Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Olavi - Toukokuu 07, 2016, 19:33:16 ip
-
Jotenkin lähti vaan "mopo" käsistä tänä kevään. Jyväskylän mp-messut saavat kyllä osasyyn niskoilleen. Moto Guzzin osasto toi esille pyöriä, jotka ovat jotain muuta mitä teillä yleensä tulee vastaan. Eilen sitten Vantaalla Bike Worldissä lastattiin peräkärryn kyytiin MG Breva vm 2006. Klo 16 takaisin Jyväskylässä. Kämmenet hikisinä piti käydä läpi ohjekirjan kanssa tärkemmät nippelit läpi, jotta pääsee maantielle. Olen sitä (riski-) ikäluokkaa, että henkilöauton kortin lunastuksella saa ajaa ihan millä pyörällä tahansa. Pari viikkoa sitten tuli otettua (joku järki tallella) ajokoulun ajotunteja mpllä. Ne oli todellakin paikallaan ja kouluttaja osasi varmaan työnsä. No se oleellisin sitten: 24 tunnin aika tuli sitten ajettua 6 erilaista lenkkiä. Ensinnäkin piti toistaa ne ajokoulun harjoitukset. Tämän vuorokauden puolella alkoi vähän happi riittää nautiskeluun ja keli todellakin suosi.
Tekniikan osalta pari "tyhmää kysymystä": A. oikea kierrosalue, ala/yläraja käytännössä?, korva kuulolta ei tunnu alle 2000 rpm oikein hyvältä. Ehkä noin yli 2500 rpm tuntui olevan sitten oikeaa tasoa. Ohjekirja ei oikein käsittele tätä aluetta. B. Tärinät ja resonanssit? Ihan ensiajolla alkoi kiinnittää huomiota, että sivupeilikuva ei ole ihan skarppi aina. Seuraavalla kerralla analyysini pohjalta osasin todeta, että kaasun antaminen resonoi peileihin. Öö, alustava johtopäätös: lieneekö ominaisuus, tietoa varmaan löytyy tältä osin?
Nyt takana noin 200 km. Uusia kysymyksiä tulee, kun entisiin on löytynyt joku selitys. Kiekkotermien, nöyrällä asenteella eteenpäin, puolustus, kun on kunnossa (=turvallisuus), hyökkäyspeli pitää osata (=uuden oppiminen), jos haluu voittaa (= nauttia ajosta).
-
Onnea uudelle pyörälle!
Anna olla vaan kierroksia, pikkukierroksilla hakkaaminen ei ole hyvästä vetolaitteistolle ja latauskin lienee vähän pienenlainen.
-
Onneksi ei ole kierroslukumittaria ;D. Oikeat on analyysit. Eli pienillä kierroksilla ei kannata ainakaan isoilla vaihteilla ajella.
Brevan omistajat varmaan tietää kannattaako edes isommalla vaihteella ajella 80 km/h nopeusrajoituksilla.
Mr
-
Kyllä Brevaakin (Oletan että mallia 1100) koskee sama kuin muitakin työntötankokoneita: parhaat ajokierrokset löytyvät kolmen tonnin yläpuolelta. Toki moottorinohjaukselle voi tehdä alakierrosasian suhteen säätöä melko helposti. Riippuu siitä onko pyörässä vakio- vai tarvikevaimentimet/ilmansuodatin/päivitetyt moottorinohjauksen tiedostot.
Itsellä 1100 Breva oli kymmenkunta vuotta. Ei valittamista: säätämällä sai kulutuksen alhaiseksi ja kulun hyväksi sekä lisää alakierrosvääntöä jolloin nytkyttäminen alle 2500 kierroksen poistui. Nyt ex-pyöräni taitaa olla erään nuoren miehen ensipyöränä Tampereella.
Todella helppo ja selkeä pyörä ajettavaksi mutta takavaimentimen alkuperäinen jousi on pehmeähkö. Esijännityksen toimintamatkaan kannattaa kiinnittää huomiota: omassani oli alunperin säätöä vain reilut 10 mm mutta huollon yhteydessä lisäsin öljyä säätimeen ja sen toimintamatka kaksinkertaistui. Vaimentimeen on ollut saatavissa eri jäykkyisiä jousia jos isompaa kuormaa haluaa kuljettaa.
