Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Ikkala - Joulukuu 19, 2015, 23:56:59 ip
-
Joku jo kyseli että meinaanko vaan laiskotella talven. Eihän se onnistu kun Guzzeja on tallissa... Tässä talven pääprojekti eli California2 -86.
Tuossa calissa mitään ajamista estävää vikaa ollut mutta tulipa mieleen että tehdään kunnollinen 30v huolto niin menee taas seuraavat 30 vuotta. Ja jos tällä lähtisi Mandelloon syksyllä. Kytkin siinä on välillä takkuillut sen jälkeen kun sen vaihdoin. Se pitää tutkia. Samaten laatikon takakansi ja vapaavalon anturi tihkuu pikkusen öljyä. Ne pitää tiivistää ja tutkia laatikon kunto samalla. Pytyt käyttää irti. Iskarit molempiin päihin uusiksi. jnejne.
-
Jakoketjun ja kiristäjän jo vaihdoin. Vanha oli se alkuperäinen manuaalisäätöinen laahari. Jota ei oltu koskaan säädetty mutta eipä siinä säätövara enää olisi riittänytkään. Nyt on uusi ketju ja kiristin, maksoi huimat 55€. Ennen noissa kiristäjissä muuten luki Stucchi, nyt Millepercento. Luulisi että laatukamaa.
-
Jossain vaiheessa oli arveluja että tuon tyyppinen kiristin rasittaisi öljypumppua. Esittäisin vastaväitteen: pumpun kaksirivinen neulalaakerointi on melkoisen järeä. Mutta neulalaakerin kuntoon on syytä kiinnittää huomiota. Myös laakerin ulkokehä voi olla väljä pesäänsä ja pääsee liukumaan ulospäin. Asia joka on omiaan kuluttamaan laakeria.
Niissä malleissa joissa ei ole neulalaakerointia vaan liukulaakerointi on syytä vilkaista laakeroinnin kunto n. 50.000 km välein ja miksei useamminkin. Itselle olen teettänyt liukulaakeroinnin 80.000 km kohdalla Leimanin Jannella. Nyt laakerina on kovempaa laatua olevaa alumiiniä. Ennen laittoa akselissa oli melkoinen klappi ja akselilla oleva ensiöpyörä oli kalvanut hiukan pesäänsä ja lohkon kylkeä. Seuraavaksi on pumppu vaihdettava.
-
320 k alkuperäisellä pumpulla takana. Pitäiskö katsoa sisään varmuuden vuoksi? Jakoketjulla on nyt menty 230k, kiristin on edelleen alkuperäinen, samoin pyörät.
-
Löytyikö Millepercento ketju ja kiristin Suomesta vai Dinseltä?
Olis omassakin samat palikat vaihtoa vaille.
-
Itselle tuli Stein Dinseltä kahdessa arkipäivässä: tilaus ja maksu pe. iltana ennen saunaan menoa ja tiistai-iltapäivällä paketti kourassa. Taitavat tehdä töitä lauantaisinkin.
Tilaus sisälsi mm ketjun ja kiristimen. En ole katsonut mitä kiristimessä lukee mutta tilatessa se kulki nimellä Stucchi. Loppujen lopuksi kumpaakaan ei tarvinnut vaihtaa mutta keväämmällä tulevat moottori ja vaihteisto peruskunnostettavaksi ja siihen voi olla tarpeen.
Tilaan aina mieluimmin osia "varman päälle" niin ei jää homma kiinni mistään pikkuasiasta.
-
Mulla kesti SD:n tilauksen kotiinjuoksu varmaan neljä viikkoa tässä syksyllä. Vaikka kamat oli sivun mukaan hyllyssä..
-
On mullakin ollut vaihtelua toimitusajoissa mutta yleensä tilaukset ovat tulleet samalla tai seuraavalla viikolla. Pyrin tekemään isoja tilauksia ja harvoin että rahtikulut jäävät alhaisemmiksi per tuote. Yli tonnin tilauksia ei ole vielä ollut tarve tehdä. Mutta noin 500€ tilaus ei ole ollut harvinaisuus. Myös muiden harrastajien kanssa olen tehnyt kimppatilauksia. Muille en ole tilannut mitään.
-
Tuossa ei juuri kannattanut tehdä kimppaa, kumit ja jotain pientä tilasin. Niin naurettavan halvat kuluineen, että kyllä mun lompakko sen tällä kertaa kesti.
-
Turhaa tuli taas nuo pytyt otettua irti. Ei mitään uusittavaa. Nostajat ok, männänrenkaat ok. Hoonausjäljet näkyy pytyissä eikä rappuja tunnu kynteen. En viitihe edes mittailla. Venttiilit otan vielä irti ja katon ne ja ohjurit jonain päivänä.
-
Tuohon voi vaan todeta, että turhaa on korjata ehjää 8)
-
Jos sen verran kuitenkin että otat ylimmän männänrenkaan irti ja laitat sen sylinteriin niin saat selville onko männänrenkaan päiden välys vielä 0,4 millin tietämillä. Itsekin noita purkaneena ja todenneena että onpas hyvässä kunnossa mutta männänrenkaat ovatkin kuluneet. Sitä ei silmällä näe.
-
Näkyisi se väljyys renkaiden välikannasten mustumisena, jos olisi siis renkaista väljä. Tuo mäntähän on kuin laatikosta nostettu.
-
Usko pois, ei välttämättä näy. Asiasta aivan tuoretta kokemusta. Tosin vain ylin rengas oli kulunut mutta saman tien laitan koko setin kuntoon. Se päittäisvälyksen mittaus on niin helppo ja nopea homma että ei sitten jää mitään epäselvää. Voivat ne renkaat olla kuluneet hieman muutenkin niin uudet täyttävät jälleen männänrengasuran paremmin. Toiminnan kannalta kuitenkin yksi oleellisimmista osakokonaisuuksista.
-
Matin jutun "isolohkoisen virranjakaja" innoittamana otin jakajan eilen pöydälle. Akselia pyöritellessä tuntui jurinaa. Purkaminen paljasti että ylempi laakeri oli ruosteessa ja pyöri selvästi takerrellen. Kannattaa tarkistaa sekin aina 30 v välein.
Mistähän alapään rattaan niitin rakentaisi. Sopivasta pyörö"tangosta", hitsauslangasta vai löytyyköhän sopivaa valmista niittiä kaupasta ?
-
Jos alkuperäinen rattaan sokka irtosi suht ehyenä mutta on nyt lyhyt niin tee rattaan reiän reunoihin viisteet molemmin puolin ja laita alkuperäinen takaisin. Viisteisiin sen päätä on hyvä naputella "tatiksi". Siirtyy sekin homma ainakin 100.000 km päähän jos vaikka vielä kauemmaksikin.
Jos taas teit sokan poiston poraamalla niin kovasta alumiinilangasta saat korvaavan tapin. Virranjakaja ei kauheasti voimaa tarvitse. Varmaan tässä on otettu huomioon että jossain vaiheessa huoltamaton keskipakosäädin lyö jakajan jumiin ja rikkoo nokka-akselin jos ei ole murtosokkaa?
