Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: rimpjar - Huhtikuu 23, 2016, 20:49:09 ip
-
Niin tänään käytiin tuo yhdistelmä tarkastuksessa läpi ja suurimmaksi ongelmaksi tuli tuo etujättö.
Nyt pitäisi saada vinkkejä millä sen vois kohtuu työllä muuttaa. Täällä Ruotsissa tarkastaja vaati että se pitää olla 50-80mm sisällä ja
nyt se mittauksen mukaan on 130mm.
Olihan siinä sitten muutakin pientä lisäystä elikkä turvavyö, seisontajarrun mekaaninen lukitus sekä vaunun kiinnitys pulttien vaihtaminen
kuusiokolo pultteihin joista kiinnityksen jälkeen pitää hitsata tai porata avainkolo pilalle että ei tule kiusausta sooloilla.
-
Perää ylös, keulaputkia liuutetaan kolmion läpi ylös eli keulaa alas. Vimosena etuvanteen vaihto pienempään. Mielestäni näillä.
-
Noilla juu. Etukumin voi myös vaihtaa matalampaan.
-
Olitteko nyt tosissaan :o siis aikuisten oikiasti :)
-
Näyttää pahasti että edessä on keinuhaarukka keulan rakentaminen, onhan tässä nyt samaan hintaan 5 vuotta aikaa :D
Samalla se tarkastaja esitti helpon muutosratkaisun ja kävi kopioimassa vaatimattomasti oliko tuo nyt sitten A3 kokoisen kuvan
mistä koitin napata kännykällä tänne kuvan.
-
Näkyy olevan amerikkalaiseen FHL-malliin tehty jätön lyhennys.
Periaate sama jonka esitin jo paljon aikaisemmin tämän aiheen yhteydessä.
Mutta tässä tulee Guzzi-versio aiheesta: http://www.motomatti.fi/2015/03/carillofornia-trike-keulamuutostyo.html
Keulan alaputket vaihdetaan keskenään ja sitten vain jyrsinkone töihin. Saa matkia.
Kyseinen vaihtoehto ei kuitenkaan vähennä keulan sukeltamistaipumusta kuten asiallinen keinuhaarukka tai vastaava reaktiotangolla varustettu laitos.
On aivan turha yrittää kikkailla keulan tai perän asennolla että jättö muuttuisi. Olen jopa kuullut väitteen että keulan pidentäminen muuttaisi jätön suuruutta. Ei muuta Guzzin tapauksessa. Olen jokusen kerran jo laittanut linkin keulakulmalaskurista johon syötetään oman pyörän mittatiedot ja siltä pohjalta ohjelma laskee mitä asioita pitää muuttaa ja minkä verran että jättö pienenisi.
http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
Vinkiksi: 1100 Californiassa emäputken ja teleskoopin välinen rake on 0 astetta (laskurissa T-kappaleiden kulma) mutta etuakseli ei kaikissa malleissa ole keskellä teleskooppilinjaa.
Sveanmaassa on fiksummat katsurit kuin täällä meillä. Paikalliset eivät ymmärrä mitään ohjauskulmista tai ajotuntumasta. Oikein kielsivät muuttamasta ohjauskulmia joten niitä ei sen kummemmin ole leimalla käytetty kun tuloksen tietää ennalta: ei kelpaisi.
-
Kyllä se geometria muuttuu noillakin. Maltillisemmin toki. En ole vaunumopoa koskaan ajanut, mutta aika pieneltä kuulostaa vaadittu jättö. Vai juontuu se nyt siitä, että vaunupeliä joka tapauksessa ohjataan kääntämällä eikä kallistamalla?
-
Joo kyllä varmasti geometriat muuttuu vihjeillä mitä heitin mutta tottapuhuen ei mitään hajua miten vaikuttaa sivarissa. Kerran olen sivuvaunu-uralilla ajanut eikä sillonkaan käyny geometriat mielessä....päällimmäisenä oli ihastus että mutkatiellä laitetta voi ohjata pelkällä kaasulla sivuvaunun hitausmomentin takia. Siitä lähtien on sivuvaunut ollu pienenä haaveena....ratasivarit nyt on kiinnostanu aina ihan vaan erikoisena lajina.
PS. Eipähän niitä keinuhaarukoita turhaan ole sivareihin tehty.
-
Japi78.
Ohjeillasi muuttuu soolopyörän ajettavuus jossain määrin mutta ei jättö.
Katsastusmieshän nimenomaan esitti jätön pienentämistä mikä on viisasta.
Olen huomannut että näissä ohjaus/jousitusasioissa on harrastajilla paljon epäselvää.
Pelkkä soolopyörän ajettavuus on kompleksinen saati sitten sivuvaunullisen. Trike on siinä välissä.
