Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: GuzGuz - Kesäkuu 11, 2016, 08:38:50 ap
-
Tämä koskee ainakin vanhemman mallisia Californioita joissa on astinlaudat ja jalkatappi.
Kytkinpuolellahan ei tappia ole, mutta jarrupuolelta se löytyy.
Ei ole tullut puheeksi nostavatko kuskit yleensä jalkansa tapille kun jarruttavat vai kuten oma tyyli on että vain ajojalkineen kärjen polkimelle.
Jos ajotapa on jälkimmäinen, niin yhdistelmässä piilee potenttiaalinen vaaratekiä.
Itse kaadoin syksyllä EV:n melkein nollavauhdista oikealle kyljelle ja teloin siinä koipeni.
Nikkalumpio kun on just tapin kohdalla ja astinlauta taittuva niin siihen väliin jäi nilkka.
Pyörän massa vipuvartena siinä raossa on melkoinen puristusvoima..
5kk meni ennenkuin kävely oli sust normaalia ja tunto palannut jalkaterään, vaikkei murtunut kun tappi osui hieman lumpion alle.
Onneksi pehmeähkö maa alla antoi myös hieman periksi.
Vahingosta viisastuneena poistin tarpeettoman jalkatapin ja ehkä liioitteluna vielä pulttasin astinlaudasta taiton pois.
Ja jo syksyllä tällin tapahduttua ja kun piti sisuuntuneena kuitenkin jatkaa ajokautta säädin jarrupolkimen mahdollisimman alas helpottamaan koiven liikuttelua.
Nyt uudessa kaudessa on tullut todettua että jarrupoljin on mielyttävämpi käyttää ja ainakin teoriassa aika polkimelle on aavistuksen nopeampi.
Tosin nostin sitä hieman takaisin ettei mene riskirajalle jarrutehon suhteen.
Ja astinlautaa en ole saanut maahan osumaan vaikka oikein kokeilin.
Mietinnässä palauttaa se kuitenkin taittuvaksi.
Kaatuessahan pitäisi polkaista itsensä irti pyörästä, mutta ei näin Hämeen hitaudessa ehtinyt mieleen nopeassa lipsussa.
Nuorena enemmän esim krossi/ rata tai muun tyypisiä harrastaneilla lienee reaktiivista tottumusta?
Mutta joo, halusin tuon tappiasian tuoda esille.
Nyt takaisin pyöräilemään, kelikin näyttää hyvältä vaikka hieman vilppoiselta näin aamusta.
-
Itseäni näin tuoreena calin omistajana suuresti hämmästyttänyt tuo nysätappi jarrupolkimessa. Oikeen ole keksinyt mitään funktiota tuolle....
-
Itseäni näin tuoreena calin omistajana suuresti hämmästyttänyt tuo nysätappi jarrupolkimessa. Oikeen ole keksinyt mitään funktiota tuolle....
Ei minäkään. Kait se on joku vitsi mikä ei meille aukee.
Ne laudat kyllä kannattaa jättää sen verran löysäksi että taittuu tarvittaessa.
-
Tappi on siksi, että jalka on aina oikeassa kohdassa painamaan jarrua. Varsinkin jos asialla sattuu olemaan kiirus. Jalka on siis tappituntumalla, eikä "sotkeudu" muuhun...
Ilmeisesti joskus muinaisuudessa on Aleesndro Macaroni sekoillut jarrutuksessa ja ajanut pahki johonkin pensasaitaan...
-
Parin kesän kokemus Calilla ajosta ja jalka nysällä oli helpompi annostella jarruvoimaa. Johtunee kai siitä kun on tottunut tapillisilla ajamaan.
-
Juu, arvasin että on myös tapilta jarruttavia.
Mites käytännössä, ei kai he aja kuitenkaan jalka tapilla?
Polvikulma nousisi ja tavallaan astinlaudan mukavuus silloin sivuutetaan.
Eli nostanevat jarrutukseen kengän tapille.
Joka on taatusti hitaampaa kun jalkaa pitää nostaa melkein 10cm, verrattuna että kun oikein asiaa tutkin että oma hieman rajoittunut nilkka nousee n 3cm laudasta kun polkimella.
Mutta näin, itse totuin nopeasti astinlautoihin vaikka aiemmat pyörät oli jalkatappi versioita.
