Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: rimpjar - Joulukuu 11, 2015, 22:45:43 ip
-
Niin tuosta nyt aloitetaan ihmetteleminen ja sivuvaunun liittäminen Guzzin kylkeen.
-
Tekemistä vaille valmis! ;D
-
Näemmä joillekin rittää kun Edisonin keksimä hehkulamppu vain palaa.
-
Tyylikäs yhdistelmä!
-
Siinä on jo yritystä. Nuo rosvot pitäisi kieltää.
-
Tuossa tuli pieni ongelma tai ei oikiastaan, taitaa olla paras ratkaisu ottaa ehjänä pois tuo valettu osa missä on jalkatappien sekä pakoputken kiinnike.
ja tehdä 8mm levystä uusi mihinkä saa vaunun kiinnikkeen kiinni sekä pakoputken.
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
-
Kestääkö tuo takakiinnike vai jatketaanko ihmettelemistä.
-
Saattaahan se kestää tai sitten ei. Omaa selkänahkaa tosin hieman kylmää, tuota kohtaa/korvaketta rungossa ei ole tehty ottamaan vastaan sivulttaissuuntaista kuormitusta. Sehän on tarkoitettu kannattelemaan jalkatappeja ja pakoputkea. Ehdotan että mietit kiinnityksen uusiksi vaikkapa kajk:n esittämällä tavalla.
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
Onkos tuo nyt keskiseisonta tuen kiinnitys kohta.
-
Nyt en muista että mihin tuo taaempi ruuvi voi kiinnittyä rungossa, mutta siitä huolimatta en omaan pyörääni kelpuuttaisi tuota vaunukiinnitystä. Kiinnitykseen liittyvän epävarmuustekijän lisäksi osa näyttää siltä, että se on tehty alumiinista ja hitsaamalla, mikä riittää syyksi hylkäävään päätökseen. Jonkinlaiseksi nyrkkiohjeeksi kaikkeen vaativaan kiinnitykseen voisi kelvata yleisohje: Kiinnitä putkeen klemmarilla ja aina lähelle solmukohtaa. Klemmari saa olla vaikka latasta taivutettu U-rauta tai kahdesta puoliskosta yhteen ruuvattu, koneistettu nappula.
Kun hyvää tehdään, niin vaihdelaatikon alle kiinnitetään tuollaisilla klämpeillä poikittanen teräsputki molempiin runkoputkiin ja vaunun kiinnike sitten poikittaisen putken päähän.
Moottoripyörän runkoon ei pitäisi hitsailla mitään ja myös ruuvikiinnitysten kanssa tarvii olla tarkkana, ettei ruuvin kannan alle tuleva lappu aiheuta vipuvartta, joka lisää pulttien rasitusta tuntuvasti, varsinkin kun puhutaan pienehköistä ruuveista. Guzzin rungossa on moottorin kiinnityspultit tanakkaa tekoa, niitä pystyy hyödyntämään.
-
Siellä alla on jo valmiina poikittainen tuki. Lootan takaosan alla on vielä keskipönkän korvakkeita jne, joihin varmaan saa ripustettua jos jonkinlaista kiinnikettä.
-
EML-vaununvalmistaja käyttää ko. kohtaa takakiinnityksenä. En itse ainakaan havainnut mitään ongelmia. Materiaali vahvuus oli n 8 -10 mm , rautaa. Kiinnike on varsin samanmallinen.
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
Onkos tuo nyt keskiseisonta tuen kiinnitys kohta.
Ei ole, vaan takajalkatapin kiinnityksen kohta. Toivottavasti tuosta kuvasta selviää. Ja on 12 mm teräslevyä.
-
Pari sivuvaunupyörää värkänneenä on ollut lähtöajatus se että tekee niin tukevia rakenteita että ei tarvitse miettiä hiukkaakaan sitä että kestääkö. Varsinkin kun kyydissä kulkee usein melko läheinen henkilö. Ensimmäinen sivuvaunu oli kevytrakenteinen enduropyörään asentamani. Ei sillä kyllä metsäpolkuja tullut ajettua mutta mitoituksen kiinnitykselle tein noudattamalla sivuvaunun rakennetta ja tekemällä vähintäänkin yhtä tukevaa ja vähän päälle. Alakiinnitykset molemmin puolin runkoa ja yläkiinnitykset mielellään runkoputkien haarakohtiin niin voima jakaantuu tasaisemmin. Pinnavanteiden kunto on syytä tarkastaa ennen ajoon lähtöä. Ne rasittuvat melko kovasti koska uutena kuormituksena tulee myös sivuttaiskuorma. Valuvanteilla tätä ongelmaa ei esiinny. Vain pyöränlaakerit ovat kovemmalla kuormituksella ja yksirivistä urakuulalaakeria ei ole päittäiskuorman kantoon sovitettu. Silti kestävät yllättävänkin hyvin. Kartiorullalaakeri olisi varmempi ratkaisu. Vanhemmissa Carcano-runkoisissa Guzzeissa näin onkin jo tehtaalta lähtöisin.
Sivuvaunun kiinnityksen äkillinen löystyminen tai irtoaminen aiheuttaa melko varman ojaanajon tai ainakin omituiset kuviot.
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
Onkos tuo nyt keskiseisonta tuen kiinnitys kohta.
Ei ole, vaan takajalkatapin kiinnityksen kohta. Toivottavasti tuosta kuvasta selviää. Ja on 12 mm teräslevyä.
Minulla on hiukan erilainen rakenne noissa jalkatappien kiinnityksessä, ja tarkemmin tutkin alta niin sieltä menee poikki tanko ja se tanko on yhteydessä toisen puolen runkokiinnirykseen. Olipas pirun sekavasti selvitetty. Elikkä lopputulos on että kestää, löyty vielä siitä edestä tyhjä kierrereikä joka oli kumitulpalla peitetty. Elikkä tehdään uusi vastaava kiinnityslevy ja hyödynnetään kaikkia kolmea levyn kiinnitys kohtaa.
Ps. Egon tuo ei ole alumiini valua vaan 10mm teräslevyä.
-
Tuossa projekti kokonaisuudessaan. Se tässä on ollut ongelma kun tuo vaunun takakiinnike on noin perässä ja sitä ei voi katkaista ja siirtää tuohon keskipalkin kohdalle silloin tulee vaunusta pahasti takapainoinen. Nyt tuo takakiinnike on pyörän navan kanssa samassa linjassa, ja eteenpäin ei oikein monta cm enään voi viedä silloin etukiinnike tulee liian eteen. En tiedä mitä pykälät sanoo jos laittaa kolmella alakiinnikkeellä, täällä sääntöteksti sanoo vain että neljästä pisteestä pulttaamalla. Kolmella kiinnikkeellä sen saisi hyvin tukevasti. Jaensimmäinen pöhnässä tullut ajatusoli tehdä sivuun apurunko kun töissä tuota joutilasta 25mm vedettyä pyöröterästä olis reippaanlaisesti.
