja oheen merkittiin myös vakiot vyorenkaat molempiin päihin ja vaihtoehtona auton rengas taakse. Se on hieman ihmetyttänyt poliisia valvontatoimessaan. Keskustelut ovat olleet vähintäänkin mielenkiintoisia.