Ehdotan epätietoisille tutkimista ohjauskulmalaskurilla miten kulmat muuttuvat. Se selvittää jo aika paljon.
Miten se vaikuttaa lopputulokseen on todettava käytännössä tai oltava aiempaa tietoa ja varmaa olettamusta mitä tekee ohjauskulmien suhteen että lopputulos on kerrasta kunnossa.
Itsellä tätä tietoa ei aikanaan myöskään ollut vaan tein ajettavan simulaattorin jossa voi muuttaa eri mittoja ja kulmia joten nyt on asiasta jo syvää rintaääntä.
-
Motomatti.
Ohjeillasi muuttuu soolopyörän ajettavuus jossain määrin mutta ei jättö.
Tarkennatko Matti tätä? Eikö jättö juuri muutu kun ohjauskulma jyrkkenee, jousitusmuutosten myötä tai esim. jarrutuksessa niiatessa?
-
Eikö jättö juuri muutu kun ohjauskulma jyrkkenee, jousitusmuutosten myötä tai esim. jarrutuksessa niiatessa?
Jos keula taipuu taapäin niin jättö suurenee. Jouston alaspäin painuminen ei juuri muuta jättöä.
Tarkoitat varmaan tilannetta kun pyörän runko kiertyy etupyörän navan ympäri jolloin keula kääntyy pystympään kuten ohjausakselikin. Silloin jättö hieman pienenee. Ei ole merkityksellinen seikka tavallisessa ajossa. Sporttipyörissä radalla, jossa tehdään rajuja jarrutuksia ja jättö on jo rakennettu valmiiksi hyvin herkäksi tällä ilmiöllä on merkitystä. Senttikin jo voi tuntua.
Kyse tällä kertaa on puolittaa jättö (vaikutusta tarvitaan yli 50 mm) eikä siihen auta keulan lyhentäminen eikä pidentäminen vaan ohjauskulmien muuttaminen tai etuakselin sijainnin muuttaminen. Jos ohjausakselin ja teleskoopin linjojen kulmissa on eroja niin silloin keulan pituuden muutoksilla on vaikutusta jättöön. (T-kappaleiden astemäärä)
T-kappaleiden offsetin (ylä- ja alakolmion suhde ohjausakseliin) muuttaminen vaikuttaa myös jättöön ja on helppo tapa muokata jättöä niin että ulkonäkö ei kovasti muutu. Mutta astekulmaa muuttamalla ja keulan pituutta jatkamalla yleensä tehdään tämäkin muutos. Astekulman muutos on sama kuin muuttaisi ala- ja yläkolmion offsettia erikseen. Teleskoopin reiät pitää silloin koneistaa vinoon tai molemman kolmiot ovat kaksi- tai useampiosaisia.
Kun jättö on saatu pieneksi muttuu ohjaus levottomaksi sivuvaunupyörässä/trikessä mutta kevyeksi käsitellä eikä se reagoi enää kovastikaan tien pinnanmuutoksiin. Iso jättö taas tempoo ohjausta voimalla jos tiessä on uria. Molemissa tapauksessa asennetaan ohjausvaimennin. Sopiva kompromissi jätön määrässä tunnokkuuden, tietuntuman ja ohjauden keveyden suhteen on löydettävissä.
Itsellä on trikessä jättöä aivan minimaalisesti mutta siinä onkin taka-akselin suhteen erikseen kallistuva runko joka kompensoi jätön pienuutta. Mutta se ei kuulu tähän asiaan mitenkään. Olen vain siinä suhteessa, tutkimuksieni ohessa, keksinyt pyörän uudelleen.
Älkääkä uskoko mitä mp-lehdissä kirjoitellaan. Osa porukoista sielläkin on näissä asioissa ihan pihalla.
-
No tuossa puolen gini pullon jälkeen tuli päätös että projektista otetaan aika lisä ja kesän aikana laitetaan vaaditut asiat kondikseen
sekä rakennetaan keinuhaarukka keula (tai ainaskin yritetään rakentaa) ja tarjotaan syksyllä uudestaan tarkastajalle. :)
Elikkä kesä menee vielä soolona ainaskin melkein.
Ja sitten asiaan töistä löytyy saumatonta teräsputkea 31.8x5.0mm kestääkö sellainen runkomateriaalina ja sitten holkittaa sen ylä ja alakolmion kohdilta siihen 45mm mikä noitten teleskooppien halkaisia on.
-
Pitkä pinna rimpjarilla, ihan käsittämätön byrokratinen puoli.
-
Pitkä pinna rimpjarilla, ihan käsittämätön byrokratinen puoli.