-
Kun mallailet vaunua , ota huomioon se ,' että kun pyörä on keskiseisomatuella, mitottaessa, se "tipahtaa"huomattavasti kun laitat sen pyörilleen.
-
Miten olisi kiinnike takaiskarin yläpään seutuville?
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
Onkos tuo nyt keskiseisonta tuen kiinnitys kohta.
Ei ole, vaan takajalkatapin kiinnityksen kohta. Toivottavasti tuosta kuvasta selviää. Ja on 12 mm teräslevyä.
Minulla on hiukan erilainen rakenne noissa jalkatappien kiinnityksessä, ja tarkemmin tutkin alta niin sieltä menee poikki tanko ja se tanko on yhteydessä toisen puolen runkokiinnirykseen.
Kyllä tuo jalkatappi näyttää samalla tavalla olevan kiinni kuin minullakin. Se poikittainen yhdekin minulta löytyy, se näkyy tuossa "Tuki"-kuvassa vasemmalla ylempänä kuin tuo sivarikiinnikkeen tanko.
Tuossa sinun vaununkiinnikkeessä näkyisi olevan säätövaraa vähän joka suuntaan, eli saattaisi taipua tuonne äänenvaimentajan alapuolellekin.
-
Miten olisi kiinnike takaiskarin yläpään seutuville?
Jonnekin sinnepäin tuleekin yläkiinnike..
-
Kun mallailet vaunua , ota huomioon se ,' että kun pyörä on keskiseisomatuella, mitottaessa, se "tipahtaa"huomattavasti kun laitat sen pyörilleen.
Joo tiedostetaan mutta nuo vaunun runkon sisälle menevät osat liikkuu nyt kevyesti sen verran niitä tullut polttettua ja hiottua ruostetta sekä rasvattua.
Oletan että niistä sitten mallailaan se lopullinen säätö.
-
Tuskin tästä apua on, mutta otinpahan kuvan oman pyörän ratkaisusta (tehdastekoinen EZS). Tais jäädä pyörä pesemättä Guzzirallin jälkeen ::)
Pyörän puoleisesta kiinnikkeestä menee rungon ali yhdystanko vasemman jalkatapin kiinnitykseen. Tasaa vääntökuormaa ...
Onkos tuo nyt keskiseisonta tuen kiinnitys kohta.
Ei ole, vaan takajalkatapin kiinnityksen kohta. Toivottavasti tuosta kuvasta selviää. Ja on 12 mm teräslevyä.
Minulla on hiukan erilainen rakenne noissa jalkatappien kiinnityksessä, ja tarkemmin tutkin alta niin sieltä menee poikki tanko ja se tanko on yhteydessä toisen puolen runkokiinnirykseen.
Kyllä tuo jalkatappi näyttää samalla tavalla olevan kiinni kuin minullakin. Se poikittainen yhdekin minulta löytyy, se näkyy tuossa "Tuki"-kuvassa vasemmalla ylempänä kuin tuo sivarikiinnikkeen tanko.
Tuossa sinun vaununkiinnikkeessä näkyisi olevan säätövaraa vähän joka suuntaan, eli saattaisi taipua tuonne äänenvaimentajan alapuolellekin.
-
Se on hyvä että on riittävästi säätövaraa. Pitää silti huomioida että sitä myös jää jäljelle kiinnityksen jälkeen. Molempiin suuntiin. Nuo vinot tuet ovat ne joista yleensä ensin loppuu säätövara. Pitää huomioida että pyörä tulee riittävästi kallelleen sivuvaunuun päin ja varaa pitää olla vielä sivuvaunun pyörän aurauksen säätöön. Ja sen sivuvaununkin tulee olla suht vaaka-asennossa sivusuunnassa kuormitettuna ja hiukan nokka kohollaan pitkittäisuunnassa koska ilmeisesti käytät originaalikeulaa.
-
Pitää huomioida että pyörä tulee riittävästi kallelleen sivuvaunuun päin
Muistelin omia kylkivankkuri vuosiani ja etsimiäni sivarin asennusohjeita että puörä ptiää asentaa kallelleen sivuvaunusta ulospäin, ei vaunuun päin ja omassa yhdistelmässä puörä oli kallellaan nimenomaa pois-eli ulospäin vaunusta.
Netistä löytyy sivuvaunuyhdistyksen sivut missä on aikkas kattavaa tietoa sivuvaunun asentamisesta, mitoista yms.
latimo.
-
Se on hyvä että on riittävästi säätövaraa. Pitää silti huomioida että sitä myös jää jäljelle kiinnityksen jälkeen. Molempiin suuntiin. Nuo vinot tuet ovat ne joista yleensä ensin loppuu säätövara. Pitää huomioida että pyörä tulee riittävästi kallelleen sivuvaunuun päin ja varaa pitää olla vielä sivuvaunun pyörän aurauksen säätöön. Ja sen sivuvaununkin tulee olla suht vaaka-asennossa sivusuunnassa kuormitettuna ja hiukan nokka kohollaan pitkittäisuunnassa koska ilmeisesti käytät originaalikeulaa.
En tiedä olisko siinä ideaa hiukan vetää liinoilla jousille kuormaa ja sitten antaa roikkua suorassa kuten nyt. Nyt jouset on aivan ylä asenossa vaikka se on aivan kevyesti kannatuksessa.
-
Teräs on hyvä materiaali, myös hitsattuna. Nuo pultit taitaa olla M12? Ne kestää kyllä. Jos vaunun kanssa ajellaan muutamia vuosia, niin on asiallista pesun yhteydessä ajoittain tarkistaa, että runkoputkien välinen poikittaisputki jakselee hyvin. Jos hitsin rajaviivalle ilmestyy maaliin halkeama niin se pitää kaivaa auki ja katsoa, ettei alta löydy kasvavaa halkeamaan.