Oma pyöräni ei tärissyt kuin aivan huippukierrosten tuntumassa. Muutoin meno oli tasaista kuin edamjuusto. Jos vatkausta koneessa ilmenee niin kannattaa säätää ensin läppärunkojen keskinäinen balanssi ja vaihtaa kaikki tulpat sekä resetoida ECUn eräitä toimintoja. Voipi meno muuttua....
Mitään rahankuluun johtavia vikoja ei ilmennyt. Todennäköisesti tulet olemaan tyytyväinen hankintaasi.
Tekniikkasivuilla on ohjeita ja vinkkejä 5AM-moottorinohjauksen ja muun tekniikan säätötöihin runsaasti. Aina voi kysyä lisää.
Menestystä aloittelevana Guzzistina! Ainakin turvallisuusasioiden painotukset näkyvät olevan oikeat.
-
Iso- ja pikku-Breva ovat kaksi aivan eri asiaa. Pikkuinen on perinteinen pikkulohko mini-Tonti rungolla ja iso monoperäinen, aavistuksen modernimpi. Myös painot ovat eri maailmasta.
Hyviä pyöriä toki molemmat.
-
Tervetuloa Guzzien ihmeelliseen maailmaan! :) PikkuBreva on oiva laite kääntämään uuden lehden miehen, ja siis tietenkin myös naisen elämässä... kierrosta koneeseen niin hyvä tulee! Mun mielestä guzzien välitykset on niin harvat että tulee usein ajettua liian pienillä kierroksilla... taidan tietää yksilön jonka hommasit, siisti peli kaikin puolin!
-
sivupeilikuva ei ole ihan skarppi aina
Onnea uudelle pyörälle. On etuoikeus ajaa muulla kuin tusinapyörällä. Onneksi autojen valot näkyvät yleensä hyvin, vaikka muuten kuva olisi vähän "blurred". Kun ei ole ollut kun Cali ja nyt V11, en ole vielä täysin skarppia kuvaa peleistä nähnyt.
-
Kiitos kannustavista kommenteista ja onnitteluista. Pyörä on tosiaa se pikkulohko (750) Breva. Juu kierroksia lisää. Kyllähän se kokeilujen kautta alkoi selvitä millä kierroksilla alkaa jotain tapahtua. Edelleen kuitenkin hieman auki mikä on se optimaalinen kierrosalue ja mitä ei kannata alittaa/ylittää arkiajossa. Nevadahan on tekisesti hyvin samanlainen, että kokemusta varmaan löytyy. Pyörä on tosiaan nätti kuin mikä. Meidän taloyhtiön mp harrastajat totesivat saman, että hyvin on pyörää pidetty.
Tässä rivitalossa on kuusi autotallia ja nyt niissä on nejässä moottoripyörä, kahdessa useampi kuin yksi. Täällä kyllä äänestä kuulee, kuka lähti pihasta tai saapui kotiin. Uusi ääni herätti kyllä naapureiden kiinnostuksen (positiivisen). Siten on harrastukselle otollinen maaperä näillä huudeilla. Vähän Mamman kanssa sai otatella, että ajoi autonsa pois tallista. Sellainen kompremissi saatiin aikaiseksi, että talveksi äireen auto talliin ja mopo pitää siirtää baarin nurkkaan. Siinähän sitä sopii sitten toti kädessä silitellä talvipakkasilla.
-
Innostuin hiukan ja ajattelin että olet ison Brevan hommannut (1100 tai 1200cc) kun niitä on nyt ollut tyrkyllä runsaasti vähän joka puolella. (Se on sitten se seuraava askel...)
Mutta kyllä pikku-Brevallakin moottoripyöräilemään pääsee.