Ei sitä enään tässä vaiheessa voi periksi antaa ja onhan minulla nyt 5 vuotta aikaa tehdä nuo muutokset ja koitella tarkastajan hermoja
tahtoo vain olla pitkä matka käydä näyttämässä pikku asiaa 200km sivu :)
Ja Suomessa tuo nykyinen katsastus laki voittaa 6-0 Ruotsin kollektiivi systeemin.
-
Mielestäni tuolla rajan takana on selkeämpi meininki kuin täällä. Siellä sentään annetaan ohjeita asian edistämiseksi. Meneppä täällä katsastuskonttorille kysymään neuvoa: yhdellä kertaa katsastsukonttorin päällikkö sanoi, kysymykseni esitettyäni, "Jaa, nyt alkoi ruokatunti". Vielä inttäessäni sanoi että turha tulla tänne sellaisen vehkeen kanssa. Toisella kertaa toisaalla kysyin lainkohdan soveltamisesta niin sanottiin "tee ensin, katsotaan sitten voiko sen hyväksyä". Ei siis neuvoja annettu. Ei kuulu ilmeisesti toimenkuvaan.
Opin muutaman kerran jälkeen olemaan kyselemättä "naurettavia" ja olen myös oppinut tekemään hommat niin että katsatusmiestä varten sovellus niin että katsuri sen ymmärtää ja antaa leiman ja itseä varten muutos sellaiseksi kuin hyvä tulee. Yksi asia oli juuri tuo jättöasia. Päätin opiskella sen niin että en jää väittelyssä toiseksi. Mutta katsurilla oli oma tapansa: ohjauskulmia ei saa muuttaa koska se vaikuttaa rungon kuormituksiin. Mistäpä minulla kuormituslaskelmia. Leimalle mentiin vakiokeulalla ja hartiavoimin. Seuraavalla viikolla olikin jo geometrisesti oikeaoppinen keula jota voi ohjata kevyesti eikä se siten kuormita runkoa senkään vertaa. Käytännössä siis haistatin pa****t katsurin ammattitaidolle. Näin on toimittu useamman kerran. Poliisin kannanottoa ei kannata pelätä kunhan valot, jarrut ja äänenvaimennus toimivat. Muusta eivät ymmärrä oikein mitään enkä minä opeta.
Kysyn nykyään MMAF:n tietäjiltä ja Testmill Pentanovasta. Heillä on neuvontaa vaikka jälkimmäinen on yritystoimintaa. Heidän teeseilleen ei katsatusmies voi kuin nyökätä hyväksyvästi. Jokin on sentään katsatustakin suurempaa auktoriteettiä. Olen kuullut että jopa Trafilta saa neuvontaa.
-
Täällä Kekkoslovakiassa katsastusviranomaisen tehtävä on karsia teknisen harrastusvälineet virheet. Ruotsissa ohjata ja auttaa rakentajaa oikeaan suuntaan. Siinä on vissi ero.
-
Täällä Kekkoslovakiassa katsastusviranomaisen tehtävä on karsia teknisen harrastusvälineet virheet. Ruotsissa ohjata ja auttaa rakentajaa oikeaan suuntaan. Siinä on vissi ero.
Tuon voin kyllä allekirjoittaa.
Paitsi sen että heidän tavallaan ei vältetä virheitä vaan aiheutetaan niitä. Kahdella tapaa: ymmärtämättömästi kielletään tekemästä hyvää työtä ja toisaalta pakotetaan muuttamaan rakenteita toimiviksi vasta leiman saannin jälkeen.
Oma arvostukseni useimpia tapaamiani katsastuhenkilöitä kohtaan on pakkasen puolella. Tarvitaanko vielä insinöörin tutkinto katsastusmieheksi pääsemiseksi? Hommaan tarvittaisiin ammattimiehiä eikä koulupoikia.
-
Kyllä, AMK-inssi pitää vähintään olla.
-
Niin tänään käytiin tuo yhdistelmä tarkastuksessa läpi ja suurimmaksi ongelmaksi tuli tuo etujättö.
Nyt pitäisi saada vinkkejä millä sen vois kohtuu työllä muuttaa. Täällä Ruotsissa tarkastaja vaati että se pitää olla 50-80mm sisällä ja
nyt se mittauksen mukaan on 130mm.
Olihan siinä sitten muutakin pientä lisäystä elikkä turvavyö, seisontajarrun mekaaninen lukitus sekä vaunun kiinnitys pulttien vaihtaminen
kuusiokolo pultteihin joista kiinnityksen jälkeen pitää hitsata tai porata avainkolo pilalle että ei tule kiusausta sooloilla.