-
Tuo pyörän kallistaminen vaunuun päin tai vaunusta poispäin on käytännön kysymys. Yleensä nykyjousituksella vaunuun päin. Tietysti asia riippuu siitä onko kuinkakin pitkät joustot ja missäkin päin. Sivuvaunun joustot ovat ainakin itselle sattuneet aina melko lyhyet/jämäkät ja pyörän joustot pitkähköt ja alkupäästään pehmeät. Itsellä pyörä kääntyi vaunusta poispäin kun meni istumaan satulaan koko painollaan. Kyytiläisen ottaminen sivuvaunuun käänsi pyörän suurinpiirtein pystyyn. Ongelmana oli lähinnä se että käytin alkuperäistä teleskooppikeulaa ja kun jarrutti voimakaasti pyrki pyörä kallistumaan poispäin vaunusta ja ohjautumaan vasemmalle. Joutui kampeamaan että pyörä olisi mennyt suoraan. Meni säädöt uusiksi. Siksi pyörä laitetaan kuormitettuna hieman sivuvaunuun päin kallelleen kun käytetään vakiokeulaa. Jos keulaan on saatavissa jäykemmät jouset niin suosittelen vaihtoa.
Keinuhaarukkakeulalla nämä ongelmat lievenevät merkittävästi koska jarrutusnyökkäys puuttuu ja kokonaisuus käyttäytyy neutraalisti. Teleskooppikeulan jätön pienentäminen helpottaisi ohjaamista ja vähentäisi vetelyä. Sivuvaunun pyörän joustomatkallakin on merkittävä vaikutus. Jarrutuksessa myös sivuvaunun perä nousee ja aiheuttaa kuormaa ja kallistusta vasemmalle ja on vaara että teleskooppikeulasta loppuvat joustovarat.
Sitten tulee vielä se seikka että onko ajettaessa pyörässä ja sivuvaunussa aina vakiokuorma. Jos sivuvaunupyörällä ajaa soolona ja säätö on tehty esimerkiksi: yksi pyörän päällä, yksi sivuvaunussa, tapahtuu yksin ajaessa pyörän kallistuminen poispäin sivuvaunusta. Tällöin helpointa on laittaa muutama kymmenen kiloa keinokuormaa sivuvaunun kyytiin.
Tarkennetaan vielä: säätämätön teleskooppikeula kampeaa koko ajan sinne päin minne runko on kallellaan. Tämä asia pitää saada neutraaliksi sille kuormitukselle millä kokonaisuutta aiotaan käyttää. Silti nyökkimistä ja kampeutumista ei voida tällä ratkaisulla välttää jarrutuksessa.
Keinuhaarukkakeula toimii neutraalimmin koska se ei nyökkää jarrutuksessa ja toimii jarrutuksen aikana myös epätasaisella pinnalla. Keinuhaarukkakeulan jättö on myös sovitettu sellaiseksi että ohjaus on kevyt ja täsmällinen.
Teleskooppikeulaa voi parantaa keveydeltään ja herkkyydeltään muuttamalla jättöä. Siihen on olemassa parikin ratkaisua. Mutta teleskooppikeulan heikkoja jarrutuksen aikaisia ominaisuuksia ei sekään poista.
Sitten on vielä yksi hyvin merkityksellinen seikka: missä kohtaa kulkee sivuvaunun pyörä muiden pyörien suhteen. Jos sivuvaunun pyörä on liian edessä vaikeuttaa se ohjausta mutta suuntavakavuus on hyvä. Jos taas liian takana lähellä samaa linjaa takapyörän kanssa niin suuntavakavuus kärsii. Pitää siis koeajamalla selvittää mitkä säädöt ovat optimaalisimmat tai ainakin niin lähellä parhautta että laite on nautinnollinen ajaa.
Sivuvaunullinen pyörä on erittäin kompleksinen ajogeometrialtaan verrattuna soolopyörään. Trike on vähiten hankala ja helpompi kuin soolopyörä kunhan sen ajogeometria on oikein mitoitettu.
Jos kuljettajalla ei ole ennestään sivuvaunukokemusta niin harjoittelu suljetulla alueella on kokolailla välttämätöntä. Tietää nimimerkki "ojassa käynyt".
Yllä olevat asiat on ihan omassa päässä mietittyjä ja käytännössä testattuja ja siten oikeaksi todettuja. Muut saavat olla muuta mieltä. Sivuvaunuyhdistyksen sivut ovat minullekin tutut. http://sivuvaunuyhdistys.com/
Mutta silloin ei ollut internettiä kun asettelin ekaa sivuvaunuani käyttöön. Itse piti asiat miettiä ja toteuttaa.
Egonin esitys rakenteen tarkkailusta ei ole turha. Sekä pyörän että sivuvaunun rungon kuormittuvia kohteita on syytä tarkkailla.
-
Nyt muuttui koko kiinnitys systeemi, pyörän sivuun tulee apurunko johonka sitten vaunu kiinnitetään. Ja tuo 25mm pyöröteräs tanko
luulis kestävän kun on keulasta noin kiinni ja samaten tulee perästä kahdesta kohtaa kiinni. Ja huomaa että ei ole tullut Aalto-opistossa opiskeltua
muotoilua, mutta varmaan noita etukiinnikkeitä vois hiukan keventää :)
-
Onhan siinä rautaa nyt...
Kiinnittäisin korvakkeet vain moottorin kiinnityspultin kohdalta ja hitsaisin ainakin oikean korvakkeen
sivulla taaksepäin kulkevaan apurungon osaan.
Apurungon korvakkeiden ylempi pultti on nyt tulossa rungossa kohtaan mihin ei ymmärtääkseni ole suunniteltu
kiinnitettäväksi mitään. Samalla apurungon korvakkeita voi keventää reilusti, vaikka keveys ei ilmeisesti tässä
olekaan ollut tavoitteena? Leikkaa kiinnikkeisiin kolmiomuoto.
Sitten vielä, etuteleskooppi taipuu jarrutuksessa aika paljon, taipuu senttejä.
Tässä tapauksessa lisärakenteet ovat niin alhaalla, että vaaraa eturenkaan osumisesta siihen
ei taida olla. Kannattaa pitää kuitenkin mielessä tämäkin.
-
Liioittelematta voi sanoa, että voisi kyllä keventää. Tuollaisia kiinnikkeitä näkee enemmän traktoreissa kuin moottoripyörissä. 25 mm pyöröteräksen voi ihan hyvin korvata putkella, joka on samaa järeysluokkaa pyörän runkoputken kanssa. Koko apurungon tarpeellisuutta kannattaa vielä miettiä. Tuo etukiinnitys on vankka ja hyvä vaikka siinä olisi vain poikittainen putkin kiinni noissa korvakkeissa.
-
Tuon apurungon teon vaivallahan tuosta tekisi kallistuvan vaunun..