Jakajan vaihto tai korjaaminen on helpompi ja halvempi homma kuin vaurioituneen nokka-akselin ja lisäksi jakajan vaihto.
-
Arvasin että Matti vastaa. Kyllä se sokka ehyenä, mutta niitin kantaa lyhyempänä lähti. Tuo upottaminen on hyvä neuvo. Kiitos taas
-
Jos sen verran kuitenkin että otat ylimmän männänrenkaan irti ja laitat sen sylinteriin niin saat selville onko männänrenkaan päiden välys vielä 0,4 millin tietämillä. Itsekin noita purkaneena ja todenneena että onpas hyvässä kunnossa mutta männänrenkaat ovatkin kuluneet. Sitä ei silmällä näe.
No juu. 0.5-0.55 oli päiden väli eli justiin mun kirjojen antaman asennusvälyksen 0,45 yli. Taidan uusia kun täysi rengas-satsi maksaa 35€ per puoli. Ei ihan kamalan kallista.
-
Puhku koneessa paranee ja vaikuttanee öljynkulutukseenkin sekä ehkäisee osaltaan palotilan osien karstoittumista kun männänrenkaat ovat tiiviit.
Myös huohotusjärjestelmä pääsee vähemmällä.
Tarvinnee lyhyen sisäänajon että uudet osat asettuvat.
Jos nuo ovat alkuperäiset männänrenkaat ja välys vasta puolen millin tietämillä niin hyvin ovat kestäneet! Ilmansuodatus ja seos ovat olleet kohdallaan.
Imuventtiilin ohjurit ovat omissa "ikuisuusmoottoreissani" olleet ne kuluneemmat kun taas pakoventtiilien varsissa on ollut enemmän karstaa. Mulla on nyt yhdet kannet moottorikoneistamo Häihälässä. Pajan johtaja ja ainoa duunari sanoi osia tarjotessa että voi hieman kestää ennenkuin venttiilijohtimet on vaihdettu ja seetit ja venttiilit koneistettu. Viittasi useisiin keskeneräisiin ja alkamattomiin töihin. Itse lupasin tehdä loppuhionnat mikäli tarpeen.
Väljä venttiilinohjuri aiheuttaa kilkattavaa käyntiä ja lisäksi huonoa tiiveyttä. Myös öljyä pääsee ohjurin kautta koneeseen. Erityisesti imuventtiilin ohjurin vuoto aiheuttaa karstaisuutta. Pakoventtiilin puoleinen vuoto karstoittaa venttiilin varren ja runsaanpana tuottaa rasvaista nokea pakoputkeen.
Jos kannen imupuolen kanavassa on seinämillä karstaa kertoo se että imuventtiili ja/tai sen ohjuri vuotaa tai moottorin säädöt ovat pahasti pielessä. Imuventtiilien kunto on helppo tarkistaa ohimittauksella tai jopa vain katsomalla imukanavaan. Tällöin kaasutin/läppärunko ja imukurkku pitää irrottaa. Ohjurien välystä ei voi muutoin havaita kuin välillisistä oireista tai purkamalla.
Taanoin purkamani Libanoninkone oli jo kulumisessa pitkällä: männänrenkaiden päiden välys yli millin! Myös sylinterin seinämät olivat huonossa kunnossa ja männissä kiinnileikkautumaa mutta laitoin kuitenkin nippuun uusilla männänrenkailla. On mielenkiintoista nähdä onko siitä vielä moottoriksi vai kalahtaako jumiin hetikohta käynnistyksen jälkeen. Moottorin nykyhistoria kulkee blogissani nimellä Varamoottori.
-
Pakoventtiilin ohjuri tuosta oli välystynyt. Toisessa, molempia kansia en viittiny purkia kun joka tapauksessa menee näköjään koneistamolle. Imupuolen ohjuri oli tivis.
Venttiileihin liittyen, onkohan tuo kuinka työläs ja sitä kautta arvokas operaatio jos koneistaja istuttaa isommat venttiilit? Eli imu 41-->44 ja pako 36-->37.
-
MotoJussin Jackaliin tein yhteistyössä JLM:n kanssa vastaavan muutoksen. Venttiilien mittoja en muista mutta mutta minun osalleni jäi kanavien ja mäntien koneistaminen venttiileille sopiviksi. Melkoisen määrän ns. viripurua poistin kanavista ja hieman männistäkin. Guzzin konekonstruktiosta johtuen männän paksuin kohta osuu juuri venttiilien kohdalle toisin kuin rivimottorissa.
Kannen kanavien isoksi rassaamisessa pitää huomioida muodon lisäksi myös se että ohuin kohta on imu- ja pakoventtiilien jousten alla olevien suvennysten ulkosyrjässsä. Siellä ei ole kovin montaa millimetriä ainesta. Että tarkkana kun siitä kohtaa pyörivällä viilalla päästelee. Suosittelen käyttämään työvaiheen aikana myös kokohaalaria hupulla maskin kera. Muutoin piikkisiä lastuja löytyy paikasta johon niitä viimeksi haluaisi.
Yllättäen seetirenkaita ei tarvitse vaihtaa isompiin vaan koneistusvaraa löytyy yllättävän paljon. Kyse oli 1100 Jackalista.
Kolmosessa voi olla erilainen mitoitus mutta kyllä siinäkin näyttäisi pari milliä puolelleen olevan varaa. Seetirenkaita ei kuitenkaan parane ohustaa liikaa sillä ne ovat lämpösovituksella kannessa.
Venttiilien osumisesta toisiinsa ei liene vakionokalla vaaraa.
Koneistaja ottaa tietysti osansa mutta venttiilien koolla ei liene suurikaan vaikutus hintaan koska joka tapauksessa seetejä pitää koneistaa. Nyt vain koneistetaan enemmän. Siinä ero. Hintaa tulee kanavien avartamisesta jos jätät senkin kansityön tekijän tehtäväksi. Hidasta hommaa ja alkoholia kuluu paljon.
Avartamisesta ei liene kuitenkaan suurta iloa jos ei pakoputkistoakin muuteta samassa suhteessa. Nokka-akselin ajoituksen ja noston muuttaminen lienee asiassa merkityksellisintä jos lisää potkua haluaisi. Itse keskittyisin väännön parantamiseen. Väliputki pakokäyrien väliin.
Kaasuttimet voinevat olla vakiot suutintamisesta huolimatta: hyvä käynnistyvyys ja parempi vääntömomentti alakierroksilla syntyy hieman ahtaalla kanavalla kuin kovin väljällä röörillä.
MotoJussilla saattaa olla jopa aikaa vastailla omiaan tähän pikaisesti kun on kuulemma juurikin joutoajalla Tallinnassa makumatkalla.
-
On pakopuolella niin maltillinen muutos, että ei tarvi kun sitä normaalia avarrusta putkeen. Höllemmin puhaltavat vaimentimet riittävät.