No onpa teillä tiukkaa! Ei olis mennyt mun Velorex-Jackal ihan heittämällä läpi. Täällä setä katsoi silmällään kiinnikkeet ("Näyttää olevan tukevat, eikä ole runkoa muutettu, hyvä on") ja valot, ja niistä hieman keskusteltiin. Katsari kaipasi vaunuun jarruvaloa, joka toki hyvä olisikin. En vaan saanut sitä toimimaan ajoissa, joten poistin piuhan joten se ei edes yritä palaa. Laki täyttyy kun tuon ikäisessä vaunupyörässä on pyörässä jarruvalo, niin yllättävää kuin se onkin.
Etupäälle en ole tehnyt mitään. Matin eturenkaan siirtosarja olisi kyllä fiksu, mutta nyt ei oikein ole resursseja.
Ennen siirtosarjaa saatan kuitenkin hankkia pitkän perän soolokäyttöä varten. Nykyinen lyhyt perä on aivan ihana taajamaan ja pikkutielle, mutta iso maantie ei oikein ole kivaa. Nykyinen viitonen vastaa vanhaa kolmosta ...
Ohjausiskari on hankintalistalla. Jotain reilu kolmekymppiä kuplavolkkarin tarvikepalikka. Vaan olen ollut laiska ja toimii tuo noinkin.
-
Tein pienen kuvaelman aiheesta jätön muutos keulaa tiputtamalla, kun en ihan purematta niele aiempia väitteitä.
Ensimmäisessä kuvassa perus mitat. Kakkosessa keulaa liu'utettu kolmioista ja kolmosessa eturengasta pienennetty alkuperäisestä. Ja kyllä jättö pienenee. Perän nostaminen vaikuttaa samalla tavoin, kuin eturenkaan pienentäminen.
-
Tunturi TT:lle terveiset että on jokseenkin selkeä esitys aiheesta.
-
En tiedä miten Ruotsissa on säädetty mutta Suomessa ei etupyörän kokoa saa pienentää kuin yhdellä tuumalla eikä pienemmäksi kuin takapyörä. Tosin tehdasvalmisteisia pienemmällä etu- kuin takapyörällä olevia pyöriä on mutta jos viet sellaisen täällä muutoskatsastukseen joudut laittamaan vähintään saman läpimittaisen pyörän kuin takana. Johtuu yksinomaan lainsäätäjän teknisen näkökannan kapeudesta. Se ei varsinaisesti liity tähän teknisesti.
Lähtökohta, joka tuolla aiemmin tekstissä ilmeni, on että jättöä pitää pienentää noin puolella. Tuollaiset näpertelyt ovat yhtä tyhjän kanssa tavoitteen saavuttamiseksi eikä taloudellisessa mielessä kannattavia.
Soolopyörässä tuommoinen parinkymmenenen millin tasoa oleva muokkaus kyllä tulee vaikuttamaan ajo-ominaisuuksiin mutta ehdottomasti toteutustapa on hieman ongelmallinen ja on olemassa helpompikin tapa eikä tarvitse vaihtaa osia niin kovasti.
Soolopyöräasiassa on myös tullut perehdyttyä tuohon perän nostoon ja keulan laskuun: Centaurossani on portaaton ride height-säätö joka vaikuttaa alkuperäisasentoon verrattuna takapyörän korkeuden suhteen - 5 - + 60 mm ja etuputkia on tullut sujutetuksi kolmioissa suuntaan jos toiseen sekä eturenkaan profiilia vaihdetuksi. Sen verran vanhanaikainen on Centauron ohjausgeometria että sieti melkomoisen säädön ennenkuin siitä tuli epävakaa. Siitä asennosta sitten kohti lähtökohtaa löytyi se asento jossa on ollut miellyttävin ajaa.
-
Tuossa Matti käytät aika ehdotonta kieltä..
On aivan turha yrittää kikkailla keulan tai perän asennolla että jättö muuttuisi. Olen jopa kuullut väitteen että keulan pidentäminen muuttaisi jätön suuruutta. Ei muuta Guzzin tapauksessa.
-
Tässä vielä pelkkä keulan pidentäminen o asteisilla t-kappaleilla (kuten Guzzeissa).
-
Viiemisessä kuvassasi olikin jo aiemmin mainitsemani T-kappaleiden asteita vastaava 30 mm "etuotto" teleskoopin alapäässä. Useissa Guzzeissa tuota ei ole tai sitten se on luokka 5 - 10 mm. Käytännössä nollakulma ei muuta jättöä keulan pituutta muuttamalla ja jos on hieman kulmaakin niin muutos jää melko vähäiseksi eikä sillä saavuteta useiden kymmenien millimetrien jätön pienennystä.
Siksi tuonne keulakulmalaskuriin laitoin linkin. Ilmeisesti et ole kuitenkaan hyödyntänyt sitä vaan piirtänyt uutta. Sinänsä ansiokkaita piirroksia ja asia tulee näin selväksi "suurelle yleisölle".