-
Ei varmaan tarvihte enempää kiinnitys pisteitä, takaa tulee keskiseisonta tuen molemmin puolin kiinni ja painoa tuli 8kg
-
Pikku hiljaa valmista, vielä takakiinnike ja sen jälkeen uusi viini tonkka ja yläkiinnikkeiden kimppuun. :)
-
Skandinavian tukevin apurunko. Pakoputkikin mahtuu ilmeisesti kovin hyvin paikoilleen.
Toivottavasti ei ilmavirta pyöri siten että pakokaasua kulkee kyytiläisen henkeen.
Tiedän että eräillä on ollut asian kanssa vaikeuksia. Joskus se on pienestä kiinni.
-
Mä tykkään että siisti ja simppeli kiinnitys-systeemi!
-
Skandinavian tukevin on hyvä asia, eipä tarvitse huolta kantaa jatkossa aiheesta.
Tuossahan jää reilusti ilmavirralle tilaa vaunun ja pyörän välistä kulkea, veikkaan että kaasut ei ongelma.
Hyvässä mallissa!
-
Sivuvaunuista en mitään tiedä, mutta mieltäni jäi kaivamaan yksi asia.
Miten vaunun sivuttaisliike vaikuttaa lattarautoihin?
Itse ehkä olisin laittanut vaikka pienet "fliisut" tukemaan niitä.??
-
Miten vaunun sivuttaisliike vaikuttaa lattarautoihin?
Latat ovat näköjään sen verran paksut että kestänevät kyllä.
Olen melko vakuuttunut että noilla kiinnityksillä alakiinnikkeet ovat riittävät.
Nyt jännitetään millaiset ovat yläkiinnikkeet ja tuleeko vielä lisäksi pitkittäistuenta?
-
Miten vaunun sivuttaisliike vaikuttaa lattarautoihin?
Latat ovat näköjään sen verran paksut että kestänevät kyllä.
Olen melko vakuuttunut että noilla kiinnityksillä alakiinnikkeet ovat riittävät.
Nyt jännitetään millaiset ovat yläkiinnikkeet ja tuleeko vielä lisäksi pitkittäistuenta?
Minulla Matti jäi vaivaamaan tuon ensimmäisen takakiinnitys suunnittelun jälkeen sinun kirjoittama lause "Pari sivuvaunupyörää värkänneenä on ollut lähtöajatus se että tekee niin tukevia rakenteita että ei tarvitse miettiä hiukkaakaan sitä että kestääkö. Varsinkin kun kyydissä kulkee usein melko läheinen henkilö". Ja nyt rupian pikku hiljaa olemaan varma että kestää. ::)
-
Ja muuten kyllä sinne yksi raudanpala vielä paikkansa löysi. :)
-
On siinä ainakin rautaa. Ei taida tosin haitata lisäpaino, ei sitä tuossa nyt niin hirveästi ole. Vaunu itsessään ei taida kovin painava olla?
-
Siinähän se apurungon pitkittäistuki onkin. Vastaava vielä vaunun ja apurungon väliin mutta vasta sitten kun ajo-ominaisuudet saatu kohdalleen. Esimerkiksi vaunun puolen etutukipisteestä apurungon takaosaan päin tai vaunun takaosasta apurungon etuosaan. Siinä ei tarvitse edes olla säätöä koska säädöt ovat jo löytyneet.
Tuen itsessään ei tarvitse olla mitenkään järeä: tavallinen huonekaluputki ja siihen litistetyt päät joissa reät.
Tämmöiset ovat kelvanneet täkälaiselle katsastusmiehelle trike-rakenteessa: http://www.motomatti.fi/2013/10/saaksjarvi-trike-takarungon-lisatuet.html
-
Mikä noiden tukien tarkoitus on trikessä?
-
Mikä noiden tukien tarkoitus on trikessä?
Ne tulevat rungon alaosan korvakkeista iskunvaimetimien ylätuentaan. Niihin kohdistuu lähinnä vetoa. Iskunvaimentimet ovat kiinni takarungon viimeisissä rei'issä eli parikymmentä senttiä taaempana kuin alkuperäisesti. Pelkät runkoputket eivät todennäköisesti olisi kestäneet pyörän painoa. Lisäksi iskunvaimentimien kiinnityspultti on koko rungon läpi ja sen ympärillä on myös putki. Kuormitus jakaantuu siis myös sivusuunnassa. Tukien alapäät ovat lisäksi jonkin verran leveämmällä kuin yläpäät joten siinäkin on kyseessä kolmiorakenne. Takajoustintuet kun välittävät runkoon myös sivuttaissuuntaisia kuormia.
Siinä missä takajoustintuet olivat alunperin kiinni on myös pitkä pultti läpi rungon ja tähän pulttiin laakeroituu taka-akselin ylätukivarsi. Taka-akselin puolella tukivarressa on vain vetelä kumipusla joka mahdollistaa taka-akselin kääntymisen pystyakselin että pitkittäisakselin ympäri sekä lisäksi taka-akselin sivuttaisliikkeen rungon suhteen. Taka-akseli on siis varsin eläväinen. Alhaalla on molemmin puolin kumipuslilla molemmista päistään kiinni olevat tukivarret. Ajoneuvon nimi on nykyään California Adamant mutta työnimenä oli Sääksjärvi Trike valmistuspaikkansa mukaisesti. Sillä nimellä se löytyy myös blogistani. Artikkeleitä on hieman yli sata. Siellä on tarkempaa kuvausta rakenteista.
Rakennetta piti hieman miettiä sillä triken etuosa kallistelee sisäkaarteeseen kuin kaksipyöräinenkin moottoripyörä mutta ei yhtä paljon mutta se kuitenkin tekee ohjauksesta kevyempää ja satula on kaarteenotossa paremmin kohti ahteria. Sivuttaisvoimat kuljettajaa ja matkustajaa kohtaan ovat vähäisemmät.
Tämän selittäminen ja näyttäminen katsastusinsinöörille otti hetken. Eniten hän oli kiinnostunut noista linkissä mainituista littupäisistä putkista.
-
Siis tuet iskarin yläpäistä noihin takajalkatappien runkoihin? Eli kiinnityspisteisiin? Ei hän siitä juuri minkäänlaista kolmiota saa aikaiseksi..
-
Niin. Eihän sitä kolmiota paljoa ole jos sivulta katsotaan mutta takaa katsoen on.
-
On siinä ainakin rautaa. Ei taida tosin haitata lisäpaino, ei sitä tuossa nyt niin hirveästi ole. Vaunu itsessään ei taida kovin painava olla?
Laskin myyntitaulukoiden mukaan niin materiaalin paino on 9.1kg+pultit, Ja vaunu painaa 60-70kg karkeesti.