Yläkierroksista ei kannata huolestua: järjestelmä kyllä katkaisee menon ihan itsestään ennen vaurioitumisvaaraa. Vain huippukierroksilta alemmalle vaihteelle vaihtaminen voi saattaa ylikierroksia aikaiseksi. Huoletta voi kierrättää niin paljon kuin kiertää. Ei kone siihen hajoa. Pikemminkin tykkää.
Alakierroksien käytön oppii: jos nytkyttää niin on liian iso vaihde tai liian alhaiset kierrokset. Vaihde nopeuden mukaan. Mihinkään huimaan suorituskykyyn 750-koneella ei pysty mutta on omiaan lyhyillä taipaleilla, taajamissa ja rauhallisessa ajossa. Jopa kahden hengen kuormalla.
Huollettavuus on kaikista Guzzeista helpointa tähän malliin. Ne hommat kannattaa opetella itse niin ei kulu varallisuutta ja aikaa huoltoihin. Vain huolto-osiin ja öljyihin.
750 Brevan moottorinohjaus on tutkittavissa tietokoneavusteisesti ja uudelleenohjelmoitavissa myös ihan kotioloissa. Mikäli tarvetta ilmenee.
-
Juu, pikkulohkoisella on hyvä harjoitella huoltohommia, on yksinkertaisimmasta päästä, mitä moottoripyöriin tulee.
-
Tässä mallissa ei enää tarvitse irrottaa moottoria rungosta ilmansuodattimen vaihtoa varten.
-
Kävin talvella pari kertaa istumassa tuon Brevan päällä,
kun oman Brevan luokse ei päässyt. On siisti peli.
Minulla on myös -06, n 80tkm ajettuna, ja kiva peli on.
Maantiellä, täällä kotisuomessa, liikkuu ihan tarpeeksi,
ainakin kun yksin kulkee.
Jospa nyt kohta kokeilisi sitä ilmanputsarinkin vaihtoa.
-
Kun tässä muutaman vuoden olen pikkulohkolla harjoitellut, olen tullut siihen tulokseen, että 4000-5000 rpm on sopiva kierrosluku normaali maantieajossa. Se tarkoittaa, että norm. 80 km/h tiellä ei nelosvaihdetta isompa tarvita. Vasta 100-120 km/h voi viitosta käyttää. Moottori suoriutuu parhaiten kun se kauniisti "laulaa". Jos ajaa 80 nopeutta viitosella pitkiä aikoja mustuvat tulpat paksuun nokeen kun moottori käy liian kylmänä.
Tämän opin tällä palstalla, kuten monta muutakin asiaa.
Sain tilaisuuden myös ajokoulutukseen jo pari vuotta sitten ja opin siellä vastaohjauksen. Se tek,i tuon kierrosluku oivalluksen kanssa, ajamisesta asteen verran hienompaa. Kun oman painopisteensä pitää samana ja kuvittelee sarvien jatkeelle lentokoneen siivet, eikä kallista pyörää omaa painoa siirtämällä, vaan työntämällä ja vetämällä sarvista kallistaa lentokoneen siipiä, kallistus tulee todella tarkasti ja vaivattomasti. Alkaa ymmärtää, miksi jotkut vertaavat moottoripyöräilyä lentämiseen, ja jotkut tanssiin.
Kuvittelin aluksi, että ajan Nevadalla kunnes opin, ja vaihdan sitten isompaan. Toisin taitaa käydä. En luovu Annista ennen kuin katkerassa lopussa.
Terv: Timo, Nevada Anniversario.
-
Jos ajaa 80 nopeutta viitosella pitkiä aikoja mustuvat tulpat paksuun nokeen kun moottori käy liian kylmänä.
Aikka jyrkkä ilmaisu. Epäilen mieluimminkin että seos on silloin liian rikas. Siitä selviää säätämällä. Silloin moottori käy riittävän lämpimänä koska laihempi seos nostaa lämpötilaa.
Siinä suhteessa on kyllä oikealla asialla että kun kone käy iloisesti eikä sitä vedätetä alhaisilla kierroksilla säästyy bensaa ja vaihteiston rattaita.