Haluan edelleenkin painottaa sitä että keulaa pidentämällä ei useimpien Guzzien tapauksessa saa aikaiseksi juuri muuta kuin pidemmän keulan. Muutos jää nollaksi tai jopa suurentaa jättöä jos akseli on takapuolella teleskoopin alaputkea.
Perää nostamallakaan ei paljoa saada aikaiseksi. T-kappaleita muuttamalla taas pelivara kasvaa runsaasti mutta kääntösäde voi suurentua.
Mukava että asiassa tulee runsaasti näkökohtia ja ns yleissivistävää tietoa ajogeometriasta.
Mutta sivuvaunuaiheeseen tämä lätinä ei juurikaan auta vaan suhteellisen rankat rakenteelliset muutostoimet.
-
Viiemisessä kuvassasi olikin jo aiemmin mainitsemani T-kappaleiden asteita vastaava 30 mm "etuotto" teleskoopin alapäässä. Useissa Guzzeissa tuota ei ole tai sitten se on luokka 5 - 10 mm. Käytännössä nollakulma ei muuta jättöä keulan pituutta muuttamalla ja jos on hieman kulmaakin niin muutos jää melko vähäiseksi eikä sillä saavuteta useiden kymmenien millimetrien jätön pienennystä.
No tässä versiot, joissa pidennetty keula, etuakselin 5mm offsetilla. Mitat kuvitteellisesta pyörästä, mutta todistaa kyllä periaatteen silti toimivan, vaikka offsettia olisi vähemmän.
-
Kannattaa muistaa sekin, että kun tekee muutoksia olemassa olevaan pyörään,
rungon asennon muuttuminen vaikuttaa muhinkin ominaisuuksiin kuin jättöön.
Jos muutetaan kolmioita tai etupyörän paikkaa ohjausakselin suhteen, se vaikuttaa
myös ohjauksen ominaisvärähtelytaajuuteen. Etuteleskoopin ja siihen kiinnitettyjen
osien painopisteen siirtyminen kauemmas ohjausakselista lienee kuitenkin se
taajuutta pienentävä, turvallisempi suunta.
-
Kyllä minulla on täällä Suomessa ollut rekisteröity ja muutoskatsastettu Sivari jossa oli 165*65*13" etupyörä ja 175*65*14 ,takapyörä,
alkuperäinen rengaskoko oli takana 16" ja edessä 17" , joten kyllä pyörien pienentäminenkin onnistuu.
-
Minä laitoin sinulle Tunturi TT yv, mutta en ole varma läksikö se.
-
Perille tuli.
-
Kyllä minulla on täällä Suomessa ollut rekisteröity ja muutoskatsastettu Sivari jossa oli 165*65*13" etupyörä ja 175*65*14 ,takapyörä,
alkuperäinen rengaskoko oli takana 16" ja edessä 17" , joten kyllä pyörien pienentäminenkin onnistuu.
Hyvä esimerkki siitä että mitä vain lainvastaista voi mennä läpi kun asian tekee hyvin eikä kehuskele tekemisillään. Vastaavanlaisia "kusetuksia" olen vienyt katsastuksesta läpi koska katsastuskonttorilla ei ole ammattitaitoa tämänkaltaisien asioiden huomioimiseen.
Haluaisin että molemmin puolin noudatettaisiin samoja lakeja eikä tehtäisi omapäisiä tulkintoja kuten maininta: "tämä rakenne pitää olla vanhan lain mukaisesti tehty". Loksahti leuka auki tämän kuullessani mutta katsurilla nuppi punoitti jo sen verran että ajattelin antaa periksi ja sanoin joo koska lokasuojan lisääminen moottoripyörään ei ole kova homma. Leima tuli armosta kun lupasin laittaa ja kävin perästäpäin näyttämässä että lokari on. Maassamme ei ole taannehtivia lakeja. Mutta halu saada laite liikenteeseen laillisesti saattaa aikaan näitä tarpeettomia nöyrtymisiä koska katsuri haluaa vain päteä ja näyttää valtaansa.
Kieltämättä en ole persoonana kovin helppo em. kaltaiselle henkilölle ja saatan siten aiheuttaa hänelle nöyryytetyksi tulemisen tunteen koska tiedän vain asian paremmin ja olen perehtynyt asiaani. Minun kanssani ei tarvitse kinata tai väitellä: vain kuunnella tai lukea miten asia on.