Imupuolella sen sijaan, jos haluaa saada tuosta jotain irti, kannattaa panostaa. Vaikka vähän laskeskelee oikeata kaasarikokoa, että rittääkö vakio ja filtteri hengittäväksi. Pumpulliset kaasarit kun laittaa joka tapauksessa, niin arkikäyttö ei heikkene. Huolellinen säätö päälle, niin voi arvailla kannattiko. Veikkaus: kyllä.
-
Eiköhän tuossa ole jo isohkot kiihdytyspumpulliset kaasuttimet ihan vakiona? Ainakin minun Californioissa on olleet sellaiset. Alkuperäinen suodatin on iso pinta-alaltaan ja imukotelo tilava että kyllä sieltä puolen ilmansaanti on turvattu. Jos kovin ryhtyy imupuolta muuttamaan vaatii se nokka-akseliinkin muutoksia tai päinvastoin.
-
Helposti käy niin että alakierroksilla imukanavan virtausnopeudet jäävät liian pieniksi ja täytös siten huonommaksi kuin nykyisellään???
-
Helposti käy niin että alakierroksilla imukanavan virtausnopeudet jäävät liian pieniksi ja täytös siten huonommaksi kuin nykyisellään???
Näinkin asian voi ilmaista mutta siinä on vain osittaistotuus. Jossain vaiheessa imupuoli käy ahtaaksi virtaukseltaan mutta se vaatii moottorilta muutakin kuin venttiilien suurentamisen.
Alakierroksilla virtaus imukanavassa on sykkivä ja painevaihtelua esiintyy jyrkästi. Sopivalla kierrosluvulla siitä on hyötyä mutta se on aika kapealla alueella. Kun kierrokset nousevat niin sykkiminen vähentyy ja virtaus tasaantuu ja nopeutuu jolloin virtauksessa on itsessään massaa sen verran että sylinterin täyttö tehostuu. Kierrosten noustessa jossain vaiheessa se ei enää riitä ja teho ei enää nouse vaikka kierrokset nousisivatkin vielä hiukan. Silloin kyllä mennään jo Guzzille epätyypillisille kierrosnopeuksille.
-
Eiköhän tuossa ole jo isohkot kiihdytyspumpulliset kaasuttimet ihan vakiona?
Ei ole. Tuossa on vielä ne kali kakkosen vakiot kantikkaat 30 milliset. VHBT vai mikä se oli.
Noi venttiilikoot mitä haikailin on vakiot 1100 calin venttiilit eli ne mitkä mulla on "cafecalissa". Samaisesta aparaatista ajattelin pölliä 36 dellortot. Ja siihen taas isommat kaasarit mutta se on jo eri tarinaa.
-
Tämä selvä. Useimmiten Cali Kakkosissakin näkee pyöreitä kiihdytyspumpullisia. Mutta jos en ihan väärin muista niin mulla oli Cali T Kolmosessa kantikkaissakin kiihdytyspumput mutta ne sijaitsivat kohokammioissa. Nyt ne palvelvat 850GT:ssä Nurmon kylän puolella. Olivat vähän ajetut.
Vilkaisehan vielä sinne neulaputken alaosaan.
-
Pitää noilla kuutioilla ja Calin pitkillä imukanavilla tehdä sika paljon pieleen, että virtaus seisahtuu. Niiden 36:ten pumput lienee säädettävissä? Sillä saa jo paljon apuja.
-
Pesin ja puunasin kaikki laatikon osat löpöllä ja jarrukliinerillä. Rautaa ei ainakaan tarvi uusia. Viitosen rattaatkin kun uudet. Kaippa tuo on niin lussu moottori ettei se paljoa vetopuolen päälle käy.
Laakereita pitää vähän miettiä, ainakin ne isot voisi uusia kun nyt on auki.
-
Sysäysvieterikin ehjä. Sillä ja takanavan kumivaimentimella on merkittävä vaikutus rattaiden kestoon. Ja tietenkin reippaalla kaasun käytöllä. Köröttely tulee ajan mittaan kalliimmaksi.
Teillä taidetaan syödä jonkinverran jäätelöä? Mulla on vaan maustamattoman jukurtin kippoja.
-
Meillä olisi Pilttipurkkeja. Ovat vaan hivenen pieniä oikeisiin remontteihin.
-
Läpikuultavat jätskipurkit ovat mainioita pikkutavaroiden säilytykseen.
Myös vanhoja syviä sähköuunin pullapeltejä kannattaa väijyä "alusastioiksi" purkutöihin.
-
Kaikki venttiilit ja ohjurit uudet. Pakopuolen ohjurit oli kovin väljät. Saa nähdä kuinka paljon ne teki kolkutetta. Osat halpoja, koneistamon lasku ei.
Laatikkoon uusin kolme laakeria,kaksi ihan varuiksi ja yksi takerteli. Muuten samat romut takasin.
Kytkintä en taida jaksaa avata, sillä ole ajettu vasta kun alle 50tkm. Painelaakeri oli heikolla, sillä se kytkin taisi välillä olla outo.
-
Nätti kansi. Kalvattiinko seetejä paljonkin?
-
Mistäs Ikkala hommasit venttiilit ja ohjurit ?
-
Dinseltä. Otan nykyään melekeen kaikki osat sieltä.
Niin ne venttaalit tuli sitte kuitenkin ihan vakiokokoiset.
-
Pienemmistä ei ole muuntokokemusta mutta 1100 koneen kansien suhteen on helppo suurentaa venttiilikokoa koska seeteissä riittää varaa koneistaa isommiksi. Itse en muista minkä kokoiset venttiilit laitoin mutta MotoJussilla lienee asia paremmin muistissa.
-
Saman jutun tein viime keväänä, uudet venttiilit Dinseltä ja OMK hylsäsi alkuperäiset ohjurit. Hylsät ja työt maksatti jotain pari satkua. Minusta ei pahakaan, mutta toimitusaikaa oli silloin kolmisen viikkoa. Mittasin ihan uteliasuuttani vanhojen venttiilien varret, suurin kuluma oli luokkaa 0.1 mm mutta ihmeen pyöreitä olivat vielä kaikki.
-
Irtomoottorin kansiremontti on vielä tilauksessa. Vein kansityöyrittäjälle laitettavaksi. Sanoi päällikkö että menee harrastelaitteet jonon viimeiseksi. Aina ammattilaitteiden remontit edelle. Tässä ootellaan. Kuukausi mennyt. Vielä ei ole hätä. Kuukauden ja muutaman viikon päälle voin vielä vartoilla. Sitten haen osat omalle verstaalle ja teen itse. Onnistuu se niinkin.
Uudet ohjurit laitetaan mutta vanhat venttiilit. Siivouksen jälkeen olivat varsin hyväkuntoisen oloiset ja koneistusvaraa riittää. Ajokilometreistä en tiedä mutta arvioisin muusta kunnosta päätellen että noin 100.000 km ehkä olisi takana. Männänrenkaat olivat kokolailla kulumarajan maksimissa ja öljykarstaa oli kannessa hieman. Vasen pytty käynyt rikkaammalla. Jatkossa seokset ovat paremmin kohdillaan.