-
Ja tuosta alkaa kehittymään yläkiinnikkeiden korvakkeet. nyt mennään hiukan ohkasemmilla materiaaleilla. :)
-
On siinä ainakin rautaa. Ei taida tosin haitata lisäpaino, ei sitä tuossa nyt niin hirveästi ole. Vaunu itsessään ei taida kovin painava olla?
Laskin myyntitaulukoiden mukaan niin materiaalin paino on 9.1kg+pultit, Ja vaunu painaa 60-70kg karkeesti.
Eihän tuo edes ole kyytiläisen vertaa. Peukkuja ylös.
-
Nyt saa antaa vapaasti vinkkejä mihin tuo takimmainen yläkiinnike saa laitettua. Etukiinnike istuu hyvin, mutta tuo taka on nyt propleema.
Vai siirtääkö suosiolla tuota vaunun runkossa olevaa kiinnikettä taaksepäin hölmösti noin edessä. :(
-
Mitä ylemmäs saat kiinni niin sitä parempi. Mielellään lähelle paikkaa jossa kaksi runkoputkea kohtaa.
Tuohon sivuvaunun runkoon voi tehdä taemmas reiän ja holkittaa sen niin kuin alkuperäinenkin on. Ylettyy ehkä paremmin.
-
Eikös se tuossa iskarin yläsilmässä vähiten häiritse.
-
Se täytyy holkittaa taaksepäin ja tuohon jarruneste säiliön viereen kiinni, silloin se ei ole matkustajan jalan tiellä ja saa vielä sivulaukun kiinni.
-
Siinä heti akun alla lienee poikittaistukea runkoputkelle. Runkoputkien seinämävahvuus ei ole kovin suuri. Kiinnittimessä pitää olla pinta-alaa ja niinhän tuossa taivuttamassasi clampissa onkin. Kiinnitysosan pitää olla jämäkästi kiinni ettei se liu'u runkoputkea pitkin ylöspäin mutta ei saa klommottaa runkoa.
-
Siinä heti akun alla lienee poikittaistukea runkoputkelle. Runkoputkien seinämävahvuus ei ole kovin suuri. Kiinnittimessä pitää olla pinta-alaa ja niinhän tuossa taivuttamassasi clampissa onkin. Kiinnitysosan pitää olla jämäkästi kiinni ettei se liu'u runkoputkea pitkin ylöspäin mutta ei saa klommottaa runkoa.
Tuo clamppi on 55x3 lattaa että pitäisi tukea.
-
Minäpäs taas saivartelen hiukan kun foorumi on kerran auki.
Tuo yläkiinnike edessä on hyvä, mutta kun tehdään oikein tieteellistä työtä, niin siellä pitäisi kiinnityspultin reikä sijoittaa niin, että kun katsotaan pitkin kiinnitysvartta, niin sen kuviteltu jatke kohtaa runkoputken tuon kiinnitysklämpin keskellä. Silloin klämppiin ei tule momenttia eikä runkoputkeen myöskään klämpin epäkeskisyydestä. Voi tuntua höpöhöpöltä, mutta on muistettava, että pyörän suunnittelija ei ole siihen suunnitellut vaunukiinnitystä, joten runkoon ei pidä tehdä ylimääräisiä taivutusrasituksia.
Jos taaempi yläkiinnike halutaan asentaa pyörän runkoa liikoja rasittamatta, niin pitäisi rungon yläputken rinnalle, siis esim. alapuolelle tai sivulle, kiinnittää apupalkki, joka tukeutuu rungon solmupisteiden lähistölle. Yläkiinnike pultattaisiin sitten apupalkkiin. Apupalkin kiinnitykseen sopisi vaikka sankapultit. Mielestäni tuo runkopalkki on kyllä aikas jäsyä tavaraa, joten ei siinä suurten riskien kanssa leikitä vaikka kiinnikkeen vetää siihen kiinni vastaavalla klämpillä kuin edessä. Pitää vaan säänöllisesti tarkkailla rungon vointia kilometrien karttuessa.
-
Nyt saa antaa vapaasti vinkkejä mihin tuo takimmainen yläkiinnike saa laitettua. Etukiinnike istuu hyvin, mutta tuo taka on nyt propleema.
Vai siirtääkö suosiolla tuota vaunun runkossa olevaa kiinnikettä taaksepäin hölmösti noin edessä. :(
Mä siirtäisin vaunurungon kiinnikettä taaksepäin. Ohessa taas pari kuvaa EZS ratkaisusta. Tuon yläkiinnikkeen taaimmainen pultti on takaiskarin kiinnitys ja etummainen on runkoputkien liitoksen vahvistuksena olevassa kolmiopalassa. Siinä on valmis pultinreikä (ainakin toisella puolella näkyy olevan).
Laitan kuvan myös etu-yläkiinnikkeestä. Se on "latta" joka on puristusliiitoksella molemmissa runkoputkissa.
-
Kajk:n kuvissa on minusta esitetty oiken hyvät kiinnikkeet. Harva vaan tekee tuommoisia omassa tallissa.
-
Tuo Kaijk esittämä takayläkiinnike on helpohko valmistaa kotipajaolosuhteissa. Eteen ei tarvitse putkesta putkeen ylettyvää kiinnikettä koska clampin kiinnikekohdassa on runkoputkia toisiinsa sitova väliputki ja emäputkikin liki. Tosin kahteen putkeen ulottuva tuki ei pyörähdä runkoputken ympäri kuormitustilanteessa.
Noin käytännössa ajatellen niitä kuormia mitä sivuvaunun kiinnitys aiheuttaa pyörän rungolle on silloin kun sivuvaunun pyörä ajetaan suurella nopeudella terävään töyssyyn. Silloin alakiinnikkeisiin tulee kohtalaisesti vetoa jonka kiinnikkeet, apurunko ja pyörän runko ottavat vastaan melko helposti mutta yläkiinnikkeisiin tuleva puristus eli äkillinen voimakas työntö pukkaa suurta osaa pyörän ja kuljettajan massasta iskumaisesti vasemmalle. Lisäksi ilmiö toistuu joka ajopäivä enemmän ja vähemmän suurena.
Sama töyssy aiheuttaa myös pitkittäissuuntaisen rasituksen: vaunu pyrkii taapäin rungon suhteen ja silloin syntyy rasitus joka kohdistuu alakiinnikkeisiin vetona niiden poikkisuuntaan eli leikkaavana voimana pyörän pituusakselin suuntaisena.
Nämä voimat yhteenlaskettuna rasittavat sekä alakiinnikkeitä että erityisesti taempaa yläkiinnikettä.
