Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: GuzGuz - Joulukuu 12, 2015, 17:30:17 ip
-
Täytyy todeta että hyvälle tuulelle saa itsensä omatoimisesti.
Kustantaa uutta oppimisen vaivan tai rutiinilla sujuvastikin valmista.
Just katselin että merkkihuollossa R.M.Heinolla 96e/tunti..
Itsetehtynä on aineiden ja osien hankintaa ja ongelmajätteiden kuljetusta yms.
Mutta niin se on pyörän vieminen ja hekeminen, odotus ja muut seikat.
Parhaita puolia on että tulee tutuksi kulkimensa kanssa jos moiseen on kiinnostusta.
Sinänsä innoittavaa noi nyky veloitukset..
-
Just katselin että merkkihuollossa R.M.Heinolla 96e/tunti..
Sinänsä innoittavaa noi nyky veloitukset..
Tuohon yksi hyvä syy, mitä tavallinen kuluttaja ei tule ajatelleeksi, nimittäin takuu.
Kun yritys laskee tuntiveloituksen, niin siihen otetaan monta asiaa huomioon ja myös se, että takuutuntikorvaus yritykselle on n. 80% asiakkaiden tuntiveloituksesta.
Jos yritys on laskenut, että X määrä euroja pitää jäädä viivan alle , jolla jäädään henkiin, niin siihen lisätään päälle se 20%, että edes takuutöistä jää jotain käteen.
markkinataloudessa ei ole ilmaisia lounaita...
-
Kaikissa soitinkorjauksissani/ huoltamissani on takuu. Jos ei korjaantunut, niin veloituksetta uusiksi.
Voin tarjota lounaan samalla jos paikanpäällä käynti.
Lähetystapauksissa maksan kulut.
Tässä konseptissa ilmaisuus perustuu siihen että asiakkaat yleensä asioivat uudemmankin kerran.
Yritykseni tuntiveloitus on 20e/h, pikkufiksaukset usein hoituu veloituksetta.
X-määrä on mitä milloinkin, aamupuurosta ei ole tarvinnut vielä tinkiä.
-
Piikkiössä Nurmelta saa hyvää ja ystävällistä palvelua edullisemmin.
-
Silloin kun olin Smoton hallituksessa, Liikenneturvan hallintoneuvostossa ja myös FEMAn kirjoilla ns. kuluttajapuoli oli ympäri Eurooppaa huolissaan siitä että useimmissa EU-maissa (pl. Saksa) ei moottoripyörien huolto (ajoneuvojen käyttöturvallisuus) ei ole sillä tasolla kuin asiakkaat odottavat. Asiaan pyrittiin saamaan korjaus. Kotimaassamme ryhdyttiin myös reippaisiin toimiin. Aloitettiin ammattioppilaitosten kanssa yhteistyösopimus alemman tutkinnon ammattilaisten kouluttamikseksi alalle. Rajoitteeksi ilmeni että silloisessa Opetusministeriöstössä ei ole, eikä ole edelleenkään, moottoripyöräasentajan tutkintoa. Lähdettiin siitä että että painotetaan tutkinnossa nimenomaan moottoripyöriin liittyvän tekniikan koulutusta. Opetusministeriöstössä olivat eri mieltä: ruohonleikkureita, moottorisahoja, vesiskoottereita, moottorikelkkoja ja perämoottoreita, ym kulkimia on valtavasti enemmän kun moottoripyöriä.
Masennuttu ei. Alan statuksen nostamiseksi aloitettiin kampanja jossa alkaisi oppisopimuskoulutus myös mp-korjaamoissa sen lisäksi että samalla ammattinimikkeellä (pienkoneasentaja) valmistusi myös moottorisaha-ym-asentajia. Se otti tulta ja ja muutama varsin merkittävä mp-alan yritys lähti mukaan. Tavoitteet alan osaamisen osalta alkoivat täyttyä eli saimme ainakin joitakin minimivaatimusten täyttäviä asentajia per vuosi työelämään. Aiemminhan ammattitaito oli lähinnä puheiden ja huhujen tasolla.
Myös alan kannattavuutta, joka on kesäkausipainotteinen, ryhdyttiin kohentamaan. Silloin, vuosituhannen vaihteessa, laskettiin, sekä kuluttaja että tuottajapuolella, että noin 75€ tunnissa olisi kohtuullinen korvaus moottoripyörän korjauksesta ottaen huomioon työn vaatimustaso (katsottin että jopa korkeampi kuin autokorjaamossa keskimäärin) ja liikenneturvallisuus sekä alan toimeentulon turvaaminen myös sesongin ulkopuolella.