-
Eikös rengaskokoa ole saanut ennenkin muuttaa? Ainakin Finlexin mukaan 2009 vuoden pykälien mukaan näin:
11 §
Pyörien ja renkaiden muutokset
1. Ajoneuvon renkaat vanteineen saa vaihtaa halkaisijaltaan tai leveydeltään alkuperäisistä poikkeaviin vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiselle ajoneuvolle tarkoitettuihin. Renkaat saa vaihtaa kuormitus- ja nopeusluokaltaan vastaaviin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 mukaisesti hyväksyttyihin renkaisiin. Renkaiden tulee mahtua pyörimään esteettä.
Ja sittemmin voimaantullut "Kopterilaki" ei ainakaan heikentänyt sääntöjä. Vai mikä tässä oli juju?
-
Matti tuop sinun Trike ratkaisu ainaski levystä rakennettuna ei taida kohtuu työllä tuossa onnistua. Nuo teleskoopin alapäät ei ole
symmetrisiä ja ainoat koneistetut pnnat on jarrusatuloitten kiinnitys pinnat ja tuossa on rengas akselin kiinnitys kierteet toisessa teleskoopin
alapäässä.
-
Tuskinpa virkamiehiä "kusetettiin" , peukalohangallinen papereita TUV hyväksymisineen helpottaa huomattavasti.
-
Matti tuop sinun Trike ratkaisu ainaski levystä rakennettuna ei taida kohtuu työllä tuossa onnistua. Nuo teleskoopin alapäät ei ole symmetrisiä ja ainoat koneistetut pnnat on jarrusatuloitten kiinnityspinnat ja tuossa on rengas akselin kiinnitys kierteet toisessa teleskoopin alapäässä.
Juuri samalaiseen keulaan tuon muutoksen tein. Se toinen muutostyyppi vaati myös koneistusta mutta silloin ratkaisu tapahtui tekemällä uudet T-kappaleet. Molemmilla tavoilla syntyy merkittävä jäton pieneneminen.
Homma alkaa siten että ensin päätetään mikä on haluttu jätön määrä ja sen jälkeen tehdään osien mitoitus. Kulmamitta, työntömitta, rullamitta ja viivain riittää mittavälineiksi. Muiksi työvälineiksi tarvitaan sorvi ja jyrsinkone lisävarusteineen. Aivan normaalia koneistustyötä. Mitoitetut piirustukset koneistajalle sekä ainekset niin osaa alkaa syntymään.
Mutta edelleenkin on keinuhaarukka paras keula sivuvaunupyörään. Niitä varmaankin on myynnissä useammallakin tuottajalla.
-
Eikös rengaskokoa ole saanut ennenkin muuttaa? Ainakin Finlexin mukaan 2009 vuoden pykälien mukaan näin:
11 §
Pyörien ja renkaiden muutokset
1. Ajoneuvon renkaat vanteineen saa vaihtaa halkaisijaltaan tai leveydeltään alkuperäisistä poikkeaviin vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiselle ajoneuvolle tarkoitettuihin. Renkaat saa vaihtaa kuormitus- ja nopeusluokaltaan vastaaviin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 mukaisesti hyväksyttyihin renkaisiin. Renkaiden tulee mahtua pyörimään esteettä.
Ja sittemmin voimaantullut "Kopterilaki" ei ainakaan heikentänyt sääntöjä. Vai mikä tässä oli juju?
Mikä tämän keskustelun lopputulema on? Eli saako pyöräkokoa muuttaa vai ei? Konsensusta ei näy muodostuneen. ;) Itselläni on Caliin varattuna offsettiin pinnattu 4,25" x 15" takavanne. Rengas ei vain mahdu vielä pyörimään kun swingi on tiellä. Kun swingistä rälläköi palan pois, lain kirjainta on ilmeisesti noudatettu. :)
-
Ei kai tuolle mitään estettä ole.
-
Täällä on kovasti keskusteltu etujätöstä. Keulakulmalaskuri näyttäisi olevan suunniteltu ainoastaan jäykkäperäisille. Se ei huomioi mitenkään perän korkeusaseman muutosta. Perän korkeusasemahan vaikuttaa jättöön kun T-kappaleissa on rakea. En osaa sanoa, kuinka suuri merkitys tällä on käytännössä mutta minulla on varattuna Caliin leveä keula 6 asteen rakella. Keula on pari senttiä lyhyempi kuin orgis-T-kappaleiden kanssa, koska yläputkien päät kiinnittyvät T-kappaleisin korkeammalla. Lisäksi loivempi keula laskee etupään korkeutta lisää vähintään sentin ellei pari. Tämähän täytyy luonnollisesti kompensoida takapäätä laskemalla. Keulaputkilaskurilla ei voi tällaisia "koelaskelmia" tehdä. Korjatkaa jos olen väärässä.
http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
-
Eturenkaan halkaisija ei saa olla pienempi kuin takarenkaan halkaisija. Yleensä kuitenkin puhutaan vanteen tuumakoosta. Leveydestä ei mitään. Rengaskoon muutos menee katsastuskonttorin kautta muutoskatsastuksena. Trafin tietoihin merkitään uusi rengaskoko renkaan mitoilla: leveys, profiili ja vanteen tuumakoko. Kannattaa myös yrittää saada "vaihtoehtoinen rengaskoko". Toisinaan se merkitään mutta katsuri voi päättää toisin.