Vaihtoon menivät männänrenkaiden ohella kiertokankien alapään laakerit ja kaikki nostimet. Blogissani on aiheesta juttua jos kiinnostaa.
-
Dinseltä. Otan nykyään melekeen kaikki osat sieltä.
Niin ne venttaalit tuli sitte kuitenkin ihan vakiokokoiset.
olikos nuo ohjurit vakiokokoiset ? SD:llä niitä näyttää olevan eri mitalla olevia.
-
Venttiilinohjureita lienee muutamaa läpimittaa. Liekö sitten venttiileitä. En ainakaan tiedä että miksi olisi eri läpimittaisia kun venttiilin varsia ei pidetä tapana ohentaa. Tai en ole moisesta ainakaan kuullut.
Off topic: Näkyy olevan Tampereella S-D:ltä viime viikolla tilaamani osat. Koskahan ovikello soi?
-
En löytänyt SD:ltä kuin yhtä ohjuria?
-
Jumanlaade että käy nätisti kun nokkaketju ei roimi lohkoon eikä venttiilit heilu ohjureissa!
Seuraavaksi etuhaarukka paloiksi ja ohjauslaakerit vaihtoon, hätinä saa sarvia enää käänneltyä.
-
Älä nyt kaikkea korjaa.... ensi talveksi joudut hommaamaan taas uuden .. :D
-
Eihän se homma siihen lopu että on kaikki viimeisen päälle kunnossa. Se on hyvä pohja ryhtyä parantamaan.
Parantaminen on taas suhteellinen asia mitä pidetään parantamisena: parempia ajo-ominaisuuksia, enemmän voimaa, näyttävämpää ulkonäköä.
Kussakin hommassa on arvaamattomasti töitä ja mitä lähemmäs täydellisyyttä pääsee sitä suurempia pitää panostukset olla joten aivan lähellä täydellisyyttä olematon parannus vaatii äärettömän vaivannäön. Siksi sitä täydellistä ei ole vielä tehty.
Nojoo, jokaisella on oma "täydellisyytensä" toisille riittää vähän, joillekin ei mikään.
Tuossa yksi tontilla poikennut H-D:n omistaja mainitsi eräästä projektistani että olenpa nähnyt paljon vaivaa. Kysyin onko se hänen mielestään hieno. "Jos se olisi Harley niin se voisi olla, nyt se on vain kasa osia joilla ei ole arvoa".
-
Sehän on vaan kiinni siitä, minkälaisen maalin itselleen asettaa. Tekniikan pitää omasta mielestä olla tikissään. Muut osiot seuraavat sitä.
-
<snip>
Tuossa yksi tontilla poikennut H-D:n omistaja mainitsi eräästä projektistani että olenpa nähnyt paljon vaivaa. Kysyin onko se hänen mielestään hieno. "Jos se olisi Harley niin se voisi olla, nyt se on vain kasa osia joilla ei ole arvoa".
Olipa ääliömäinen kommentti - ääliöltä.
-
Ääliö tai ei. Hyvät naurut hän kavereiltaan lohkaisi. Ajoi muuten samankeväistä 883:sta. Ekaa moottoripyöräänsä. Siksi en viitsinyt edes sanoa mitään ettei itsetunto kärsisi kun oli noin hyvän kaupasta rahalla hankkinut. Eiköhän maailma laahaa.....
-
Motor cyclessä oli taannoin testi,johon osallistui harrikka ,ja vastaavia japanilaisia ja loppukaneettina sanottiin,että California oli oikeastaan väärässä seurassa,oli liian urheilullinen.
Kyllä 883:n ja yleensä harrikkakuskien pitäis olla hiukka varovaisempia lausunnoissaan,ainakin guzzin suhteen.
Guzzissahan ei ole kun kolme asiaa paremmin kuin harrikassa: Kone,Runko ja Kokonaisuus.
-
Monet harrikka-mienet eivä edes tunnista tuota 883:sta harrikaksi :)
-
Monet harrikka-miehet eivä edes tunnista tuota 883:sta harrikaksi :)
Onhan se ihan perus-Harley, vuodesta 1957 alkaen.
Tuleepa mieleen Tekniikan Maailman (3/2015) 40.000 km käyttötesti Harley-Davidson Electra Glide Ultra Classicista, vapaasti lainaten: Missä ovat tehot? No ei se teho, mutta se VÄÄNTÖ! Mikä vääntö? ;D
-
Monet harrikka-mienet eivä edes tunnista tuota 883:sta harrikaksi.
Tiedän ilmiön. Jotkut isolohko-omistajat tytöttelevät pikku-sportsterin omistajia. Sukupuolesta riippumatta.
Myöskään V-Rod ei ole puritaanien mieleen saati kiinalaiset Street 750 ja 500. Tässä kokolailla likellä on kaverin H-D liike ja siellä käyn hengailemassa ja joskus ostoksillakin (Vain varaosia.) niin päällikkö kertoi V-Rodin puutteesta esittelypyörien rivissä että se ei ole se pyörä joka myy ja joka sen haluaa niin tilataan mutta Street mallien osalta on tullut ylhäältä ohje että ne pitää olla näytillä ja koeajettavissakin tarvittaessa. Niillä vedetään asiakkaiksi nuorempaa väkeä ja naisia. En ole ajanut mutta tuttu H-D-omistaja sanoi ajaneensa Street 500:n ja kertoi sen olevan yllättävän pirteän kokoisekseen. Mutta mieheltä menee kunnia jos sellaisella aikamies liikenteessä nähtäisiin.
H-D:lla on siis sisäinen imago-ongelma. En tiedä sitten miten muualla maailmassa mutta Suomessa palvotaan kokoa ja perinteitä.
Vielä Sportsterista: Niitä myytiin yhteen aikaan siten että 883 perumallista tehdään kaupat ja mukaan tulee pahvilaatikossa 1200cc konversiosarja kaupantekijäistä. Päällepäin tavis eikä liikenteenvalvoja saati verottaja tai vakuutusmyyjä/-tarkastaja ei muutosta erota. Siksipä en tiedä kenenkään niitä katsastavan isompaan kokoon.
Sinänsä hyvä vastaisku siihen nähden että kyseisellä merkillä ajavia piinattiin poliisin toimesta varsin runsaasti aikoinaan.
Itsekin tuon kyttäyksen kohteeksi jouduin. Olin tulossa toukokuisena la. iltana melko myöhään Juupajoelta Mänttään päin Centaurolla EAK-kurssilta. Lylynkankaalla oli poliisit pysäyttämässä. Kyselin pysäyttämisen syytä. Epäilivät ylinopeudesta. Pyydettiin siirtymään auton takapenkille. Katsoivat ajokortin ja tekivät siitä muistiinpanoja. Seuraavaksi kysyttiin että mistä tulen ja mihin olen menossa. Sanoin olevani vain ajelemassa kun on niin nätti yö (Melkein pakkasta ja palelin. Autossa oli lämmin.) Tämä ei riittänyt vaan halusivat tarkemman tiedon. Hieman tarkensin että Juupajoelta Mänttään. Sekään ei oikein ilmeistä päätellen riittänyt.