Itse, vaikka en alalla olekaan, en pidä, edellä mainittujen seikkojen valossa mitenkään ongelmallisena että alan yritys ottaa sille kuuluvan osuuden ammattiosaamisesta.
Jos ammattiosaaminen kuluttajan mielestä ei ole sitä mitä odotukset ovat on sopimuskysymys. Joko yrittäjän osoittama ammattitaito ei ole riittävää tai asiakkaalla ovat odotukset liian korkealla. Pakko ei ole käyttää merkkikorjaamoa.
-
Korkea tuntihinta on ok kun sillä saa asiantuntevaa palvelua täyden tunnin. Valitettavasti tunnetaan paljon tapauksia, ettei niin ole käynyt. Itse tiedän yhden tapauksen, jossa muuan Guzzi vietti korjaamolla käytännössä yli puolet ajokaudesta eikä sähkövikaa silti löytynyt. Omistaja hermostui sekä korjaamoon että Guzziin.
Nykyaikana saattaa tulla tunteja aika tavalla muovikuorien riisumisesta ja pukemisesta. Jos tarvii esim. vaihtaa Wingiin laturi, niin tuleehan sille hintaa väkisin.
Omatoimiosaaminen on ihan ehdoton juttu kun lähtee seikkailemaan kauemmaksi kotoa. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana olen kerran käyttänyt pyörää korjaamolla. Silloin ainoa vaihtoehto olisi ollut pakata pyörä rekkaan ja lentää kotiin. Kolmasti olen hitsannut poikki tärisseen raudan takaisin kiinni jossain korjaamon tapaisessa, missä on ollut hitsauskone. Muutamia kertoja on pitänyt irrottaa käsityökaluilla pyörä ja liftata sen kanssa kumikorjaamolle. Kerran on "keskellä ei mitään" etsitty ilatamyöhällä toimiva konkka menopeliin.
Tuossapa onkin tarpeeksi syitä pysyä tutussa ajokalustossa.
-
Joo, Guzzit on onneksi simppeleitä huoltaa omatoimisesti.
Vastuu on sitten tietysti itsellä että tulee oikein tehdyksi.
Joskus täällä mainitsinkin, että ainakin tietää mitä oikeasti on tehty kun omatoimisesti.
Meidän palstat tarjoaa niin runsaan tietopankin, että uskaltanut tehdä kaikki huollot ja pikku korjaukset itse ensimmäisestä pyörästäni lähtien.
Poikkeuksena oli Lapin reissussa teetetty öljynvaihto Nevadaan.
Reippaasti liikaa öljyä konepuolelle aiheutti sen että puolet pyörästä oli öljyssä kotiin päästyä.
Olisi tietysti pitänyt tarkistaa, mutta ei tullut ensimmäiseksi mieleen "ammattipajan" hoitamana ja vähän kiiruussa pakkasten alta etelään.
Onneksi ei stefat pullahteneet ylipaineesta.
Tulihan tutustuttua pyörään purkaessa että sai putsailtua..
75e/h on kohtuullinen? Voi olla jos sujakkaa toimintaa.
No, tarjottiin mullekin aikanaan 60e/h mestarin palkalla pääkaupunkilaisesta veneveistämöltä, hajonnut olkapää esti silloin tarjouksen.
Teetin just kytkinpaketin, kiilahihnan+ vesipumpun ja käsijarruvaijerin vaihdon Sitikkaan paikallisella erittäin pätevällä korjaajalla.
Kuitilla homma kustansi 860e, osineen.
Kun kysyin tuntiveloitusta, niin vastasi että tapana on laskea niin että hyvä tulee, eikä tunnin päälle.
Merkkihuollossa ehdotus oli n 1700e.