Nämä on varmaan just tottumus ja mieltymyskysymyksiä.
Omasta Calistani ainakin jalkatappi pysyy visusti erossa verstaan hyllyllä..
Astinlaudan muutin takaisin linkuksi, aika monta astetta kuitenkin lisää kanttausvaraa on hyvä asia.
-
Täällä kirjoittaa tapilta eli tuelta jarruttava.
Oli se oikein jossain ohjekirjassa että kantapää jarrupolkimen nivelen kohdalla olevalle tapille. Siihen on selvä syykin: integraalijarru joka nappaa huomattavasti tehokkaammin kuin pelkkä takajarru ja jos jalka on kumisella, joustavalla astinlaudalla tulee jarrutuksesta epämääräinen koska heti jarrutuksen alussa pyörä alkaa hidastua ja kuljettaja ottaa tukea lisää astinlaudasta ja poljin painuu lisää, jne. Turvallisuussyistä se tappi siinä on.
Nyt on isompi California ja sen astinlaudat ovat paljon edempänä niin tuntuma on huonontunut entisestään. Takajarru on muuttunut paikallaanpitovälineeksi eikä siinä olisikaan sellaista jarrutehoa kuin on yhdistelmäjarrun polkimella. Etujarrulla jarruttelen pääosin mutta kyllä se jalkakin sieltä jarrupolkimelta löytyy sen jälkeen kun on tehnyt oikein tiukan hätäjarrutuksen kuten reilu kaksi viikkoa sitten kun hirvi pyrki tielle ja ajolinjalle. Ryntäsi harvasta metsästä mutta perui aikeensa ja kääntyi tien reunasta takaisin. Onneksi sille ja minulle.
Integraaleja ei enää ole mutta ilmeisesti ABS-jarrut korvaavat sen edut. Tosin omista Guzzeistani olen yhdistelmäjarrut eliminoinut ensi töikseni ettei tarvitse opetella uutta. Kun yhden jarrutustavan on oppinut (japanilaisilla pyörillä) niin se pyrkii siellä selkäytimessä pysymään. Nyt asiasta hyötyä kun vain harvassa pyörämerkissä ja -mallissa enää on yhdistelmäjarruja.
Varsinaisen jalkatapin ja sen korvikkeen erosta sen verran että aktiivisessa ajossa jalkatappi on yksi hallintavälineistä kun painoa siirrellään pyörän liikkeen poikkisuunnassa. Ajo astinlaudoilta on huojakkaampaa mutta usein mukavuusseikat menevät edelle: jalkojen asentoa voi muutella melko laajasti. Jalkatapeilla jalkojen pitämisessä on vähemmän toiseksi hyviä asentoja sen ainoan hyvän lisäksi.
-
Arvasin että joku tappimiehistä on eri mieltä..
Jarrupolkimessa on "tuntuma" joka tulee sen vasteesta.
Jalkajarru integroidussa systeemissä ei ole mitenkään heti tarraavaa vaikka nesteet on kuplattomat jne.
Että höpöä sikäli, ei ne niin tehokkaasti nappaa, ainakaan EV:ssä
Missä hyvänsä vauhdissa ei integpuolen jarruilla saa esim lukkoon pyöriä ainakaan asfaltilla, etunen avuksi tai yksinään etu se kyllä onnistuu.
Kokeiltu.
Liukkaat alustat on erikseen, mutta vaikka soralla, niin aika hyvin on balanssissa kun pari kertaa mennyt rajoille ja ensin lukitsi hieman etupyörä ja aika pian perään takapyörä hetkeksi.
Eri mutkassa ja tilanteessa.
Calikin on ok lasketella soraa, kunhan pitää vauhtia hieman.
Mutta asiaan takaisin.
Ihan sama painaako sitä kantapää tapilta vai ilman, jarrutusteho riippuu siitä paljonko sitä painetaan.
Tapilta painetaan enemmän nilkalla, ilman tappia tavallaan enemmän koko jalalla.
Saapas on astinlaudalla korkeintaan kantapäästä laudalla jälkimmäisessä tapauksessa, ei siihen liity käytännössä kumipehmennetty alusta mitenkään.
Eikös pidempi varsi tuo enemmän hallintaa?