Seuraava kysymys sitten yllätti täysin: Mistä olet varastanut tuon harrikan? Kysyin että tuoko joka on tuolla pysäkin toisessa päässä pimeässä? Niin, juuri se! Väitin sitten että onkin ensimmäinen kerta kun Guzzi muuttuu pimeässä Harrikaksi ja naurahdin päälle. Silloin toinen konsta nousi autosta ja meni taskulampun kanssa tutkimaan pyörääni ja tälle toiselle annoin rekisteriotteen nähtäväksi. Kohta ulkona käynyt kerto että ei se olekaan Harrikka niin tää toinen sanoi että ei niin ja heilutti rekisteritodistusta.
Paperit palautettiin kouraani kiireen vilkkaa ja hyvä että ehdin autosta ylös nousta kun lähtivät paikalta niin että kumi vingahti. Itse jäin ihmettelemään että mites se ylinopeus?
Ehkä jossain oli H-D varastettu.
-
Ehkä päättelivät pyörämerkin kuskin ulkoisesta habituksesta ?
-
Tuo pyttysarjan muutos on sekin lähinnä egon pönkitykseen, kulku ei juuri parane..
Tuo vesi-Harrikoiden haukkuminen oman merkin sisällä on kyllä hauska juttu, kumminkin sekä V-Rod, että intialaiset ovat juuri ne Harrikat jotka minua kiinnostaa. Myös monia muista merkeistä mahdollisesti tuohon talliin haluava ehkä eniten voisi näistä innostua. Olisi pienin askel taakse päin kehityksessä.
-
Ehkä päättelivät pyörämerkin kuskin ulkoisesta habituksesta ?
Mahtaako habitus näkyä umpipimeässä ajovalon takaa?
Habituskin on muuttunut 90-luvun puolivälin jälkeen.
Varmaan äänen perusteella vetivät johtopäätöksiä. Se oli juuri siinä ennen Juupavaaran risteystä mihin puksuttelin loivaa ylämaata kahdeksaakymppiä viitosella avoimilla Supertrapeilla. Sellaista kajakkaa mäntykangasta.
Kovempaa ei kärsinyt ajaa kun oli huonot varusteet päällä siksi koska olin päivän vääntänyt ajoharjoituksia pujotteluineen, väistöineen ja jarrutuksineen. Päivä oli lämmin, yö kylmä. Farkut, nahkatakki ja avopotta. Jäin saunan päälle poistamaan saunakaljojen höyryjä ja jäin suustani kiinni, lähtö viivästyi ja tuli pimeä.
-
Monet harrikka-mienet eivä edes tunnista tuota 883:sta harrikaksi :)
Eikä harrikka- naiset ;)
Eipä noita "oikeita" harrikoita ole sen jälkeen tehty kun evo-kone jäi pois ja tuli tuo twincam.
-
Mitenkäs tämä Guzzi-ajattelu menee kokoluokittain ja tyylilajeittain? Jokaisella siinäkin lienee omat mieltymyksensä.
-
Guzzi on aina Guzzi tyylisuunnasta riippumatta ;D
-
Mulle kelpaa isot ja pienet. Ja molemmat löytyy.
-
Mulla vain yksi uudesta ostettu pikkulohkoinen. Mutta useita olen matkan varrella omistanut. Joitakin yksilöitä vain muutaman päivän, toisia vuosikaudet. Niissä on oma hauskuuskertoimensa. Erityisesti Lariolla.
Aloitin isolla mutta jatkoin pienellä. Sitten oli molempia rinnan kun piti olla talviajopyörä myös. Sittemmin vain isoja vuosituhannen vaihteen jälkeen. Toki muita pyöriä silloinkin talviajoon. Kuten paras talvipyörä IZH Planeta Sport Scrambler. Boshcin sähköt ja Mikunin kaasutin. Varma peli. Näin kuriositeettinä mainitakseni.
Nyt ei ole kuin isoja joista pienin 850 ja suurin 1100. Välissä pari 950cc mallia. Muut merkit on markkinoitu niitä tarvitseville. Nyt on nurkissa mukavammin tilaa. Vaimon Hondakin mahtuu lämpimään talliin sisälle.
-
Tuore ruiskupikkari pitäisi kyllä vielä joskus hankkia. Ihan vaan sunnuntaimopoksi.
-
Pyörän lisäksi olen tykästynyt tähän guzzilaiseen ajatusmaailmaan jossa tuntuisi olevan vallalla ajatus että kukin saa tykätä sellaisesta pyörästä ja merkistä kuin haluaa. Enemmän ehkä parjataan oman merkin suunnittelijoita kuin muiden... ::)
-
Jos ajaa tuollaisella norsulla, kuin itsekin eli Calilla, ei voine enää suunnittelua moittia. Pahimmat mokat on varmaan jo oikaistu.
-
Norsuissakin on eroja: Cali 1100 lienee silloin Aasiannorsu ja Cali 1400 Afrikan elefantti. Jos mielikuva sallitaan.
-
Ykkös California T:läiset vissiin mammutteja..
-
Asiasta potkukelkkaan palatakseni välillä, ei kellään sattuisi olla nurkissa ylimääräistä jonkun tuoreemman calin keulaa, esim kolmosen? Siis koko paketti, kolmiot ja putket.
-
T-mallithan ovat kengurunkeveitä....
Mulla on työn alla yksi keula. Valmistuu joskus. Pitää käydä tiivisteet ja pölyhuulet jostain. Ehyet Bitubon perusvaimentimet. Jossain romuläjässä lienevät kolmiotkin. Keväällä lumen alta pilkistänevät.....
Mutta tekee puutteen. Tulisiko vaihdossa jotain vastaavaa?
-
Taidan sitten kuitenkin pysyä tuossa orkkis-keulassa. Purkasin ja ihan taitaa olla iskussa vielä. Eikä tee ongelmaa museokatsurille. Ne mitä moitin mahtoi johtua ohjauslaakereista. Selviää niiden uusimisella. Tai oikeestaan vaan ylemmän.
Onhan noi 35mm keulaputket vähän rimpulan näköiset mutta ei viitihe pelkän "komian tähären" vaihtaa.
Voisin mä silti ne sun keulaputket joskus ehkä ostaa, cafferaaseriin.
-
Mulla on T3 Calissa myös nuo mehupillin vahvuiset puikot keulana. Mutta yllättävän jämäkät niistäkin saa kun viitsii näpertää. Itse asiassa suunnittelin mainitsemiani Kolmosen keulaputkia siihen. Cali T3:n nakertelu on ollut hieman sivuraiteella pari vuotta. Mutta ahdettu alkoholimoottori on kiehtova laite ajettavaksi ja nykyisin on siihen paremmin saatavissa polttoainettakin. Jopa Etelä-Pohjanmaalle pääsee tekemättä omituisia kuvioita tai lisäsäiliö matkassa.