-
Parhaita puolia on että tulee tutuksi kulkimensa kanssa jos moiseen on kiinnostusta
Toki, mutta onhan siinä riskinsä. Miten monessa kohdassa jäisi jenka tai joku muu paikka rikkomatta ja miten moni turvallisuuteen liittyvä kohta tulisi huomioitua paremmin ammattilaisen käsissä? Toisaalta olen huomannut että omassa pyörässä ei tunnu kelpaavan mikään, minkä ei tiedä ja tunne olevan omien käsien jäljiltä. Ainakin jos on kyse jostain säätöasiasta.
myös se, että takuutuntikorvaus yritykselle on n. 80%
Ymmärsin tämän niin, että tällä tarkoitetaan sitä että takuun aikana asiakkaalle tehdyt työt ja osat ovat asiakkaalle ilmaisia. Auktorisoitu edustaja maksaa takuutöistä työntekijälleen normaalin palkan kaikkine sivu- ja muine kuluineen ja ottaa varaosat omasta varastostaan, johon on ne omalla rahalla ostanut (korvaustoimitus tulee myöhemmin, oletan). Nämä ovat kuluja, joista myyjä ei ole "vastuussa", pyörähän rikkoutuu omia aikojaan ja "syy" on valmistajan. Heidänhän on ollut tarkoitus tehdä pyörä kestämään rikkoutumatta, ainakin nyt sen 2 vuotta käyttöönotosta (takuuajan). Ja pyörän on voinut myydä ihan toinen taho, myyntikate on siis voinut jäädä ihan muualle, kuin takuukorjauksen tekevälle taholle.
Valmistaja puolestaan korvaa takuutöistä ilmeisesti itse päättämällään tavalla (olen siinä käsityksessä että Piaggio ei ole tässä höylimmästä päästä) auktorisoidulle huoltoliikkeelle. Joitakin huoltotiedotteita lukeneena arvaan että korvaus on kiinteä, Piaggion itsensä työkohtaisesti päättämä X tuntia kertaa joku tuntihinta. Enempää ei tipu, vaikka asentaja tuhertaisi asian kanssa pidempään. Tai vaikka asia ei onnistu ja menee uusiksi.
Esim. se rullanostinasia 8V koneiden kohdalla; taitaa olla tämä asia sellainen että se ei ole mieluisa kenellekään, ei edes huoltoliikkeelle, joka tekee työn takuuna (jos ehdot täyttyvät). Kukaan ei tienaa mitään, kaikille on asiasta ylimääräistä vaivaa.
Ei ihme että Guzzi on siirtynyt Custom-Cruiser-Muotitrendipyörä -valmistajaksi, todennäköisesti nykymoottoreista on vähemmän vaivaa takuumielessä. Kannattavinta taitaa tosiaan olla lopettaa kaikki mallit joista on otettu enemmän tehoja, EU -lainsäädännön nimissä (päästöt, ABS).
-
Piikkiössä Nurmelta saa hyvää ja ystävällistä palvelua edullisemmin.
Samaa mieltä, vien aina Guzzini Nurmelle kun kyseessä on jokin hankalampi ongelma. Öljynvaihdot ym. tavalliset yksinkertaiset huollot teen toki itse. T5:sen korjauksia on ollut : kytkin, lataus ja etupään stefat, kaikki hoitunut kuntoon kohtuullisella hinnalla. Kehoitankin täällä Turun puolessa kääntymään Marko Nurmen puoleen, kun tarvetta on. Totuushan on jos et käytä palvelua, sitä ei kohta ole. Sitten tuo kysymys Moottoripyöräasentaja / - mekaanikko, mielestäni mekaanikko on ainoa oikea ammattinimike henkilölle joka osaa korjata moottoripyörien vikoja huoltojen lisäksi. Asentajia on kaikenlaisia sähkö-, putki- ym. ym.
-
Huoltorahat menisivät minultakin hukkaan, kun kumminkin haluaisin varmistua, että kaikki on tehty ja siten kun kuuluu. Samassa ajassa huoltaa, kun menisi aika järjestellä huolto muualla. Kätensä lianneena kun pyörii työn alla olevan pyörän ympärillä ja naapuri kadehtien toteaa, että "on se hienoa, kun osaa itse huoltaa ja laittaa", niin kyllä siinä juolahtaa joskus muutakin mieleen. Valmista ajaessa onkin sitten vaivat aina tullut palkituksi.
Ei ihme että Guzzi on siirtynyt Custom-Cruiser-Muotitrendipyörä -valmistajaksi, todennäköisesti nykymoottoreista on vähemmän vaivaa takuumielessä.
Kannattavinta taitaa tosiaan olla lopettaa kaikki mallit joista on otettu enemmän tehoja, EU -lainsäädännön nimissä (päästöt, ABS).