Muistaakseni yhden tuuman muutoksen saa helposti läpi. Isompi ero voi olla vaikeampaa jos siihen ei ole selkeää ja perusteltua syytä.
Kun katsotte Rekisteröintitodistuksen tekniikkaosaa niin siellä alareunassa mainitaan sallitut rengaskoot. Monet vaihtavat kokoa mutta vähät välittävät siitä Trafille asti tiedottaa. Toiset eivät halua että joutuu tienvarsitarkastuksessa kärähtämään. Kärähtäminen vaatii myös huomiokykyä viranomaiselta. Ilman rengaskoon katsomista ei välttämättä erota matalaprofiilista 18-tuumaista korkeaprofiilisesta 17-tuumaisesta ulkomitan puolesta. Voi jopa 17-tuumainen olla halkaisijaltaan isompi.
-
Laskin halkaisijat 110/90-18 ja 150/90-15 renkaille: 65,5 ja 65,1 cm. Eturengas on niukasti isompi, ainakin jos ei ole kovin kulunut. :)
-
Jousiperäisessä on kyse aina siitä että keulan asetukset muuttuvat hieman kun perä joustaa. Kun itse olen laskeskellut niin otan takapään korkeuden sen mukaan minkä arvelen olevan jousituksen normaalipainuma kuormattuna. Siksi tuo jäykkäperäversio antaa kohtuullisen tarkan tuloksen.
Voi tietysti haarukoida äärivälit jousituksessa mutta harvoinpa ajetaan ilman painumaa. Myös keulan jousto muuttaa hiukan kulmia ja jättöä. Riippuu siitä paljonko on eroa ohjausakselin ja teleskooppien kulmalla. Siis silloin kun ylä- ja alakolmiolla on eri mitoitus. Guzzissa tyypillisesti on vakiona yksi yhteen.
Parasta tuossa laskurissa on että se siinä näkee kunkin muutoksen vaikutuksen selkeänä muutoksena ja vielä sen mitä arvoja voi tai kannattaa muuttaa ennen kuin muuttaa niitä.
Juurikin annatin kaverille "päin korvia" kun oli pyörästään rälläköinyt emäputken irti ja sitten hitsannut sen puikkohitsillä ja satunnaisilla latanpaloilla todella loivaan kulmaan. Mutta kovapäinen hän on. Jatkaa pitkäkeulaprojektiaan tutkimatta asiaa ensin. Ei ollut tehnyt mitään mittauksia etukäteen.
Normaalisti valitsen jätön suuruuden ja sitten katson laskurilla mitä kohtia pitää muuttaa. Tuossa aiemmin esillä olleessa triken ohjauskulman muutoksessa piti toimia toisin. Jos olisi ollut kyse sivuvaunupyörästä niin ratkaisu olisi ollut aivan eri vaikka jättö olisi sama.
-
Itse taas tein laskelmia, koska muistaakseni laissa on maininta etujätön suuruusluokasta (en ole tätä tarkistanut). Funtsin myös tietenkin pyörän mahdollista ajettavuutta. Kun takajousitusta laskee suurinpiirtein saman verran kuin etupäätä, antaa laskuri oikean tuloksen. Oman Calini teoreettinen jättö on näin laskettuna 68 mm. T-kappaleiden alapään offset on sama kuin orgis-kappaleilla eli 65 mm. Yläpäässä offset on 40 mm.
-
68mm on vähän lyhyen puolella jätöksi. Saattaa tulla ketterä kääntyilijä. Kapealla tangolla saattaa tulla nopeita tilanteita.
-
Mistähän tuo eturenkaan kokorajoitus on jäänne? Varmaan 90% katupyöristä, joissa eturengas ja takanen ovat 17" vanteella ovat juuri niin päin, että eturengas on pienempi. Vai tarkoitetaanko tuolla säännöllä vannekokoa? EI siinäkään järkeä ole. Metsät eivät ole täynnä 80-luvun sportteja, jotka ovat riistäneet kuskinsa käsistä pusikkoon.
-
Mistähän tuo eturenkaan kokorajoitus on jäänne?
Osuit juurikin oikeaan. Kyse on jäänteestä aiemmasta asetuksesta jossa määriteltiin eturenkaan koko em. tavalla "ettei mitään kottikärryn renkaita ryhdytä käyttämään".