Pienempiä ja helposti hallittavia kuormia on kun sivuvaunu nousee oikealle kaarrettaessa matkustajineen ilmaan.
Tuleeko sivuvaunun pyörään jarru?
-
Onko muuten pykälät samat, jos vaunussa on jarrupyörä? Vaatinee ainakin jonkinlaisen jarrupaineensäätimen joka tapauksessa.
-
Jarruja tuossa ei ole kun on vain yhden henkilön kuljetukseen tarkoitettu. Ja itsekin katoin että tuo taka iskunvaimentimen edessä oleva kolmio on se kohta mihin takakiinnike tulee.
-
Nyt sitten kerrot vaimolle että siinä on pikalaukaisu irrotukseen :D
Mr
-
Nyt sitten kerrot vaimolle että siinä on pikalaukaisu irrotukseen :D
Mr
Emäntä on jo mielipiteensä ilmoittanut missä hän EDELLEEN istuu, että kyllä koirilla tilaa tulee olemaan. :D
-
Voisko joku valaista että kuinka koville rasituksille tuo pyörään tuleva yläkiinnike oikein joutuu. Otetaan vertailuksi vaikka kouluarvosanat
4-10. Ja tuolla 10:llä meikäläinen joutuu tuon clampin taivuttaan 12mm latasta sekä lukitusruuvina käyttään kuorma-auton rengaspulttia. :)
-
Ei liika vaaraa tee. Riippuu siitä monellako pultilla aiot kiinnittää. Pari M8:aa kantaa jo paljon mutta kyllä varoiksi voisi M10:ä käyttää ja varmanpäälle vielä 12.9-lujuisia. Nyloc- tai Nord lock -varmistus ettei aukea itsekseen.
Kun ottaa huomioon minkä paksuiseen aineeseen kiinnitetään niin turha on käyttää kovin paljon paksumpaa kuin on kiinnityskohde. Rakenne tiestysti sanelee eli tukipisteestä matka toiseen. Kyllä paksukin taipuu jos sitä pitkällä kangella vääntää. Annetaan numeroksi 6. Se on tuttu kouluajoista.
-
Juu, mulla kanssa kuutonen tuttu numero kolutokarissa. Sopiva järeysluokka löytyy sivuvaunun komponetteja katselemalla. Kiinnikkeistä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä kovin paljon vahvempia kuin mitä on kiinnittyvä osa.
Jos asiaa haluaa välttämättä tarkastella teoriapohjalta, niin yläkiinnikkeen kautta tulevat rasitukset ovat aika tavalla riippuvaisia jousituksen kovuudesta. Jos on täysin jäykät paikat, niin sitten tärinää riittää ja sen seurauksena poikki väsyneitä saumoja.
-
Koneenrakennus ja kaikenlainen rakennesuunnittelu on päivittäistä leipätyötäni. Kokemuksen perusteella osaan arvioida rakenteiden kestävyyttä ja toimivuutta. Monesti pienikin pultti riittää, mutta lopputuotteessa käytettynä pultti ei välttämättä ole uskottavan näköinen. Tästä syystä käytetään krouvimpia komponentteja. Esim M8 pultti itsessään kestää roikottaa vaikka koko ajoneuvoyhdistelmän painon, vaihtuvaa kuormistusta ei tietenkään jaksa kovin kauaa.
Klamppi putken ympärillä lommottaa putken kolhutilanteessa. Myös löystyminen hieroo putken pilalle sen kohdalta. Parempi kohta kiinnitykselle olisi jokin, mihin saisi pultattuna. Mutta mennee kyllä klampillakin, kun tekee huolellisesti.
-
Minulla on näissä harrastusvälineissä mennyt viimeaikoina näin, teen niin ohuesti kuin uskaltaa.
Jos menee rikki, lisää rautaa tai uutta muotoa. Jos ei mene rikki, ohennan lisää ja sitten kun särkyy,
otetaan hieman takaisin. ::)
-
Hah! Pultin kiristäminen siis lopetetaan puoli kierrosta ennen pultin katkeamista. Moottoripyörävehkeissä kestää ns. staattista kuormaa ja pikku pökkäyksiäkin aika sirokin tavara. Pitkän aikavälin jutska on sitten nuo väsymisvauriot, joiden välttäminen vaatii aina hiukan suunnittelua.
-
Rupiaa näyttään hyvältä vielä takakiinnike ja koe ajoa ja säätöä säädön perään. :)
-
Ja ohjaus iskunvaimentimen asennus. Mersun tai Das Kuplan . Ovat sopivampia kuin kutsin oma kitkavaimennin . Kiinni esim oikean puolen jarrusatulan pulttien alle ja toinen pää vaunun rungon etuosaan .
-
Joo se on vielä ja löysinkin MB W201 ohjausiskunvaimentimen edullisesti reilut 500kr. Ja seuraavaksi hyökätään kopan kimppuun, siitä
laminoidaan lamput reiät umpeen ja uusitaan led valoiksi sekä uusi väri päälle. Sitten vasta katotaan oliko tuo meikäläisen juttu vai ei. :)
-
Nonniin nyt rupiaa olemaan alakerta kunnossa eikä tarvinnut oikein rikkoa kuin tuon poskimuovista pala pois. Oli kyllä tosi Amerikkalaiset
vantit, normaalisti tottunut kun vantin keskiosaa pyörittää niin kierreosat tulee ulos tai menee sisään samanaikaisesti. Noissa vanteissa ei
vain niin ollut keskivanttia kun pyöritti niin toinen kierreruuvi piteni ja vastaavasti toinen lyheni elikkä samat kierteet molemmissa päissä. :)
-
Tuo takakiinnikkeen siirto sivuvaunun rungossa teki hyvää kokonaisuudelle.
Onko jo kallistuskulmat ja sivuvaunun auraus säädöissä? Entä ohjausvaimennin?
Ohjausvaimennin pitää laittaa jousitetun massan puolelle. Ei siis teleskoopin alaputkiin sillä silloin siihen vaikuttaa myös joustoliike. Teleskooppien alakolmioon tai teleskooppiin tehtyyn korvakkeeseen ja mahdollisimman pyörän keskilinjan suuntaiseksi siten että vipuvartta on sen verran että vaimentimen koko liikematka tulee hyödynnetyksi.
Tai vaihtoehtoisesti täysin poikkipäin keskilinjaan nähden. Se on selkeämpi ratkaisu, toimii kumpaankin suuntaan käännettäessä samoin mutta hankalampi toteuttaa.