Vähemmän takuuvaivaa arvatenkin eritoten USA mallien kohdalla sikäläisen kuluttajansuojan ja protektionismin takia. Tavoitteena myynnin ja myyjien lisääminen, eikä siellä hevosvoimilla edes tienaa. Tuskin Mandello Eurooppaa nyt kokonaan hylkää, joten pidetään nahkapuvut rasvattuina V11 juhlaa odotellessa :P
-
Ammattinimikkeitä on moottoripyörähommissa kahta: mp-asentaja ja pienkonemekaanikko. Jälkimmäinen on alin tutkinto pienkoneasennuksen piirissä. Moottoripyöräilyyn erikoistuneita pienkonemekaanikkoja on edelleen kovin vähän. Pienkonemekaanikon toimiala on hyvin laaja.
Asentaja ei ole ammattitutkinto vaan ammattinimike. Moottoripyöräasentajaksi voi ryhtyä kuka hyvänsä. Moottoripyörämekaanikon tutkintoa ei edelleenkään ole. Mekaanikko-nimikettä ei kuitenkaan saa käyttää kuin tutkinnon suorittanut.
http://www.oph.fi/download/111068_pienkonemekaanikko_ammattitutkinto.pdf
Tässä listaus muista ammattitutkinnoista: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet
Nykytilanteesta en tiedä mutta aikanaan kun kävin ammattikoulun tähtäimenä autonasentajan ammatti sisältyi siihen myös kurssiosuus moottoripyörien tekniikasta. Uskoisin edelleenkin että automekaanikon loppututkinto antaisi parhaat lähtökohdat ammatilliseen moottoripyöräasennukseen.
http://www.oph.fi/download/110929_automekaanikko_erikoisammattitutkinto.pdf
Se syy miksi jollain allalla on sekä asentajia että mekaanikkoja on siinä että mekaanikon tutkinto tuli kyseisen koulutusohjelman muuttamisen yhteydessä näyttötutkinnoksi. Ennen vain käytiin kurssit läpi ja saatiin päästötodistus ja ammatitöihin päädyttyä ensin asentajaharjoittelijan ja myöhemmin, työnantajan niin katsottua, asentajan titteli. Siinä vaiheessa palkkakin hieman parani. Mekaanikkotutkinnon suorittaneet ovat titteliltään mekaanikkoja siitä huolimatta onko koskaan tehnytkään kyseistä hommaa vai onko päässyt lainkaan työelämään kiinni.
Makeen voi myös mielestäni luottaa ja hyvää työtä on tehnyt myös J-P Eeva Lempäälästä. J-P ei vain kajoa ollenkaan tietokoneavusteiseen tutkimukseen. Muihin asentajiin ei ole ollut syvempää suhdetta: Moottoripyörähuoltona tasokkaana voi pitää ainakin Huolto-kaksikkoa Jämsässä. Siellä huolletaan myös Guzzeja. Pari Guzzi-huoltoa tekeviä pajoja on Tampereen seudulla lopettanut toimintansa.
-
Valmistajalle on edullisempaa tehdä pyöriä joita ei paljon takuukorjattaisi, selittääkö maltillisia tehoja on eri asia.
Piaggiolla esim on hieman toisenlaisenkin litratehoisia härveleitä.
Eihän pyörille anneta kuin parin-kolmen vuoden takuita uutena, eikä niinä siinä ajassa saa rikki jos ei ihan tahallaan koita.
Kaikki tekemistään kunnioittavat korjaajat antaa takuun korjaamalleen kohteelle, oli pyörän ikä mikä hyvänsä, olettaisin?
Jos tekee itse, niin se on takuuvarmasti vain omalla riskillä.
Vakuutusyhtiökin on varmaan kiinnostunut jos ilmenee että jäi haarukan toinen pultti pois ja jotenkin ajautui ojaan..
Pidän siitä että tämä keskustelu johti merkkikorjaamoiden työllistämiseen, näin helposti se käy..
Silti 96e/h, hah.
-
Itsellä ei ole koskaan uusia pelejä ollut, tuskin koskaan onkaan. Vanhan kanssa on ollut pakko tehdä kaikki itse. Vaikka huoltohinnat olisivat kohtuuden rajoissa jollain mittarilla, ovat ne ainakin minulle saavuttamattomissa. En näe mitään järkeä satasen tunti hinnassa. Kyllä sen päältä on terve tolkku pois..
-
Mahtavista tuntihinnoista huolimatta yrittäjä ei välttämättä pääse hirveästi rikastumaan.
Vähän hommista riippuen on suunnilleen niin, että pitää tehdä kolme tuntia hommia
että on varaa ostaa tunti töitä itseltään. Se kahden tunnin tuotto häviää muihin taskuihin.