-
Kyllähän nuo isolohkossa kuulostaa ohkosilta, mutta sopinee tässä kohdin tyyliin. Eikä kai tuollaiselta arvokkaalta peliltä odotetakaan modernimman jäykkyyttä. Fiilis saattaisi kärsiä.
-
https://www.motonet.fi/fi/tuote/452407/Peravaunun-navan-laakeri-30205 Kaippa se tuo on kelvollinen ohjauslaakeriksi? Saa luvan olla kun joka tapauksessa huomenna haen.
http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Fork/Fork-stabiliser/Gabelstabilisator-Tarozzi-Cali-2::20070.html mummorautojakin näköjään myynnissä, tiedä sitten onko noilla mitään vaikutusta.
-
Laakeri näkyy olevan merkiltään laadukas tuote.
Normiajossa mummorauta ei tunnu eikä vaikuta missään mutta kun tulee kova paikka: kaarteessa kallellaan ja iso monttu samalla kertaa niin mummorauta antaa vakavuutta.
Cali Kolmosen alkuperäinen mummorauta on erikoinen: sen kiinnitys on kumiholkkien varassa eli siihen on jätetty pieni liikevara. En ole saanut pähkäillyksi että miksi näin. Samalla vaivaa olisi tullut välyksetönkin palikka tehdyksi.
Itse olen rapistellut murtuneet kumiholkit pois ja korvannut sorvaamalla umpialumiinista kovat holkit. Toimii niinkin.
-
Tyhmä kysymys : mikä on tuo mummorauta ???
-
Tyypillisesti "mummoraudalla" kytketään etuteleskooppien eli joustinjalkojen alaputket yhteen että ne myös liikkuvat yhtä aikaa eivätkä päästä alaputkia kiertymään ympäri sisäputkien suhteen. Pitkäkeulaisissa sitä voi myös käyttää tukemaan sisäputkia toisiinsa ja estää näin ohjauskolmioiden kiertymistä toistensa suhteen. Jälkimmäistä sovellusta on käytetty harvoin koska kyseisen tyyppistä asennusta pidetään rumana. Mummorauta helpottaa myös etuakselin kuormittumista ja parantaa levyjarrujen ominaisuuksia.
Monet pyöriensä muokkaajat poistavat alakuperäisratkaisuna olleen mummoraudan ulkonäkösyistä mutta ottavat samalla vastuun itselleen siitä että ajo-ominaisuudet saattavat heiketä.
Monessa pyörässä mummorauta on samalla etulokasuojan kiinnikkeenä. Useissa Guzzi-malleissa on vakiona kyseinen kapine.
Pikainen Googletus: https://www.google.fi/search?q=mummorauta&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwis0faqueXKAhXBRQ8KHUwKBEYQ_AUIBygB&biw=992&bih=518
-
Mummorauta-sanan etymologiasta sen verran että monet pyörien rakentajat mieltävät kyseisen osan käytön "mummoiluksi" eli turhanaikaisesti turvalliseksi saattamiseksi. Kyseinen rakenne ei useinkaan paranna pyörän ulkonäköä tai haluttavuutta. Mutta teknisesti siitä voi olla suuri apu.
Olen seurannut rakenneltujen pyörien ride-in-näyttelyjä joissa pyörät ajetaan näyttelyaueelle. Kun on saatu pyörä riviin niin siitä poistetaan "tarpeettomia osia" näyttelyn ajaksi. Useinkin satula vaihtuu tyylitellyksi mutta ergonomialtaan epätyydyttäväksi. Samoin lähtee etulokasuoja mummorautoineen ja muuta sellaista mitä pidetään linjakkaan ulkonäön vastaisena mutta kuitenkin tarpeellisena kun pyörällä ajetaan.
Saman sai havaita eilen Petrol Circus-näyttelyssä.
-
Selvis.
-
Se on joillekin vaikeata. Pitää mennä tiukasti jonkun muun määräämän tyylin mukaan. Kesällä Joutsan Chopper Showssa ei moista hölmöilyä esiinny. Sinne yleensä ajetaan ja suoraan näytille.
-
Nuuka mies vaihtaa ohjauslaakerissa vain asentoa ja taas mentiin ...
-
Varttikierros vasempaan....
-
Ei tuo satulan runko ollukkaan läpimätä vaikka alapuolelta siltä näytti, tuosta saa vielä hyvän. Mutta se päällinahka. Ei näy olevan enää S-D/Guzzibits yms osastolla myynnissä. Joutuu vissiin ettiä verhoilijan.
-
Minulla on originaali satula roikkunut tallin seinällä pian 30 v ja hyvänä on säilynyt. Valkoinen osa on vaan muuttunut ruskeaksi. Ekan pitkän reissun jälkeen lupasin vaimolle, että teen satulalle jotain. Se kun on mitoitettu 1 1/2 henkilölle. Otin satulan pohjasta pahvimallin, jatkoin sitä 10 senttiä, tein uuden pohjan ja toppaukset. Verhoilija teki päällisen. Näytti hyvältä, tuntui pahalta. Olisi pitänyt ehkä testata ennen reissun lähtöä paremmin. Budapestissa oli jo perse haavoilla, kirjaimellisesti. Vihdoin kotiin päästyä lensi roskiin koko komeus. Saksalainen tuttava lähetti sitten "norsunkorvan" King & Queenin. Ei ollut nettiä silloin, eikä Suomi EU:ssa, olisiko ollut missään vapaakauppasopimuksessakaan. Joka tapauksessa pyysin, että älä pane ainakaan laskua pakettiin, mieluummin niin, että lahja ystävälle. Tulli oli avannut ja teipannut teipeilläään, mutta tulleja ei mennyt. Maksoin sitten kaverille erikseen. Tämän LeMans kaverin löysin sateesta tien varresta Turun ja Tampereen väliltä matkalla Nord Capiin. Vietiin siitä yöllä anopin luo saunaan Savoon. Kävi meillä vielä toisellakin reissulla ja me sen luona Saksassa. Yhteystiedot on hukkuneet. Täytyis koettaa vielä kaivaa kaveri esiin jostain.
-
Omaan Cali II "löysin" satulanpäällisen Englannista, on melkein alkuperäisen näköinen , Pitkämössähän se on muutamana vuotena ollut. Jahka löydän tekijän yhteystiedot ,laittelen ne tähän. Alkuperäinen satulan päällinen on tutulla verhoilijalla , etsii täysin alkuperäistä materiaalia , kun Euroopassa alan messuja kiertää , ei ole kuulemma helppo nakki.
-
Classic kisaluokissa joissa tuo telareiden jäykistin on kielletty, koetetaan kiertää hauskoilla tavoilla asiaa kun yritetään saada hyväksytyiksi luettuja keulia paremmiksi ajaa.. :) mm. oikeanlainen etupyörän akseli näyttelee aika merkittävää osaa.. ja joissain tapauksissa lokarin paikoillaan olo on erityisen tärkeää..