Mulla oli California Adamantin suhteen pitkähkö rupeama: http://www.motomatti.fi/2015/04/saaksjarvi-trike-ohjausvaimentimen.html
-
On kyllä vanttera vaununrunko! Tuollahan voisi kuskata vaikka toista Californiaa..
-
On kyllä vanttera vaununrunko! Tuollahan voisi kuskata vaikka toista Californiaa..
Amerikassa on kaikki suurta vaikka vanttikiristimistä net ei tiedä hevonpaskaa :)
-
Minkälaisella pistorasialla nuo valojen virrat kannattaa kytkeä että vaunun pois ottaessa ei johtoja tarvihte katkaista.
Tuo normaali peräkärryn rasia on turhan suuri.
-
Superseal tai vastaava, johon pyörän puoleiseen töpseliin tulppa.
-
Myös maajohto pyörän rungon ja vaunun rungon välille pitää laittaa. Vaikka sitten vielä liittimenkin kautta veisi maajohdon. Harkinnan mukaan liittimessä ja johdotuksessa voi laittaa 1 - 2 ylimääräistäkin johdinta jos joskus vaikka tuleekin tarve jollekin sähköiselle lisävarusteelle vaunun puolella. Yhdellä tutulla kulkee mm. jääkaappi sivuvaunussa. Suosittu vaunu hellepäivinä.
-
Maajohto voi olla vaikka leveä lattakaapeli joka on pyörän päässä isolla siipimutulla kiinni. On sitten helppo irrottaa tarvittaessa.
-
Joo minulla on sopivasti jäänyt tuota vaunun kaapelia joka on 7-napaista oliko se nyt 7x1.5 että siitä ja yksi johto suoraan akulta extra virraksi.
Mutta mikä idea on maadoittaa pyörän runko ja vaunun runko keskenään :-\ minä tyhmä en nyt ymmärrä. Olisko ideaa laittaa isompi akku tuonne vaunuun ja vaunun koriin esim.tommoinen Defan pistorasia sehän on pieni ja löytyy kotoa koko paketti ylimääräisenä, siihen sitten ylläpito laturi.
-
Perusidea on saattaa kaksi eri rakennetta samaan potentiaaliin. Kuten on esimerkiksi etuhaarukan ja rungon välisen maajohdon tarkoitus. Alkaa ohjauslaakeri kestämään. Jos ei ole niin kannattaa laittaa.
Vaunun ja pyörän rungon väli on vastaava asia. Eivät kiinnikkeet ruostu niin nopeasti kun ei sähkön tarvitse etsiä omia reittejään rakenteen läpi. Lisäksi sillä varmistuu se että sähköä tarvitsevat laitteet toimivat oikein.
Lisäakku on hyvä idea ja sille oma laturinsa jos sähkönkulutusta on enemmän kuin pyörän laturi jaksaa tuottaa. Pyörän laturin kuormaksi ei isoa akkua kannata laittaa. Voi käynnistykset olla heikkoja kun ei ole virtaa ja kaksi erikokoista rinnan kytkettyä akkua pyrkivät syömään toisiaan. Akku on muutenkin hyvä painolastina jousituksen kannalta ja kun vaunussa ei ole muuta kuormaa.
-
Ja huomenna väri päälle niin ollaan jo voiton puolella.
-
Aikamoinen tekemisen meininki tässä projektissa!
-
Kohtahan kohdemaassaa alkaa ajokelit. Pyöräselibaatti kestää siellä vähemmän ja hommat on tehtävä lyhyemmässä ajassa.
-
Vaunun kanssa pärjää varmaan talvisessakin kelissä. Eli kevättä ei olisi pakko odottaa.
-
Se on vain meikäläisen huonopuoli, jos jotain aloittaa niin en saa lopetettua ennenkuin projekti on valmis. Minulle ei sovi sellaiset
venttaa projektit sen verran hätäinen luonne on. :-\
-
Vielä lakka päälle ja sähköjen asennus sekä hiukan sisustan fixausta, niin vois ajatella koeajoa sekä lopullista säätämistä.
No vaikka vieläkin on se etuvilkku hukassa.
-
Helvetti kun tuli yhden vilkun kanssa ongelma. Vilkkuja on pilvin pimein mutta sopivat Led-vilkut on kaikki niin pieniä että ne ei täytä jotain
valaisin pinnaltaa 10m/cm sääntöä vaikka oliskin e-hyväksyttyjä. Perjantaina konttorillakin ensin ilmoittivat että e-hyväksytty käy ja hetken
päästä tuo pinta-ala olikin tärkeämpi. Mutta miksi sitten tuo e-hyväksytty käy normaalisti moottoripyörään samaten nuo minituikutkin kelpaa
täällä. ???
-
Jaa että sielläkin viranomainen repii päästään sääntöjä. Soveltaa ehkä autopuolen sääntöjä L4e-ajoneuvoon.
Itsellä oli triken kanssa painimista kun katsuri vaati että myös etuvilkut pitää olla yhtä leveällä kuin on takavilkutkin sekä ajovalo pitää olla kahdennettu. Lyhyen keskustelun jälkeen ei sitten enää ollutkaan sitä mieltä.
Etuvilkut on kuin moottoripyörässä ja takavilkut kuin perävaunussa. Mitään sivuvaloja tai -heijastimia ei vaadittu.
Ensin suunnittelin että teen vilkut ja muut takavalot kuin autossa mutta se ei oikein ollut taloudellista vaan perävaunukäyttöön tarkoitetut leditoimiset Bilteman halpisvilkut kelpasivat parhaiten.
Väittäisin että olet oikeammassa kuin on katsastustoimihenkilö.
-
Taakse minulla tulee Biltemasta ostettu led ajo/jarru/vilkku valoyhdistelmä ja sivulle tulee eteen valkoista taakse punaista ja sivulle oranssia valoa viisaama lamppu.
-
Noita ei varmaan kirjata Ruotsissakaan mihinkään, joten lienee ok vaihtaa ne katsastuksen jälkeen mieleisiksi?
-
Noita ei varmaan kirjata Ruotsissakaan mihinkään, joten lienee ok vaihtaa ne katsastuksen jälkeen mieleisiksi?
Joo katsastuksen jälkeen ei kukaan perään huutele minkälaiset valot on kunhan muistaa seuraavaan katsastukseen vaihtaa takasin :)
-
Vastakkaapa viisaammat. Jos siirrän moottoripyörän akun pyörän ja vaunun väliin rakennettuun koteloon ja akulta vedän kaapelit vanhaan
akkukoteloon jossa kytkentä rimalla kytken jo siellä olevat johdot yhteen (aika monta johtoa jo ja alkaa olemaan akulle ahdasta) niin
tuleeko jonkun sortin jännite häviöitä tuolla vajaat metrin matkalla, ja lataako kumminkin normaalisti.