Ei, timmimpi ote jarruun on kun on lyhempi varsi, mutta silloin olisi hyvä olla tapilla jos kiirus tulee.
Viiveestä nostaa jalka tapille vs melkein samantien jarrulla ei toistaiseksi ole sanottavaa kuultu.
-
Ekalla Californialla nyt tuhannen kilsaa takana. Muutenkin ensimmäinen mopo ilman jalkatappeja.
Tuntui käsittämättömältä ensin sen tapin varassa jarrutella.
Poistin ja säädin polkimen uudelleen ja nyt tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Siis huomaamattomalta koko jarrutus tapahtuma. Eli ääni tapittomuudelle.
-
Tapilta painetaan enemmän nilkalla, ilman tappia tavallaan enemmän koko jalalla.
Siinä se ero.
Esimerkkinä mainittakoon että California Kolmospohjaista trikeä testautin Testmill Pentanovan testikuljettajan toimesta. Lain vaatimaa hidastuvuutta ei löytynyt riittävästi koska testaaja painoi jarrua suoraan astinlaudalta. Testaaja palasi takaisin testilenkiltä ja sanoi että painonjakautuma on väärä, pyörä ei tavoittanut vaadittua hidastuvuutta takarenkaiden lukittumisen vuoksi.
Kysyin että jarruttiko hän oikein eli kantapää ensin tapilla ja vasta sitten jarrutus. Lähti onneksi uudelleen lenkille ja totesi että eipä olisi uskonut että voi noin pieni ero vaikuttaa hidastuvuuteen. Enää ei takaset lukittuneet vaan hidastuvuutta löytyi riittävästi. Kaikkihan tietävät että lukossa oleva pyörä jarruttaa huonosti. Sain jarruista hyväksytyt testipaperit. Jarrut eivät olleet yhdistelmäjarrut vaan kaksi tavallista henkilöauton jarrusatulaa jota käyttää vakio Californian poljinsylinteri.
Vaikka olikin kyse on lainkohdaltaan nimenomaan jousitusmuutoksen testaus mutta oleellinen osa siitä on juurikin jarrujen tehon testaus ja jarrutuksen aikainen ajoneuvon käytös. Sama testi tehdään myös jäykkäperäisille tai takahaarukaltaan pidennetyille moottoripyörille. Pysähtyvyyttä ei testissä mitata. Riittävä hidastuvuus riittää.
Että täällä jarrutetaan edelleen trikeäkin tapilta. Tosin etujarru on se millä trikekin oikeasti pysähtyy. Tuon edellämainitun testin ajan ei ollut käytössä kuin yksi etulevy koska lain kirjaimen täyttämiseen L5-luokan ajoneuvoon ei tarvita kuin yksi etujarrulevy. Nyt siinä on kaksi ja samalla alkuperäisellä kahvasylinterillä.
Tuo testaajan huomaama ero on juuri se juttu minkä takia se tappi siinä pitää olla.
-
Juupa juu, mutta trikeä ja kaksipyöräistä on huono verrata jarruiltaan. Kaksipyöräisessä suurin osa jarrutustehosta tehdään etujarrulla. Myös tuplaetukiekkoisen Calin tapauksessa. Itse en käytä takajarrua kuin liikennevaloissa. Takajarrulla ei tee mitään, muualla kuin hiekkatiellä.
-
Lukossa oleva pyörä jarruttaa parhaiten.
Näin ainakin fysiikka väittää.
-
Toki on eri asia kun lakipykälien mukaan testataan ja totuus siitä miten todellisuudessa jarrutetaan.
Tuossa vain kerroin monisanaisesti että on eri asia jarruttaa tapilta kuin astinlaudalta ja vielä aiemmin kerroin että miksi näin käy. Että en ole vertaillut soolopyörää trikeen vaan kahta eri jarrutusmetodia. Ihan sama testi tehdään myös soolopyörälle jos sen muuttaminen sitä edellyttää.
Vanhalla on lisäksi se vanhan Calin "jarrutappi" selkäytimessä niin tulee uudemmallakin Calilla, jossa sitä ei enää ole, haparoida jalallaan tappia kantapään alle vaikka voisi vain polkaista polkimen pohjaan ja antaa elektroniikan hoitaa homman. Eiköhän ne vanhat tavat unohdu dementian edetessä...