(I.H: Luulen tuon "mummorauta" nimityksen levinneen tuolta Tampereen suunnilta.. aikoinaan sielläpäin ollessa kuuli muitakin mukavia nimityksiä asioille :) )
Erikoisrunkojen valmistajien keuloissahan noita jäykistäjiä alkoi ensin olla ennenkuin massatuotannossakin ymmärrettiin niiden etu.
Minulla olleessa Laverda Formula Mirage 1200:ssa näytti keula siltä ettei siinä ole jäykistintä mutta kun oli etulokari kädessä niin jo painosta asia paljastui: lasikuitulokarin sisässä oli jymäkkä jäykistin!
Ehkä Caleissa se mummorauta on enempi vaan lokarinpidike jos on kerta kumeilla kiinni jolloin sen jäykistävä etu menetetään. Tekisin ehdottomasti kuten Matti jos vielä möhköfantilla (vai mikä ronsu se täällä gategoriassa nyt olikaan?) ajelisin.
King & Queen satula, onko se sitten kaksi norsunkorvaa aktissa? ;D
(minulla olisi sellainen Corbinin upeaa käsityötä oleva vanhaan Wingiin tarkoitettu jouten.. Malli makee ;D ja miehekkään kokoinen! )
-
Tuosta Ikkalan laittaman kuvan vielä haperommasta satulanpohjasta tehtiin pikapikaa käyttökelpoinen hiekkapuhaltamalla kevyesti ja levittämällä lasikuitukangasta molemmin puolin peltiä. Peltiin tehtiin reiättömiin kohtiin reikiä porakoneella että eri puolilla olevat lasikankaat tarttuvat toisiinsa ja tekevät rakenteesta riittävän jäykän.
Pehmusteen halkeamat liimattiin kiinni ja hieman yhtä kohtaa piti täyttää. Verhoilija otti ja purki vanhan päällysteen rievun, teki siiitä kaavat, leikkasi, ompeli ja liimasi päällysteen karhennetun pohjan reunoihin.
Polyesterihartsin on syytä saada kovettua lämpimässä paikassa pari viikkoa niin haju eli styreeni pakenee siitä riittävästi niin lasipinta on karhennettuna liimauskelpoista.
Hintaa hommalle tuli materiaaleineen ja töineen reilut 200€. Päällinen ei tullut alkuperäisen kaltaisesta kerninnahasta. Mutta värit ja muoto ovat kohdallaan eikä kukaan ole paheksunut.
Päällisen keston kannalta voi olla hyvä satulan reunoihin, missä päällikangas pääsee koskemaan suoraan satulan runkoon, käyttää tukikangasta suojana. Joissain tapauksissa koko alueelle päällisen alle.
-
Mummorauta-sanan ohella kiva nimitys eräälle välttämättömälle tarveaineelle on enokunnanmutteri.
-
Tiedätkös Matti, tai joku muukin, mikä on "Ikaalisten jarru" tai "Ojalan rauta"?
-
Eipä ole tuttuja termejä nuo. Kai tiedät itse vaikka kysyit?
-
Satulanpäälistä voi kysellä ,B J Hall Motorcycles, mrbhall@live.co.uk ,löytyy myös ebay.de . Kustantaa 55 puntaa + pk .On varsin sopiva alkuperäisiin toppauksiin.
-
Olin jokunen kesä sitten reissussa Via Balticaa Pitkin ja siitä Puolan kautta etelään. Illansuussa tulin eurooppalaiseen suosikkikaupunkiini Krakovaan. Hotellikin löytyi ilman ennakkovarauksia. Samaan mestaan oli tullut rapiat puolenkymmentä suomalaismotoristia jo minua ennen. Mukana harrikkapariskunta jolla oli ollut ilmeisesti välit hieman ruosteessa jo lähtöhetkellä Suomesta.
Juteltiin siinä terassilla kolpakon ääressä, että onko joku käynyt Krakovassa aiemmin. Sanoin, että olen. Guzzilla ja lentäen. Siinä kohtaa tämä rouva, tai tyttöystävä, ampaisi tuolista ylös. "Mitä! Onko täältä lentoyhteys Suomeen. Jumalauta! Lähden heti huomenna ensimmäisellä koneella takaisin!"
Kävi myöhemmin kautta rantain ilmi, että siinä Harrikassa oli joku king&queen satula ja mimmi oli istunut sen perkeleen kokoisen nahkanapin päällä jolla satulanahka kursitaan asemilleen, Tampereesta Krakovaan. En tiedä miten kävi lopulta. Starttasin aamulla matkoihini sen verran ajoissa.
Tämä kuitenkin varoituksena, että kannattaa testata sopiiko istuin kuningattaren pyllylle sellaisessa oikeasti pitkässä reissussa. ;D
-
Tottumaton ahteri ei kauaa kestä vaikka satula olisi hyväkin. Aina alkukaudesta sen huomaa. Edelliskesän elokuussa menty ensimmäiset 200 km (liki kolme tuntia) yhdellä istumisella ja sen jälkeen pari 100 km osuutta jonka jälkeen tauot tulevat jo 50 km välein. Ahteri määrää tahdin. (Toki vaatteet myttyävät ja kostuvat joten siltäkin suunnalta tulee herkistymää.)
Keväällä on eka tauko jo alle sadan kilsan päässä ja suoritetaan lantion kiertoa ja kävelyä verenkierron palauttamiseksi. Mutta siitä se takapuoli känsittyy ja sopeutuu satulaan.
Joissain pyörissä taas asento on ollut ongelma: jyrkkä polvikulma tai rönöttävä asento. Joskus jopa ilmavirran liike ajaessa on saanut takamatkustajan herkistymään tauolle. Tosin nämä viimeaikaiset pyörät ovat olleet sen verran touring-henkisiä että matka kaksipäälläkin sujuu vähillä puheilla.
Myös pysähdyspaikan valinta matkustajan kannalta mielenkiintoiseksi (kylämyyjäiset, tehtaanmyymälä, ite-taiteen näyttely, viinitila, tms) rauhoittavat takiaista huomattavasti vaikka herkkään paikkaan välillä sattuu. On hyvä olla takalaukussa hiukan vapaata tilaa....
-
Satulanpäälistä voi kysellä ,B J Hall Motorcycles, mrbhall@live.co.uk ,löytyy myös ebay.de . Kustantaa 55 puntaa + pk .On varsin sopiva alkuperäisiin toppauksiin.
Kiitos vinkistä, sieltä tilasin.
-
Harrin vinkkaama satulanpäällinen tosiaankin sopi hyvin alkuperäisen tilalle. Tuossa vielä suora ebay linkki jos joku tarvii: http://www.ebay.com/itm/Moto-Guzzi-California-Seat-Cover-All-Versions-New-Manufacture-/260730641001?hash=item3cb4c1da69:m:mWoa0truw_b-VMHgdKZ5w1w
Nyt vaan kaikki muu tuossa vanhuksessa näyttää kovin kulahtaneelta kun on tuo uus päällinen >:(
-
Herttilaare, vanhakin kolisija tuntui siltä että nyt olis jopa vähän voimaakin tarjolla! Ei tuo ole mun omistuksessa koskaan noin innolla vetäny saati ottanu kierroksia tuohon tyyliin.