Kyse on tietenkin keulakulmien ohella siitä että riittävän isoläpimittainen etupyörä on vakaa vauhdissa vaikka esimerkiksi jättö olisi lyhyt. Tehdasvalmisteiset ovat eri kategoriaa lain silmissä kuin muunnellut tai omavalmisteet.
Jätön suuruuskin on jossain pykälässä mainittu. Maksimiarvoa ei saa ylittää. Kuitenkin eräissä tehdaskustomeissa kyseinen mitta ylitetään reilusti. Mutta sallitaan kun on tehdastekoinen.
Etujättö on pykälien mukaan 50 - 100 mm. Se ei ole kuitenkaan ainoa ajettavuuteen vaikuttava seikka. Tämä on alkanut selvitä jo lainlaatijallekin ja siksi ajokokeessa hyväksyttävän tuloksen voi saada muillakin mitoilla. Yleensä isommilla arvoilla.
-
Jos en väärin muista, niin vanhassa Intruderissa jättö oli jotain 140mm plussa puolella. Eivät toki käyttäneetkään vakio set upilla kovin kapeita tankoja. Ei olisi varmaan jaksanut kovin kauaa ohjastella kapoisella.
-
Mitähän lienee ohjauskulmat MGX-21:ssä kun pyörässä tarvitaan ohjaustehostin äärialueiden keventämiseksi?
-
Jos sillä kompensoidaan isomman etupyörän hyrrävaikutusta. Tosin ohjauksen äärialueilla ei olla silloin, kun hyrrävaikutuksia on läsnä. Mahtaa olla raskas käänneltävä.
-
Epäilenpä samaa ongelmaa jota esiintyy joidenkin custompyörien ohjauksessa.
Niissä pyrkii kääntymiskulman suuretessa hitaassa nopeudessa ohjaus yliohjaamaan. Ensin ohjaus tuntuu kevyeltä mutta käännön lisääntyessä pyrkii ohjaus "haukkaamaan" eli kääntyy itsekseen ääriasentoon. Tällainen ohjaus on kevyt hallita muissa vauhdeissa paitsi hidasajossa jossa taipumusta joutuu vastustamaan käsivoimin. Epäilen vahvasti että MGX-21:seen on tämän taipumuksen, tai täysin vastakkaisen ominaisuuden, vuoksi laitettu ohjaustehostin tekemään äärialueiden keventämisen ajossa.
Jotain voisi päätellä jos tietäisi ohjakulmien arvot: ohjasakselin kulma, teleskooppien kulma, niiden etäisyys ohjausakselista, keulan pituus ja jättö, noin aluksi. MGX-21 omaa todennäköisesti eri runkomitoituksia kuin edeltävät California 1400 -mallit.
Omassani ohjaus on varsin looginen koko kääntöalueeltaan eikä ole erityisemmin raskas hidasajossakaan. Tosin aivan hitaassa vauhdissa muuttuu lievästi epävakaaksi. Juuri siinä kun on jo pysähtymässä. Tulee ylimääräisiä ja laajoja keulan kääntöjä tasapainon saavuttamiseksi.
-
Äkkiä kuvia vertaamalla keulakulma olisi Fortressissa loivempi ja onhan etunen isompi.
-
Suomen Motorradissa oli maistiaisajo MGX-21:sestä. Siinä mainittiin joitain mittoja mutta en muista niitä....
-
Tuolta löytyy myös testi - ihan hyvän arvostelun sai pyörä.
http://www.motorcycle.com/manufacturer/moto-guzzi/2017-moto-guzzi-mgx-21-flying-fortress-first-ride-review.html
Sieltä löytyy myös vastaukset kysymykseen:
"Mitähän lienee ohjauskulmat MGX-21:ssä kun pyörässä tarvitaan ohjaustehostin äärialueiden keventämiseksi?"
Wheelbase 66.7 in.
Rake 27.8°
Trail 4.9 in. (= n.124,5 mm)
Tuo "ohjaustehostin" on kyllä minusta enemmänkin vaimennin - jousikuormitteinen kylläkin.
-
Tuo "ohjaustehostin" on kyllä minusta enemmänkin vaimennin - jousikuormitteinen kylläkin.
Tuo tehostimesta kirjoittaminen voipi olla käännösvirhe. Olisiko sana "avustin" paremmin kohdallaan.
Viittaa siihen että ohjauksen saaminen ketteräksi on tehnyt aiemmin esittämäni ilmiön eli ohjauksen haukkaamisen. Silloin se on helppoa eliminoida jousella.
-
Ja vaimentimella ylipäänsä. Vaimentaa ne nopeat liikkeet, muttei vastusta normaalia, hidasta kääntöä.