Lukossa oleva pyörä jarruttaa parhaiten.
Sun pitäis sitten kertoa se sille testi-inssille.
Tosiasia lienee että ajoneuvon hallinta menetetään pyörän lukittuessa eli lainmukainen hidastuvuus saavutetaan vain kunhan ei mene eihan lukkoon asti.
Muutoin käytännöllisin jarru olisi ns. pienajarru.
-
Tästä voidaan kiinnostavasti väitellä vaikka maailman tappiin, mutta Calit pysähtyy kyllä kiitettävästi varmaan molemmilla tavoilla.
Jarrulle nostaa kenkä hitastuttaako itse jarrutusta idea taisi jäädä jonnekin..
Mutta jarru on jarru, jos painat sitä niin se hidastaa /pysäyttää, asento millä sen teet ei ole kovin ratkaisevaa.
Veikkaan että jarrua tulee polkaistua riittävästi tiukassa paikassa ja muutenkin huolimatta tapeista tai sen puutoksesta.
Mutta tietysti vain oma mielipiteeni.
Oikeaoppisuus missä hyvänsä lajissa on sinänsä aika rasittavaa.
Hyvää keskustelua kuitenkin ja varmaan kullekin ajatuksia pyöränsä hidastamiseen, vaikka tapeilta.
-
"Tosiasia lienee että ajoneuvon hallinta menetetään pyörän lukittuessa eli lainmukainen hidastuvuus saavutetaan vain kunhan ei mene eihan lukkoon asti. "
Tosiasia lienee, että KAIKKIEN markkinoilla, ennen ABS:ia, olleiden pyörien renkaat sai lukkoon riittävällä jarruvoimalla. Sekä etu että taka.
Samoin lienee varmaa se, että pelkkä lukkiutuminen ei aiheuta ohjattavuuden menettämistä, vaan riittävä nopeusero alustan ja renkaan välillä tekee sen.
Meni hiukan offtopic:iksi, mutta ehdottomuus aiheuttaa jyrkkiä reaktioita ;)
-
Oletteko löytäneet Californioistanne liitteen mukaista venttiiliä?
Autossani on tuollainen. Kuvan mukaan voi olla jopa sama venttiili kyseessä.
Kuormituksen mukaan säätyvä (taka)jarrutehon säätöventtiili.
-
Sielläpä se on koneen alla - missä pitääkin. En ole irroittanut, mutta ajoittain tarkistanut sen fieterin. Sehän jakaa jarrutehoa kuormituksen mukaan.
Tietääkös kukaa onko sillä ihan oikeasti vaikutusta? Itse kun en ole sitä niin merkille pistanyt...
-
Osassa Californiamalleja on ko. venttiili. Tarkoituksena on estää takajarrun lukkiutuminen jarrupainetta siihen suuntaan vähentämällä ja siten mahdollistaa tehokas ja turvallinen jarrutus. Takajarruhan lukittuu helposti jos aloitetaan jarrutus takajarrulla ja sen jälkeen etujarrulla jarrutetaan kovasti lisää vaikka poljinpainetta takajarrun suuntaan ei lisättäisikään. Toiminnan mittaus tapahtuu takahaarukan asennosta: vähän kuormaa takapyörällä = vähäinen jarruteho ja päinvastoin.
Toinen tehtävä, vaikkakaan ei poikkea edellisestä toimintatavaltaan, on sallia takajarrulle suurempi jarruteho silloin kun pyörä on raskaasti kuormattu eli takapainoisempi.
Joskus 80-luvulla muistan nähneeni vastaavia laitteita henkilöautojen taka-akselistossa. Tehtävä juurikin estää takapyöriä lukkiutumasta jarrutuksessa että jarrutusteho säilyy ja ajoneuvo pysyy valitulla ajolinjalla. Tehoon vaikuttaa ajoneuvon painopiste ja kuormituksen määrä. Voi niitä olla ollut myöhemminkin mutta 90-luvun alussa siirryin autojen alta lentokoneiden alle päätoimisesti niin loppui tuo autotekniikkasivistyksen laajentaminen.
-
80-luvun volkkareita sepittäneille varmaan tuttu. Sen tahtoi Suomen talvisuolaus hapettaa jumiin..