Vaihteetkin menee oikein nätisti, kyllä se siirtäjärummun shimmaus näköjään vaikuttaa. Että mä tykkään tuosta roppanasta ;D
-
Seinäjoen seudulla on siis nähtävissä tyylikästä moottoripyöräilyä. Tai ainakin tyylikäs pyörä.
-
Siitä fressatusta ulkomuodosta soisi saada kuvia tuonne käyttäjien mopoalbumiin.
-
Kalkatusta vaihdelaatikosta - osioon viitaten, muutaman kymmnen kilometrin kokemuksella voi todeta kuten Ikkalakin, että Cali II:n laatikko toimii nyt täsmällisemmin. Vitonenkaan ei enää ujella. Ensi talvena kansiremontti
-
Muutamasta eri-ikäisestä 5-vaihteisesta vinohammasloorasta huomiona että laakeroinnin kunto on pääasia. Rattaatkin, vaikka olisivat kuluneetkin, pelaavat paremmin ja hiljaisemmin. Nuukuudessani kun en aina kuluneita kakkosen ja viitosen rattaita ole uusinut vaan laittanut vielä hetkeksi takaisin. Hetkestä on helposti tullut vuosia ja RVS:ällä vielä keinotekoisesti pidentänyt peliaikaa. Periaatteella: ei ääntä, ei vikaa!
-
Ikkalan esimerkin innoittamana tuli luvattua kansiremontti "ensi vuonna". Ventiilit ja ohjurit on nyt vaihdettu. Männänrenkaat vaihdan myös. Kansityöt teki Hyvinkään Kansityö(180 € sisälsi yhden helicoilin sytytystulpalle; tiedä onko hinta sopiva, mutta toimitusaika oli vain muutama päivä.). HMB Guzzlila on tosiaan ylikokoohjureita (siis ulkomitta), mutta kun tilasin nyt SteinDinseltä siellä on vain std kokoa, mutta ei niissä ongelmaa koneistamon mukaan ollut. Ylikoot maksavatkin tuplahinnan.
Olin joskus muutama kymppitonni sitten vaihtanut nostimen kupit varmuuden vuoksi. Nyt sitten paljastui että niissä on jo pientä rupea keskellä. Muistelen että kolmekertaa enemmän ajetut alkuperäiset tuli vaihdettua vähän turhaan aikoinaan; ei niissä silloin juuri mitään jälkeä ollut. Moto Italian kautta silloin tulivat, mutta olivat luultavasti tarviketavaraa.
Nyt piti tilata siis vielä uudet kupit. SD 29 €/kpl HMB:llä euron vähemmän. HMB väittää että heidän ovat originaalit "spherical shape" eikä numerossa ole sitä Z loppua, joka viitaa jälkiasennusosaan kuten on SD osassa. Olisin varmaan tilannut alunperin muutkin osat HMB:ltä mutta silloin heillä oli toinen venttiili lopussa.
-
Kansityöt teki Hyvinkään Kansityö(180 € sisälsi yhden helicoilin sytytystulpalle; tiedä onko hinta sopiva, mutta toimitusaika oli vain muutama päivä.).
Hinta on varsin hyvin linjassa tehtyyn työmäärään kun sitä vertaa maksamaani liki vastaavaan teettämääni toimeen Tammer Dieselissä. Ohjureita ei tosin vaihdettu vaan holkitettiin. Hankkimani std ohjurit jäivät siis ylitse.
http://www.motomatti.fi/2017/01/varamoottori-kansien-kokoonpano.html
-
Ihan ok hinta. Onhan irtokansiin tehty heli-coilikin pari kymppiä reikä.
-
Olin joskus muutama kymppitonni sitten vaihtanut nostimen kupit varmuuden vuoksi. Nyt sitten paljastui että niissä on jo pientä rupea keskellä. Muistelen että kolmekertaa enemmän ajetut alkuperäiset tuli vaihdettua vähän turhaan aikoinaan; ei niissä silloin juuri mitään jälkeä ollut. Moto Italian kautta silloin tulivat, mutta olivat luultavasti tarviketavaraa.
Nyt piti tilata siis vielä uudet kupit. SD 29 €/kpl HMB:llä euron vähemmän. HMB väittää että heidän ovat originaalit "spherical shape" eikä numerossa ole sitä Z loppua, joka viitaa jälkiasennusosaan kuten on SD osassa. Olisin varmaan tilannut alunperin muutkin osat HMB:ltä mutta silloin heillä oli toinen venttiili lopussa.
Jos koneeseen jäi vanha nokka-akseli takomaan uusia nostimia, ei voi ennustaa niille kovin pitkää käyttöikää.
-
Uusien nostajien sisäänajoon korkealla sinkkipitoisuudella varustettua sisäänajoöljyä, niin pitäisi muotoutua myös vanhalle nokalle.
-
Oma käytäntö on ollut käyttää hionnassa nokka-akseli. Sen verran vain pois että koko leveydeltä lähtee liki olematon "lastu". Toisinaan myös nitraus. Onnistuu samassa pajassa. Jos nostimet on nitrattu niin nokkia ei tarvitse ja päinvastoin.
http://www.ihalines.fi/r/
-
Kylvit epäilyksen siemenen Pekka. Ei kone vielä kasassa ole (siis sylinterit ja kannet). Venttiilin välyksiä ei ole oikeastaan koskaan tarvinnut säätää, joten tuskin nokka nyt varsinaisesti kulunut on. Nostimien rei'istä lampulla kurkkimalla näyttää ihan hyvältä. Täytynee vielä tutkia kuitenkin paremmin. Ei kupitkaan ei mitenkään huonot olleet, mutta kun kerran auki oli, vaihdan samalla.
HMB Guzzin mainos vähän ihmetyttää. Ei originaalitkaan mitkään "pallonmuotoiset" ole, käsittääkseni. Sanokaas viisaammat mitä tarjoittavat:
"Original Part , spherical shape to match camshaft specs unlike many aftermarket parts."
Kiitosta Matille tuosta linkistä keravalaiseen koneistamoon. Kun HMPK:n tallilla kyselin tietoa pätevästä kansipajasta, ei oikein kellään ollut kokemusta tai tietoa. Liian tuoretta kalustoa. Museoikäisen bemarin omistajalta sain tiedot heidän luottokoneistajastaan nimenomaan kansien suhteen, mutta kun soittelin, äijä sanoi olevansa jo 70 v eikä enää tee työkseen hommia. On kuulemma omaa kalustoa sen verran, että aika kuluu niiden kanssa. Olisi tosin ollut lähempänä Tamperetta kuin Hkiä.
-
Nostimen nokkaan koskettava pinta tehdään yleensä hienokseltaan pallomaiseksi. Tämä edesauttaa nostimen pyörimistä, joka taas estää kulumista.