Vaihtoehto 2 on sitten ostaa Litiumakku tuonne alkuperäiseen akkukoteloon sehän on huomattavasti pienempi samoilla tehoilla. ???
-
Kyllä johtoja voi jatkaa kunhan ovat reilun läpimittaisia. Millään "paukkulangalla" ei sähkö pitkiä matkoja kulje. Vältä liittimiä tai purettavia liitoksia matkalla.
-
Minkälaisia nuo Geeli akut on katsoin että esim. Biltemassa oli 20Ah geeli akku joka sopis hyvin tuonne koteloon vaikka siellä läjä liittimiä
onkin. Tuo nykyinen Eurogloben akku on muutenkin ylisuuri mitoiltaan ei yhtään pelivaraa eikä koko akussa näy mitään merkintää Ah:sta
vain tyyppi 53030. Sais tuon rakennetun hyllyn säilytettyä sille vapaa-ajan akulle.
-
Mulla on ollut monta vuotta Bilteman 18Ah harmaa suljettu akku kahden eri pyörän käytössä vuorovuosin. Cali Kolmosen akkutilasta se ottaa vain "pienen siivun".
Tuolla on kuva asennuksesta. Alkuperäiseen pohjalevyyn piti tehdä yksi reikä lisää ja kiinnitys"rauta" alumiinista. Koukkupäiset puikot myös Biltemasta. http://www.motomatti.fi/2014/08/napertelypaiva.html
-
Vastakkaapa viisaammat. Jos siirrän moottoripyörän akun pyörän ja vaunun väliin rakennettuun koteloon ja akulta vedän kaapelit vanhaan
akkukoteloon jossa kytkentä rimalla kytken jo siellä olevat johdot yhteen (aika monta johtoa jo ja alkaa olemaan akulle ahdasta) niin
tuleeko jonkun sortin jännite häviöitä tuolla vajaat metrin matkalla, ja lataako kumminkin normaalisti.
Vaihtoehto 2 on sitten ostaa Litiumakku tuonne alkuperäiseen akkukoteloon sehän on huomattavasti pienempi samoilla tehoilla. ???
Auton mittakaavassa oli joskus tapana siirtää akku konttiin, niihin sai kyllä näppärästi himmeämmät ajovalot jos kitsasteli kaapelipaksuuksissa. Tässä tuskin haittaa, kun johtoa tulee niin vähän.
-
Valmista vain pukkaa tuleen vielä sähköt ja odotellaan hiukan lumien sulamista että pääsee koeajolle.
-
Näytti niissä irrallaan kuvissa massiivisemmalta tuo vaunu. Mutta pyörän kanssa aika sopusuhtainen pari.
-
Hienolta näyttää.
Noi pyörän kapeat laukutkin solahtaa hyvin väliin.
Millä maalasit kärryn?
53030 Euroglobessa on 28AH.
-
Hienolta näyttää.
Noi pyörän kapeat laukutkin solahtaa hyvin väliin.
Millä maalasit kärryn?
53030 Euroglobessa on 28AH.
Minä tilasin semmoisen valmiin automaali paketin missä oli maalit ja lakat sekä muuta tilbehööriä, ruisku oli Bilteman halpa yläkannu ruisku.
Väri on Green silver ja jäi vielä moneen vaunuun. :)
-
Helvetti kun tuli yhden vilkun kanssa ongelma. Vilkkuja on pilvin pimein mutta sopivat Led-vilkut on kaikki niin pieniä että ne ei täytä jotain
valaisin pinnaltaa 10m/cm sääntöä vaikka oliskin e-hyväksyttyjä. Perjantaina konttorillakin ensin ilmoittivat että e-hyväksytty käy ja hetken
päästä tuo pinta-ala olikin tärkeämpi. Mutta miksi sitten tuo e-hyväksytty käy normaalisti moottoripyörään samaten nuo minituikutkin kelpaa
täällä. ???
Heh, kävin kokeilemassa itse kepillä jäätä ja jätin Velorexin orggis-valaisinlaitteet paikalleen leimalle.
Katsari niistä vähän jupisi, mutta heitin vitsinä: "Jos ne on Tsekkoslovakiassa olleet hyvät vuonna 1985 niin onhan ne vieläkin aika hyvät, ja sitäpaitsi, Eurooppaahan se on se Tsekkoslovakiakin!".
Katsari tuumi hetken ja totesi että "kyllähän nuo toimii ja näkyy ihan hyvin, olkoon."
-
Tässä taas sellainen "käytännön sovellus" pykälissä. Moottoripyörässä joka on rekisteröity ennen 1.1.1989 ei tarvita e-hyväksyttyjä valoja. Tuossa Jussin laitteessa olisi pitänyt vaatia. Mutta hyvä näin.
Multa vaadittiin tiukasti ratsiassa 1996-mallisessa pyörässä että rekisterikilven valo pitää olla, edellä esitetyn tiedon valossa, e-hyväksytty. Osoitin että pyörässä on ajovalo ja takavalo e-hyväksyttyjä mutta lakipykälä ei luettele mukaan rekisterikilven valoa. Eivät sitten huomanneet että vilkut olivat omavalmistetta. Ovat edelleenkin. Sen verran konstat aiheesta hämmentyivät. Myös eteenpäin pakokaasuja työntävä äänenvaimennin oli heille hämmästyksen aihe. Pykälää äänenvaimentajan sijaintimääräyksistä eivät kirjoistaan löytäneet. Aikaa hommaan meni ja minä sain naureskella touhuilleen. Nuorempi konsta sanoikin että hymy vielä hyytyy. Mutta ei hyytynyt eikä puutteita löytynyt.
-
Noista valoista täällä tarkastaja otti mitan oikian vilkun keskipisteestä sivuvalon keskipisteeseen ja se oli meikäläisen tapauksessa 26cm.
Kysyin minkä takia se piti mitata niin vastasi että se etäisyys ei saa ylittää 30cm, Ja kumminkaan sitä tietoa ei löydy mistää säännöksistä
mutta niin se vain on ja sitten kun tarkemmin lähdettiin tutkimaan niin se löytyy Transportstyrelsenin sivuilta mutta eri sivulta mihin normaali
ihminen pääsee. Mutta taas se ei ottanut kantaa niihin kahteen vilkkuun mitkä on päällekkäin sen mielestä ne oli hyvän näköiset mutta
saasitten katsastusmies päättää lopputuloksen.