-
No ei se nyt ihan herkästi tulppia sotke. Ei ehkä kannata pelotella uutta omistajaa moisesta. Sekalaisessa ajossa toimii hyvin ihan tuoltaankin. Pitää kierrokset matkassa vaikka 3000-3500 nurkilla, niin hyvin menee. Perushuollot tekee ajallaan ja ei hölmöile, niin hyvin pärjää.
-
Perushuollot tekee ajallaan ja ei hölmöile, niin hyvin pärjää
Kun on harrastajasta kyse, ja innokkuuskin voi olla ajoittain (vaikka edes ohimenevästi) korkeaa luokkaa, pitää hölmöilylle myös antaa sijansa. Jotain ehkä tietäisin... on mennyt niitä jenkoja ja sen sellaisia, ehkä laakereita ylikiristämisestä jne. En malta olla otsikon aiheeseen liittyen painottamatta hyvien varusteiden tärkeyttä. Esimerkiksi, kenenkään kantaa väheksymättä, en ymmärrä sellaisia käsineitä, joissa ei ole hiilikuitusuojia. Kulukoot ne, ei rystyset...
-
Edelleen suuret kiitokset vastauksista ja kommenteista. Jos tästä nyt jotain yhteen vetää, niin ilmeisen suositeltava kierrosalue arkiajoissa liikkuu 3000 - 5000 rpm kantimissa, toki kuorma ala/ylämäki yms. huomioden. Oma arvaus tuli siis toteen: Hieman liian pienillä kierroksilla olen aluksi/tähän mennessä vaihtanut ja ajanut. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen pyörävalintaani, kaikki toimii kuten pitää ja pyörä on smakee. Se tärkein, ajaminen, on ollut melkoinen kokemus. On tämä kyllä täysin jotain muuta kuin autolla ajaminen. Nyt valitettavasti on työn takia menee ainakin viikko erossa pyörästä. Onneksi kesä on vasta alussa.
-
Noista Camnin mainitsemista hanskoista; itse käytän polkupyöräillessäkin hanskoja. Tykkään sormistani sen verran.
Muistuu mieleen, kun eräs kaveri oli löytänyt jostain maailmalta hanskat metalliin suojin/koristein. Oli jo painamassa tilausnappia. Koitin sitten saada hänet ajattelemaan tilannetta, jossa hän halaa asfalttia; missä metallilusikat ovat kierimisen päätyttyä.. Hän päätyi sitten vähemmän "kovan"näköisiin rukkasiin. Ja kerikin parin kesän jälkeen volttia Kemorassa. Kotiutui ehjin sormin.
-
Tykkään sormistani sen verran
Lienee aina kompromissi tuo turvallisuus/ulkonäkö, kukin hakee itselleen sopivaa keskitietä.
-
Kompromissia.
Housuista on polvisuojat poistettu kun ahdistaa ajaessa, takissa sentään menee kaikki mukavasti.
Ajokengät/ saappaat olisi toiveissa mielellään vahvistetut nilkkavammasta viisastuneena, mutta ei ole mukavia löytynyt ja vanhoilla mennään.
Hanskoissa on yhdet hiilikuituvahvisteiset, mutta vähänkin pidemmällä reissulla huomaa hakeutuvansa mukavampiin.
-
mikseivät tuollaiset misut patsastele oman pyöräni välittömässä läheisyydessä? Ei pyörässä mitään vikaa pitäisi olla.
-
Pitäisi varmaan lisäksi olla setelirahan runsasta tuoksua ympärillä. Se saattaisi aikaan parveilua.
-
Luontainen lavakarisma varmaan suojaa kengillekuolaajilta, ainaki omalta kohaltani.
Viimelauantaina kyysäsin nuoren neidon Tampereelle Ja Brevan (850) kyyti tuntui häntä kerrassaan kovastui miellyttävän.
Tällä jaksaa taas muutaman vuoden fiilistellä. Toki saan vaimonki tarakalle toisinaan. Otan sen luottauksen osoituksena häneltä.
Positiiviset fiilikset kantavat eloa.
750 Brevasta kuuden kesän kokemus oli erittäin mieluisa. Kyllä sillä ajelee vaikka maan ääriin eikä tehot varsinaisesti lopu maantienopeuksissa.