-
mitään järkeä satasen tunti hinnassa
Ja sitten on kulkupelejä (enemmin kai autoissa), joiden kohdalla on pakko käväistä merkkihuollossa. Muistelen lukeneeni että Cali1400 -huoltovaloa ei saa mitenkään omatoimisesti pois, eikä (vielä) GuzziDiagillakaan.
-
Muutamia vuosia sitten laskekeltiin autopuolella, että kyltti katolla maksaa sen 30-40€ / tunti, että ei ne kaikki rahat mene yrittäjän taskuun.
-
Ja meikäläinen kun on täysin tumpelo mekaniikassa (ei niinkään teoriassa), olen kiitollinen siitä, että on ihmisiä, jotka osaavat huoltaa ja korjata (korjata ei ole kovin paljon tarvinnut, onneksi) moottoripyöriäkin. Jos pitäisi itse huoltaa, ei tulisi mitään tästä harrastuksesta. Jedem das seine - niin kuin pahamaineisesti sanottiin! ;D
Kadehdin kyllä suunnattomasti niitä, jotka osaavat. Motomatin sivut kertovat vääjäämättömästi, että minun on syytä olla yrittämättä mitään teknistä.
-
Tuntitaksaveloituksessa on se epäjohdonmukaisuus, että mitä tumpelompi ja hitaampi mekaanikko niin sitä enemmän maksaa kuluttajalle, on kyse sitten mistä tahansa korjaustoiminnasta. Eli on pelkästään mekaanikon moraalissa ja eettisessä harkinnassa, että millaisin periaattein ja mitä tuntitaksaveloitus käytännössä tarkoittaa? Laskuttaakko omat tumpeloinnit ja siitä koitunut aika asiakkaalla ja laskuttaako täysi tunti kun kuluvaa tuntia on mennyt vain 15 min jne. jne. Kokonaisuus ratkaisee, että mitä se nyt millainenkin remontti loppupeleissä maksaa, kyllä sen perskarvojen tutinasta aika hyvin tietämättömämpikin pystyy päätteleen, että kannattaako tuoda enää pyörää korjaukseen ko. paikkaan eli onko veloitus ollut kohtuullinen yleiseen tasoon verrattuna.
Omat kokemukset guzzihuolloista ovat olleet erittäin hyvät laadun lisäksi myös hinnan suhteen verrattuna yleiseen mp-huoltohintoihin + muu eksrta tietopalvelu, jota ei valitettavasti liikkeiden yhteydessä harjoitettavassa huoltotoiminnasta niin hyvin saa. Eli iso käsi Wikströmille, jonka puhelinopastuksella korjattiin aikoinaan esim. hangoitteleva Californian bensaletku Amerikan Missourissa erään huoltoaseman pihalla :)
-
Onko motomatilla sisäpiirin tietoa tekeekö Norsa Oy Nurmijärvellä jo Guzzeihin huoltoa? Muistelen että tuossa kesällä olin lukevinani että mainitsit ko. firmasta jotakin... ?
-
Kyllä Norsa Oy tekee huoltoja. Viimeksi kun kävin niin oli ainakin Guzzin huolto-osia varattu hyllyyn. Norsa Oy tekee muutakin tekniikkaa kuin moottoripyörähuoltoa. Aika töille kannattaa varata etukäteen.
Monissa huolloissa on käytössä tuntiveloituksen sijasta työkohtainen veloitus usein juurikin etukäteen määrittellyissä vakioituneissa huoltotehtävissä. Tarkoittaa että tietystä toimenpiteestä velotetaan ennalta määrätty summa. Näin pystytään hinnoittelemaan huoltotoimenpiteiden yhteishinta etukäteen. Asiakas saa tietää ennakolta mitä kyseiset toimenpiteet maksavat riippumatta siitä kuinka paljon niiden suorittamiseen menee aikaa.
Asia erikseen on tuntityö joka ei ole vakioitu kuten osavaihdot vauriosyistä ja muutostyöt. Niiden suhteen voi olla yllätyksiä eikä aina positiivisia. Niiden ilmetessä pitäisi olla yhteydessä asiakkaaseen haluaako hän niitä suoritettavaksi. Esimerkiksi määräaikaishuollossa katsotaan että jarrupaloissa on pintaa vielä riittävästi mutta jarrulevy onkin kulunut alle minimirajan. Levy pitää vaihtaa mutta vasta kun asiakkaalta on saatu lupa.