Omimmillaan tuo on kuitenki kantateillä koskapa keveytensä vuoksi pakkaa puistelemaan moottoritienopeuksissa.
Ite en varsinaisesti nauttinu yli 120 km/h nopeuksista.
Laukuilla varustettuna varsin oiva matkajuhta ja painorajoituksin kaspäälläkin toimii kelevollisesti.
-
mikseivät tuollaiset misut patsastele oman pyöräni välittömässä läheisyydessä? Ei pyörässä mitään vikaa pitäisi olla.
Olenkin tätä monesti ihmetellyt esim. MP-messuilla. Kun niitä pörrää liki... Ja Gruppon papparazzit sattuvat aina paikalle...
Varmaankin tämä luonnollinen poikamainen karisma... ;) :P
-
Minkäs voit luontaiselle sharmille. Monenlaista ristiä on ihimisrievuilla kärsittävänä.
-
Näitä käytännön pikkuasioita vielä. Brevassa on ns. Keskiseisontatuki (hyvä asia!?). Sarjassa tyhmiä kysymyksiä, miten se tuki olisi oikeaoppisesti viritettävissä ja millloin sitä olisi fiksua käyttää vs. onhan siinä se sivutukijalkakin?
T. Olavi
-
Itse käytin usein Brevan keskijalkaa. Pyörän pakkaus on helpompaa, huoltotoimet kuten öljymäärän tarkastus sujuu ja tietenkin kun etu- ja takapyörää pitää irrottaa niin keskituesta on iloa. Pesukin sujuu paremmin pystyasennossa.
Onko siitä sitten jotain harmia? Painoa on tietysti hieman. Ottaako kallistellessa tiehen?
-
Ehkä juuri pakatessa ja tallisäilössä. Vie pystyssä ollessaan vähemmän tilaa.
Pyörä pystyyn, painaa sen verran keskipönkkää alas, että tuntee molempien tassujen olevan maata vasten. Sitten "astuu" tuen käpälälle. Tarvittaessa keventää jostain suoraan ylöspäin.
-
keskituelle veto on tekniikkalaji, jos ei ole tuttua niin kannattaa harjotella avustajan kanssa, avustaja pitää pyörästä takaa kiinni niin että ei pääse kaatumaan, eli juuri niin kun yllä sanotaan, keskituen molempien puolien pitää olla maata vastan, sitten vaan jalka kärsän päälle ja veto taakse, jos vain toinen puoli on maassa niin siinä täytyy nostaa ylöspäin 200 kg ja se onnistuu harvalta, siinä tosiaan tottumattomasta tuntuu että pyörä kaatuu ulospäin (erityisesti jos pinta vietää alas ittestä poispäin) mutta ei se kaadu, keskijalka on turvallinen ei ohikulkijat niin helposti kaada pyörää, millessä on niin lyhyt sivujalka että sitä ei oikeen missään voi käyttää käytän aina keskijalkaa
-
Millen sivutuki toimii kovalla ja tasaisella alustalla. Itte käyttelen sitä 97%:sti.
-
Germaani on laittanut mun Milleeni käännettävän kahvan, jolla keskituelle nosto helpottuu.
Keskituelle vain kovalla alustalla. Jos oikean puoleinen tassu painuu maahan, niin pyörä lähtee kaatumaan itsestä poispäin.
-
joo, onko teillä I vai II sarjaa, II sarjassahan on se pitkä jalka california tyyliin, pari kertaa mulla mille menny sivujalalla ympäri jalan toiselle puolelle, suht pystyssä on sivujalalla
-
I-sarjalainen. Taitavat olla aika harvassa Suomessa noi II-sarjan, sinänsä kyllä monia parannuksia sisältävät Millet. En muista kerholaisten kalustolistalla huomanneeni yhtään.
-
Taitavat olla aika harvassa Suomessa noi II-sarjan
Rekisteröintitilastokaan ei kerro tuota, kaikki samalla tyypillä rekisteröity. 18 kpl ja kaikki tyyppimerkinnällä "MILLE GT-VH/948".